Terveydenhuollon rahoitusnäkymät 27.09.2012 Markku Pekurinen 1
Terveydenhuollon rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. tarvittaessa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on samalla organisaatiolla (kunta tai sote-alue). Kunnallisen terveydenhuollon ja sairausvakuutuksen rajapintoja selkiinnytetään Kunnallista terveyspalvelujärjestelmää ja sairausvakuutusjärjestelmää yhteen sovitetaan monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien vähentämiseksi. selvitetään, tulisiko kunnallisen terveydenhuollon ja sairausvakuutuksen rahoitusvastuuta täsmentää erikseen määrätyissä tilanteissa, joissa vaihtoehtoina ovat kunnallisessa terveydenhuollossa annettava lääkitys tai sairausvakuutuksesta korvattava avohoidon lääkitys. 27.09.2012 Markku Pekurinen 2
Rahoituksen kehittämisvaihtoehtoehtoja tulevaisuuteen 1) Jatketaan nykyistä mallia hienosäätäen 2) Selkiinnytetään julkista ja yksityistä rahoitusvastuuta 3) Vahvistetaan kuntien roolia 4) Vahvistetaan julkisen sairausvakuutuksen roolia 5) Vahvistetaan valtion roolia 6) Tehdään jotain muuta 27.09.2012 Markku Pekurinen 3
Mistä olemme tulossa? 27.09.2012 Markku Pekurinen 4
Terveydenhuollon menot ovat kasvaneet tasaisesti koko 2000 -luvun 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Bruttokansantuote, 1990=100 Terveydenhuolto 27.09.2012 Markku Pekurinen 5
Rahoituslähde Rahoitus on monikanavainen Terveyden- ja vanhustenhuollon keskeiset rahavirrat (m ) 2008 Rahoitustapa Institutionaalinen rahoittaja Rahoituksen käyttö / kohde Kunnallinen Kotitaloudet Kuluttajat Työntekijät Valtion verotus Kunnallisverotus 4 798,9 6 865,1 4 798,9 Valtio Kunnat 3 746,3 10 611,4 10 495,3 Perusterveyden huolto Erikoissairaanhoito Vanhustenhuolto 1 044,7 Yritykset Työnantajat Sairaanhoitovakuutus Sairausvakuutusmaksut Vakuutetut Työnantajat 1 546,2 1 411,4 1 052,6 1 035,7 510,5 1 411,4 Sairausvakuutus Työtulovakuutus 1 936,4 262,0 573,6 35,2 253,1 225,1 80,9 Työterveyshuolto Yksityinen terveydenhuolto (sv-korvattava) Yksityinen kuntoutus (sv-korvattava) 554,6 50,3 Työnantajat 311,6 1 242,8 Lääkkeet (sv-korvattava) 647,5 Asiakasmaksut 3 187,5 Kotitaloudet 215,4 Matkat (sv-korvattava) 26,1 3 187,5 Muu yksityinen terveydenhoito 864,3 27.09.2012 Markku Pekurinen 6
Rahoitus on Suomessa kapeilla hartioilla Lähde: Thomson S, Foubister T, Mossialos E. Financing Health Care in Europe. Observatory Studies Series No 17, European Observatory on Health Systems and Policies RAHOITTAJIA Luku- Asukkaita/ määrä rahoittaja SUOMI 336 15 795 336 15 795 Kreikka 30 374 000 30 374 000 Itävalta 21 397 000 21 Malta 1 406 000 1 Saksa 200 411 000 200 411 000 Ruotsi 21 439 000 21 439 000 Luxemburg 1 471 000 9 52 000 Kypros 1 793 000 1 793 000 Slovakia 6 899 000 6 899 000 Tanska 5 1 098 000 5 1 098 000 Tsekki 9 1 140 000 1 140 000 Viro 1 1 340 000 4 335 00 Slovenia 1 2 010 000 1 Espanja 20 2 216 000 20 2 216 000 Latvia 1 2 271 000 8 284 000 Italia 20 2 943 000 20 2 943 000 Liettua 1 3 366 000 5 673 000 Irlanti 1 4 250 000 1 4 250 000 Bulgaria 1 7 538 000 28 269 000 Unkari 1 10 035 000 1 10 035 000 Belgia 1 10 517 000 7 1 502 000 Portugali 1 10 620 000 5 2 124 000 Hollanti 1 16 390 000 19 863 000 Romania 1 22 215 000 42 529 000 Puola 1 38 116 000 1 38 116 000 Iso-Britannia 1 60 520 000 152 398 000 Ranska 1 61 840 000 3 20 613 000 27.09.2012 Markku Pekurinen 7
