1693/623/2010. METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Ystävyyden puiston järjestyssäännöstä. Annettu Vantaalla Ystävyyden puiston järjestyssääntö

Transkriptio

1 1693/623/2010 METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Ystävyyden puiston järjestyssäännöstä Annettu Vantaalla Ystävyyden puiston järjestyssääntö Kielletyt toimet Metsähallitus on luonnonsuojelulain (1096/1996) 18 ja 20 :n nojalla antanut tämän Kuhmon kaupungissa ja Suomussalmen kunnassa sijaitsevaa Ystävyyden puistoa koskevan järjestyssäännön. Ystävyyden puisto on perustettu lailla (488/1990), ja sen rauhoituksesta, hallinnasta ja hoidosta on säädetty asetuksella (489/1990). Ystävyyden puistoon kuuluvat Elimyssalon luonnonsuojelualue, Lentuan luonnonsuojelualue, Ison-Palosen ja Maariansärkkien luonnosuojelualue, Ulvinsalon luonnonpuisto (perustettu lailla 634/1956, asetus 932/1981) ja Juortanasalon-Lapinsuon soidensuojelualue (perustettu lailla 851/1988, asetus 852/1988). Tämä järjestyssääntö sisältää ne määräykset ja ohjeet, jotka alueiden kävijöiden tulee tietää ja tuntea. Järjestyssääntö sisältää edellä mainittuihin lakeihin ja asetuksiin sekä luonnonsuojelulakiin (1096/1996) perustuvat määräykset ja eräitä muussa lainsäädännössä annettuja määräyksiä. Lisäksi järjestyssäännössä on määräyksiä, jotka Metsähallitus on luonnonsuojelualueen hallinnosta vastaavana viranomaisena ja maanhaltijan ominaisuudessa oikeutettu ja velvollinen antamaan. Ystävyyden puiston muodostavat perustamislaissa (488/1990) mainitun ja tämän järjestyssäännön liitekarttojen mukaisen rajauksen sisällä olevat valtion omistamat maaja vesialueet. Tämä järjestyssääntö koskee myös niitä alueita, jotka on myöhemmin liitetty Ystävyyden puistoon. Ystävyyden puisto on perustettu Kainuun metsä- ja suoerämaiden, järvi- ja harjuluonnon sekä metsäpeuran elinympäristön suojelemiseksi sekä ympäristöntutkimusta varten. Elimyssalon, Lentuan sekä Ison-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualueilla on kielletty: 1) maa-aineksen ottaminen sekä maa- tai kallioperän vahingoittaminen (asetus 489/1990, 1 ), 2) luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten tappaminen, pyydystäminen ja hätyyttäminen, niiden pesien hävittäminen sekä selkärangattomien eläinten pyydystäminen ja kerääminen (asetus 489/1990, 1 ), 3) roskaaminen (jätelaki 1072/1993, 19 ), 4) rakennelmien, raunioiden tai muinaismuistojen vahingoittaminen (muinaismuistolaki 295/1963, 1 ), sekä 5) koirien pitäminen irrallaan (metsästyslaki 615/1993, 53 ).

2 Luonnonsuojelualueilla on kielletty muutkin toimet, jotka saattavat vaikuttaa epäedullisesti alueiden luonnonoloihin. Juortanansalon-Lapinsuon soidensuojelualueella on kielletty: 1) maa-ainesten ottaminen sekä maaja kallioperän vahingoittaminen (asetus 852/1988, 1 ), 2) luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten tappaminen, pyydystäminen ja hätyyttäminen sekä selkärangattomien eläinten pyydystäminen ja kerääminen (asetus 852/1988, 1 ), 3) elävien ja kuolleiden puiden kaataminen ja vahingoittaminen sekä jäkälän ja sammalten kerääminen, 4) roskaaminen (jätelaki 1072/1993, 19 ), 5) rakennelmien, raunioiden tai muinaismuistojen vahingoittaminen (muinaismuistolaki 295/1963, 1 ), 6) koirien pitäminen irrallaan (metsästyslaki 615/1993, 53 ), sekä 7) muut toimenpiteet, jotka saattavat muuttaa suoalueen luonnonmukaista vesitasapainoa (asetus 852/1988, 1 ). Ulvinsalon luonnonpuistossa on kielletty: 1) maa-ainesten ja kaivoskivennäisten ottaminen sekä maa- tai kallioperän vahingoittaminen (luonnonsuojelulaki 1096/1996, 13 ), 2) sienien, puiden, pensaiden tai muiden kasvien tai niiden osien ottaminen tai vahingoittaminen (luonnonsuojelulaki 1096/1996, 13 ), 3) luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten tappaminen, pyydystäminen tai hätyyttäminen, niiden pesien hävittäminen sekä selkärangattomien eläinten pyydystäminen ja kerääminen (luonnonsuojelulaki 1096/1996, 13 ), 4) avotulenteko tai leiriytyminen (luonnonsuojelulaki 1096/1996, 18 ), sekä 5) muukin liikkuminen (luonnonsuojelulaki 1096/1996, 18 ). Sallitut toimet Elimyssalon, Lentuan sekä Ison-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualueilla on sallittu: 1) liikkuminen jalan, hiihtäen, soutaen tai meloen sekä muutoin jokamiehenoikeudella, 2) avotulenteko huolletuilla tulentekopaikoilla. Retkikeittimen käyttö on sallittu muuallakin. Avotulenteko on kokonaan kielletty metsäpalovaroituksen aikana (asetus 489/1990, 2 ) (pelastuslaki 468/2003, 24 ), 3) tilapäinen leiriytyminen vain huolletuilla tulentekopaikoilla (asetus 489/1990, 2 ), 4) marjojen ja ruokasienien poimiminen (asetus 489/1990, 2 ), sekä 5) onkiminen ja pilkkiminen sekä muukin kalastus kalastuslain (286/1982) mukaisesti (asetus 489/1990, 2 ). Juortanansalon-Lapinsuon soidensuojelualueella on sallittu: 1) jokamiehenoikeudella tapahtuva liikkuminen ja tilapäinen leiriytyminen, 2) avotulenteko huolletuilla tulentekopaikoilla. Retkikeittimen käyttö on sallittu muuallakin. Avotulenteko on kokonaan kielletty metsäpalovaroituksen aikana (asetus 489/1990, 2, pelastuslaki 468/2003, 24 ),

3 3) marjojen, hyötysienien ja muidenkin rauhoittamattomien kasvien sekä kasvinosien kerääminen edellä todettuja poikkeuksia (puut, jäkälät ja sammalet) lukuun ottamatta, 4) onkiminen ja pilkkiminen sekä muukin kalastus kalastuslain (286/1982) mukaisesti (asetus 852/1988, 3 ), sekä 5) poronhoito ja sen edellyttämät toimenpiteet poronhoitolain (848/1990) mukaisesti (asetus 852/1988, 3 ). Metsähallituksen luvalla sallitut toimet Elimyssalon, Lentuan sekä Ison-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualueilla saa Metsähallituksen luvalla: 1) tutkimusta tai muuta tieteellistä tarkoitusta taikka opetusta varten tappaa tai pyydystää eläimiä ja vähäisessä määrin kerätä kasveja ja niiden osia, eläinten pesiä sekä kivennäisnäytteitä (asetus 489/1990, 4 ), 2) tutkia aluetta geologisesti ja etsiä malmeja (asetus 489/1990, 4 ), sekä 3) kerätä metsäpuiden käpyjä ja siemeniä sekä ottaa metsänjalostukseen tarvittavia kasvinosia (asetus 489/1990, 4 ). Juortanansalon-Lapinsuon soidensuojelualueella on Metsähallituksen luvalla sallittu: 1) tieteellisessä tai opetuksellisessa tarkoituksessa tapahtuva eläinten tappaminen, pyydystäminen ja kerääminen sekä kivennäisnäytteiden vähäinen ottaminen (asetus 852/1988, 3 ), 2) metsästys (ja siihen liittyvä koiran käyttö) metsästyslain mukaisesti (asetus 852/1988, 3 ), 3) jokamiehenoikeuteen kuulumaton, esim. muu kuin tilapäinen leiriytyminen, sekä 4) avotulenteko muulloin kuin pelastusviranomaisen antaman metsäpalovaroituksen aikana (pelastuslaki 468/2003, 24 ). Ulvinsalon luonnonpuistossa on Metsähallituksen luvalla sallittu: 1) tieteellisessä tai opetuksellisessa tarkoituksessa tapahtuva eläinten tappaminen ja pyydystäminen sekä eläinten pesien, kasvien, elävien ja kuolleiden kasvinosien ja kivennäisnäytteiden vähäinen ottaminen (asetus 932/1981, 5 ), 2) metsäpuiden käpyjen ja siementen kerääminen sekä metsänjalostukseen tarvittavien kasvinosien vähäinen ottaminen (asetus 932/1981, 5 ), sekä 3) muu liikkuminen. Paikallisia asukkaita koskeva erityissäännös Elimyssalon, Lentuan sekä Ison-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualueet: Kuhmon kaupungin vakituiset asukkaat saavat muualla paitsi Elimyssalon luonnonsuojelualueeseen kuuluvalla Elimysjärven alueella ja Lentuan luonnonsuojelualueen saarilla metsästää. Sutta, ahmaa ja karhua ei kuitenkaan saa metsästää Elimyssalon luonnonsuojelualueella. (Asetus 489/1990, 2 ; Metsästyslaki 615/1993, 8 ). Juortanansalon-Lapinsuon soidensuojelualue: Kuhmon kaupungin vakituisilla asukkailla on metsästyslain (615/1993) 8 :n mukainen vapaa metsästysoikeus soidensuojelualueen Kuhmon kaupunkiin kuuluvilla alueilla.

4 Muut määräykset Muutoksenhaku Tiedoksianto Suomussalmen kunnan vakituisilla asukkailla on metsästyslain (615/1993) 8 :n mukainen vapaa metsästysoikeus soidensuojelualueen Suomussalmen kuntaan kuuluvilla alueilla. Luonnonsuojelualueen valvojalla on luonnonsuojelulain (1096/1996, 60 ) nojalla oikeus ottaa haltuunsa metsästys-, keräily- tai muut välineet, joita on käytetty tai aiotaan käyttää vastoin luonnonsuojelualueella noudatettavia säännöksiä tai määräyksiä. Sama haltuunotto-oikeus koskee myös luonnonsuojelualueelta luvattomasti pyydettyjä eläimiä, luvattomasti otettuja kasveja sekä kaikkea muuta sellaista, mitä luonnonsuojelualueelta on kielletty ottamasta tai siellä käyttämästä. Tämä järjestyssääntö kumoaa Metsähallituksen antaman Ystävyyden puiston järjestyssäännön. Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen valittamalla muutosta Oulun hallintooikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on liitteenä. Tämä päätös saatetaan tiedoksi yleistiedoksiantona. Päätös pidetään nähtävänä saakka Metsähallituksen ohjausyksikössä, Vernissakatu 4, Vantaa, Metsähallituksen Kuhmon toimipaikassa, Lentiirantie 342 A, Kuhmo ja Metsähallituksen internet-sivuilla osoitteessa ja retkeily/luvat ja päätökset/uusimmat järjestyssäännöt. Asiakirjan nähtäväksi asettamisesta ilmoitetaan Virallisessa lehdessä sekä sanomalehti Kainuun Sanomissa. Luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen Ylitarkastaja Esko Korsulainen Liitteenä Kartta 1. Elimyssalon luonnonsuojelualue Kartta 2. Lentuan luonnonsuojelualue Kartta 3. Ison-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualue Kartta 4. Juortanansalon-Lapinsuon soidensuojelualue Kartta 5. Ulvinsalon luonnonpuisto Valitusosoitus

5 Liite Metsähallituksen päätökseen VALITUSOSOITUS (Laki Metsähallituksesta, 13 ) Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta valittamalla hallintooikeuteen kirjallisella valituksella. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä, joka osoitetaan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava seuraavat asiat: valittajan nimi ja kotikunta päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmän liitteet Valitusaika Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle asiamiehen valtakirja, jollei asiamiehenä toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Tiedoksisaantipäivä lasketaan seuraavasti: jos päätös on luovutettu asianomaiselle, asianomaisen asiamiehelle tai lähetille, tiedoksisaantipäivä ilmenee päätöksessä olevasta leimasta

6 jos päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vastaan, tiedoksisaantipäivä ilmenee saantitodistuksesta jos päätös on postitettu tavallisena kirjeenä, sen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä postituspäivästä, jollei muuta ilmene jos päätös on toimitettu tiedoksi muulla tavalla jollekin muulle henkilölle kuin päätöksen saajalle (sijaistiedoksianto), katsotaan päätöksen saajan saaneen päätöksen tiedoksi kolmantena päivänä tiedoksianto- tai saantitodistuksen osoittamasta päivästä jos päätös tai kuulutus sen nähtävänä pitämisestä on julkaistu virallisessa lehdessä tai julkisella kuulutuksella ilmoitustaululla, katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jolloin kuulutus virallisessa lehdessä on julkaistu tai kuulutus pantu ilmoitustaululle. Valituskirjelmän toimittaminen Käsittelymaksu Valituskirjelmän voi toimittaa hallinto-oikeudelle henkilökohtaisesti, postitse maksettuna postilähetyksenä tai asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Postittaminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivää, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän virka-ajan päättymiseen. Hallinto-oikeus perii pääsääntöisesti valitusasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksua 82 euroa tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla. Hallinto-oikeuden osoite Oulun hallinto-oikeus Osoite: PL 189 (Isokatu 4) Oulu Puhelin: Telekopio: Sähköposti: