L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 020 490 109, telefax 020 490 5251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 22.6.2006 Diaarinumero LSU 2006 Y 270 (131) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidon ja lihantuotantotoimintaa Ilmajoen kunnan Lahdenkylässä. Yli Karjanmaan maatalousyhtymä Idänpuolentie 433 60800 ILMAJOKI LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin 60 lypsylehmää, 50 hiehoa ja 25 vasikkaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta, uusi lypsyasema ja uusi 2400 m 3 :n avoin lietesäiliö. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee enintään 103 lypsylehmää, 102 hiehoa tai lihanautaa ja 25 vasikkaa (alle 6 kk). Nykyinen ja tuleva navetta sijoittuvat tilalle Yli Karjanmaa RN:o 13. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 9.3.2006.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 2 Toiminnalle on aikaisemmin myönnetty ympäristölupa 19.5.1998 ja rakennuslupa 27.5.1998. Toiminta sijaitsee maatalousvaltaisella haja asutusalueella eikä alueella ole voimassaolevaa asema tai yleiskaavaa. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue on Koskenkorvan pohjavesialue (Vaasan vesi ja ympäristöpiiri, Ilmajoen pohjavesialueiden kuntakansio, pohjavesialueen nro 10 145 03) noin 5 km:n etäisyydellä jokivartta ylävirtaan. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Ilmajoen kunnan Lahdenkylässä osoitteessa Idänpuolentie 433 noin 4 km:n etäisyydellä Ilmajoen keskustasta lounaaseen. Maatilakokonaisuus sijaitsee Kyrönjokeen rajoittuvalla kiinteistöllä. Laajennettavan tuotantorakennuksen lähimmät naapurit ovat noin 180 ja 200 metrin etäisyyksillä Kyrönjoen vastarannalla. Eläinsuojan kanssa samalla puolen jokea sijaitsevat lähimmät naapurit ovat noin 180 ja 250 m etäisyyksillä, joista lähempänä olevalla naapurilla on oma eläinsuoja asuinrakennuksen ja uuden pihattonavetan välissä. Hakijalla tai lähinaapureillakaan ei ole käytössä olevia talousvesikaivoja. Eläinsuojan käyttövesi otetaan kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla harjoitetaan maidon ja lihantuotantoa. Tilalla on nykyisin 60 lypsylehmää, 50 hiehoa ja 25 vasikkaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta, joka kytkeytyy vanhaan navettaan uudella 2x10 paikan lypsyasemarakennuksella ja yhdyskäytävällä. Maitohuone on vanhan navetan yhteydessä. Laajennuksen jälkeen tilalla pidetään enintään 103 lypsylehmää, 102 hiehoa tai lihanautaa ja 25 vasikkaa (alle 6 kk). Lypsylehmille on uudessa pihatossa 98 paikkaa, joka sisältää myös ummessa olevien lypsylehmien paikat. Vanhassa navetassa on lypsylehmille 2 poikimispaikkaa, 3 sairaspaikkaa ja 4 siemennyspaikkaa. Vanhassa navetassa on myös 102 hieho tai lihanautapaikkaa ja tilat noin 25 vasikalle (alle 6 kk). Rehuvarastojen osalta ei tapahdu muutoksia. Tuotettava maitomäärä tulee olemaan noin 810 000 litraa vuodessa ja lihamäärä noin 8000 kg vuodessa. Lannan ja jätevesien käsittely Eläinsuojien lannankäsittely tapahtuu lietelannalla molemmissa eläinsuojissa, myös pikkuvasikoiden osalta. Tilalla on nykyisin kolme betonikannella katettua lietesäiliötä, joista 150 m 3 :n säiliö sijaitsee vanhan navetan lattiarakenteiden alla ja 240 m 3 :n säiliö jää osittain uuden lypsyaseman alle. Ulkona eläinsuojien läheisyydessä olevan betonikannella varustetun lietesäiliön tilavuus on 1540 m 3. Tilan käytössä on myös 1000 m 3 :n avoin etäsäiliö Ilmajoen Alajoella hakemukseen liitetyn kartan osoittamalla paikalla. Vanhassa navetassa on lisäksi 180 m 3 lietekuilutilavuutta. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi 2400 m 3 :n lietesäiliö eläinsuojien välittömään läheisyyteen. Uuteen pihattonavettaan tulee noin 150 m 3 kuilutilavuutta, joten tilalle tulee lietteen varastotilavuutta yhteensä 5 660 m 3. Hakemuksen mukaan vanhan navetan jätevedet ja WC vedet johdetaan panospuhdistamoon. Uuden lypsyaseman jätevedet myös panospuhdistamoon. Maitohuoneen jätevedet, 150 m 3, käytetään lypsyaseman pesuun ja johdetaan sen jälkeen panospuhdistamoon.