Onko panostus vastannut tavoitteita? 27.09.2012 Markku Pekurinen 8
Terveydenhuollon menojen kasvu maltillista* Terveydenhuollon menojen BKT-suhde on noussut yhden prosenttiyksikön vuodesta 1995 vuoteen 2010 (7,9 % 8,9 %) (10,8 mrd. 16,0 mrd. ). Menojen reaalinen kasvu on ollut maltillista. 1995-2000 kasvu 2,6 %/v. 2005-2010 kasvu 1,5 %/v. * Lähde: Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2010, THL Tilastoraportti 5/2012 Yhteenvedot laatinut Raimo Jämsén, STM
Menojen kasvu on ollut epätasaista (1/2) Pääryhmittäin menojen muutos, %/v. 1995-2010 2005-2010 Lääkkeet ym. 6,3 3,9 Matkat 5,2 6,9 Työterveyshuolto ym. 4,4 3,1 Investoinnit 3,7 2,1 Suun terveydenhuolto 2,8 2,6 Hoitolaitteet ym. 2,6 2,7 Erikoissairaanhoito 2,5 1,5 jatkuu
Menojen kasvu on ollut epätasaista (2/2) Pääryhmittäin menojen muutos, %/v. 1995-2010 2005-2010 Yksityinen terveydenhuolto (sv.) 1,8 1,4 Perusterveydenhuolto * 1,6 0,2 Vanhusten laitoshoito 0,5-0,6 Muu terveydenhuolto 0,1-0,7 Hallinto -0,9-5,9 Terveydenhuoltomenot yht. 2,6 1,5 *pl. työterveys-, opiskelu- ja hammashuolto
Eniten kasvaneet menoerät 1995-2010 2005-2010 milj. euroa milj. euroa Reseptilääkkeet (sv.) 1171 Reseptilääkkeet (sv.) 404 ESH avohoito (som.) 802 ESH avohoito (som.) 361 ESH vuodeosasto- 686 hoito (somaattinen) ------------------------------------------ ----------------------------------------- Nämä kolme yhteensä 51 % Nämä kaksi yhteensä 67 % terveydenhuollon menojen terveydenhuollon menojen kasvusta 1995 2010 kasvusta 2005-2010
Eniten supistuneet menoerät 1995-2010 2005-2010 milj. euroa milj. euroa ESH psykiatrinen vuode- -98 PTH pitkäaikais- -102 osastohoito, yli 180 vrk hoito, yli 90 vrk Julkisen terveyden- -65 Julkisen terveyden- -89 huollon yleishallinto huollon yleishallinto PTH avosairaanhoito* -56 PTH avosairaanhoito* -72 Yksityinen suun terveyden- - 46 Avohoidon itsehoito- -54 huolto (ei sv.) lääkkeet PTH pitkäaikaishoito, -30 ESH psykiatrinen -48 yli 90 vrk v-osastohoito, alle 180 vrk *pl. työterveys-, opiskelu- ja hammashuolto
Mihin olemme menossa? 27.09.2012 Markku Pekurinen 14
Miljoonaa euroa Terveyden- ja vanhustenhuollon menot ikäryhmittäin 2006 300 250 200 150 Lääkkeet Muu terveydenhuolto Yksityinen terveydenhuolto (sv) Ikääntyneiden palvelut 100 Erikoissairaanhoito 50 0 Perusterveydenhuolto (pl. pitkäaikaishoito) 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 Ikäryhmä Lähde: THL / CHESS 27.09.2012 Markku Pekurinen 15
Miljoonaa euroa Terveyden- ja vanhustenhuollon menot ikäryhmittäin 2006 ja 2040 800 700 600 500 Menot 2040 400 300 Menot 2006 200 100 0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 Lähde: THL / CHESS Ikäryhmä 27.09.2012 Markku Pekurinen 16
Lähde: OECD Economic Surveys FINLAND, February 2012 27.09.2012 Markku Pekurinen 17
1) Jatketaan nykyistä mallia hienosäätäen Selkiinnytetään kunnallisen terveydenhuollon ja sairausvakuutuksen rajapintoja Lääkekorvaukset avohoito / laitoshoito Yksityinen tutkimus ja hoito täydentävät / korvaavat / päällekkäiset Matkakustannukset - keskittäminen / hajautus Selkiinnytetään työterveyshuollon korvausperusteita Ennaltaehkäisy sairaanhoito Edut? Ongelmat? 27.09.2012 Markku Pekurinen 18
2) Selkiinnytetään julkista ja yksityistä rahoitusvastuuta Määritellään julkisista varoista korvattavat palvelut ja hoidot Kaikkea kaikille sovitut palvelut ja hoidot kaikille Suomalainen palvelukori EU direktiivi Lisätään potilaiden/asiakkaiden omavastuuta Tasaisesti kohdennetusti Edut? Ongelmat? 27.09.2012 Markku Pekurinen 19
3) Vahvistetaan kuntien rahoitusroolia Ohjataan terveyspalveluihin käytettävät sv-varat järjestäjän (kunta/sote-alue) vastuulle Lääkekorvaukset avohoito / laitoshoito Matkakustannukset - keskittäminen / hajautus Yksityinen tutkimus ja hoito täydentävät / korvaavat / päällekkäiset Edut? Ongelmat? 27.09.2012 Markku Pekurinen 20
4) Vahvistetaan julkisen sairausvakuutuksen roolia Vahvistetaan sairausvakuutuksen roolia tavoitteena julkiseen sairausvakuutuksen perustuva sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Yleinen rahoitustapa EU & OECD -maissa Vakuutuksen ottajana työnantaja / kunta / valtio / yksittäinen kansalainen / kaikki em. Voisi rakentua esim. Kelan tai uuden julkisen toimijan varaan Rahoittajana ja järjestäjänä kansallinen toimija Edut? Ongelmat? 27.09.2012 Markku Pekurinen 21
5) Vahvistetaan valtion rahoitusroolia Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusvastuu valtiolle Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuolto, esim. UK terveydenhuolto Suora budjettirahoitus Tarvitaan kansallinen toimija (järjestämisvastuu) Mahdollistaa laajan kirjon verojen ja maksujen keruutapoja o Välittömät ja välilliset verot, esim. tulo- ja arvonlisävero o Haittaverot, esim. alkoholi ja tupakka o Terveysvero, esim. Ranska ja Tanska o Veroluonteiset maksut, esim. sv-maksu, YLE-maksu Rahoittajana ja järjestäjänä valtiollinen toimija Edut? Ongelmat? 27.09.2012 Markku Pekurinen 22
6) Tehdään jotain muuta Palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuu alueelliselle tasolle Esim. 12-15 alueellista toimijaa, minimiväestöpohja 200 000 asukasta Alueellinen toimija vastaa kaikkien julkisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueen asukkaille asukkaiden hoidon ja hoivan kustannuksista (ml. lääke- ja matkakorvaukset) sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamisesta Kaikki nykyinen julkinen rahoitus (valtionosuudet, kuntien rahoitus, sv-rahoitus) ohjataan alueelliselle toimijalle 27.09.2012 Markku Pekurinen 23
Kiitos! 27.09.2012 Markku Pekurinen 24
Terveydenhuollon osuus (%) bruttokansantuotteesta 11 Terveydenhuollon bkt-osuus (%) 1980-2010 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 SUOMI EU 15 OECD 27.09.2012 Markku Pekurinen 25
