Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7'

202 6.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7' C. Suomalainen näkökulma Käsittelin edellä väestöjen (tarkemmin äitilinjojen) kehittymistä ensin koko maailman näkökulmasta ja sitten Euroopan näkökulmasta. Seuraavaksi käsittelen näitä asioita suomalaisten näkökulmasta. Suomalaisten mitokondriaalisia haploryhmiä on käsitelty mm. seuraavissa julkaisuissa: Torroni et al. 1996, Meinilä et al. 2001, Finnilä et al. 2001, Sajantila et al. 1995, Kittles et al. 1999, Pult et al. 1994 ja Lahermo et al. 1996. Eri tutkimusten tulokset eivät ole suomalaisten suhteen aivan yhteneväisiä. Seuraavasta taulukosta selviää kolmen tutkimuksen tai tutkimusten ryhmän tulokset. Kysymyksessä ovat tutkimukset Torroni et al. 1996, Meinilä et al. 2001 ja kolme erillistä tutkimusta Sajantila et al. 1995, Kittles et al. 1999 ja Villems et al. 2002. Tutkimuksen Meinilä et al. 2001 tulokset edustavat vain neljää maakuntaa, Pohjois- Pohjanmaata, Kainuuta, Pohjois-Savoa ja Keski-Pohjanmaata. Taulukko J'mt S ja muut'. Suomalaisten ja muiden eurooppalaisten mitokondriaalisten haploryhmien frekvenssit eri tutkimusten mukaan. M+ = "aasialaiset" haploryhmät M1, A, B, F, Y ja N9. S95 = Sajantila et al. 1995, K99 = Kittles et al. 1999, V02 = Villems et al. 2002. haploryhmä, Torroni et Meinilä et S95, K99, vaihteluväli klaani al. 1996 al. 2001 V02 Helena 41 40 43,9 40,0 43,9 Velda 4.1 5,5 7,3 4,1 7,3 Jasmine 14 4,5 5,7 4,5 14,0 Tara 6.1 2,5 7,3 2,5 7,3 Ursula 16 28 22,8 16,0 28,0 Katrine 4,1 3,0 2,4 2,4 4,1 Iris 2,0 3,5 4,1 2,0 4,1 Wilma 4,1 9,2 4,1 9,2 Xenia 4,1 1,0 1,0 4,1 M+ 2,0 2,5 0,8 0,8 2,5 muu 2,0 0,2 5,7 0,2 5,7 yhteensä 99,5 100,0 100,0 Edellä eurooppalaisesta näkökulmasta tehdyn selvityksen mukaan (kun otetaan huomioon vain ne haploryhmät, joiden frekvenssi on Euroopan keskiarvon mukaan yli yhden prosentin) eurooppalaiset väestöt koostuvat miokondriaalisten haploryhmiensä (naislinjojensa) suhteen 13 klaanista: U5 HV I H V U4 X W K T J T1 U3 Edustaako tämä 13-osainen kaava myös suomalaisia? Suomalaisissa esiintyy käyttämäni tilaston mukaan (ks. LIITTEEN taulukko 18'mt iso muut kielet') kaavan 13 haploryhmästä 12; ainoa haploryhmä, jota Suomessa ei sen mukaan esiinny, on

U:n alahaploryhmä U3. Tämä alaryhmä kuuluu Euroopan varhaisimmille maanviljelijöille, ja tämän puuttuminen Suomesta on tästä syystä luonnollista; pysyihän Suomi metsästäjä kalastaja keräilijöiden alueena pitkään silloin, kun maanviljelystä jo harjoitettiin etelämpänä. (Tosin tämänkään ryhmän puuttumisesta suomalaisista voidaan tuskin olla varmoja; sen puuttuminen saattaa hyvinkin olla vain harhaa, joka perustuu käyttämäni aineiston puutteellisuuteen.) Haploryhmien kokonaisinventaarin puitteissa suomalaiset ovat siis samaa yleiseurooppalaista väestöä kuin lähes kaikki eurooppalaiset. Tutkimuksessa Finnilä et al. 2001 asia sanotaan näin: "the number of mtdna lineages shared between the Finns and other Europeans is high, suggesting that the Finnish samples represent European lineages." Suomalaisten ja muiden eurooppalaisten erot Vaikka mitokondriaalisten haploryhmien inventaari ei osoitakaan eroja suomalaisten ja muiden eurooppalaisten välillä, eroja löytyy, kun katsotaan, ei vain haploryhmien kokonaisinventaaria vaan myös niiden frekvenssejä. Seuraavassa taulukossa verrataan suomalaisten ja muiden eurooppalaisten kymmenen yleisen mitokondriaalisen haploryhmän frekvenssejä; taulukossa on jätetty erittelemättä kolmestatoista yllä mainitusta haploryhmästä vain U:n alaryhmät U4 ja U3 sekä T:n alaryhmä T1. Taulukko K'suomalaiset ja muut'. Suomalaisten ja kaikkien eurooppalaisten mitokondriaalisten haploryhmien frekvenssien keskiarvot. Sarakkeen erilaisuus plus- ja miinusmerkit: ++ = suomalaisilla erittäin paljon (yli 2 kertaa) enemmän kuin yleensä eurooppalaisilla; + = suomalaisilla jonkin verran (lähes 2 kertaa) enemmän kuin yleensä eurooppalaisilla; = suomalaisilla huomattavasti (noin 2 kertaa) vähemmän kuin yleensä eurooppalaisilla; = suomalaisilla jokin verran (noin 1,1 kertaa) vähemmän kuin yleensä eurooppalaisilla; haploryhmä, klaani Suomen frekvenssi erilaisuus Helena 40,46 44,43 Velda 6,36 + 3,85 Jasmine 5,55 9,70 Tara 2,45 6,88 Ursula (U5) 22,19 ++ 9,16 Katrine 3,10 6,12 Iris 4,08 + 2,34 Wilma 8,48 ++ 2,23 Xenia 0,98 1,53 Maria 2.00 ++ 0.14 kaikki 95.65 86.38 Euroopan frekvenssi Selvimmät suomalaisten ja kaikkien eurooppalaisten väliset erot ovat seuraavat kaksi: 1. Suomessa on selvästi runsaammin kuin eurooppalaisilla yleensä haploryhmiä U (Ursula), W (Wilma) ja M (Maria); jonkin verran runsaammin suomalaisissa on haploryhmiä V (Velda) ja I (Iris). 203

204 2. Suomessa on selvästi vähemmän kuin Euroopassa yleensä haploryhmiä J (Jasmine), T (Tara), K (Katrine) ja X (Xenia) ja jonkin verran vähemmän haploryhmää H (Helena). Taulukossa K'suomalaiset ja muut' mukana olevasta kymmenestä haploryhmästä suomalaisten keskuudessa on siis enemmän kuin muissa eurooppalaisissa keskimäärin haploryhmiä I, M, U, V ja W, ja heidän keskuudessaan on vähemmän kuin muissa eurooppalaisissa keskimäärin haploryhmiä H, J, K, T ja X. Muihin eurooppalaisiin verrattuina suomalaisten I+M+U+V+W -arvot ovat siis korkeita ja H+J+K+T+X -arvot matalia. Millä muilla väestöillä nämä kaksi arvoa ovat saman suuntaiset? Kun tähän kysymykseen saadaan vastaus, löytyvät ehkä samalla myös suomalaisten lähimmät (äitilinjojen mukaiset) sukulaisväestöt, samoin ne, jotka ovat suomalaisista tässä suhteessa kauimpina. Tällaiset johtopäätökset ovat mahdollisia edellä olevan taulukon 'mt Eur-tilastoa' ja kartan 'mt 2 ryhmää b' perusteella. Kartasta 'mt 2 ryhmää b' nähdään havainnollisesti (vrt. kartan Pohjois- Euroopan tummennettu alue), että suomalaisten lähimpiä (kyseisiä mitokondriaalisia haploryhmiä koskevat) sukulaiset ovat heitä lähinnä asuvat väestöt: saamelaiset, marit, venäläiset, virolaiset, latvialaiset, liettualaiset, puolalaiset, tshekit, saksalaiset, ruotsalaiset, norjalaiset ja skotlantilaiset. Sukulaisuus perustunee siihen, että näiden väestöjen maantieteelliset etäisyydet suomalaisista ovat vuosituhansien aikana olleet niin lyhyet, että vaimojen noutaminen näiltä alueita on ollut tavallista (ainakin tavallisempaa kuin vaimojen hakeminen etäisemmiltä alueilta). Sitä, että suomalaisten kyseisiä sukulaisia on myös Balkanilla (vrt. varsinkin kartan romaniaiset, kroatit ja serbit) ei ole yhtä yksinkertaisesti selitettävissä. Ehkä kysymyksessä on Balkanin refugin väestöt, joiden miespuolisia sukulaisia (I1aklaanin miehiä) on tullut runsaasti eteläiseen Skandinaviaan ja tätä kautta jonkin verran myös Suomeen?

