Jussi Tossavainen Maanmittauksella on vientiä! Paperia viedään, laivoja viedään, kännyköitä viedään ja jopa niiden soittoääniä viedään. Suomella on perinteiset vahvuusalueet viennissä ja nyt myös uuteen tietoteknologiaan liittyvät innovaatiohitit. Harvalle tulee mieleen suomalaisia vientiartikkeleita luetellessa, että myös maanmittausalaa viedään. Suomalainen osaaminen on maailmanlaajuisesti huippua myös tällä uusinta teknologiaa hyödyntävällä alalla. Maanmittauksen vienti voi olla konkreettista, kuten ilmakuvausta, mutta useimmiten se on alan tietotaitoa ja konsulttipalveluja. Seuraavassa esitellään kolme suomalaista maanmittausalan yritystä, joiden toiminnassa viennillä on merkittävä osuus. Kuva: Jussi Tossavainen Suunnittelukeskuksen liikevaihdosta kolmannes tulee viennistä Meidän vientimme on erilaisia projekteja, joiden rahoittaja on useimmiten Suomen ulkoministeriö. Myös kauppa- ja teollisuusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö rahoittavat projektivientiä. Suunnittelukeskus on monialainen arkkitehti- ja insinööritoimisto eli siis konsulttitoimisto. Nimensä mukaisesti Suunnittelukeskus suunnittelee, mutta mitä? Lähes kaikkea maan päälle ja alle, nauraa Tapio Toropainen, joka on yhtiön alueiden käytön ja kehityksen yksikön päällikkö. Meidän päätoimialamme on vesi- ja ympäristötekniikka. Sen osuus liikevaihdosta on lähes 60 %. Toiseksi suurin on minun vastuullani oleva alueiden käyttö ja kehitys. Muita tärkeitä toimialoja ovat tie- ja liikennesuunnittelu sekä talojen suunnittelu. Vientitoimintaa meillä oli viime vuonna noin 34 % koko liikevaihdosta. Joskus se on ollut jopa 50 %, Toropainen kertoo. Suunnittelukeskuksessa on noin 260 työntekijää, joista alueiden käytön ja kehityksen tehtävissä kuutisenkymmentä ja heistä Helsingin yksikössä parisenkymmentä. Yksikön tärkeimpiä tehtäviä on kaavoitus ja maankäytön suunnittelu. Samassa yksikössä on myös elinkeinoja tutkimusryhmä sekä maisema- ja vihersuunnittelu. Ja tietysti paikkatietojärjestelmät, jotka liittyvät lähes kaikkiin vientiprojekteihin. Miten maanmittausta viedään? Meidän vientimme on erilaisia projekteja, joiden rahoittaja on useimmiten Suomen ulkoministeriö. Myös kauppaja teollisuusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö rahoittavat projektivientiä. Olemme mukana myös muun muassa Maailmanpankin, muiden kansainvälisten rahoituslaitosten ja EU:n rahoittamissa projekteissa. Suunnittelukeskuksen maanmittauksen alaan kuuluvat projektit liittyvät lähinnä kiinteistörekisterien ja katasterijärjestelmien luomiseen maissa, joista sellainen puuttuu. Lähimmät esimerkkitapaukset löytyvät Venäjältä ja Baltian maista. Venäjän maareformi on ollut valtaisa hanke, johon myös Suunnittelukeskus on päässyt osaltaan vaikuttamaan. Valitettavasti suomalaisten osuus Venäjän maareformissa on hyvin pieni ja voisi olla huomattavasti suurempikin. Maareformi kuitenkin etenee kovaa kyytiä sitä mukaa, kun poliittinen ilmasto muuttuu liberaalimmaksi. Mikä vielä vaatii työtä, on lainsäädännön täydentäminen ja koko järjestelmän toimeenpano. Venäläiset ovat käyttäneet paljon kansainvälisiä konsultteja. Toivoisinkin, että Suomen valtion tuella suomalaiset voisivat olla enemmänkin mukana. Kysymys kun on meille tärkeästä lähialueesta, Tapio Toropainen selvittää. Yksi merkittävä hanke oli pääasiassa siirtymätalousmaiden kanssa toteutettu ABDS-projekti, joka tehtiin Unkarin maanmittauslaitoksen johdolla. Mukana oli toistakymmentä maata Keski-Euroopasta. Unkarissa luotiin erilaisten hallintorajojen tietokanta- ja ohjelmistojärjestelmä, jossa Suunnittelukeskus toimi konsulttina. 20