50 Terveydenhuollon rahoitus (%) 1980-2010 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1980 1985 1990 1993 1995 2000 2005 2010 Valtio Kunnat Kela Kotitaloudet Työnantajat Yksityinen vakuutus 27.09.2012 Markku Pekurinen 26
Riskien tasaus ja palvelujen järjestäminen/ tilaaminen EU maissa Lähde: Thomson S, Foubister T, Mossialos E. Financing Health Care in Europe. Observatory Studies Series No 17, European Observatory on Health Systems and Policies Riskien tasaaja Palvelujen järjestäjä/tilaaja SUOMI 336 Kuntaa 336 Kuntaa Saksa 200 Rahastoa 200 Rahastoa Kreikka 30 Rahastoa 30 Rahastoa Itävalta 21 Rahastoa 21 Rahastoa Ruotsi 21 Maakäräjää 21 Maakäräjää Italia 20 Aluetta 20 Aluetta Espanja 20 Aluetta 20 Aluetta Tsekki 9 Rahastoa 9 Rahastoa Slovakia 6 Rahastoa 6 Rahastoa Tanska 5 Aluetta 5 Aluetta Iso-Britannia 1 Kansallinen 152 Primary Care Trusts Romania 1 Kansallinen 42 Alueellista rahastoa Bulgaria 1 Kansallinen 28 Alueellista rahastoa Hollanti 1 Kansallinen 19 Rahastoa Luxemburg 1 Kansallinen 9 Rahastoa Latvia 1 Kansallinen 8 Alueellista rahastoa Belgia 1 Kansallinen 7 Rahastoa Liettua 1 Kansallinen 5 Alueellista rahastoa Portugali 1 Kansallinen 5 Alueellista terveyshallintoa Viro 1 Kansallinen 4 Alueellista rahastoa Ranska 1 Kansallinen 3 Rahastoa Kypros 1 Kansallinen 1 Vakuutuslaitos Unkari 1 Kansallinen 1 Kansallinen rahasto Irlanti 1 Kansallinen 1 Terveysviranomainen Malta 1 Kansallinen 1 Ministeriö Puola 1 Kansallinen 1 Kansallinen rahasto Slovenia 1 Kansallinen 1 Kansallinen rahasto 27.09.2012 Markku Pekurinen 27
Lähde: Thomson S, Foubister T, Mossialos E. Financing Health Care in Europe. Observatory Studies Series No 17, European Observatory on Health Systems and Policies Suomi on erilainen EU -maa RAHOITTAJIA TILAAJIA Luku- Asukkaita/ Luku- Asukkaita/ määrä rahoittaja määrä tilaaja SUOMI 336 15 795 336 15 795 Kreikka 30 374 000 30 374 000 Itävalta 21 397 000 21 397 000 Malta 1 406 000 1 406 000 Saksa 200 411 000 200 411 000 Ruotsi 21 439 000 21 439 000 Luxemburg 1 471 000 9 52 000 Kypros 1 793 000 1 793 000 Slovakia 6 899 000 6 899 000 Tanska 5 1 098 000 5 1 098 000 Tsekki 9 1 140 000 9 1 140 000 Viro 1 1 340 000 4 335 000 Slovenia 1 2 010 000 1 2 010 000 Espanja 20 2 216 000 20 2 216 000 Latvia 1 2 271 000 8 284 000 Italia 20 2 943 000 20 2 943 000 Liettua 1 3 366 000 5 673 000 Irlanti 1 4 250 000 1 4 250 000 Bulgaria 1 7 538 000 28 269 000 Unkari 1 10 035 000 1 10 035 000 Belgia 1 10 517 000 7 1 502 000 Portugali 1 10 620 000 5 2 124 000 Hollanti 1 16 390 000 19 863 000 Romania 1 22 215 000 42 529 000 Puola 1 38 116 000 1 38 116 000 Iso-Britannia 1 60 520 000 152 398 000 Ranska 1 61 840 000 3 20 613 000 27.09.2012 Markku Pekurinen 28
Terveydenhuollon menot 1995-2010 1995 2010 muutos % Terveydenhuollon menot mrd. euroa 10,8 16,0 5,2 48 per asukas, euroa 2119 2986 867 41 suhteessa BKT:hen, % 7,9 8,9 Menot laskettu vuoden 2010 hintatasossa.