205 Kartta 'mt Eur 2 ryhmää harm'. Mitokondriaalisten haploryhmien U5+W+M+V+I yhteisfrekvenssit. Saamelaiset ovat euroopan ainoa väestö, jonka kyseinen arvo on suurempi (98,83) kuin suomalaisten. Suomalaiset poikkeavat muista eurooppalaisista selvästi saamelaisten suuntaan. (Saamelaiset ovat tässä suhteessa selvä outsider-väestö.) Ehkä suomalaismiehet ovat usein hakeneet vaimonsa saamelaisten keskuudesta saaden näin aikaan sen, että "saamelaisia" äitilinjoja on levittäytynyt vuosituhansien aikana yhä enemmän suomalaisten keskuuteen. Ovatko suomalaiset tulleet pohjoisempaa kuin muut? On mahdollista, että suomalaisten esiäideistä suhteellisen monet (useammat kuin muiden eurooppalaisten) ovat tulleet pikemminkin haploryhmän N kuin haploryhmän R alueelta; sijaitseehan N:n syntyalue pohjoisempana kuin R:n syntyalue. (Usein ajatellaan, että N:n syntyalue sijaitsi läntisessä Keski-Aasiassa ja R:n syntyalue Lähiidässä.) Jossain määrin tähän suuntaan nykyisten haploryhmien levikit viittaavatkin: N:stä peräisin olevat haplotyhmät N*+I+W+X kattavat noin 13 % nykysuomalaisten haploryhmistä, kun vastaava luku kaikkien nykyeurooppalaisten haploryhmistä on vain noin 6%. Vastaavasti R:stä peräisin olevat haploryhmät R*+H+HV+J+K+pHV+pV+T+U+V kattavat nykysuomalaisten haploryhmistä noin 84 %, mutta kaikkien eurooppalaisten haploryhmistä noin 92 %. Suomalaisten äitilinjat ovat siis jonkin verran useammin kuin muiden eurooppalaisten vastaavat peräisin haploryhmän N alueelta. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että suomalaisten esiäidit ovat hiukan useammin kuin muiden eurooppalaisten tulleet Mustanmeren pohjoispuolisten arojen kautta eli idästä ja hiukan harvemmin Lähiidän Anatolian Kreikan kautta eli kaakosta. Suomalaisten sisäisiä eroja

206 Pohjoisen Suomen ja keskisen Suomen mitokondriaalisten haploryhmien frekvenssejä on verrattu tutkimuksessa Meinilä et al. (2001). Oleelliset tulokset näkyvät seuraavasta taulukosta. Taulukko L'mt suomen ryhmät'. Neljässä eri maakunnassa asuvien suomalaisten mitokondriaalisten haploryhmien frekvenssit. Tummennettujen ruutujen luvut edustavat selvimpiä pohjoisemman ja eteläisemmän ihmistyypin välisiä eroja. Lähde: Meinilä et al. 2001. haploryhmä Pohjois- Kainuu Pohjois- Keski- yhteensä Pohjanmaa Savo Pohjanmaa Helena 34 36 53 39 40 Velda 6 9 4 3 5.5 Jasmine 2 1 6 9 4.5 Tara 8 1 1 0 2.5 Ursula 34 35 17 25 28 Katrine 3 2 4 3 3.0 Iris 0 2 7 5 3.5 Wilma 8 10 6 13 9.2 Xenia 1 0 0 3 1.0 Maria 3 6 1 0 2.5 muu 0 0 1 0 0.2 yhteensä 99 104 100 100 100 Taulukon L'mt suomen ryhmät' mukaan neljä suomalaisten "heimoa" muodostavat pohjoisemman tyypin, johon kuuluvat kainuulaiset ja pohjoispohjalaiset, sekä eteläisemmän tyypin, johon kuuluvat pohjoissavolaiset ja keskipohjalaiset. (Tosin käytetyt maakuntien rajat eivät aivan tarkkaan satu yksiin heimorajojen kanssa.) Pohjoisemmalle tyypille ovat luonteenomaisia suhteellisen korkeat haploryhmien U, V, T ja M arvot; eteläisemmälle tyypille ovat luonteenomaisia suhteellisen korkeat haploryhmien H, J ja I arvot; haploryhmien W ja X sekä 'muiden' välillä ei ole selviä eroja; ks. taulukko M'mt Suomen heimoja'. Koska tutkimuksessa Meinilä et al. 2001 oli mukana vain suppea valikoima suomalaisia, laajempien yleistysten tekeminen suomalaisten heimojen mahdollisista erilaisuuksista ei ole tässä yhteydessä mahdollista. Taulukko M'mt Suomen heimoja'. Kahden suomalaisryhmän välisiä mitokondriaalisten haploryhmien frekvenssejä koskevia eroja. Pohjoisempi tyyppi = pohjoispohjalaiset ja kainuulaiset; eteläisempi tyyppi = pohjoissavolaiset ja keskipohjalaiset. haploryhmät Pohjois-Pohjanm. + Kainuu Pohjois-Savo + Keski-Pohjanm. U+V+T+M 34+35+6+9+8+1+3+6=96; keskiarvo: 12.75 17+25+4+3+1+0+1+0=51; keski-arvo: 6,38 H+J+I 34+36+2+1+0+2=75; keskiarvo: 12,5 53+39+6+9+7+5=119; keskiarvo: 19,83 Suomensukuisia kieliä puhuvat väestöt

Edellä on jo huomattu, että suomensukuisia kieliä puhuvat väestöt eivät muodosta yhtenäistä geneettistä populaatiota, kun geneettisenä kriteerinä käytetään mitokondriaalisia haploryhmiä. Asia varmistuu vielä taulukosta N'mt SU', jossa on mukana kaikkiaan 15 kieleltään suomensukuista väestöä. Taulukko N'mt SU'. 15 suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvan väestön mitokondriaaliset haploryhmät. suo kar vir mor mar unk saa koe kos k-p udm h-m han sel nen H 41 42 45 43 39 41 5 33 24 36 19 16 23 26 14 I 4 0 1 4 1 3 0 0 0 3 5 0 0 0 0 J 5 4 10 8 7 8 0 8 4 4 0 12 11 0 2 K 3 4 3 0 2 3 0 2 4 1 0 0 0 0 0 M 2 7 0 3 6 3 5 3? 16 23 31 17 25 53 T 4 7 7 8 6 10 0 12 21 11 22 2 8 2 17 U 29 29 26 27 27 22 53 41 24 16 19 32 22 31 14 V 6 6 3 5 11 3 35 0 1 0 0 0 0 0 0 W 9 4 3 0 0 3 0 2 0 0 0 0 0 0 0 103 103 98 98 99 86 98 101 78? 87 88 93 81 84 100 Suomensukusuisia kieliä puhuvat väestöt muodostavat mitokondriaalisten haploryhmien perusteella kolme tyyppiä: 1) "eurooppalaiset", joilla on korkea (33 45 %) H:n frekvenssi; 2) "saamelaiset", joilla on korkea (53 %) U:n frekvenssi ja myös korkea (35 %) V:n frekvenssi; ja 3) "uralilais-samojedilaiset", joilla on korkea (20 53 %) aasialaisten haploryhmien, varsinkin M:n, frekvenssi. Taulukko N'mt IE'. Suomalaisten ja eräiden indoeurooppalaisia kieliä ja baskia puhuvien väestöjen mitokondriaaliset haploryhmät. Taulukko on osa edellä olevaa taulukkoa. Taulukko vahvistaa käsitystä, jonka mukaan suomalaiset kuuluvat indoeurooppalaisten kielten ja (jossain määrin myös baskin kielen) puhujien kanssa samaan mitokondriaalisin perustein määritettyyn väestöön. Su R G B S Kr Al IE Bs H 41 43 48 45 43 37 47 44 68 I 4 2 3 4 2 3 1 3 0 J 5 8 13 7 9 14 10 10 3 K 3 7 7 3 5 8 4 6 4 T 4 7 7 10 7 4 5 7 6 U 29 22 13 21 17 17 16 18 11 V 6 4 3 4 4 1 2 3 7 W 9 2 0 3 2 2 2 2 0 M 2 0 0 0 0 0 0 0 0 EA 0 1 0 1 0 1 1 0 95 95 97 207

Myös ryhmien sisällä on selviä gradientteja: niinpä "eurooppalaisten" ryhmässä komeilla ja komi-permjakeilla on selvästi matalampi H:n frekvenssi (33 36 %) kuin muilla saman ryhmän väestöillä. Samoin uralilais-samojedilaisessa ryhmässä ovat udmurteilla ja Obin-ugrilaisissa väestöillä matalammat aasialaisten haploryhmien frekvenssit (20 30 %) kuin samojediväestöillä; ja edelleen samojediväestöt muodostavat kaksi ryhmää siten, että selkupeilla aasialaisten haploryhmien osuus on matalampi (36 %) kuin nenetseillä (53 %). Suomensukuisia kieliä puhuvien eurooppalaisten ja siperialais-samojedilaisten ryhmien nähdään muodostavat selvän länsi itä -suuntaisen gradientin, kun lasketaan haploryhmän H ja aasialaisten haploryhmien (M+:n) välinen suhdeluku H : M+. Esimerkiksi suomalaisilla tämä suhdeluku on 41,25 : 2.28 = 18,1, ja selkupeilla 25,62 : 36,36 = 0,7. Suhdeluvut ja niiden pohjana olevat kaksi frekvenssiä käyvät ilmi taulukosta O'mt H ja M+'. Taulukko O'mt H ja M+'. Suomensukuisia kieliä puhuvien väestöjen mitokondriaalisten haploryhmien H ja M+ frekvenssejä. Lyhenteitä: koe = komit, kar = karjalaiset, mar = marit, k-p = komipermjakit, han = hantit, udm = udmurttit, sel = selkupit, h-m = hanti mansit, nen = nenetsit. H M+ suhdeluku vir 45,27 0,18 251,5 suo 41,25 2,28 18,1 unk 40,52 2,59 15,6 mor 43,14 2,88 15,0 koe 33,33 4,55 7,3 kar 41,67 7,14 5,8 mar 38,81 7,46 5,2 k-p 36,25 17,6 2,1 han 22,7 20,75 1,1 udm 19,49 27,67 0,7 sel 25,62 36,36 0,7 h-m 16,05 30,86 0,5 nen 13,79 53,45 0,3 208 Taulukon 'mt H ja M+' suhdeluvut nähdään havainnollisesti kartan 'mt SU suhdeluku' harmauden asteista. Virolaiset muodostavat selvästi eurooppalaisimman ryhmän (suhdeluku 251,5). Seuraavaksi eurooppalaisimman ryhmän muodostavat suomalaiset (18,1), unkarilaiset (15,6) ja mordvalaiset (15,0). Seuraavan ryhmän muodostavat komit (7,3), karjalaiset (7,8), marit (5,2) ja komi-permjakit (2,1). Eurooppalaisten ja aasialaisten väliryhmän muodostavat hantit (1,1), udmurtit (0,7), selkupit (0,7) ja hanti mansit (0,5). Oman aasialaisen ryhmänsä muodostavat nenetsit (0,3). Saamelaisten vastaavat luvut ovat 4,92 : 5,36 = 0,9, mutta saamelaisten tunnusmerkkeinä toimivat haploryhmät V ja U (eivät taulukon haploryhmät H ja M+).

209 Kartta 'mt SU suhdeluku'. Suomensukuisia kieliä puhuvien väestöjen eurooppalaisuuden määrää osoittava suhdeluku, joka perustuu mitokondriaalisiin haploryhmien frekvensseihin. Mitä tummempi kartan alue, sitä korkeampi eurooppalaisuutta osoittava (ja sitä pienempi aasialaisuutta osoittava) suhdeluku H : M+. Suomalaisten äitilinjojen tuloreitit Koska suomalaisten äitilinjojen alkuperä on pääosin sama kuin muidenkin eurooppalaisten, tiedetään melko tarkkaan, mistä suomalaisten äitilinjat ovat Suomeen tulleet: Ne ovat syntyneet Afrikassa (niin kuin kaikkien muidenkin homo sapiens sapiens -tyyppisten ihmisten) äitilinjat, ja ne ovat suureksi osaksi (noin 97 98 -prosenttisesti) siirtyneet Afrikasta ensin Arabiaan, sitten Persiaan ja edelleen läntiseen Keski-Aasiaan eli haploryhmän N alueelle; ks. kartta 'mt reitit suom b'. Täältä suomalaisten äitilinjat (niin kuin muidenkin eurooppalaisten) ovat siirtyneet Lähi-itään, jossa viimeistään on N:n rinnalle syntynyt toinen äitilinja R. Molemmat äitilinjat ja haploryhmät (N ja R) ovat sitten saapuneet Eurooppaan ja molemmat ovat jakautuneet useihin alahaploryhmiin ja levittäytyneet koko Euroopan alueelle, myös Suomeen. Suomalaisten esiäideistä noin 13 % on kulkenut Eurooppaan suoraan N:n alueelta (kulkematta R:n kautta), ja noin 84 % heistä on tullut Eurooppaan R:n alueen kautta. Luvut perustuvat siihen, että nykysuomalaisten mitokondriaalisista haploryhmistä noin 13 % edustaa makrohaploryhmästä N peräisin olevia haploryhmiä ja noin 84 % niistä edustaa makrohaploryhmästä R peräisin olevia haploryhmiä. Lisäksi noin 2 % suomalaisten esiäideistä on tullut itäisemmästä Keski-Aasiasta, makrohaploryhmän M ja sen alahaploryhmien alueelta. Euroopassa mainitut makrohaploryhmät (pääosin makroryhmät N ja R ja pienessä määrässä makrohaploryhmä M) muodostivat melko homogeenisen sekoittuman (konglomeraatin), joka levittäytyi koko Eurooppaan. (Neljäntenä makroryhmänä sekoittumaan kuului eteläisessä ja lounaisessa Euroopassa myös afrikkalainen makrohaploryhmä L, mutta tämän edustajien vaikutus suomalaisiin on ollut minimaalinen.) Tarkkaa selvyyttä ei toistaiseksi ole siitä, kuinka suuri osa

suomalaisten esiäideistä tuli maahan lännen suunnalta (lähinnä Ruotsista) ja kuinka suuri osuus idän suunnalta (lähinnä Venäjältä). 210 Kartta 'mt reitit suom b'. Suomalaisten äitilinjojen reitit Afrikasta Suomeen. Karttaan on merkitty kirjaimin vain kolme makrohaploryhmää; siihen ei ole merkitty näiden edelleenkehittymiä eli yksittäisiä haploryhmiä. Reittiä, joka suuntautuu N:stä Eurooppaan, on kulkenut noin 13 % suomalaisten esiäideistä, ja reittiä, joka suuntautuu R:stä Eurooppaan on heistä kulkenut noin 84 %. M:n kautta kulkeva reitti on merkitty muita ohuemmaksi, koska tätä reittiä on nykysuomalaisten esiäideistä seurannut vain noin 2 %. Euroopan valkoinen ympyrä kuvaa sitä yleiseurooppalaista äitilinjojen konglomeraattia, sekoittumaa, joka syntyi erityisesti N:n ja R:n alahaploryhmien (vähäisessä määrin myös aasialaisen M:n ja afrikkalaisen L:n) pohjalta. Makroryhmää L ei ole merkitty karttaan, koska sen osuus suomalaisissa äitilinjoissa on minimaalinen.