VISAMÄEN PELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 7.11.2013 A lisätty Hamkin asemakaavamuutosalue 7.2.1014
2 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 3. MAANOMISTUS JA ALOITE... 4 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE... 4 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 4 4.2 Maakuntakaava... 4 4.3 Yleiskaava... 5 4.4 Asemakaava... 6 4.5 Muut suunnitelmat ja selvitykset... 7 5. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET... 8 5.1 Arvioitavat vaikutukset... 8 5.2 Yleiskaavallinen tarkastelu... 8 5.3 Vaihtoehtojen tutkiminen... 9 5.4 Asemakaavan liittyminen lähialueiden asemakaavoitukseen... 9 5.5 Tehtävät selvitykset... 9 6. ALUEEN SUUNNITTELUTYÖHÖN OSALLISET... 9 7. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 9 8. AIKATAULU... 10 9. LAATIJAT... 10 10. YHTEYSTIEDOT... 10
3 Työnro: 2501 Dnro: 2263/2013 YHLA 109 Hämeenlinna 20. kaupunginosa Kankaantausta Asemakaava ja asemakaavamuutos koskevat suunnittelualuetta, johon kuuluu asemakaavoittamaton Visamäen peltoalue, asemakaavoitettu pellon eteläosa sekä niitä ympäröivät katualueet. Alueeseen kuuluu myös Hämeen ammattikorkeakoulun asemakaavamuutosanomuksen mukainen alue. 1. TEHTÄVÄ Hanke on Hämeenlinnan vuoden 2013 kaavoitusohjelmassa kohde numero 3, Visamäen korkeakoulukampus. Kaavoitusohjelman mukaan Innoparkin, HAMK:n ja Visamäen muodostamaa kokonaisuutta laajennetaan. Suunnittelussa selvitetään palvelujen, opiskelija-asumisen, toimitilojen ja muun asumisen lisärakentamista alueelle. Suunnittelussa selvitetään mm. peltoalueen suojelulliset tavoitteet ja 3-tien ja 10-tien liikennepalvelujen sijoittumisen mahdollisuudet. Tämä asemakaavahanke on vaikutuksiltaan merkittävä ja se etenee kaupungin päätöksenteossa alla olevan kaavion mukaisesti. oas= osallistumis- ja arviointisuunnitelma, YHLA= yhdyskuntalautakunta, KH= kaupunginhallitus, KV= kaupunginvaltuusto. 2. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Hämeenlinnassa Visamäen alueella vt 3:n itäpuolella. Laajemmin alue on Kankaantaustan kaupunginosaa. Kaava-alueen on ajateltu rajautuvan siten, että siihen kuuluu pohjoisessa Kantolantien katualue, koillisessa, idässä, kaakossa ja ja etelässä Visamäentien katualuetta. Lännessä kaava-alueen on ajateltu rajautuvan Lahdensivuntien katualueeseen. Kaava-alue käsittää Hämeen ammattikorkeakoulun koulurakennuksen alueen, viljelykäytössä olevaa peltomaata ns. Visamäen pelto, pysäköintialuetta sekä joutomaata. Asemakaavoitettavan alueen alustava pinta-ala on noin 12,5ha 17,8ha.
4 3. MAANOMISTUS JA ALOITE Alue on kokonaisuudessaan Hämeenlinnan kaupungin omistuksessa. Asemakaavamuutos laaditaan kaupungin aloitteesta. Kaava-alueeseen on lisätty Hämeen ammattikorkeakoulun aloitteestaan koulun laajentamistarvetta varten ajateltu alue. 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavaa laadittaessa tulee ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tavoitteet voivat koskea asioita, joilla on aluerakenteen, alueiden käytön, liikenne- tai energiaverkon kannalta laajempi kuin maakunnallinen merkitys. Hankkeilla voi olla myös merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön tai valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen vähentämiseen. Asemakaavahankkeella ei ole valtakunnallista merkittävyyttä. 4.2 Maakuntakaava Valtioneuvoston 28.6.2006 vahvisti voimassa olevan Kanta-Hämeen maakuntakaavan. Maakuntavaltuusto hyväksyi 11.6.2012 1. vaihemaakuntakaavan. Vaihemaakuntakaava on vahvistettavana Ympäristöministeriössä. Voimassa oleva maakuntakaava jää voimaan siltä osin kuin sitä ei kumota vahvistettavana olevassa vaihemaakuntakaavassa. Hämeen Liitossa on käynnistynyt Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan laatiminen. Tulevassa vaihemaakuntakaavassa keskitytään erityisesti liikenteen ja luonnonvarojen aihealueisiin. Kaavojen yhdistelmässä suunnittelualue on merkinnällä MT, maatalousalue, merkittävä yhtenäinen peltoalue. Viereisillä alueilla on aluemerkinnät Ps, palveluiden alue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään sekä A, Asuntovaltainen taajamatoimintojen alue. Lähistöllä Visamäessä ovat myös kohdemerkinnät ok, Osaamiskeskus sekä merkintä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Ranta-alue on merkitty lähivirkistysalueeksi, VL. Visamäen ja Kantolanniemen välille on merkitty uuden tielinjan ohjeellinen sijainti. Hämeen ammattikorkeakoulun alue on merkitty kohdemerkinnällä ok, Osaamiskeskus.