Kulttuurierot otettava huomioon ulkomailla Parisen vuotta sitten päättyi Mosambikin valtion Nampulan kaupungin maankäytön rakennesuunnitteluhanke, jonka Suunnittelukeskus veti kokonaisuudessaan. Teimme itse kaavoitustyön ja kehitimme paikallisen paikkatietojärjestelmän, Toropainen kertoo. Tällä hetkellä on meneillään toinen hanke Afrikan mantereella. Suomen ympäristökeskuksen vetämässä projektissa luodaan maakuntakaava ja toimiva rakennuslupamenettely Etelä-Afrikan luoteisprovinssiin. Toropaiselle tämä tietää lukuisia vierailuja maassa lähiaikoina. Mitä kulttuurisia seikkoja pitää ottaa huomioon näinkin eksoottisessa maassa työskennellessä? Afrikassa heimo- ja sukuajattelu on hyvin voimakasta. Saattaa olla, että maareformi on jollakin alueella viety loppuun, mutta aivan vieressä on alue, jossa mikään ei toimi. Joissakin kyläpäällikön johtamassa kokouksessa on sovittu, että sinä saat tuon paikan tuosta ja sinä tuon. Ne ovat dokumentoimatonta puhetta eli perustuvat sovintojakoon. Usein nämä ovat köyhien asuttamaa aluetta. Köyhyys puolestaan ei poistu, ennen kuin maareformi ja rekisteriasiat saadaan kuntoon. Monet Suunnittelukeskuksen projektit ovatkin osa Suomen kehitysyhteistyötä. Siihen Toropainen suhtautuu erittäin vakavasti ja tunnustautuu jopa idealistiksi. Toivoisin, että jokainen suomalainen saisi tilaisuuden käydä katsomassa, mitä on todellinen köyhyys ja eriarvoisuus. Minun omatuntoni on herkistynyt monien matkojeni aikana ja entistä vahvemmaksi on tullut se ajatus, että tätä ei saa lopettaa, Toropainen paljastaa. Kehitysyhteistyössä tärkeätä on Toropaisen mukaan se, että saadaan maaja rekisteriasiat kuntoon. Monikaan ei ehkä käsitä, että yksikään yhteiskunta ei pysty toimimaan ilman näiden järjestelmien toimimista. Ei yksikään pankki edes! Kiinteistöjärjestelmä kunnossa vain 25 maassa Toropainen toivookin vilpittömästi suurempaa osuutta bruttokansantuotteesta kehitysapuun. Mutta ei pelkkää rahan syytämistä, vaan kurinalaista ja suunniteltua toimintaa sekä hyvin hallittuja projekteja. Muistutettaessa häntä, että hän saa leipänsä näistä projekteista, idealisti nostaa jälleen päätään: Asia kiinnostaa niin paljon, että joskus ennen uran väistämätöntä loppua olisin valmis jatkamaan näitä hommia vaikka minimipalkalla. Toropainen viittaa myös Zimbabwen kaoottiseen tilanteeseen. Siellä ovat konsultoineet luonnollisesti englantilaiset, koska se on Iso-Britannian entinen siirtomaa. Voiko sitä silti konsulttien viaksi pistää, että kaikki on epäonnistunut, en tiedä? Maa ottaa julmia askeleita taaksepäin, suurin osa työpaikoista on kadonnut, mustat voivat huonosti ja valkoiset joutuvat lähtemään. Valtio on rappiolla ja kaiken takana on kysymys maasta! Minulla onkin henkilökohtainen kunnioitus kaikkia maa-asioita kohtaan, kun on oivaltanut niiden suoran yhteyden ihmisten elämään. Venäjällä Toropaista huolestuttaa maareformin onnistumisessa se, kuka ottaa vastuun ja huolehtii yhteisistä alueista ja otetaanko kestävä kehitys huomioon. Kiinteistöbisnes on noussut huikeaan asemaan ja jotkut ovat rikastuneet omistamalla ja hallitsemalla kiinteistöjä. Rikollisuuden ehkäiseminen vaatisi Toropaisen mukaan oikeita etenemistapoja ja henkistä kanttia, mitä hän venäläisiltä toivoisi enemmän. Mitkä ovat alan viennin tulevaisuudennäkymät? Tällä hetkellä kiinteistöjärjestelmä on kunnossa yhden arvion mukaan vain noin 25 maassa kaikista maailman valtioista. Tämä tarkoittaa