PYHÄTUNTURIN KANSALLISPUISTO

Metsäntutkimuslaitos Uniinkatu 40 A 00170 HELSINKI Puh. (90) 661401 Pyhätunturin kansallispuisto 98540 KULTAKERO Puh. (9692) 82 762 Kansikuva: Näkymä Uhriharjulta Noitatunturille Julkaisi: Metsäntutkimuslaitos/Tiedotus Teksti: Mar Ruutu Kuvat: Tapani Vartiainen LKP 1986

PYHÄTUNTURIN Pyhätunturi Korkein vat. seitsemän kilometriä korkeat jo, jossa riä kerot siluetti Suurin kuru, syvä tunturirotko. met Isokuru, Tunturin ympä alavaa, viisilakisen tunturij särmikäs näkyy peninkulmien päähän. lältään vuoria: Kuten Pyhätunturi se syntyi nykyiset kanaan kovaa, yli miljoaa kohosi alpit, Pyhätunturista kulutusta kestävää rokselta muinaismeren sautunutta. Kerrokset koin vaakasuorina, nuori vuotta sitten. Pyhätunturi ai kerrospinkkoina. nykyään kvartsiittia, poh- jäljellä, kerros ker rantahiekoista ka selvästi näkyvissä, pai joskus pystysuoraan kääntynei Joissakin vieläkin muinaismeren kuin näkyvät ne yksi maapall vanhimpia 2 000 kilometrien korkeuteen. mitä Se, tunturi huippu, Noitatunturi, kohoaa 540 200 metriä pitkä syvät kurut vuorottele merenpinnan yläpuolelle. yli ristö nä GEOLOGIASTA kerroksissa näkyvät aaltojen jäljet, samalla lailla nykyistenkin järvien rantahiekois sa. Muinaismeren aaltojen jäljet Pyhätunturin kvartsiitissa. 3

Tunturin etelärinteillä kglomeraattia, vettunutta myös verran soramurikoista ko puistosta löytyneet kivet syntyivät purkauksissa jo Nämä vulkaniitit ten. jkin kokoisista kiveä. Vanhimmat livuorten eri 2 500 miljoaa vuotta nyt maakerrosten tu sit peitos sa. Syksyn kosteus jäätyy rakosissa. koo kovimmankin kiven kivilouhikoksi si. se Se peittää Kun talvella kalli hiuksenhie noissa nyt vesi lähes jäätyessään kauttaaltaan laajenee,rik eli rakak Pyhätunturin kuru kero. Mutta kaista kansallispuist tunturia: smaragdinvihreitä maita lampia, purvarsilehto. puistosta alue ei ole löytyy aapasoita, eri pelkkää kirkkaita puro veh Pyhätunturin kin sanottu, että se rak metsätyyppejä, kuin kansallis Lappi pie noiskoossa. Kansallispuist hykkeeseen. 4 aapasuot Näkymä kuuluvat Peräpohjolan laaan aapasuovyö Kultakerolta Tunturiaavalle.

IKIMUISTOINEN PYHÄ Saamelaisille Pyhätunturi TUNTURI ollut uhri muinoin paikka. Miksi saamelaiset palvoivat tietää, etteivät kun viää aina olleet njumalat, Vastaus sel Pyhää? saamelaisten seidat, kivet, kallioseinämät kokai Erikoisen näköiset Voimme siis tunturit olivat saamelaisten jumalia. set sekä tunturin suus mät Pyhätunturin että arvailla, saivat lu puita tai puusta kyhättyjä. huipulta saamelaiset karu jylhyys, kivikkoi laat näky avautuvat tunturia pitämään pyhänä paikkana. Alueen saamelaiset olivat mällä. Perimätied Uhriharjulla hoid elantsa mukaan he metsästysnea käytiin yleistyttyä anelemassa pääasiallisesti jotka hankkivat sälappalaisia, kävivät poroerotusten joskus tai peuranverellä vielä Pakanalliset Aina menot voideltiin palvottiin seito 1600-luvun lopulla. joukkokasteella joita yhä nimitetään Pyhänkasteen ympäristöä. He nimet, jotka vesireittejä pitkin. saamelaiset Alkuperäiset väistymään ensin kar takia, sitten muiden heimojen verottajien maksi, eivätkä saamelaiset Pyhätuntu joutuivat tultua lännestä käsin tönä meidän kristinus Pyhänkasteenputoukseksi. 1700-luvulle asuivat laisten ta loppuivat kastettiin paikoilla, lammeksi rin Näin 1600-luvulle asti. Saamelaiset ko -rasvalla. sei luita kallo, eläimiä. Seitakiviä kokaisia Por jälkeen Uhreiksi doille vietiin peuran tai por sarvia, met uhreineen pyytämässä. porhoitovuotta. hyvää ns. metsästä he enää päiviimme näitä siirtyivät seutu pohjoisem asusta. Perin säilyneet vain paikan kert saamelaisten vanhoista tavois uskomuksista. Itse kansallispuist koskaan karu. asuttu, siihen Mutta aivan kivikautisen alueella puist asutuksen ei rakkainen tiettävästi tunturi tuntumasta ole liian löydetty merkkejä. 5

KASVISTO Vanhimmat Mäntymetsiä männyt täällä eniten. Kuuset 400-vuotiaita. yli kapealatvaisia lapinkuusia. Puura siitsee alempana kuin mil la muilla tuntureilla: 320:stä 400 metriin. suudesta mäntyran Tämä jyrkkyydestä. Ylhäällä tunturissa kasvaa paikoin runsaastikin tunturikoivua, paju len lumen maahan Rakkaisuudesta johtuu myös se, Tavallisimmat painamia ikivanho kvartsiitin että esiintyvät kivenkolosta voi tuu katajia. vain löytää harvo. sielikkö, jenkanerva, tunturilieko riekmar. turilta sekä vähäkalkkisuudesta tunturikasve täällä vaihtelee korkeus johtuu tunturin rakkai Joskus tyypillisen kur tun kalkin karttakasvin, liesun. Alarinteiden paikoin hyvinkin sinivalvatin, k, purvarsilehtojen rehevää. Sieltä musta- kellosinilatvan, 8 tavata lettori lapinleinikin tutkille Niillä luto tunturi kirjut saattaa eri tunturikivikossa viihtyy harvinainen liesu. olla värisiä muotoisia kuvioita tunturirakan pintaan. Karussa voi hiirenportaan. Kivijäkälien aitta. kulki punaknanmarn, kaarlenvaltikan, sorean kasvillisuus aarre mi

Talvisin saamelaiset vaelsivat pyhille paikoilleen pitkin jäätyneitä aapa soita. ELÄIMISTÖ Ilvestä kin, karhua mutta susi tai tavattu ahma puist alueella eivät täällä usein vakituiseen asusta. Metsäkanalinnuista metsoa, pyytä jkin lö-, verran. tikka-, puistossa palokärki- löytyy riekkoa pesäpuita: tervapääskykannat pöl runsaita. Vesipääsky Siellä Kolopesijöille viivähtävät suokukko myös vaikka eivät jääkään viihtyvät kurki, joutsen aapasuolla. hanhet, pesimään. 9

KANSALLISPUISTON JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Sallittua Suurimmassa osassa kansallispuistoa saa liikkua vapaasti lan tai hiihtäen. Jotta puist luto ei kuluisi, suositeltavaa kulkea retkeilypolku pitkin. Leiriytyminen tulenteko sallittu vain niille varatuilla paikoilla käyttäen säästeliäästi paikalle tuotua puuta. Marjo sieniä saa poimia. Kiellettyä Leiriytyminen tulenteko muualla kuin niille varatuilla paikoilla. Metsästys kalastus. Kivien, kasvien, tai maa-ainesten ottaminen. Porojen häiritseminen. Koirien pitäminen vapaina. Lun roskaaminen. 10

. Osa KANSALLISPUISTOJEN TARKOITUKSENA lun suojelu säilyttäminen koskematto mana tulevillekin polville. Virkistyskäytön lisäksi puistot palvelevat tutkimusta opetusta. PYHÄTUNTURIN KANSALLISPUISTO Kansallispuisto perustettu vuna 1938, jolloin laki maamme ensimmäisistä kansallis- lun puistoista vahvistettiin. Siten Pyhätunturin kansal lispuisto, Pallas-Ounastunturin kansallispuist ohella, maamme vanhin kansallispuisto. Sen tarkoi tuksena säilyttää luntilaisina geologisesti ainutlaatuinen tunturijo sen tunturimetsät, saamelaisten historialliset uhripaikat sekä kristinus k tulo liittyvät kastepaikat. 2 Puist pinta-ala 42 km siitä Kemi järven kaupungin osa Pelkosenniemen kunnan alueella. Maantieteellisesti alue kuuluu Peräpohjolaan, kulttuurihistoriallisesti Lappiin.