3 Säilörehua valmistetaan esikuivattuna laakasiiloihin tai aumaan noin 2000 tonnia vuodessa. Puristenesteet otetaan laakasiiloista talteen lietesäiliöön ja etäämmällä sijaitsevasta aumasta 25 m 3 :n puristenestekaivoon ja pumpataan imuvaunun avulla lietesäiliöihin tai toimitetaan pellolle. Auman (15 x 50 metriä) pohjarakenne on asfalttia ja siinä on kaadot puristenesteen keräyskouruihin. Etäauman yhteydessä on yksi laakasiilo katetussa tilassa, jossa on myös puristenesteen talteeenotto samaan kaivoon ja ne molemmat sijoittuvat samalle tilalle Yli Karjanmaa RN:o 13. Hiehoista noin 15 kpl pidetään laitumella 4 kuukautta vuodessa. Lehmät pidetään sisällä. Laidunala on 3 5 ha, josta osa rajoittuu jokeen. Laitumella on juottokaukalo, mutta ei kiinteää ruokintapaikkaa. Lietteen levitykseen käytettävissä oleva peltoala on 179 ha, josta omaa peltoa on 58 ha, vuokrapeltoa 38 ha ja sopimuspeltoa 83 ha. Lantamäärän levityksestä 45 % ajoittuu viikoille 17 21, 30 % viikoille 25 27 sekä 25 % viikoille 37 41. Levitysalaa ei ole pohjavesialueella. Muut varastot Tilalla on kolme polttoainesäiliötä (1800 l, 3000 l ja 5000 l), joiden yhteenlaskettu tilavuus on 9800 l. Polttoainesäiliöt on varustettu lapon estolaitteella sekä suoja altaalla, katoksella ja lukituksella. Polttoainesäiliöt on tarkastettu paloviranomaisten toimesta syksyllä 2004. Tilalla säilytetään huoltorakennuksessa lukitussa tilassa muita öljytuotteita enintään 400 l. Säilörehunteossa käytettävät hapot säilytetään asfalttipohjaisessa konesuojassa. Hapot ovat pääosin 1000 l ja 2000 l säiliöissä. Kasvukaudella käytettävät kasvinsuojeluaineet säilytetään tilan huoltorakennuksessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 4 kpl/vuosi) toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Pilaantuneet rehut (30 t/vuosi) levitetään lannanlevityksen yhteydessä lannoitteena pelloille. Jäteöljyt (n. 500 l/vuosi), akut ja loisteputket toimitetaan jäteasemalle. Metalliromut toimitetaan metallikeräykseen. Aumamuovit poltetaan hallitusti. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että maitoauto käy joka toinen päivä. Rehukuljetuksia (rypsiä) on kerran kuukaudessa, samoin teuraskuljetuksia kerran kuukaudessa. Säilörehua ajetaan laakasiiloista ja aumasta päivittäin 5 kk:n ajan vuodessa. Rehuntekoaikana ajetaan 30 rehukuormaa päivässä 10 päivänä vuodessa. Lietteen ajoa on noin 20 päivänä vuodessa 20 kuormaa päivittäin. Säilörehua ajetaan 10 päivänä vuodessa 30 kuormaa päivässä. Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksen mukaan lantalan kelluva turvekate estää kaasujen ja hajujen muodostusta. Lietesäiliöt täytetään alakautta jolloin hajuja ei muodostu pumppauksesta.