sitä, että markkinat ovat isot, Toropainen ennakoi. Toinen alue, missä suomalaiset maanmittarit ovat vahvoilla, on Toropaisen mukaan maankäytön suunnittelu. Meillä on maankäytön suunnittelun metodologia varsin korkealla tasolla ja toimiva maankäyttö- ja rakennuslaki tällä hetkellä. Olemme omaksuneet hyvin nopeasti kaikki EU:n aiheeseen liittyvät säännökset. Siinäkin on sellainen tuote, minkä vieminen ei ole vaikeaa. Ja Kuva: Pekka Lehtonen Toivoisin, että jokainen suomalainen saisi tilaisuuden käydä katsomassa, mitä on todellinen köyhyys ja eriarvoisuus. kysyntää on varsinkin EU:n laajentuessa. Kysyntää ja tarvetta on siis kaavoituspuolen maanmittareille. Meillä on Suunnittelukeskuksessa toistakymmentä mittaria ja mikäli se minusta riippuu, on vastaisuudessakin, Toropainen toteaa. Suomalaisen osaamisen vienti maanmittausalallakin on pitkällä tähtäimellä Suomen etu, koska asioilla on taipumus kumuloitua. Kiinteistöjärjestelmien vienti johtaa monille muille lähteille kaupankäyntiä ajatellen. Siksi Toropainen näkisi mieluusti Suomen käyttävän muiden Pohjoismaiden tapaan enemmän resursseja alan vientitoimintaan. 21
Kuva: Jussi Tossavainen Jaakko Pöyry on Suomen kansainvälisin ja suurin konsulttitoimisto. Kaiken kaikkiaan se työllistää 4 600 ihmistä. Laserkeilaus on Pöyryn vientivaltti Jaakko Pöyry on Suomen kansainvälisin ja suurin konsulttitoimisto. Kaiken kaikkiaan se työllistää 4 600 ihmistä. Toimistoja ja toimipisteitä on peräti 35 maassa. Pöyry-nimellä on hyvä kaiku, sillä se on saavuttanut luotettavan ja modernin yrityksen maineen alallaan. Se on maailman suurin konsulttitoimisto metsäalalla ja energia-alallakin maailman viiden suurimman joukossa. Ympäristö- ja infrapuolella se on vielä kehittyvä ja kasvava yritys, vaikka lonkerot leviävät tasaisesti ulkomaille erilaisten projektien muodossa. Tässäkin liiketoimintaryhmässä on noin 1 200 ihmistä 12 eri maassa. Koko konsernin yhteinen kieli on englanti juuri laajasta kansainvälisestä toiminnasta johtuen. Jukka Noponen on Jaakko Pöyry Infran kaupallinen johtaja, jonka tehtäviin kuuluu erityisesti toiminnan kansainvälistymisen kehittäminen. Taustaltaan hän on maanmittari, vaikka onkin urallaan loitonnut melko kauas perinteisestä mittarista. Olen kyllä ylpeä omasta koulutustaustastani, sillä olen huomannut siitä olevan hyötyä mitä moninaisimmissa yhteyksissä. Maanmittareilla on usein laaja-alainen näkemys niin teknisissä kuin yhteiskunnallisissa asioissa, Noponen toteaa. Maanmittareita Jaakko Pöyryllä on nimenomaan Jukka Noposen liiketoimintaryhmässä. Maanmittaustoimintaa on paitsi Suomessa, myös esimerkiksi Sveitsissä ja Saksassa. Sveitsissä se keskittyy mittaustekniikkaan erityisesti tunneli- ja tierakentamisessa. Suomessa maanmittarit ovat lähinnä Maa ja Vesi Oy:ssä ja toimivat GIS- ja kartoitustoimialalla sekä maankäytön suunnittelussa. Jukka Noposen mukaan Pöyryllä maanmittausalan vienti tarkoittaa lähinnä GIS-konsultointia, maankäytön suunnittelua sekä laserkeilausta. Pieni mutta tärkeä lasermittaajien joukko Määrällisesti lasermittaajat muodostavat hyvin pienen ryhmän eikä sillä liikevaihdostakaan ole suurta osuutta. Laserkeilaus on kuitenkin meidän high tech -osaamisen lippulaiva, josta tulee muulle toiminnallemme huikeasti lisäarvoa. Käyttämämme laitteiston amerikkalainen valmistaja pitää meitä Euroopassa alan pioneerina, joten sieltä tulee välittömästi palvelua, jos tarvitsemme jotain, Noponen kehaisee. Lasermittausta tekee Pöyryllä vain kymmenen ihmistä. Nuorta ja innokasta porukkaa, jota