5 Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä. 4.3 Yleiskaava Hämeenlinnan keskustan osayleiskaavassa alueella on merkintä A, asuntoalue. itäpuolella on aluevarauksia pientalo- ja kerrostalovaltaisille alueille sekä julkisten palveluiden ja hallinnon alueelle. Hämeen ammattikorkeakoulun kaavamuutosalue on merkinnällä julkisten palveluiden ja hallinnon alue PY. Pohjoisessa Lahdensivuntien vierellä on palveluiden ja hallinnon alue.
6 Uusi ajoneuvoyhteys Visamäestä Kantolanniemeen on esitetty. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiskaavan 19.6.1991. Hämeen lääninhallitus vahvisti kaavan 31.1.1992. Lääninhallituksen vahvistama osayleiskaava on ohje asemakaavan laatimiselle. Ote Hämeenlinnan keskustan osayleiskaavasta 1992 4.4 Asemakaava Suunnittelualue on suurelta osin asemakaavoittamaton. Eteläosassa on voimassa oleva asemakaava, joka sai lainvoiman vuonna 2001. Asemakaavan mukaista aluetta ajateltiin rakennusalan pysyväksi ulkonäyttelyalueeksi. Ammattikorkeakoulun ja Innoparkin asemakaavamuu-
7 tos vahvistettiin vuonna 2004. Asemakaava-alueella on rakennusoikeutta yhteensä 10 181 k- m 2 17 381k-m 2. Ote ajantasakaavasta. 4.5 Muut suunnitelmat ja selvitykset Visamäestä ja erityisesti entisestä sairaala-alueesta on tehty useita selvityksiä rakennetusta kulttuuriympäristöstä, luonnosta sekä maisemasta. Näitä ovat esimerkiksi seuraavat: - Lauri Putkonen: Vanajaveden laakson perusselvitykset - Rakennettu kulttuuriympäristö, Hämeen Ympäristökeskuksen moniste 24, 2004. - Sirkka-Liisa Seppälä: Vanajaveden laakson perusselvitykset Esihistoriallisten kiinteiden muinaisjäännösten inventointi, kohdekuvaukset. Hämeen Ympäristökeskuksen moniste 25, 2001. - Marja Mikkola: Vanajaveden laakson maisemaselvitys. Hämeen Ympäristökeskuksen moniste 20, 2002. - Marja Mikkola, Heli Jutila, Lauri Putkonen ja Sirkka-Liisa Seppälä: Vanajaveden laakson maisema, esihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö ja luonto. Alueelliset ympäristöjulkaisut 245, 2001. - Asemakaavan asiakirjat, Lehmusrinne 1 Visamäki, lainvoimainen 7.10.2010. Liikennevirasto on tehnyt vuonna 2012 Maanteiden liikennemeluselvityksen. Selvitys on toinen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/49/EY mukainen meluselvitys Suomessa. Selvitysvelvollisuus koski mm. pääliikenneväyliä.
