Vanajavesi Hämeen helmi Tiedollisia ja tutkimuksellisia haasteita Lauri Arvola Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema lauri.arvola@helsinki.fi
Vanajaveden lyhyt historia 8 vuotta sitten omaksi vesistöksi Vanhimmat merkit maanviljelystä ajanjaksolta e.a.a.-3 j.a.a. Maankohoaminen kallistunut Vanajanselkää - kaakkoisranta laskenut 8 m vedenpinnan alapuolelle Kuokkalan kosken perkaus 18 laski Vanajan pintaa 2 m (nyk. 79 m mpy) - ja 6-luvuilla kuormitus kasvoi nopeasti happiongelmia, kalakuolemia, levähaittoja, eliöstö- ja elinympäristömuutoksia Kalastus aiemmin merkittävä elinkeino - nykyään pääosin virkistyskalastusta Vanajanselkä kuuluisa lahna- ja kuhajärvi Suomen paras? Muikku käytännössä hävinnyt, roskakalan määrä suuri Monni kuollut sukupuuttoon. Entä valkokatka?
Vanajavesi Hämeen helmi % Kokemäenjoen vesistöalueesta Vanajanselkä Suomen 4. suurin järvi Lepaanvirta keskivirtaama 18 m 3 s -1 Vanajanselkä km 2 % m m 3 d Valuma-alue 2774 Lepaan yläpuolinen v-a 242 87.2 Vanajanselän lähiv-a 34 12.8 Vanajanselkä 2.9 Keskisyvyys 7.3 Maksimisyvyys 24 Tilavuus 73* 6 Teoreettinen viipymä 4 Maankäyttöjakauma (Corine 2; Kaipainen ym. 29) Luokka % Rakennetut alueet 8 Maatalousalueet 21 Metsät, avoimet kankaat ja kalliot 6 Kosteikot ja avosuot 2 Vesialueet 9
Onko tuottavuus lisääntynyt suhteessa ravinteiden määrään? Chlorophyll a (-1 m) August 4 4 3 3 Chl a ug/l 2 2 1 3 Chl a vs TP Aug 1977-28 4 41974 1979 1984 1989 1994 1999 24 A. Onko kasvanut? Chl a ug/l 3 2 2 1 2 3 4 TP ug/l B. Mikä on selitys? C. Kehitys jatkossa?
Alusveden lämpötila ja happikyllästys Temp oc 19 17 1 13 11 9 7 9 8 7 6 4 3 2 Oxygen sat. % Alusveden lämpötila korkea 1968 197 198 198 199 199 2 2 Voimakas sekoittuminen > korkea happipitoisuus 9 Oxygen sat. % 8 7 6 4 3 Jyrkkä lämpötilakerrostuneisuus > huono happitilanne 2 6 7 8 9 11 12 13 14 1 16 17 18 Temp oc
Ympäristön tilan seurannan uudet ratkaisut (YMLI/YMPANA) EAKR-rahoitus, 28-211 HY, HAMK, SYKE, MTT, Luode Consulting Kohde: Vanajanselkä 29: 6 mittauskampanjaa Automaattinen vedenasema (V/9 -) Jäätutkimuslautta (IX/9 -) Fysikaalinen 3D-järvimalli
Uusia tekniikoita ja lähetysmistapoja tarvitaan Sinilevien vaihtelu 12 h jaksoissa Levien määrän ja veden lämpötilan vaihtelun välinen suhde 9 8 Chlorophyll a vs Water temperature y = 2.1467x.382 R 2 =.1773 SD of Cyanobacteria in 12h 7 6 4 3 2 SD of Chl a in 12 h 1.1.1.1 1 SD of Temperature in 12h Mean WT & Chlorophyll a in 12 h 1 29 1 4 7 13161922228 1 4 7 1316192222831 3 6 9 121182124273 June July August 3 2 2 1 Klorofylli a Lämpötila Sinilevät 2 2 1 Mean Biomass of Cyanobacteria in 12 h 29 1 4 7 13 16 19 22 2 28 1 4 7 13 16 19 22 2 28 31 3 6 9 12 1 18 21 24 27 3
Virtaukset säätelevät levämääriä? 4 3 3 2 2 1 6 6 6 6 6 7 7 7 7 8 8 8 8 8 2 1 2 3 2 1 Mikä virtausten ja sekoittumisilmiöiden merkitys? Vaihtelu nopeaa 6 6 6 6 6 7 7 7 7 8 8 8 8 8 Onko leväkukintojen ennustaminen mahdollista? Alueelliset erot suuria?
Haasteita Tieteellinen perusta hoito- ja kunnostustoimille sekä vaikutusten arvioinnille ja seurannalle Uutta tietoa viranomaisille ja kansalaisille Tutkimus- ja oppilaitos sekä viranomaisyhteistyö Kansainvälinen yhteistyö ja projektit Uusien lähestymistapojen ja teknisten ratkaisujen etsintä Tietoon ja osaamiseen perustuvan yritystoiminnan kehittäminen Lisätä alueen tunnettavuutta koti- ja ulkomailla
Minkälaista tietoa tarvitaan? Mistä kuormitus on peräisin ja miten sitä voidaan vähentää? Mikä on vesistöjen itsepuhdituskyky ja miten sitä voidaan edistää? Mikä on hydrologian ja ravinnekuormituksen välinen yhteys reitin eri osissa? Miten elinympäristöjen ja lajiston monimuotoisuus vaihtelee, ja mikä on niiden yhteys kuormitukseen ja itsepuhdistuskykyyn? Mitkä lajit ovat kadonneet ja mikä niiden merkitys on ollut? Tulokaslajien muodostaman uhkan arviointi Miten sopeudutaan ilmastonmuutokseen?
Tutkimusaiheita Lähivaluma-alueen kuormituksen merkitys eri osissa reittiä Hulevesien merkitys ravinnekuormituksessa Sisäisen kuormituksen merkitys eri altaissa Järvien ja virtavesien ravinteiden pidätyskyky ja sen parantaminen Eliöstön pitkäaikaismuutokset (mm. sukupuuttoon kuolleet lajit ja niiden merkitys) ja vieraslajit Miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Hydrologiaan Ravinteiden huuhtoumaan ja kulkeutumiseen Lajistoon Sinilevien menestymiseen