on ilo katsella, Jukka Noponen ylistää. Tiimi kulkee ympäri maailmaa tekemässä mittauksia. Viimeisimmät vientihankkeet ovat liittyneet paperitehtaiden mallinnukseen Etelä- Afrikassa ja Itävallassa. Laserkeilaus on paitsi huippunykyaikainen, myös erittäin tehokas mittaussysteemi. Pöyryn erikoisosaamista on juuri teollisuuteen liittyvä mallinnus ja mittaus. Mitkä sitten ovat sen hyödyt? Laserkeilauksella tehdään kolmiulotteisia malleja tehtaista. Kun näissä teollisuuslaitoksissa tehdään niin sanottua rebuild-suunnittelua eli uudistetaan jo olemassa olevia tehtaita, ongelma on usein se, että laitoksen piirustukset ovat moneen kertaan muuttuneet tai alkuperäiset piirustukset ovat kokonaan hävinneet. Siinä vaiheessa meidän porukka tulee ja tekee tehtaan rakenteista ja laitteista laserkeilauslaitteistolla kolmiulotteisen mallin, joka onkin sitten erittäin tarkka. Näitä malleja käytetään suunnittelun lähtökohtana ja se tapahtuu 3Dympäristössä. Ja onhan systeemi tarkkuuden lisäksi huikean paljon tehokkaampi kuin jos rakenteita mitattaisiin vanhanaikaisesti takymetrillä, Noponen selventää. Kilpailijoita tällä alalla Pöyryllä on vähän maailmalla. Siksi se on imagollinen kysymys, jolla Pöyry erottautuu kilpailijoista. Laserkeilauksella tehdään myös maastomalleja helikopterista käsin, mutta sen alan yrittäjiä on jo enemmän. Määrällisesti huomattavasti suurempi osa Pöyryn viennistä on GIS-konsultointia ja tietotaidon viemistä. Sitä onkin tehty aina Vietnamista Jäämerelle asti. Vietnamiin rakensimme GIS-järjestelmän vesilaitokselle. Suunnittelimme tietojärjestelmän, jossa niin verkostot kuin veden käyttäjät vietiin GIS-järjestelmään. Käytännössä se oli paikallisille huikea teknologiaharppaus. Nollasta lähdettiin kehittämään ja hypättiin kokonaan manuaalisen vaiheen yli suoraan tietokonepohjaiseen asiakashallintaan, Jukka Noponen kertoo. Vähän lähemmäskin on räätälöity GIS:iä vesihuoltoon, nimittäin Tallinnaan. Mielenkiintoinen hanke on pohjoiselle Jäämerelle suunniteltu GIS-pohjainen ympäristötietojärjestelmä. Alueella tehdään tutkimuksia luonnonvarojen eli kaasun ja öljyn hyödyntämiseksi. Venäläisten kanssa on yhdessä kerätty ympäristötietoa mannerjääalueelta ja sitä on 22
raportoitu tähän saakka manuaalisesti. Tilauksesta Pöyry suunnitteli paikkatietojärjestelmän, johon on ensin viety jo olemassa oleva vanhaa tietoa. Nyttemmin tutkimusretkikuntien keräämä tieto viedään suoraan kentältä järjestelmään. Asiakkaana oli muun muassa Kvaerner Masa-Yards ja Pöyryn konsultit paitsi räätälöivät järjestelmän, myös kouluttivat asiakkaan sen käyttämiseen. Pöyry vaikutti Viron lainsäädäntöön Maankäytön suunnittelu on toinen Pöyryn suuri vientiartikkeli. Pöyryllä on ollut sormensa pelissä muun muassa Pärnun maakuntakaavan laatimisessa, Tarton yleiskaavassa, Latviassa Limbazin maakuntakaavassa ja viimeksi Liettuassa samoissa hommissa. Viron tapauksesta Jukka Noponen kertoo jännittävän seikan. Kun Virossa aikanaan tehtiin maankäytön lainsäädäntöä, käynnistettiin samanaikaisesti asemakaavaa, yleiskaavaa ja seutukaavaa koskevia pilottihankkeita. Me olimme tekemässä näitä pilottikaavoja. Lainsäädännön valmistelijat seurasivat meidän hankkeitamme kaiken aikaa tarkasti ja keräsivät kokemuksia, joiden perusteella sitten laativat lakinsa. Pöyry on siis ollut vaikuttamassa Viron lainsäädännön syntymiseen? Kyllä tavallaan tämän kaavoitustyön kautta, Noponen naurahtaa. Vietiinkö sinne suomalaista mallia? Sovelletusti ja räätälöidysti. Meillä on tapana harrastaa eräänlaista aivopesua näissä tapauksissa eli tuomme yleensä paikallisen tiimin ekskursiolle Suomeen. Täällä me kuljetamme heitä sitten aamusta iltaan viikon verran eri paikoissa ja näytämme, miten Suomessa asiat hoidetaan. Taka-ajatuksena on, että tiimiläisten ajatukset irtautuvat vanhasta ajattelumallista ja he ovat valmiita ottamaan uutta vastaan. Emme me siis mitään pakkosuomalaisuutta vie, vaan tarjoamme mahdollisia toimintamalleja. Nykyään Pöyry on mukana useissa EU:n projekteissa, joille on tyypillistä eri maiden saman alan ammattilaisten yhteistyö ja kokemustenvaihto. Suuri osa projekteista tapahtunee kuitenkin lähialueilla? Näinhän se on. Maankäytön suunnittelun puolella kansainvälistyminen on lähtenyt naapurustosta ja se on aika luonnollista. Venäjällä on maareformi käynnissä ja Baltian maissa samoin on tarvittu meikäläistä osaamista, Jukka Noponen kertoo. Kaavoitus on muutoin hyvin paikallista työtä, mutta tapahtuneet yhteiskunnalliset muutokset naapurimaissamme ovat luoneet tarvetta ulkomaisen tietotaidon tuomiseen. Suomalaiset ovat saaneet mahdollisuuden osallistua paljolti lähialueiden maankäytön suunnitteluun. Ja miksei tätä osaamista voisi viedä kauemmaksikin?, Noponen visioi. u.. o m aanmittari? u minustako Yhdyskuntasuunnittelu vaikuttaa ihmisten elinympäristöön Iris Broman ja Juha Nurmi ovat pöyryläisiä sieltä nuoremmasta päästä. Kolmekymppiset innokkaat diplomi-insinöörit ovat jo päässeet mukaan haasteellisiin tehtäviin ja kiinni kansainvälisiin projekteihinkin. Kumpikin on valmistunut Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolta. Yhdyskuntasuunnittelu kiinnostaa Iristä ja Juhaa, koska siinä voi suoraan vaikuttaa ihmisten elinympäristöön. Minua on aina kiinnostanut ihmisen suhde ympäristöönsä ja omaan elinympäristöön vaikuttaminen niin suuressa kuin pienessäkin mittakaavassa, Iris kertoo. Juha innostui alasta jo yhdyskuntasuunnittelun kursseilla opiskeluaikana. Yhdyskuntasuunnittelu on erittäin poikkitieteellinen ala, jossa oppii joka päivä uutta ja haasteita riittää, Juha paljastaa. Yhdyskuntasuunnittelussa yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden kanssa on antoisaa. Alalla luovuus ja realismi kohtaavat mielenkiintoisella tavalla, Iris lis- Yhä enemmän tehdään tiimityötä ja keskusten siirto nuoremmille on entistäkin tärkeämpää. Via Balticaan liittyviä kehittämishankkeita pohtivat Juha Nurmi, Iris Broman ja Jukka Noponen. 23
Kuva: Jussi Tossavainen Iris Broman ja Juha Nurmi ovat pöyryläisiä sieltä nuoremmasta päästä. Kolmekymppiset innokkaat diplomi-insinöörit ovat jo päässeet mukaan haasteellisiin tehtäviin ja kiinni kansainvälisiin projekteihinkin. Kumpikin on valmistunut Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolta. taa positiivisia puolia. Hän teki aikanaan diplomityönsä viheralueiden paikkatietojärjestelmän suunnittelemiseksi Vantaan kaupungille ja sitä kautta aukeni sitten vakituinen työ Maa ja Vesi Oy:ssä. Nyt hän toimii maankäytön suunnittelijana alueidenkäyttö- ja arkkitehtuuriosastolla. Toimenkuva vaihtelee projekteittain asiantuntijan tehtävistä projektinvetotehtäviin. Tyypillisesti työt ovat yleis- ja asemakaavoitustehtäviä, vaikutusarviointeja, maankäyttöselvityksiä sekä jonkin verran paikkatietotekniikkaan liittyviä tehtäviä. Juha on toiminut Pöyryllä suunnittelijana useissa asema- ja yleiskaavahankkeissa sekä muissa maankäytön kehittämishankkeissa. Lisäksi hän on osallistunut ympäristöministeriön kehityshankkeisiin. Erityisosaamistani on suunnitelmien havainnollistaminen, missä olen