8 Hämeenlinnan kaupungilla on käytössä Destia Oy:n iliitu-palvelu, jossa on mahdollista selvittää sattuneita tieliikenneonnettomuuksia, niiden vakavuutta, tapahtumapaikkaa sekä ajankohtaa. Tällä kohdalla paikkatietoon sidottua tilastotietoa on saatavana vuosien 2008-2013 ajalta. Hämeen ELY-keskus ylläpitää taulukkoa, jossa on suositellut alimmat rakentamiskorkeudet. Visamäki sijaitsee lähellä Vanajaveden rantaa. Alavalla kaava-alueella on syytä ottaa huomioon alimmat rakentamiskorkeudet, vaikka aluetta ei pidetä varsinaisena tulvariskialueena. 5. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET 5.1 Arvioitavat vaikutukset Asemakaavoitustyön yhteydessä arvioidaan kaavahankkeen vaikutukset: terveyteen ja viihtyvyyteen luonnonsuojeluun asumiseen meluun yhdyskuntarakenteeseen kaupunkikuvaan tekniseen huoltoon kunnallistalouteen luontoon maisemaan pinta- ja pohjavesiin liikenteeseen työpaikkoihin, elinkeinotoimintaan virkistykseen 5.2 Yleiskaavallinen tarkastelu Asemakaavamuutoksen laatimisalueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tästä syystä asemakaavan laadinnan yhteydessä suoritetaan yleiskaavatasoinen tarkastelu. Tarkastelussa arvioidaan asemakaavan ja maakuntakaavan yhdenmukaisuutta suunnittelualueella. Lisäksi MRL 39 mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen ympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys
9 5.3 Vaihtoehtojen tutkiminen Suunnittelutyön kuluessa tutkitaan eri vaihtoehdot ja selvitetään niiden vaikutukset. Asemakaavaselostukseen kirjataan suunnittelun eteneminen esittelemällä vaihtoehdot ja niiden vaikutukset. 5.4 Asemakaavan liittyminen lähialueiden asemakaavoitukseen Selvitetään asemakaavahankkeen liittyminen lähialueiden asemakaavoitukseen. 5.5 Tehtävät selvitykset Asemakaavatyöhön liittyen on syytä tehdä ainakin seuraavat selvitykset: arkeologinen selvitys liikenneselvitys liikennemeluselvitys hulevesiselvitys rakennettavuusselvitys 6. ALUEEN SUUNNITTELUTYÖHÖN OSALLISET Kaavoitustyöhön osallisia ovat seuraavat tahot: Valtion ja kunnan viranomaisista /hallintokunnista: Museovirasto, Hämeen ELYkeskus, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, kaupungin rakentamispalvelut, paikkatieto ja kiinteistö, rakennusvalvonta ja ympäristö. Verkostojen haltijoista HS-Vesi Oy, Elenia Verkko ja Elenia Lämpö Oy sekä AinaCom Oy. Maanomistajat ja haltijat, asukkaat, naapurit, elinkeinonharjoittajat, asukasyhdistykset, muut asemakaavan vaikutuspiiriin kuuluvat tahot. 7. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Viranomaisneuvottelu Hämeen ELY-keskuksen ja Museoviraston kanssa järjestettiin 18.10.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville MRL 63 ja MRA 30 säännösten mukaisesti. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustauluilla. Osalliset voivat esittää Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden maankäytön suunnittelulle mielipiteitä ja täydennysehdotuksia osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS). Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Tarvittaessa ELY-keskus järjestää asiasta neuvottelun kaupungin kanssa, jolloin myös osallinen kutsutaan mukaan neuvotteluun. Asemakaavamuutoksen luonnos asetetaan nähtäville MRL 62 ja MRA 30 säännösten mukaisesti. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustauluilla. Luonnos pidetään nähtävillä kahden viikon ajan, jona aikana mielipiteitä luonnoksesta voi jättää. Osalliset voivat esittää mielipiteensä luonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaiheessa järjestetään esittely- ja keskustelutilaisuus.
10 Asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan nähtäville MRL 65 ja MRA 27 säännösten mukaisesti 30 päivän ajaksi. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla. Ehdotuksesta osalliset voivat esittää muistutuksen kirjallisesti. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö tapahtuu suunnittelutyön eri vaiheissa. 8. AIKATAULU Työn alustava aikataulu on seuraava: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 7.11.2013 alkaen. Asemakaavaluonnos on nähtävillä arviolta tammikuussa 2014. Asemakaavaehdotus on nähtävillä arviolta alkusyksystä 2014. Kaupunginvaltuuston käsiteltävänä asemakaava on arviolta loppusyksystä 2014. 9. LAATIJAT Asemakaavamuutos laaditaan Hämeenlinnan kaupungilla virkatyönä. 10. YHTEYSTIEDOT Valmistelusta vastaavat arkkitehti Jari Jokivuo, jari.jokivuo(at)hameenlinna.fi (03) 621 2315 sekä suunnitteluavustaja Oili Kääntä, oili.kaanta(at)hameenlinna.fi (03) 621 2346. Asiakaspalvelu / maankäytön ja ympäristön palvelupiste: (03) 621 2310, mypalvelupiste(at)hameenlinna.fi, Wetterhoffinkatu 2, 2.krs. Hämeenlinna Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, maankäytön suunnittelu PL 63, 13101 Hämeenlinna
11