ASIAN KÄSITTELY 4 Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Ilmajoen kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla 21.3. 19.4.2006 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Ilmajoen kunnantalolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ilmajoen ympäristölautakunta puoltaa lausunnossaan luvan myöntämistä maidon ja lihantuotantotoiminnan laajentamiselle, mikäli eläinmäärän lisääntyminen ei lisää kohtuuttomasti eräistä naapuruussuhteista annetuissa laissa tarkoitettua haittaa naapureille. Haittaa arvioidessaan lautakunta on ottanut huomioon toiminnan sijoittumisen kaavoittamattomalle maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle. Lähialueelle sijoittuu myös muita eläinsuojia. Hakija on esittänyt riittävät lannan ja pesuvesien varastointitilat 12 kk:n varastointitarpeisiin sekä riittävästi peltopinta alaa lannan levitykseen hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Mikäli rakennettavaa lietesäiliötä ei määrätä katettavaksi kiinteällä katteella, tulee lietesäiliön kattamisessa huomioida katekerroksen riittävä paksuus sekä katemateriaalin lisääminen aina tarvittaessa, mm. lietesäiliön tyhjennyksen yhteydessä. Lupamääräyksissä tulee huomioida myös lietteen kuormaus, lastaus ja kuljetustoiminnan toteuttaminen siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Kokonaisuudessaan eläinsuojan alue tulee pitää mahdollisimman siistinä. Hakija on myös esittänyt riittävät tiedot jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Muilta osin lautakunnalla ei ole huomauttamista lupahakemuksen johdosta. Ilmajoen kunnanhallitus toteaa antavansa lausuntonsa Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan esityksen mukaisena. Hakijan vastine Hakijalle on 25.4.2006 lähetetty vastinepyyntö Ilmajoen kunnanhallituksen ja ympäristölautakunnan lausunnoista. Hakija on 4.5.2006 todennut suullisesti, että vastineenantotarvetta ei ole. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 19.6.2006, jossa käytiin läpi mm. nykyisen eläinsuojan, uuden pihattonavetan, nykyisten lietesäiliöiden ja rakennettavan lietesäiliön ja polttoainesäiliöiden sijaintia sekä laskelmia liete ja lantamääristä ja peltoaloista. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Yli Karjanmaan maatalousyhtymälle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon ja lihantuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Ilmajoen kunnan Lahdenkylään tilalle Yli Karjanmaa RN:o 13 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 )
Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin 5 Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon lausunnossa esitetyt asiat ja asettanut määräykset lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan eläinmäärä Eläinsuojissa voidaan pitää yhteensä enintään 103 lypsylehmää, 102 hiehoa tai lihanautaa ja 25 vasikkaa (alle 6 kk). Uusi pihattonavetta, uusi lypsyasema ja uusi lietesäiliö tulee sijoittaa hakemuksen liitteenä olevan 10.6.2006 päivätyn asemapiirroksen mukaisesti. 2. Lietteen varastointi ja jätevesien käsittely Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, pesuvedet ja puristenesteet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden ja pesuvesien sekä avointen lietesäiliöiden sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 4233 m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, rakennettava uusi lietesäiliö sekä muut lietteen tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut uudet rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Uusi lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen uuden pihattonavetan käyttöönottoa. Olemassa olevat eläinsuojien yhteydessä olevat lietesäiliöt ja rakennettava uusi lietesäiliö tulee täyttää alakautta. Rakennettava lietesäiliö tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys lietesäiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Uusi lietesäiliö on varustettava vähintään 100 cm korkealla verkkoaidalla tai muulla luotettavalla rakenteella mikä estää pääsyn lietesäiliöön. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Maitohuoneen, lypsyaseman ja sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä panospuhdistamossa siten, että puhdistusteho on orgaanisen aineen (BHK 7ATU ) osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden ja puhdistamosta lähtevän jäteveden kuormituksiin. Puhdistamon ja sakokaivojen ylijäämäliete tulee poistaa riittävän usein puhdistamon toimivuuden varmistamiseksi. 3. Lietteen levitys Lietteen kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa niin, ettei sitä joudu ympäristöön tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietettä voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla on oltava lietteen levitykseen jatkuvasti käytettävissä peltoalaa vähintään 98 hehtaaria. Tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanottosopimuksista tulee toimittaa vuosittain ympäristökeskukseen. Lietteen levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lietteen typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lietettä voidaan kuitenkin levittää syksyllä
6 enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Liete tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke. Eläinsuojan pesuvesien ja eläinsuojan sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitettäessä lietettä nurmelle sitä ei tarvitse mullata, mutta silloin tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää letkulevitintekniikkaa tai muuta vastaavaa tekniikkaa. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietteen levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Navettarakennusten ja lietesäiliöiden ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Laitumelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee säännöllisesti poistaa. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Rehujätteet on varastoitava kiinteällä alustalla ja toimitettava lannoitteeksi pellolle ja mullattava mahdollisimman pian. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti.