voinut hyödyntää sekä kartografin että yhdyskunta- suunnittelijan koulutustani, Juha kertoo. Molemmat ovat päässeet osallistumaan jo kansainvälisiin vientiprojekteihinkin. Juha osallistui vuonna 2000 Liettuassa kehittämisseminaariin, jossa hän esitteli suomalaisten maakuntakaavojen sisältöä ja esitystapaa sekä esimerkkejä vuorovaikutteisista suunnitteluprosesseista. Koin tehtävän haasteelliseksi lähinnä kielen kannalta, englannin ammattisanaston löytyminen vaati pientä preppausta! Iris oli puolestaan mukana naapurimaassa Latviassa ja siellä tarkemmin maankäytön suunnittelun koulutus- ja kehittämishankkeessa Limbazin kaupungissa. Hankkeen tarkoitus oli ohjata Latvian ensimmäisen seutukaavan suunnitteluprosessia, huolehtia projektihenkilöstön koulutuksesta ja tietotaidon sekä kokemusten siirtämisestä hyödyntämään Latvian muiden alueiden suunnittelua. Oma osuuteni liittyi lähinnä suunnittelijoiden koulutukseen, jotta he paikkatietoympäristössä pääsivät tekemään käytännön työtä, Iris kertoo. Varsin haasteellinen tehtävä siis hänelläkin. Minkälaisena he näkevät alan tulevaisuuden ja työllisyysnäkymät? Uskon, että ympäristöala on kasvava ala. Tällä hetkellä kaavoittajista on pulaa ihmettelen, mitä sitten mahtaa tapahtua, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle?, Iris pohtii. Juhakin uskoo, että töitä alalla riittää, muttei välttämättä tekijöitä. Itse hän pitää yllä omaa ammattitaitoaan osallistumalla alan koulutustapahtumiin. Lisää arvostusta omalle alalleen toivoisi kumpikin heistä. Olisikohan niin, että tästäkään alasta ei ole olemassa tarpeeksi tietoa? 24
FM-Kartan kilpailuetu on laatusertifikaatti FM-Kartta on kymmenen vuotta vanha paikkatietoalan yritys. Nimensä perusteella sitä voisi kuvitella tie- ja kaupunkikarttaa kauppaavaksi kulmapuodiksi. Totuus on hieman toisenlainen, kuten toimitusjohtaja Kyösti Laamanen kertoo. Laajasti sanottuna toimialamme on paikkatietopalvelut, mitkä pitävät sisällään ilmakuvausta sekä ilmakuvatuotteiden ja erilaisten numeeristen karttatuotteiden tuottamista. Yrityksen nimi ei kerro myöskään sitä, että FM-Kartan varsinainen vientibrandi on ilmakuvaus. Saattaa olla jollekulle yllätys, ettei ilmakuvaus olekaan Maanmittauslaitoksen ja valtion monopoli, vaan alalla toimii myös suomalainen yksityinen yritys. Suurin osa meidän vientiin liittyvistä toimeksiannoistamme on ilmakuvausta ja ortokuvien tekoa. Meillä vienti lähti toden teolla liikkeelle Suomen liittyessä Euroopan Unioniin. Sitä ennen meillä oli vain pienimuotoisia yksittäisiä projekteja muun muassa Ruotsissa ja Saksassa, Laamanen kertoo. FM-Kartan kaltaiset yritykset tekevät enimmäkseen töitä julkishallinnolle. EUmaat joutuvat direktiivien mukaan kilpailuttamaan tällaiset projektit, joten markkinat aukesivat FM-Kartallekin Suomen Unioniin liittymisen myötä. Lähdimme rohkeasti mukaan katselemaan, minkälaisia projekteja olisi tarjolla ja teimme tarjouksia. Pikku hiljaa alettiin myös saada hommia. Minkälaisia projektit ovat tyypillisimmillään? Suurin vientimaamme on tällä hetkellä Ruotsi. Siellä saimme Ruotsin maanmittauslaitokselta huomattavan suuren projektin, joka käsitti ilmakuvausta ja ortokuvien tekoa sekä maastotietokannan tiedonkeruuta stereokartoituksena. Kokonaisuutena homma oli noin kahden vuoden projekti, Kyösti Laamanen kertoo. Projekti poiki myös lisää ilmakuvaustehtäviä Ruotsissa, joita tehdään parhaillaan. Vastaavanlaisia urakoita FM-Kartalla on myös muualla EU:n alueella, muun muassa Tanskassa ja Iso- Britanniassa. Rahallisestikin Ruotsin kaltaiset projektit ovat FM-Kartalle merkittäviä. Kuinka riippuvainen yritys on vientitoiminnasta? Kyllä ne ovat erittäin tärkeitä. Jos ei niitä olisi, ei yritys olisi ollenkaan tämän kokoinen. Meidän liikevaihdostamme lähes kolmannes tulee vientiprojekteista ja tänä vuonna odotetaan osuuden kasvavan jopa puoleen, Laamanen paljastaa. Koneet ilmassa ympäri vuoden FM-Kartalla on kaksi omaa lentokonetta, jotka pörräävät muuallakin kuvaamassa kuin näillä arktisilla korkeuksilla. Muun muassa Espanjassa, jossa FM-kartalla on yhteinen ilmakuvayritys paikallisen firman kanssa. Espanjassa kuvausolosuhteet ovat vähän erilaiset kuin Pohjoismaissa ja siellä talviseisokkikin on ainoastaan kaksi kuukautta. Se on meidän toiminnallemme välttämätöntä, etteivät koneet seiso turhanpanttina. Voit kuvitella, mitä lentokoneet ja ilmakuvakamerat maksavat! Ne ovat älyttömän kalliita vehkeitä, joten toimintaa on pakko pyörittää ympäri vuoden, Laamanen kertoo. Espanjan lisäksi suomalaiset koneet ovat tallentaneet maastoa muun muassa Jordanian taivaalta käsin. Kuten useimmilla maanmittausalan vientiä harjoittavilla yrityksillä, myös FM-Kartalla on näppinsä pelissä Baltian maissa, joita yritetään saada EU-kelpoiseen kuntoon. FM-Kartan osalta se on tarkoittanut lähinnä ilmakuvausta Virossa ja Liettuassa. Kyösti Laamanen kertoo, että yksi FM- Kartan spesialiteetti ja tuoteperhe on radioverkkojen suunnitteluun tarvittavan digitaalisen kartta-aineiston tuottaminen. Kuva: Pekka Lehtonen Suurin osa meidän vientiin liittyvistä toimeksiannoistamme on ilmakuvausta ja ortokuvien tekoa. Meillä vienti lähti toden teolla liikkeelle Suomen liittyessä Euroopan Unioniin. 25
Käytännössä siis tuotetaan maastomalleja, joiden pohjalta suunnitellaan kännykkäverkkojen tukiasemien sijoittelua optimaalisen kuuluvuusalueen aikaansaamiseksi. Näitä projekteja meillä on ympäri maailmaa melkein joka mantereella Australiaa lukuun ottamatta, Laamanen kehaisee. Mikä on sitten FM-Kartan valtti, jolla se pärjää kovassa kilpailussa? Me olemme hyvin verkostoituneet eli meillä on yhteistyökumppaneita muissa maissa. Siis vastaavanlaisia yrityksiä, joiden kanssa voimme aina lyödä hynttyyt yhteen suuremman tilauksen yhteydessä. Eli meillä on hyvät resurssit ja hyvä kalusto, Laamanen listaa. Ehkä kuitenkin yksi merkittävimmistä kilpailuvalteista on FM-Kartan saavuttama laatusertifikaatti? Kyllä, sillä on hyvin paljon merkitystä. Monissa maissa on hyvin tiukat laatukontrollit ja kansainvälisessä kilpailussa laatusertifikaatti vakuuttaa tilaajalle, että firman laatuasiat ovat kunnossa. Olemme ainoa suomalainen yritys, jolla on paikkatietotoiminnan laatusertifikaatti, Kyösti Laamanen toteaa. Sertifikaattiin pyrittiin määrätietoisesti ja laatujärjestelmän tekeminen sekä sen sertifiointi oli Laamasen mukaan uskomattoman iso projekti. Työhön kului pari vuotta, mutta Laamasen mukaan se kannatti. Kyösti Laamanen moitiskeleekin, että laatuasioihin ei Suomessa kaikista juhlapuheista huolimatta kiinnitetä käytännössä paljon huomiota. FM-Kartan kohdalla laatuseikoilla oli esimerkiksi Ruotsin ilmakuvaustehtävien saamisessa huomattava merkitys. Menestyvä yritys tarvitsee vientitoimintansa käynnistämiseen siis takuulaatua, verkostoitumista ja resursseja. Sen lisäksi tarvitaan myös kokemusta. Ei mikään yritys voi pongahtaa suoraan vientiin hankkimatta ensin kotimaan kokemusta ja sen myötä tulevaa ammattitaitoa ja varmuutta, Laamanen kertoo. Eikä pahitteeksi ole myöskään ripaus rohkeutta, määrätietoisuutta ja päättäväisyyttä. Hankkikaa loppututkinto! Mitä sitten vaaditaan yksittäiseltä työntekijältä? Meidän näkövinkkelistä kielitaito on aika keskeinen juttu, jota tarvitaan näissä tehtävissä. Yksi tai kaksi vierasta kieltä pitäisi hallita ja näistä toinen on yleensä englanti. Kielitaidon lisäksi Laamanen painottaa loppututkinnon merkitystä. Se on yllättävän tärkeä juttu näissä ulkomaan vientihankkeissa. Me joudumme jo tarjouksissamme esittelemään henkilökuntamme, joka projektin tekee. Ja kyllä ne tittelit ja oppiarvot siinä merkitsevät, kun työn suorittajaa valitaan, Laamanen kertoo. Vaikka työntekijällä olisi kuinka hyvä työkokemus ja ammattitaito, niin kyllä se yksi paperi merkkaa, vaikkei se opintojen loppuvaiheessa tuntuisikaan tärkeältä. Kyösti Laamasen viesti on siis se, että opinnot kannattaa suorittaa loppuun, vaikka työelämä kuinka houkuttelisi lupaamalla kymmenen hyvää ja kaunista. Laamanen on itse maanmittauspuolelta valmistunut diplomi-insinööri. FM-Kartan viidestäkymmenestä työntekijästä kymmenisen on hänen kaltaisiaan DImaanmittareita ja loput ovat ammattikorkeakoulu- tai ammattikoulupohjaisia. Miltä tulevaisuus näyttää? Paikkatietoalan näkymät ovat hyvät ja paikkatietojen hyväksikäyttö laajenee kaiken aikaa. Suhdanteet vaikuttavat tietysti jonkin verran erityisesti telealalla. Uskon, että EU:n laajenemisen myötä markkinat kasvavat edelleen. Entä jos EU:n laajeneminen menee jäihin tai tyssää kokonaan? Se olisi tietysti iso takapakki, vaikka ei FM-Kartta siihen kaatuisi. Eihän silläkään toiminnalla, mitä me olemme näissä maissa jo tehneet ole ollut paljon tekemistä EU:n laajenemisen kanssa, Laamanen vakuuttelee. Kysyttäessä Laamaselta halukkuutta yrityksen kasvattamiseen, hän toteaa, että kaikki eteenpäin katsovat yritykset pyrkivät siihen. Mutta holtitonta kasvua kannattavuuden kustannuksella ei ole mielekästä tehdä! FM-Kartta ei siis aio tehdä soneroita. Kirjoittaja on Maanmittauslaitoksen tiedottaja. Ennen oli yksinkertaista. Kun valmistui insinööriksi, teki työelämässä tekniikkaan liittyviä töitä. Juristin työt olivat lainopillisia ja ekonomin taloudellisia. Nykyisin on toisin. Maailma on muuttunut niin monisäikeiseksi, että yhden alan osaamisella harva pärjää. Vai onko se kuitenkin toisinpäin? Yhteiskunnan tarpeet synnyttävät uusia erityisaloja, joihin harjaantuu harvoja ja valittuja asiantuntijoita, jotka hallitsevat juuri sen alan jipot? Oli se niin tai juuri toisin, kiinteistönarviointi on tällainen uusi ala. Vieläpä orastava, tulevaisuuden ala, jossa on tarjolla jatkossa myös kansainvälisiä haasteita. Manttaaleista kasinopeliin Toki kiinteistönarviointia on tehty aina. Perinteisessä mielessä se lienee järjestäytyneen yhteiskunnan vanhimpia ammatteja. Julkiset varat ovat perustuneet verotuloihin. Niitä on kerätty paitsi tuloista myös omaisuudesta. Verojen määräämistä kiinteästä omaisuudesta on edeltänyt omaisuuden arvon määrittäminen. Ennen arvonmittana olivat manttaalit, sittemmin markat, nykyisin eurot ja taustalla kansainväliset standardit. 1980- ja 1990-lukujen vaihteen talouden ylikuumeneminen johti nykyiseen kiinteistönarvioinnin auktorisointijärjestelmän luomiseen. Alalla hurjasteli monenmoista joukkoa, jonka luotettavuudesta tai ammattitaidosta ei ollut takeita. Auktorisointijärjestelmä perustuu määriteltyjen kelpoisuusvaatimusten täyttämiseen ja auktorisointikokeen suorittamiseen erikseen määritellyiltä osa-alueelta. Järjestelmän tarkoituksena on yhtenäistää kiinteistönarviointia ja parantaa laatua sekä luotettavuutta, nimen- 26