7 Polttonestesäiliöt pidetään sijoitettuina tiiviille alustalle siten, että mahdolliset vuodot voidaan ottaa talteen. Säiliöt pidetään varustettuina ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöt pidetään lukittuina tankkausten väliaikoina ja säiliöt pidetään hyvässä kunnossa. Varastointipaikalle varataan riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa navetan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä navetassa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa vuosittain muodostuva lietemäärä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka sekä tiedot lannan levitysaloista ja tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lietteen vastaanottosopimuksista. Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein, ensimmäisen kerran viimeistään 30.5.2008 mennessä. Analyysitulokset tulee liittää navetan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Jätevesien panospuhdistamosta tulee ottaa edustavat vesinäytteet puhdistamoon tulevasta ja lähtevästä vedestä vuosittain vähintään kerran vuodessa vuodesta 2006 alkaen. Mikäli kahtena peräkkäisenä vuonna puhdistustulos on lupamääräyksen 2 mukainen, voidaan vesinäyte ottaa joka toinen vuosi. Vesinäytteistä tulee analysoida ph, BHK 7ATU, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja kiintoaine. Tulokset jätevesianalyyseistä tulee liittää seuraavaan vuosiyhteenvetoon. Lietteen säilytystiloja ja niiden katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden pihattonavetan käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.
8 Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuojat sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä sekä niiden sijainti. Määräys on tarpeen eläinsuojan toiminnan laajuuden ja sijoittumisen määrittelemiseksi. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lietteen varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta sekä rakennettavan lietesäiliön ja avoimen lietesäiliön kattamisesta kelluvalla katteella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Uuden lietesäiliön rakentaminen valmiiksi ennen käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lietteen säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Jätevesien käsittelyvaatimustasossa on otettu huomioon valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla (542/2003). (määräys 2) Lietteen kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lietteen levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levi
9 tysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys levitystekniikasta on annettu hajuhaittojen vähentämiseksi. Määräys lietelannan levittämiskiellosta pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (määräys 3) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien ja lantavarastojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maaja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Muovijätteen polttamiseen ei ole käytettävissä valtioneuvoston jätteen polttamisesta antaman asetuksen mukaisia laitteita. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (määräys 6) Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Tarvittaessa kyseinen kirjanpito on esitettävä ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Vuosiraportti on tarpeen valvonnan järjestämiseksi. Panospuhdistamon riittävä tarkkailu on tarpeen jätevesien käsittelytulosten seuraamiseksi. Lietteen säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (määräys 7) Ilmoitus käyttöönottotarkastusta varten on tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jät
10 teitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2018 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28,29,31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1,3,6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla (542/2003)
11 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1200 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 1200 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Ilmajoen kunnanhallitus Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä Pohjanmaan pelastuslaitos, Ilmajoen palolaitos Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Koivuluoma Tuomo Tapani, Ilmajoentie 397, 60800 ILMAJOKI Mansikka Ritva Anneli kuolinpesä, Tuohistonmäentie 35, 60800 ILMAJOKI Mansikka Veikko Juhani, Ilmajoentie 411, 60800 ILMAJOKI Nyrhinen Liisa Susanna, Kauppalantie 6 8 B 022, 00320 HELSINKI Puska Erkki Matias, Idänpuolentie 385, 60800 ILMAJOKI Puska Kaisu Aino Liisa, Idänpuolentie 385, 60800 ILMAJOKI Rantala Pentti Johannes, Salovaarantie 5, 60800 ILMAJOKI Rantala Sirpa Kaarina, Salovaarantie 5, 60800 ILMAJOKI Rinta Karjanmaa Esko Iisakki, Idänpuolentie 411, 60800 ILMAJOKI Rinta Piirto Aili Eliisa kuolinpesä, Ilmajoentie 398 1, 60800 ILMAJOKI Rinta Piirto Arto Armas Juhani, Ilmajoentie 405, 60800 ILMAJOKI Saarinen Jani Juha Tapani, Ilmajoentie 398 2, 60800 ILMAJOKI Sihto Martta Susanna kuolinpesä, Idänpuolentie 457 B 1, 60800 ILMAJOKI Sihto Matti Jaakko, Idänpuolentie 457 A 1, 60800 ILMAJOKI Sihto Pentti Kalervo kuolinpesä, KP 5 001, 60800 ILMAJOKI Suoketo Edla Eliisabet, Rantamäki 3, 02230 ESPOO Suoketo Viljo Johannes kuolinpesä, Kp 4 001, 60800 ILMAJOKI Varpu Luoma Sari Johanna, Luomantie 20, 60800 ILMAJOKI Yli Karjanmaa Aki Juhani, Karjanmaankuja 30 1, 60800 ILMAJOKI Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Seinäjoella ja Ilmajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla.
12 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Ylitarkastaja Heikki Pajala LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros