Keskeyyskusannusen enimmäismäärän rajaaminen sähkön jakeluverkkooiminnan valvonamallin ehosamiskannusimessa Timo Kuosmanen Sigma-Ha Economics Oy Korjau versio 26.4.2013
1. Johdano Sähkön jakeluverkko on luonnollinen monopoli, jonka hinnoielun kohuullisuua Suomessa valvoo Energiamarkkinaviraso (EMV). EMV:n valvonamalliin on vuodesa 2005 lähien sisälyny kaikkia jakeluverkkoyhiöiä koskeva ehosamiskannusin. Kolmannella valvonajaksolla 2012 2015 EMV uudisi ehosamiskannusimen laskenaperuseia (ks., vahvisuspääösen Liie 1: EMV, 2011). Merkiävinä uudisuksina voidaan mainia ehosamisavoieiden ja kohuullisen kusannusason määrieleminen kusannusrinamallin avulla, jonka esimoini perusuu Kuosmasen ja Korelaisen (2012) kehiämään SoNED meneelmään, Sigma-Ha Economics Oy:n laaimien selviysen (Kuosmanen ym., 2010; Kuosmanen, 2010) mukaisesi. Tehosamisavoieessa sovelleava kusannusmuuuja on määriely valvonajaksolla 2012 2015 sien, eä siihen sisälyvä verkkoyhiön konrolloiavissa oleva operaiivise kusannukse (KOPEX) sekä puole keskeyyksisä aiheuuvan haian (KAH) kusannuksisa (oinen puoli KAH:sa huomioidaan valvonamallin laaukannusimessa). Verkkoyhiö ova kriisoinee keskeyyskusannuksen sisällyämisä ehosamiskannusimeen sillä peruseella, eä esimerkiksi myrkyisä aiheuuva keskeyyskusannukse ova kokonaan verkkoyhiön vaikuusmahdollisuuksien ulkopuolella. EMV puolesaan on pyrkiny peruselemaan, eä verkkoyhiö pysyvä omalla oiminnallaan (mm. invesoinipääöksillään) ainakin osiain varauumaan ja vaikuamaan keskeyysenapahumien odennäköisyyeen ja keskeyysen kesoon. Usea verkkoyhiö valiiva EMV:n 23.11.2011 ekemisä valvonameneelmien vahvisuspääöksisä Markkinaoikeueen (MAO). Valiuksessa esieiin myös ehosamiskannusina koskevia vaaimuksia. Näiden valiusen osala MAO oeaa seuraavasi (pääös Nro 427-501/2012): Markkinaoikeus kasoo, eä Energiamarkkinaviraso on voinu lähökohaisesi kehiää valvonameneelmiä keskeyyskusannusen huomioimisessa vahvisuspääösen mukaiseen suunaan osana SoNED-ehokkuusmiausmeneelmään siirymisä. Näin ollen valiajien vaaimukse keskeyyskusannusen poisamisesa kokonaan yriyskohaisen ehosamisavoieen eri laskenameneelmisä ai vaaimuskohdissa 3a ja 3c esiey oissijaise, hyvin voimakkaaseen keskeyyskusannusen vaikuusen rajaamiseen johava vaaimukse ova asiassa esieyn selviyksen valossa peruseeomia ja ne on sellaisinaan hyläävä. Sen sijaan valiaja ova markkinaoikeudessa kyennee osoiamaan, eä laskeaessa jakeluverkonhalijan oeuunua oikaisua ulosa vahviseujen valvonameneelmien luvussa 6.6 ehosamiskannusimesa esieyllä avalla, keskeyyskusannusen kerymisesä valiajalle aiheuuva riski on määrälään eoreeisesi ja myös käyännön vaikuuksilaan arkaseluna kohuuoman suuri. Vaikka keskeyyskusannukse koiuvakin jakeluverkkooiminaa harjoiaville yhiöille monisa eri syisä ja valvonajakson aikana hyvinkin erisuuruisina, kysymyksessä oleva rakeneellinen virhe meneelmissä vaaranaa yleisesi ja kaikkia valiajina olevia yhiöiä koskien verkkooiminaan sijoieulle pääomalle saaavan sähkömarkkinalain edellyämän kohuullisen uoon valvonajaksolla 2012-2015. Markkinaoikeus kasoo, eä ehosamiskannusimeen liiyvä puueellisuus ei aiheudu ehosamiskannusimen sisälämäsä epäsymmerisyydesä vaan siiä, eei verkonhalijalle keryvää keskeyyskusannusen enimmäismäärää ole valvonamallissa laskennallisesi rajau. Edellä esieyillä 2
peruseilla markkinaoikeus kasoo, eä valiajina oleville verkonhalijoille vahviseuja valvonameneelmiä on ehosamiskannusimen osala muueava jäljempänä ässä pääöksessä esieyllä avalla. Energiamarkkinavirason harkinavallassa on sähkömarkkinalain nojalla se, millä avoin valiajina olevien verkonhalijoiden valvonameneelmiä on muueava, eä keskeyyskusannusen vaikuus rajauuu ehosamiskannusimessa suheellisuusperiaae ja kohuullisen uoon kerymisen vaaimus huomioon oaen perusellulle ja poikkeuksellisekin oiminaolosuhee kesävälle asolle. Näisä syisä valvonameneelmiin äsä syysä arviavan muuoksen kokonaisharkina ja oeuaminen apahuu soveliaimmin Energiamarkkinavirasossa. Tämän EMV:n oimeksiannosa laadiun selviyksen arkoiuksena on arvioida erilaisia mahdollisia keinoja oeuaa Markkinaoikeuden pääöksessä esiey keskeyyskusannusen laskennallinen rajaaminen ehosamiskannusimessa. Raporin rakenne on seuraava. Luvussa 2 käydään läpi ehosamiskannusimen periaaee ja arvioidaan kuinka keskeyyskusannuksen kaoason aseaminen voiaisiin käyännössä oeuaa. Luvussa 3 arvioidaan keskeyyskusannuksen kaoason aseamisessa huomioiavia yleisiä periaaeia ja peruseia. Luvussa 4 arvioidaan keskeyyskusannuksille aseeavan kaoason suuruua ilasoaineison peruseella. Raporin johopääökse ja suosiukse esieään luvussa 5. 2. Tehosamiskannusimen periaae Valvonamallin ehosamiskannusin koosuu kahdesa osasa: i) verailuaso eli kohuullise ehosamiskusannukse ii) oeuunee ehosamiskusannukse Käyännössä ehosamiskannusimen vaikuus laskeaan sien, eä verkonhalijan vuosiaisisa kohuullisisa ehosamiskusannuksisa (verailuaso i) vähenneään saman vuoden oeuunee ehosamiskusannukse (ii) (EMV, 2011, luku 6.6.7, s. 56): Tehosamiskannusin = + kohuullise ehosamiskusannukse i) oeuunee ehosamiskusannukse ii) Koska keskeyyskusannuksen rajaus voiaisiin oeuaa joko kohdassa i) ai kohdassa ii), ai mahdollisesi molemmissa, arkaselemme seuraavassa ehosamiskannusimen komponeneja erikseen. 2.1 Kohuullisen ehosamiskusannusen verailuaso EMV (2011, luku 6.6.5) määrielee verailuason i) seuraavasi: 3
Kaavassa (22) määrielyyn verailuasoon i) ei sisälly valvonajakson aikana mahdollisesi apahuvien keskeyysen osala minkäänlaisa riskiä. Kusannusrinama ja verkonhalijakohainen ehosamisavoie on määriely ennen valvonajakson alkamisa, perusuen vuosien 2005 2010 ieoihin. Sien valvonajakson aikana mahdollisesi apahuva poikkeuksellise sääolo eivä vaikua verailuasoon lainkaan. Tieenkin myös ajanjaksolla 2005 2010 on apahunu keskeyyksiä, joka voidaan ulkia poikkeuksellisisa oiminaoloisa johuviksi. Sien poikkeuksellise olosuhee vaikuava sekä kusannusrinaman eä yriyskohaisen ehosamisavoieen määrielyyn. Kusannusrinaman C osala on myös syyä korosaa, eä kusannusrinama on esimoiu 85 verkkoyhiön 6 vuoden keskimääräisiin kusannuksiin ja uooksiin perusuen. Koska esimoini perusuu useiden havainojen keskiarvoamiseen, avanomaisa suouisampien olosuheiden ja oisaala poikkeuksellisen epäedullisen olosuheiden vaikuukse pyrkivä kumoamaan oisensa. Joa verailuaso huomioisi mahdollisimman hyvin keskimääräisen kusannusason, kusannusrinaman esimoinnissa on syyä huomioida kaikki kusannukse, myös poikkeuksellisiksi kasoavissa olosuheissa koiunee kusannukse. On myös syyä huomaa, eä kusannusrinaman esimoinnissa huomioidaan erikseen 4
sokasinen virheermi, jonka nimenomaisena arkoiuksena on puhdisaa saunnaisekijöiden vaikuuksia, jollaisiksi myös poikkeuksellise sääolosuhee voidaan ässä apauksessa lukea. Lisäksi on syyä korosaa, eä mikäli kusannusrinaman esimoinnissa käyeäviä lähöieoja rajaaisiin laskennallisesi eukäeen, ulisi rajaaminen oaa huomioon myös esimoinnissa (vr. kakaisun jakauman omaavan seliävän muuujan regressiomalli; engl. runcaed regression, ks. esim. Greene, 2011, Luku 19). Muussa apauksessa lähöieojen rajaaminen aiheuaa sysemaaisa harhaa ja heikenää esimaaorin arkkuua. Kusannusrinaman esimoinnin osala on peruselua olla rajaamaa keskeyyskusannusa, koska oimenpieesä olisi esimaaorin arkkuuden ja luoeavuuden kannala enemmän vahinkoa kuin hyöyä. Poikkeuksellise olosuhee vaikuava myös verkonhalijakohaiseen ehosamisavoieeseen. Koska kusannusrinaman esimoinnissa käyeävä ehoomuusermin odousarvo riippuu regressiomallin jäännösermin (joka kuvaa ehoomuuden ja sokasisen virheermin aiheuamia yhiökohaisia poikkeamia kusannusrinamasa) jakauman peruseella, poikkeuksellise olosuhee voiva vaikuaa kaikkien yhiöiden ehosamisavoieeseen. Koska poikkeuksellisisa olosuheisa aiheuuva kusannukse yhäälä kasvaava oimialan kokonaiskusannuksia, mua oisaala ne voiva kasvaaa myös jäännösermin vinouden myöä esimoidun ehoomuuden odousarvoa, poikkeusolosuheiden neovaikuusa kusannusrinaman esimoiniin on mahdoona ennusaa eukäeen. Vasaavasi myöskään lähöieoihin mahdollisesi ehävän keskeyyskusannuksen rajaamisen vaikuusa verkonhalijakohaisiin ehosamisavoieisiin on mahdoona ennusaa: keskeyyskusannuksen rajaaminen lähöiedoissa voi yhä hyvin suurenaa ai pienenää ehosamisavoiea nykyisesä. Ne yhiö, joka ova kaikkein enien kärsinee poikkeuksellisen epäedullisisa olosuheisa, saava niiden odellisa suoriusasoa alhaisemman ehokkuusluvun eli oisin sanoen korkeamman ehosamisavoieen. Koska valvonamalliin sisälyvän siirymäajan myöä yhiöiden edellyeään ehosavan oiminaansa aseiain siirymäajan aikana, poikkeuksellisisa sääoloisa kärsinee yhiö voiva hyöyä odellisa suoriusasoa korkeammaksi aseeusa ehosamisavoieesa: mikäli sama yhiö eivä kohaa uudesaan poikkeuksellisen suuria myrskyuhoja nykyisen valvonajakson aikana, ne kykenevä saavuamaan aseeu ehosamisavoiee varsin helposi jo pelkäsään sillä, eä ne kykenevä piämään yllä nykyisen kusannusehokkuuden ason. Siirymäajan ehosamisavoieisiin sisälyy edellä kuvau kompensaaiomekanismi, joa myöen poikkeuksellisisa sääolosuheisa kärsinee yhiö pääsevä hyöymään seuraavalla valvonajaksoilla niiden odellisa kusannusehokkuuden asoa korkeammisa ehosamisavoieisa ja siä myöä korkeammasa ehosamiskusannuksen verailuasosa. Varsinkin poikkeuksellisisa olosuheisa enien kärsineiden yhiöiden näkökulmasa on edullisa, eä vuosien 2005 2010 lähöieoihin ei ehdä miään laskennallisia rajauksia keskeyyskusannusen osala. Käyännöllisenä peruseluna voidaan lopuksi vielä odea, eä nykyinen valvonajakso on ollu voimassa vuoden 2012 alusa lähien. Verkkoyhiöillä on ollu mahdollisuus jo ää ennen uusua kusannusrinamamallin oiminaan ja sen avulla laskeuihin ehokkuuslukuihin, ehosamisavoieisiin, sekä ehdä ennakoivia laskelmia ehosamiskusannusen verailuason suheen vuosille 2012 2015. Mikäli verailuason laskennassa sovelleavia lähöieoja haluaisiin ässä vaiheessa muuaa, vaaisi ämä uuden huolellisen selviysyön, jossa kusannusrinamamalli esimoidaan uudelleen ja ehosamisavoieen laskennassa sovelleava aulukkolaskenaohjelma päivieään. Tämä vaaisi aikaa, 5
ja loisi osalaan epävarmuua siiä, millaiseksi meneillään olevan valvonajakson ehosamisavoieen verailuaso lopula ulisi muodosumaan. Koska keskeyyskusannusen rajaamiselle vuosien 2005 2010 lähöiedoissa ei ylipääään ole eriyisen hyviä peruseluja, oimenpieesä aiheuuva haia yliävä selväsi mahdollise hyödy. 2.2 Toeuunee ehosamiskusannukse Toinen kohde, jossa keskeyyskusannuksen laskennallinen rajaaminen voidaan oeuaa, on verkkoyhiöiden oeuuneen ehosamiskusannuksen laskena. EMV (2011, luku 6.6.5) määrielee oeuuneen ehosamiskusannuksen ii) seuraavasi: Kaavassa (23) vuosi viiaa kolmannen valvonajakson vuosiin 2012 2015, joen valvonajakson kuluessa mahdollisesi osuva poikkeuksellise olosuhee vaikuava suoraan oeuuneisiin keskeyyskusannuksiin. Toeuuneiden keskeyyskusannusen laskennallinen rajaaminen on MAO:n pääöksen mukaisesi peruselua ja myös kohuullisen helposi oeueavissa. 2.3 Ehdous oeuuneen ehosamiskusannuksen rajaamiseksi Oleeaan, eä keskeyyskusannuksen enimmäismääräksi verkonhalijalle i vuonna määriellään, i KAH : ämän kaoason aseamisa ja sen peruseia arkasellaan arkemmin luvuissa 3 ja 4. Tällöin keskeyyskusannuksen laskennallinen rajaus voidaan oeuaa yksinkeraisesi muuamalla edellä esiey laskukaava (23) muooon 6
TOTEX i, KOPEX i, 0,5 KAHi, jos KAHi, KAH KOPEX 0,5 KAH jos KAH KAH i, i, i, i, i,. Toinen ekvivaleni apa esiää kaava on TOTEX KOPEX KAH KOPEX KAH. i, min i, 0,5 i,, i, 0,5 i, Kaavoisa jälkimmäinen on lyhyempi, mua ensimmäisen kaavan euna on sen selkeys. Rajaamalla oeuuneen keskeyyskusannuksen kaoasoksi KAH i,, keskeyyskusannusen vaikuus ehosamiskannusimeen voidaan rajaa suheellisuusperiaae ja kohuullisen uoon kerymisen vaaimus huomioon oaen perusellulle ja poikkeuksellisekin oiminaolosuhee kesävälle asolle. Maksimiarvo KAH i, ulee aseaa kohuulliselle asolle sien, eä keskeyyskusannusen kerymisesä verkkoyhiöille aiheuuva riski ei nouse eoreeisesi eikä käyännön vaikuuksilaan arkaseluna kohuuoman suureksi. Edellä esieyissä laskukaavoissa kaoaso aseeaan eksplisiiisesi oeuuneelle keskeyyskusannukselle KAH i, oamaa kanaa siihen, kuinka kaoaso KAH i, määriellään. Kaoaso voidaan määriellä myös implisiiisesi esimerkiksi oeuuneen keskeyyskusannuksen ja erikseen määriellyn verailuason erouksen peruseella. Verailun vuoksi odeakoon, eä EMV:n valvonamalliin sisälyvä laaukannusin ( LK i, ) rajaaan oeuuneen keskeyyskusannuksen ja keskeyyskusannusen verailuason KAH i, ref erouksen sekä kohuullisen uoon ( KT i, ) peruseella seuraavasi (EMV, 2011; Luku 6.5): 0, 2 KTi, jos 0,5 ( KAHi, KAHi, ref ) 0, 2 KTi, LK 0,5 ( KAH KAH ) jos 0,2 KT 0,5 ( KAH KAH ) 0,2 KT 0, 2 KTi, jos 0,5 ( KAHi, KAHi, ref ) 0,2 KTi, i, i, i, ref i, i, i, ref i, Sama laskukaava voidaan esiää äysin yhäpiäväsi määrielemällä laia- ja kaoaso eksplisiiisesi oeuuneen keskeyyskusannuksen peruseella seuraavasi: 0,2 KTi, jos KAHi, KAHi, ref 0,4 KTi, LK 0,5 ( KAH KAH ) jos KAH 0,4 KT KAH KAH 0,4 KT 0,2 KTi, jos KAHi, KAHi, ref 0,4 KT i, i, i, i, ref i, ref i, i, i, ref i, Koska eksplisiiinen ja implisiiinen esiysapa ova äysin yhäpiäviä ja johava laskennallisesi samaan johopääökseen, sovellamme selvyyden vuoksi seuraavassa eksplisiiisä esiysapaa. Tarviaessa keskeyyskusannusen verailuaso KAH i, ref voidaan sisällyää kaoasoon KAH i,. 7
3. Keskeyyskusannusen kaoason aseamisessa sovelleava periaaee Tehosamiskannusimeen lisäävän kaoason määrielyssä huomioiavia krieerejä ova MAO:n pääöksen mukaisesi seuraava: - suheellisuusperiaae - kohuullisen uoon kerymisen vaaimus - keskeyyksisä verkkoyhiöille aiheuuvan riskin kohuullisuus MAO:n mainisemien krieereiden lisäksi on myös ärkeää piää mielessä ehosamiskannusimen perimmäinen arkoius, eli luoda kannusin kehiää oiminnan kusannusehokkuua. Keskeyyskusannuksen laskennallinen rajaaminen ulisi oeuaa sien, eä avoielu kannusinvaikuus saavueaan edelleen. Suheellisuusperiaaeen nojalla kaoaso KAH i, ei voi olla kaikille yhiöille sama vakio, vaan kaoason määrielyssä ulisi huomioida muun muassa verkkoyhiön oiminnan miakaava ja oiminaympärisö. Koska keskeyyskusannusen kaoaso suheueaan verkkoyhiön oiminaan ja olosuheisiin, se äyyy määriellä jokaiselle verkkoyhiölle erikseen, sovelaen yhdenmukaisia ja asapuolisia periaaeia. Tällöin käyännöllisenä vaaimuksena on, eä yhiökohaisen kaoason laskeminen on sekä EMV:n eä verkkoyhiöiden näkökulmasa kohuullisen vaivaona yksinkeraisen laskukaavan avulla. Hyvin ahaasi ulkiuna kohuullisen uoon kerymisen vaaimus voidaan ymmärää sien, eä kaoaso KAH i, ulisi aseaa nimenomaan ai jopa yksinomaan verkkoyhiölle laskeavan vuouisen kohuullisen uoon peruseella. Tällöin kaoaso voidaan määriellä analogisesi laaukannusimen kanssa seuraavasi: KAH KAH X % KT i, i, ref i, Koska ehosamiskannusimen yheydessä ei ole erikseen määriely verailuasoa KAH i, ref, verailuasona voidaan sovelaa joko laaukannusimen yheydessä laskeavaa verailuasoa ai määriellä verailuaso erikseen esimerkiksi ieynä proseniosuuena ehosamiskannusimen verailuasosa STOTEX. Kohuullinen uoo laskeaan euroissa, joen sen käyäminen ei vaadi miayksiköiden muunnoksia. Käsieellisesä näkökulmasa arkaseluna on kuienkin hieman risiriiaisa sovelaa kusannusperuseisen muuujan kaoason määrielyyn uooa kuvaavaa muuujaa, joka perusuu puhaasi sijoiajan näkökulmaan. Sijoiajan näkökulmasa arvioiu kohuullinen uoo ei huomioi esimerkiksi verkkoyhiön oiminaympärisöä ai oiminnan ehokkuua. Hieman laajemman ulkinnan mukaan kohuullisen uoon keryminen urvaaan poikkeuksellisekin olosuhee kesävälle asolle aseamalla keskeyyskusannuksille suheellisuusperiaae huomioiva kaoaso, mua kaoason määriely voi perusua myös muihin krieereihin kuin verkkoyhiön kohuulliseen uooon. Oman ulkinani mukaan kaoason määriely voisi perusua verkkoyhiön oiminnan miakaavaa kuvaaviin uoosmuuujiin (esim. siirrey energia, verkkopiuus ai asiakasmäärä) ai ehosamiskannusimen laskennassa arviaviin muihin kusannuskomponeneihin 8
(esim. ehosamiskannusimen verailuaso STOTEX). Koska MAO on pääöksessään jääny arviavan muuoksen kokonaisharkinnan ja oeuamisen EMV:n vasuulle, mielesäni myös edellä esiey laajempi ulkina on MAO:n pääöksen mukainen. Hyvin ahaan määrielmän mukainen laaukannusimessa sovelleun kaoason sovelaminen sellaisenaan ei edellyäisi eriyisempää kokonaisharkinaa, johon MAO pääöksessään viiaa. Keskeyyskusannuksen KAH miayksikkö on euro ( ), joen myös kaoaso KAH i, on johdonmukaisa esiää euro-määräisenä suureena. Sien keskeyyskusannus ei ole suoraan verailukelpoinen esimerkiksi edellä mainiujen uoosmuuujien kanssa, vaikka uoosmuuuja voidaan oki huomioida sopivaa verailuasoa määrieläessä. Tehosamiskannusimen verailuaso STOTEX olisi eräs luoneva verailukoha keskeyyskusannuksen kaoasolle. Tää voidaan perusella seuraavasi: - STOTEX:n laskena huomioi uoosmuuujien kaua siirreyn energian määrän, jakeluverkon piuuden ja asiakasmäärän, joen se kuvaa hyvin verkkoyhiön oiminnan miakaavaa. - Paloiain lineaarinen funkiomuoo sallii uooksille erilaise, oiminaympärisöä kuvaava rajakusannukse, joen STOTEX on asapuolinen verailukoha erilaisissa oiminaympärisöissä oimivia verkkoyhiöiä kohaan. - Myös kj-verkon maakaapeloiniase huomioidaan STOTEX:n laskennassa, mikä edelleen lisää asapuolisuua yhiöiden oiminaympärisön huomioimisen suheen. - Verkkoyhiön ehoomuus valvonajakson aikana ei vaikua STOTEX:n verailuasoon. Tämä on ärkeä ja kannusinvaikuuksen kannala oivoava ominaisuus - Sen sijaan STOTEX huomioi siirymäajan ehosamisavoieen kaua verkkoyhiön ehoomuuden valvonajaksoa edelävinä vuosina 2005 2010. - Verailuasoon STOTEX sisälyy kuluajahinaindeksin avulla ehävä inflaaiokorjaus, samalla avoin kuin keskeyyskusannukseen KAH. - Lisäksi käyännöllisenä peruseluna voidaan odea, eä verailuaso STOTEX laskeaan joka apauksessa ehosamiskannusina laskeaessa, joen sen sovelaminen keskeyyskusannuksen kaoason määrielyyn ei lisää yömäärää, ieoarpeia ai kusannuksia. Jos keskeyyskusannuksen kaoasoksi määriellään suoraan X% ehosamisavoieen verailuasosa, laskukaava voidaan esiää muodossa KAH X % STOTEX i, i, Tällöin ehosamisavoieen enimmäismäärä voidaan laskea helposi seuraavan kaavan avulla: Tehosamiskannusimen maksimiarvo STOTEX ( KOPEX 0,5 X % STOTEX ) i, i, i, (1 0,5 X %) STOTEX KOPEX i, i, Kahden edellä arkasellun perusvaihoehdon lisäksi voidaan kolmanena vaihoehona sovelaa ehosamiskannusimen verailuason ja kohuullisen uoon yhdiselmää, jossa keskeyyskusannuksen referenssiasoksi määriellään iey osuus (Y%) verailuasosa STOTEX ja siihen lisäään iey proseniosuus (X%) vuouisesa kohuullisesa uoosa. Tämä kolmas vaihoeho voidaan esiää seuraavasi: 9
missä KAH KAH X % KT, i, i, ref i, KAH Y% STOTEX i, ref i, Tässä vaihoehdossa keskeyyskusannuksen kaoason määrielevä epäyhälö voidaan esiää laaukannusimen apaan yhäpiäväsi seuraavassa muodossa: 0,5( KAH KAH ) 0,5 X % KT. i, i, ref i, Yhdiselmävaihoehdossa rinaman mukaiseen kokonaiskusannukseen perusuva verailuaso STOTEX huomioi verkkoyhiöiden heerogeenisuuden ja ehokkuuden. Kuienkin kaoaso määräyyisi laaukannusimen avoin suheessa kohuulliseen uooon. 4. Keskeyyskusannusen kaoason määrieleminen ilasoaineison peruseella Koska suunnielu KAH-kaoaso rajaa ulevaisuudessa keryviä keskeyyskusannuksia, sen lopullisa vaikuusa valvonamallin oeumiin on mahdoona ennusaa arkasi. KAH-rajoiimen vaikuuksen ymmärämiseksi voidaan oeuuneiden hisoriaieojen valossa arvioida kuinka mona yhiöä olisi kuulunu suunniellun KAH-rajauksen piiriin, jos siä olisi sovelleu kaavaillulla avalla edellisen valvonajakson aikana. Riiävän suureen ilasoaineisoon perusuva arkaselu auaa verailemaan erilaisen oeuamisvaihoehojen mahdollisia vaikuuksia. Seuraavassa arvioidaan edellisen 7 vuoden ilasoaineison peruseella mille asolle keskeyyskusannuksen kaoaso olisi peruselua aseaa, joa se olisi edellisessä luvussa aseeujen krieereiden valossa perusellulla ja myös poikkeuksellise olosuhee kesävällä asolla. Keskeisimpinä muuujina arkaselussa huomioidaan edellisessä luvussa esieyjen näkökohien peruseella keskeyyskusannukse (KAH), ehosamiskannusimen verailuaso (STOTEX) ja kohuullinen uoo (KT). Tarkaselu perusuu 7 vuoden piuiseen ajanjaksoon 2005 2011, yheensä 581 havainoa. Varsinkin jakson viimeisinä vuosina sähköverkkoihin kohdisui poikkeuksellisen rajuja myrskyjä, joisa aiheuui huomaavan suuria keskeyyskusannuksia verkkoyhiöille. Tilasoaineisoon perusuvan arkaselun ausaksi Taulukossa 1 esieään kolmen arkaselussa huomioidun muuujan korrelaaiokeroime korrelaaiomariisin avulla. Korrelaaiokerroin miaa kahden muuujan välisen lineaarisen riippuvuuden voimakkuua. Taulukon peruseella voidaan odea, eä ehosamiskannusimen verailuaso ja kohuullinen uoo korreloiva keskenään hyvin voimakkaasi. Koska sekä STOTEX eä KT ova mahdollisia verailukohia keskeyyskusannuksen kaoason määrielemiseksi, korkean posiiivisen korrelaaion vuoksi valina STOTEX:n ja KT:n välillä ei ilasoaineison peruseella vaikuaisi aiheuavan kovin suuria poikkeamia loppuuloksen (KAH rajaus) kannala. Taulukon 1 lukuja veraamalla voidaan myös odea, eä ehosamiskannusimen verailuaso STOTEX korreloi hieman voimakkaammin keskeyyskusannuksen KAH kanssa kuin kohuullinen uoo. Toisin sanoen, ehosamiskannusimen verailuason avulla voidaan seliää hieman suurempi osuus 10
keskeyyskusannuksisa kuin kohuullisen uoon peruseella. Puhaasi empiirisesä näkökulmasa STOTEX olisi perusellumpi valina KAH rajauksen krieeriksi, mua valinnassa ulee ieysi huomioida muiakin seikkoja. Taulukko 1: Keskeyyskusannusen (KAH), ehosamiskannusimen verailuason (STOTEX) ja kohuullisen uoon (KT) välise korrelaaiokeroime KAH STOTEX KT KAH 1 0,682 0,617 STOTEX 1 0,987 KT 1 Arvioimme seuraavassa erikseen, kuinka ehosamiskannusimen verailuason STOTEX, kohuullisen uoon KT, ai niiden yhdiselmän peruseella aseeava kaoaso voiaisiin määriellä, ja mille asolle kaoaso voiaisiin ilasoaineison peruseella aseaa. 4.1 Tehosamiskannusimen verailuason peruseella aseeava kaoaso keskeyyskusannuksille Ensimmäisessä arkaselussa keskeyyskusannuksen rajauksen peruseena käyeään ehosamiskannusimen verailuasoa STOTEX, joka voidaan laskea julkisesi saaavissa olevien ieojen peruseella EMV:n verkkosivuila saaavissa olevan Excel-aulukkolaskenasovelluuksen avulla. Laskennassa on huomioiu kuluajahinaindeksiin perusuva inflaaiokorjaus, yleinen ehosamisavoie, sekä siirymäajan yriyskohainen ehosamisavoie samalla avoin kuin 3. valvonajaksolla sovelleavassa valvonamallissa meneellään. Tuoosmuuujissa apahuvan vähäisen saunnaisvaihelun vaikuuksen eliminoimiseksi on uoosmuuujina käyey yhiökohaisen uoosmuuujien vuosien 2005 2010 keskimääräisiä arvoja. Näin ollen seuraavassa arkaselava frekvenssijakauma kuvaava puhaasi keskeyyskusannuksiin liiyvää saunnaisvaihelua eikä uoosmuuujiin kohdisuva saunnaisvaihelu pääse sokemaan analyysiä. Koska ehosamiskannusimessa KAH kerroaan luvulla 0,5, myös seuraava verailu perusuu suhdelukuun S i, 0,5 KAHi,. STOTEX i, 11
80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 0%-20% 20%-40% 40%-60% 60%-80% 80%-100% >100% Kuvio 1: Suhdeluvun S jakauman hisogrammi Kuviossa 1 esiey hisogrammi havainnollisaa suhdeluvun S jakaumaa. Kuviosa käy selväsi esiin S:n jakauman vinous. Suurimmalla osalla yhiöisä keskeyyskusannuksen puolikkaan osuus jää alle 20 prosenin ehosamiskusannuksen verailuasosa STOTEX. Yli 60% osuude ova aineisossa melko harvinaisia. Kuienkin joillakin yhiöillä on joinakin vuosina ollu poikkeuksellisisa sääoloisa johuen keskeyyskusannuksia, joka ova kaksinkeraisia ai jopa moninkeraisia STOTEX:n asoon verrauna. Kuviossa 2 on esiey suhdeluvun S kumulaiivinen frekvenssi. Verailun vuoksi kuviossa 3 esieään eksponeniaalisen jakauman kerymäfunkio. Molemma käyrä esieään yhdessä Kuviossa 4. 12
1 0,8 0,6 S:n kumulaiivinen frekvenssi 0,4 0,2 0 0 % 100 % 200 % 300 % 400 % 500 % 600 % 700 % 800 % Kuvio 2: Suhdeluvun S kumulaiivinen frekvenssi 100 % 80 % 60 % eksponeniaalinen jakauma 40 % 20 % 0 % 0 % 100 % 200 % 300 % 400 % 500 % 600 % 700 % 800 % Kuvio 3: Eksponeniaalisen jakauman kerymäfunkio 13
100 % 80 % 60 % eksponeniaalinen jakauma S:n kumulaiivinen frekvenssi 40 % 20 % 0 % 0 % 100 % 200 % 300 % 400 % 500 % 600 % 700 % 800 % Kuvio 4: Suhdeluvun S kumulaiivinen frekvenssi ja eksponeniaalisen jakauman kerymäfunkio Kuen kuvioisa 2 4 voidaan havaia, suhdeluvun S jakauma havainoaineisossa noudaaa likimain eksponeniaalisa jakaumaa, jonka iheysfunkio on muooa x e, kun x 0 f( x, ), 0, kun x 0 ja jonka kerymäfunkio on x 1 e, kun x 0 Fx (, ). 0, kun x 0 Eksponeniaalisen jakauman kerymäfunkio on esiey kuvioissa 3 ja 4. Tiheysfunkion kuvaaja esieään kuviossa 5. Eksponeniaalisen jakauman parameri on vakio. joka määrielee saunnaismuuujan x odousarvon ja varianssin seuraavasi: Ex ( ) 1/ 2 Var( x) 1/ Paramerin voidaan esimoida ilasoaineisosa ooskeskiarvon ja/ai oosvarianssin avulla. Kuvioissa 3 5 on käyey ooskeskiarvoon perusuvaa esimaaia ˆ 5,0. 14
6 5 4 3 2 1 0 0 % 50 % 100 % 150 % 200 % 250 % 300 % Kuvio 5: Eksponeniaalisen jakauman iheysfunkio Tilasollisessa pääelyssä sovelleaan usein ilasollisen merkisevyyden krieereinä seuraavia prosenipiseiä. Mikäli esisuureen arvo yliää yksisuunaisessa esissä nollahypoeesin mukaisen odennäköisyysjakauman 90:nnen prosenipiseen, poikkeamaa pideään ilasollisesi melkein merkisevänä ja nollahypoeesi voidaan hylää 10%:n merkisevyysasolla. Vasaavasi 95:nnen prosenipiseen yliäviä poikkeamia pideään ilasollisesi merkisevinä ja nollahypoeesi voidaan ällöin hylää 5%:n merkisevyysasolla. 99:nnen prosenipiseen yliäviä poikkeamia voidaan piää ilasollisesi eriäin merkisevinä, jolloin nollahypoeesi voidaan hylää 1%:n merkisevyysasolla. KAH:n kaoason määrielemisessä poikkeuksellisen suuriksi keskeyyskusannusen arvoiksi suheessa verailuasoon STOTEX voidaan arkasella S:n havaiun frekvenssijakauman sekä eksponeniaalisen jakauman prosenipiseiden avulla, analogisesi ieeellisessä kirjallisuudessa yleisesi sovelleujen ilasollisen merkisevyyden rajojen kanssa. Tilasoaineisoon perusuvan frekvenssijakauman euna on se, eä se perusuu suoraan empiiriseen havainoaineisoon eikä vaadi minkäänlaisia jakaumaoleuksia. Täyyy kuienkin muisaa, eä frekvenssijakauma pohjauuu hisoriallisiin ieoihin. Eksponeniaalisen jakauman euna voidaan ässä yheydessä piää siä, eä ainoasaan paramerin arvo äyyy kalibroida ilasoaineison peruseella, mua jakauman muoo pysyy samana ajanjaksosa riippumaa. Suhdeluvun S frekvenssijakauman ja eksponeniaalisen jakauman 90, 95 ja 99 prosenipiseiä vasaava arvo on esiey alla Taulukossa 2 (lihavoidu proseniluvu). Taulukon 2 ulkinnan kannala voi olla hyödyllisä arkasella siä yhdessä Liieen 1 aulukon kanssa. Liieessä 1 esiey suhdeluvun S verkkoyhiökohaisia vuosiaisia lukuarvoja järjeseynä suurimmasa pienimpään niiden apausen osala, joissa Taulukossa 2 laskeu KAH-rajaukse olisiva siovia. Taulukossa 2 esiey frekvenssijakauman proseniluvu perusuva suoraan Liieessä 1 esieyihin lukuarvoihin. Liieessä 1 esieyn aulukon avulla voidaan arvioida, miä verkkoyhiöiä ja minä vuosina edellä arkaselu KAH-rajoiin olisi koskenu. Liieessä on myös esiey edellä arkaseluja 15
prosenipiseiä vasaava raja, joissa kukin arvioiduisa KAH-rajoiin olisi asunu voimaan. Liie 1 myös havainnollisaa erinomaisesi suhdeluvun S jakauman vinouden: kaikkein hankalimmissa apauksissa keskeyyskusannus on ollu moninkerainen ehosamiskannusimen verailuasoon verrauna. Taulukko 2: Tilasollisen merkisevyyden krieereinä käyeyjen prosenipiseiden arvoja S:n frekvenssijakauman ja eksponeniaalisen jakauman peruseella arvioiuna Prosenipise S:n frekvenssijakauma Eksponeniaalinen jakauma 90 % 36 % 58 havainoa 46 % 41 havainoa 95 % 55 % 30 havainoa 60 % 29 havainoa 99 % 132 % 6 havainoa 93 % 12 havainoa Jos keskeyyskusannuksen kaoaso aseeaan sien, eä 95% vuosien 2005 2011 yhiökohaisisa havainnoisa jää kaoason alapuolelle, saadaan suhdeluvun S kriiiseksi arvoksi 55%. Tällöin keskeyyskusannuksen kaoasoksi voidaan aseaa KAH 2 55% STOTEX 110% STOTEX i, i, i, Tällöin 30 havainoa yliää aseeun kaoason. Jos havainoaineison frekvenssijakauman sijasa keskeyyskusannuksen kaoaso aseeaan eksponeniaalisen jakauman 95:nnen prosenipiseen peruseella, saadaan suhdeluvun S kriiiseksi arvoksi 60%. Tällöin keskeyyskusannuksen kaoasoksi saadaan KAH 120% STOTEX i, i, Tällöin 29 havainoa yliää aseeun kaoason. Vaikka proseniluku kasvaa frekvenssijakauman peruseella määrielyyn arvoon verrauna huomaavasi, sillä olisi ollu vaikuusa ainoasaan yhenä vuonna yhden yhiön apauksessa. Prosenipiseen laskeminen asolle 90 kasvaaisi keskeyyskusannuksen kaoason merkiysä. 90:nnen prosenipiseen käyäminen olisi rajannu keskeyyskusannusa 58 apauksessa vuosina 2005 2011 jos peruseena on suhdeluvun S frekvenssijakauma havainoaineisossa, ja vasaavasi 41 havainnossa jos peruseena käyeään eksponeniaalisen jakauman kerymäfunkioa. Prosenipiseen nosaminen asolle 99 puolesaan rajaisi keskeyyskusannuksen kaoason koskemaan melko harvoja apauksia. Tässäkin apauksessa ero suhdeluvun S frekvenssijakauman ja eksponeniaalisen jakauman välillä on melko suuri. Frekvenssijakauman peruseella arvioiuna kaoaso olisi rajannu keskeyyskusannusa 6 apauksessa, kun aas eksponeniaalisen jakauman peruseella kaoaso olisi ollu siova 12 apauksessa. 16
4.2 Kohuullisen uoon peruseella aseeava kaoaso keskeyyskusannuksille Verailun vuoksi eemme seuraavaksi vasaavan arkaselun sovelaen STOTEX:n sijasa kohuullisa uooa (KT) kaoason aseamisen peruseena. Koska ehosamiskannusimessa KAH kerroaan luvulla 0,5, seuraava verailu perusuu suhdelukuun R i, 0,5 KAHi,. KT i, Laaukannusimesa poikeen ässä arkaselussa keskeyyskusannuksesa ei vähenneä keskeyyskusannuksen referenssiasoa, joa ulokse olisiva verailukelpoisia edellisessä osaluvussa esieyjen ulosen kanssa. Kuviossa 6 on esiey suhdeluvun R kumulaiivinen frekvenssi. Verailun vuoksi kuviossa 7 esieään myös eksponeniaalisen jakauman kerymäfunkio. Kuvioisa havaiaan, eä myös suhdeluku R noudaaa likimain eksponeniaalisa jakaumaa. Kuienkin poikkeama frekvenssijakauman ja eksponeniaalisen jakauman kerymäfunkion välillä ova selväsi suurempia kuin suhdeluvun S apauksessa. 1 0,8 0,6 R:n kumulaiivinen frekvenssi 0,4 0,2 0 0 % 100 % 200 % 300 % 400 % 500 % 600 % 700 % 800 % Kuvio 6: Suhdeluvun R kumulaiivinen frekvenssi 17
1 0,8 0,6 R:n kumulaiivinen frekvenssi eksponeniaalinen jakauma 0,4 0,2 0 0 % 100 % 200 % 300 % 400 % 500 % 600 % 700 % 800 % Kuvio 7: Suhdeluvun R kumulaiivinen frekvenssi ja eksponeniaalisen jakauman kerymäfunkio Edellisen osaluvun apaan KAH:n kaoason määrielemisessä voidaan sovelaa suhdeluvun R havaiun frekvenssijakauman sekä eksponeniaalisen jakauman 90, 95 ja 99 prosenipiseiä, analogisesi ieeellisessä kirjallisuudessa yleisesi sovelleujen ilasollisen merkisevyyden rajojen kanssa. Prosenipiseiä vasaava suhdeluvun R arvo on esiey Taulukossa 3 (lihavoidu proseniluvu). Taulukko 3: Tilasollisen merkisevyyden krieereinä käyeyjen prosenipiseiden arvoja R:n frekvenssijakauman ja eksponeniaalisen jakauman peruseella arvioiuna Prosenipise R:n frekvenssijakauma Eksponeniaalinen jakauma 90 % 42 % 59 havainoa 47 % 56 havainoa 95 % 79 % 30 havainoa 73 % 30 havainoa 99 % 155 % 6 havainoa 111 % 19 havainoa Taulukon 3 ueksi on Liieessä 2 esiey verkkoyhiöiden vuosiaisen oeuumien järjesys suhdeluvun R mukaisessa laskevassa järjesyksessä, sekä Taulukossa 3 esieyjä prosenipiseiä vasaava raja, joissa valiu KAH-rajoiin olisi siova. Liie 2 on laadiu vasaavalla avalla kuin Liie 1, ja sen ulkina on myös analoginen. Koska kohuullisen uoon vuosiaise yhiökohaise lukuarvo eivä ole julkisa ieoa, suhdeluvun R lukuarvo jäeään Liieessä 2 esiämää, joa niiden peruseella ei ole mahdollisa pääellä liikesalaisuuden piiriin kuuluvia luoamuksellisia ieoja. Taulukoiden 2 ja 3 prosenipiseiden verailussa on syyä huomioida, eä ehosamiskannusimen verailuaso on keskimäärin suurempi kuin kohuullinen uoo, jolloin suhdeluku S on keskimäärin pienempi kuin suhdeluku R. Sien jakaumien prosenipisee eivä ole aulukoiden 2 ja 3 välillä suoraan 18
verailukelpoisia. Jos sen sijaan verraaan kuinka monaa havainoa keskeyyskusannukselle aseeava rajaus koskee, havaiaan eä 95:nnen prosenipiseen sovelaminen uoaisi hyvin robusin loppuuloksen: 30 havainoa rajaaan kaoasoon riippumaa siiä sovelleaanko rajauksen peruseena ehosamiskannusimen verailuasoa vai kohuullisa uooa ja myös siiä sovelleaanko havainoaineison peruseella laskeua frekvenssijakaumaa vai eoreeisa eksponeniaalisa jakaumaa. Näisä 30 havainnosa 23 havainnolle kaoaso on siova riippumaa siiä perusuuko rajaus STOTEX:iin vain kohuulliseen uooon, mua 7 havainnon osala rajauksen määrielyn peruseella on merkiysä. 4.3 Tehosamiskannusimen verailuason ja kohuullisen uoon yhdiselmä Edellisissä osaluvuissa arkaselujen perusvaihoehojen lisäksi voidaan kaoason määrielyssä sovelaa ehosamiskannusimen verailuason ja kohuullisen uoon yhdiselmää, kuen luvun 3 lopussa odeiin. Arvioimme seuraavassa ilasoaineison peruseella kuinka kaoaso voiaisiin määriellä yhdiselmävaihoehdossa. Joa ulokse olisiva mahdollisimman verailukelpoisia laaukannusimessa sovelleuun meneelyyn, seuraava arkaselu perusuu suhdelukuun P i, 0,5 KAH i, KAH ref, i, KT i, missä KAH 1 0,5KAH. 2010 i, ref, i, STOTEX i, 6 2005 KOPEX i, 0,5KAH i, Toisin sanoen keskeyyskusannuksen referenssiasona käyeään ehosamiskannusimen verailuasoon sisälyvää keskimääräisä keskeyyskusannuksen osuua, joka laskeaan kullekin verkkoyhiölle erikseen vuosien 2005 2010 keskiarvon peruseella. Koska referenssiasoa määrieläessä huomioidaan puole keskeyyskusannuksesa, referenssiasoa ei kerroa uudesaan luvulla 0,5 suhdelukua P laskeaessa. Seuraavassa arkaselussa verailuason STOTEX kerroin (Y%) määräyyy empiirisesi keskeyyskusannuksen suheellisen kusannusosuuden peruseella, kun aas kohuullisen uoon kerroin (X%) määriellään frekvenssijakauman prosenipiseiden peruseella. Suhdeluvun P frekvenssijakaumaa havainnolliseaan kuviossa 8 kumulaiivisen frekvenssin avulla. Koska suhdeluvun P laskennassa oeuuneesa keskeyyskusannuksesa vähenneään referenssiason arvo, suhdeluku P voi saada myös negaiivisia arvoja, koska oeuunu keskeyyskusannus voi olla referenssiasoa alhaisempi. Näin ollen suhdeluvun P jakaumaa ei voida approksimoida eksponeniaalisen jakauman avulla. 19
1,00 0,80 0,60 P:n kumulaiivinen frekvenssi 0,40 0,20 - -100 % 0 % 100 % 200 % 300 % 400 % 500 % Kuvio 8: Suhdeluvun P kumulaiivinen frekvenssi Edellisen osalukujen avoin keskeyyskusannuksen kaoason määrielemisessä voidaan sovelaa suhdeluvun P havaiun frekvenssijakauman 90, 95 ja 99 prosenipiseiä, analogisesi ieeellisessä kirjallisuudessa yleisesi sovelleujen ilasollisen merkisevyyden rajojen kanssa. Prosenipiseiä vasaava suhdeluvun P arvo on esiey Taulukossa 4 (lihavoidu proseniluvu). Taulukko 4: Tilasollisen merkisevyyden krieereinä käyeyjen prosenipiseiden arvoja P:n frekvenssijakauman peruseella arvioiuna Prosenipise P:n frekvenssijakauma 90 % 20 % 59 havainoa 95 % 42 % 30 havainoa 99 % 122 % 6 havainoa Taulukon 4 ulkinnan ueksi on Liieessä 3 esiey verkkoyhiöiden vuosiaisen oeuumien järjesys suhdeluvun P mukaisessa laskevassa järjesyksessä, sekä Taulukossa 4 esieyjä prosenipiseiä vasaava raja, joissa valiu KAH-rajoiin on siova. Liie 3 on laadiu vasaavalla avalla kuin Liie 1. Suhdeluvun P lukuarvo jäeään Liieesä 3 pois, joa niiden peruseella ei ole mahdollisa pääellä kohuullisen uoon yhiökohaisia lukuarvoja. Taulukossa 4 esieyjen lukuarvojen peruseella voidaan pääellä, eä jos kaoason avulla haluaan rajaa havainoaineisosa laskeun suhdeluvun P frekvenssijakauman suurimma 5% kaoason yläpuolelle, ulisi ehosamiskannusimen verailuason ja kohuullisen uoon peruseella määriellyn KAH-rajoiimen laskukaavassa 20
KAH KAH X % KT i, i, ref i, proseniluvun X arvoksi aseaa noin 42%. Toisin sanoen keskeyyskusannusen vuosiaise yhiökohaise aso, joka poikkeava ehosamiskannusimen verailuason peruseella laskeusa referenssiasosa vähemmän kuin 42% vuosiaisesa kohuullisesa uoosa, kuuluva ilasoaineison peruseella normaalin vuosiaisen vaihelun piiriin. Tää suuremma keskeyyskusannukse voidaan kasoa niin poikkeuksellisiksi, eä ne voidaan rajaa laskennallisesi KAH-rajoiimen avulla kohuullisemmalle asolle. Taulukon 4 prosenipisee eivä ole suoraan verailukelpoisia aulukoiden 2 ja 3 prosenipiseiden kanssa, koska suhdeluvun P osoiajassa on mukana keskeyyskusannuksen referenssiaso, miä ei huomioida suhdeluvuissa S ja R. Mielekkäämpi verailukoha aulukon 4 proseniluvuille on laaukannusimen KAH-rajoiin, jossa laaukannusimen kaoasoksi määriellään 20% vuouisesa kohuullisesa uoosa. Taulukon 4 peruseella ämä vasaa ilasollisesi melkein merkisevänä pideävää 10 prosenin merkisevyysasoa. Toisin sanoen, jos kaoaso haluaan määriellä sien, eä kaoaso olisi siova 10 prosenissa vuosien 2005 2011 yhiökohaisisa havainnoisa, voidaan proseniluvuksi X määriellä 20% kohuullisesa uoosa vasaavalla avoin kuin laaukannusimessa. 5. Johopääökse Tässä selviyksessä on arkaselu MAO:n pääöksen peruseella mahdollisia keinoja EMV:n sovelaman sähkön jakeluverkkooiminnan valvonamallin ehosamiskannusimessa mukana olevan keskeyyskusannuksen laskennalliseksi rajaamiseksi. Toeuuneelle keskeyyskusannukselle voidaan varsin helposi aseaa laskennallinen kaoaso, joka rajaa valvonamallin aikana mahdollisesi keryvä poikkeuksellisen suure keskeyyskusannuksen kohuulliselle ja myös äärimmäise sääolosuhee kesävälle asolle. Sen sijaan ehosamiskusannuksen verailuason määriämisessä keskeyyskusannuksen rajaamisesa olisi luulavasi enemmän haiaa kuin hyöyä. Selviyksessä esieiin keskeyyskusannuksen rajaamisen periaaee sekä laskukaava, joiden avulla keskeyyskusannuksen rajaaminen voidaan käyännössä oeuaa. Lisäksi arkaselimme kaoason aseamiseen liiyviä käyännöllisiä näkökohia ja arvioiniperuseia. Koska keskeyyskusannus on euromääräinen kusannuksiin laskeava suure, johon ehdään vuosiain inflaaiokorjaus, on myös kaoason määriämisessä peruselua sovelaa euromääräisä inflaaiokorjaua kusannusperuseisa suurea. Käyännössä keskeyyskusannuksen verailuasona on kusannusrinaman perusella laskeava salliu kokonaiskusannus STOTEX, joen yksi luoneva vaihoeho olisi aseaa kaoaso suheessa ehosamiskannusimen verailuasoon STOTEX. Toisaala laaukannusimessa keskeyyskusannuksen kaoaso aseeaan kohuullisen uoon peruseella. Näiden kahden perusvaihoehdon lisäksi voidaan ajaella sovelleavaksi myös näiden kahden vaihoehdon yhdiselmää, jossa keskeyyskusannuksen referenssiasoksi määriellään iey osuus verailuasosa STOTEX ja siihen lisäään iey proseniosuus kohuullisesa uoosa. Myös ämä vaihoeho olisi linjassa laaukannusimessa sovelleavan meneelyn kanssa. Kun kaoason määrielevä krieeri on valiu, voidaan kaoaso aseaa ilasoaineison peruseella sien, eä esimerkiksi 95% havainoaineisosa jää kaoason alapuolelle ajanjaksolla 2005 2011. 21
Koska kaoason aseamiselle ei ole muia selkeiä peruseia, voiaisiin kaoason määrielevä proseniluku määriellä ilasoaineison peruseella sovelaen ukimuskirjallisuudessa yleisesi käyeäviä ilasollisen merkisevyyden krieereiä. Selviyksen lopussa arkaselimme keskeyyskusannuksen sopivan kaoason määriämisä sekä frekvenssijakauman eä eksponeniaalisen jakauman kerymäfunkion avulla, arkasellen jakaumien 90, 95, ja 99 prosenipiseiä. Valiusa meneelmäsä ja jakaumasa riippumaa 95 prosenin asolle aseeu kaoaso rajaisi varsin luonevasi äärimmäisen hankalisa olosuheisa johuva keskeyyskusannukse. Jos sovelleu meneelmä perusuisi luvussa 4.3 arkaseluun ehosamiskannusimen verailuason ja kohuullisen uoon krieereiden yhdiselmään ja KAH-rajoiin aseeaan sien, eä vuosien 2005 2011 havainoaineison peruseella laskeun suhdeluvun P frekvenssijakauman suurimma 5 prosenia leikaaan laskennallisesi pois, arkoiaisi ämä proseniluvun X aseamisa noin 42%:n asolle vuouisesa kohuullisesa uoosa. 22
Lähee EMV (2011), Liie 1 Valvonameneelmä sähkön jakeluverkkooiminnan ja suurjänniesen jakeluverkkooiminnan hinnoielun kohuullisuuden arvioimiseksi 1.1.2012 alkavalla ja 31-12-2015 pääyvällä kolmannella valvonajaksolla, Energiamarkkinaviraso 23.11.2011, Helsinki. Greene, W.H. (2011): Economeric Analysis, 7. painos. Pearson. Kuosmanen, T. (2010): Kusannusmuuujan määrielyn vaikuukse ehokkuusesimoinnin uloksiin, Lisäselviys 23.12.2010, Sigma-Ha Economics Oy, Helsinki. Kuosmanen, T., Korelainen M., Kuli K., Pursiainen H., Saasamoinen A., Sipiläinen T. (2010): Sähköverkkooiminnan kusannusehokkuuden esimoini SoNED-meneelmällä, 31.8.2010 Sigma-Ha Economics Oy, Helsinki. 23
Liie 1: Tapaukse joissa mahdollinen kaoaso olisi rajoianu keskeyyskusannusa jos rajoiimen peruseena käyeään ehosamisavoieen verailuasoa STOTEX; havainno järjesey suhdeluvun S mukaiseen laskevaan järjesykseen verkkoyhiö vuosi S = 0,5KAH/STOTEX Joroisen Energialaios 2010 756 % Lankosken Sähkö Oy 2011 243 % Parikkalan Valo Oy 2010 211 % Asikkalan Voima Oy 2010 164 % Forum Sähkönsiiro Oy 2011 144 % Vaajankosken Sähkö Oy 2011 132 % frekvenssijakauman 99%:n raja Asikkalan Voima Oy 2011 128 % Joroisen Energialaios 2011 105 % Järvi-Suomen Energia Oy 2011 98 % Sallila Sähkönsiiro Oy 2011 98 % Nurmijärven Sähköverkko Oy 2005 97 % Forum Espoo Disribuion Oy 2011 97 % eksp. jakauman 99%:n raja Eelä-Suomen Energia Oy 2011 93 % Paneliankosken Voima Oy 2011 87 % Elenia Oy 2011 82 % Savon Voima Verkko Oy 2010 79 % Jeppo Kraf Andelslag 2006 78 % Kokemäen Sähkö Oy 2011 74 % Savon Voima Verkko Oy 2011 74 % Jeppo Kraf Andelslag 2007 73 % Muonion Sähköosuuskuna 2011 72 % Köyliön-Säkylän Sähkö Oy 2011 71 % Jeppo Kraf Andelslag 2005 68 % Asikkalan Voima Oy 2005 67 % Joroisen Energialaios 2007 66 % Joroisen Energialaios 2005 62 % Mänsälän Sähkö Oy 2010 61 % Pori Energia Sähköverko Oy 2011 61 % Eelä-Suomen Energia Oy 2008 60 % eksp. jakauman 95%:n raja Jeppo Kraf Andelslag 2008 55 % frekvenssijakauman 95%:n raja PKS Sähkönsiiro Oy 2011 55 % Nurmijärven Sähköverkko Oy 2011 54 % Järvi-Suomen Energia Oy 2010 54 % Jeppo Kraf Andelslag 2009 53 % Keuruun Sähkö Oy 2010 53 % Vakka-Suomen Voima Oy 2011 53 % Parikkalan Valo Oy 2005 51 % Elenia Oy 2010 50 % Ouokummun Energia Oy 2005 49 % Muonion Sähköosuuskuna 2006 48 % Nykarleby Krafverk 2011 46 % Muonion Sähköosuuskuna 2007 46 % eksp. jakauman 90%:n raja Hiirikosken Energia Oy 2010 45 % Tornionlaakson Sähkö Oy 2011 45 % 24
Porvoon Sähköverkko Oy 2011 43 % Koillis-Lapin Sähkö Oy 2006 43 % Ouokummun Energia Oy 2009 43 % Karhu Voima Oy 2008 43 % Jeppo Kraf Andelslag 2010 43 % Ouokummun Energia Oy 2011 42 % Joroisen Energialaios 2006 42 % Nykarleby Krafverk 2005 40 % Pori Energia Sähköverko Oy 2005 40 % Muonion Sähköosuuskuna 2005 40 % Tenergia Oy 2011 40 % Leppäkosken Sähkö Oy 2011 39 % Eelä-Suomen Energia Oy 2007 37 % Lappeenrannan Energiaverko Oy 2006 37 % Kymenlaakson Sähköverkko Oy 2005 36 % Verkko Korpela Oy 2005 36 % Koillis-Lapin Sähkö Oy 2005 36 % Jeppo Kraf Andelslag 2011 36 % Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelu Oy 2006 36 % frekvenssijakauman 90%:n raja 25
Liie 2: Tapaukse joissa mahdollinen kaoaso olisi rajoianu keskeyyskusannusa jos rajoiimen peruseena käyeään kohuullisa uooa KT; havainno järjesey suhdeluvun R mukaiseen laskevaan järjesykseen (R:n yriyskohaisia vuosiaisia lukuarvoja ei raporoida) verkkoyhiö vuosi Joroisen Energialaios 2010 Lankosken Sähkö Oy 2011 Parikkalan Valo Oy 2010 Forum Sähkönsiiro Oy 2011 Joroisen Energialaios 2011 Vaajankosken Sähkö Oy 2011 frekvenssijakauman 99%:n raja Asikkalan Voima Oy 2010 Asikkalan Voima Oy 2011 Joroisen Energialaios 2007 Järvi-Suomen Energia Oy 2011 Forum Espoo Disribuion Oy 2011 Jeppo Kraf Andelslag 2006 Eelä-Suomen Energia Oy 2011 Sallila Sähkönsiiro Oy 2011 Paneliankosken Voima Oy 2011 Vaenfall Verkko Oy 2011 Jeppo Kraf Andelslag 2007 Joroisen Energialaios 2006 Kokemäen Sähkö Oy 2011 eksp. jakauman 99%:n raja Nurmijärven Sähköverkko Oy 2005 Vakka-Suomen Voima Oy 2011 Jeppo Kraf Andelslag 2010 Jeppo Kraf Andelslag 2009 Jeppo Kraf Andelslag 2011 Savon Voima Verkko Oy 2011 Nurmijärven Sähköverkko Oy 2011 Jeppo Kraf Andelslag 2005 PKS Sähkönsiiro Oy 2011 Jeppo Kraf Andelslag 2008 Savon Voima Verkko Oy 2010 frekvenssijakauman 95%:n raja Muonion Sähköosuuskuna 2011 Järvi-Suomen Energia Oy 2010 Joroisen Energialaios 2005 Tenergia Oy 2011 Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelu Oy 2006 Porvoon Sähköverkko Oy 2011 Karhu Voima Oy 2008 Köyliön-Säkylän Sähkö Oy 2011 Leppäkosken Sähkö Oy 2011 Eelä-Suomen Energia Oy 2008 Asikkalan Voima Oy 2005 Parikkalan Valo Oy 2005 Mänsälän Sähkö Oy 2010 Pori Energia Sähköverko Oy 2011 Vaenfall Verkko Oy 2010 26
Nykarleby Krafverk 2011 Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelu Oy 2005 Keuruun Sähkö Oy 2010 Hiirikosken Energia Oy 2010 Tornionlaakson Sähkö Oy 2011 Koillis-Lapin Sähkö Oy 2006 Ouokummun Energia Oy 2011 eksp. jakauman 90%:n raja Joroisen Energialaios 2009 Lappeenrannan Energiaverko Oy 2006 Eelä-Suomen Energia Oy 2007 Rovakaira Oy 2007 Alajärven Sähkö Oy 2006 Vaenfall Verkko Oy 2006 Ouokummun Energia Oy 2005 frekvenssijakauman 90%:n raja 27
Liie 3: Tapaukse joissa mahdollinen kaoaso olisi rajoianu keskeyyskusannusa jos rajoiimen peruseena käyeään ehosamiskannusimen verailuason STOTEX ja kohuullisa uoon KT yhdiselmää; havainno järjesey suhdeluvun P mukaiseen laskevaan järjesykseen (P:n yriyskohaisia vuosiaisia lukuarvoja ei raporoida) verkkoyhiö vuosi Joroisen Energialaios 2010 Lankosken Sähkö Oy 2011 Parikkalan Valo Oy 2010 Forum Sähkönsiiro Oy 2011 Vaajankosken Sähkö Oy 2011 Forum Espoo Disribuion Oy 2011 frekvenssijakauman 99%:n raja Asikkalan Voima Oy 2010 Sallila Sähkönsiiro Oy 2011 Asikkalan Voima Oy 2011 Järvi-Suomen Energia Oy 2011 Paneliankosken Voima Oy 2011 Eelä-Suomen Energia Oy 2011 Kokemäen Sähkö Oy 2011 Nurmijärven Sähköverkko Oy 2005 Jeppo Kraf Andelslag 2006 Vaenfall Verkko Oy 2011 Vakka-Suomen Voima Oy 2011 Joroisen Energialaios 2011 Jeppo Kraf Andelslag 2007 Nurmijärven Sähköverkko Oy 2011 PKS Sähkönsiiro Oy 2011 Köyliön-Säkylän Sähkö Oy 2011 Savon Voima Verkko Oy 2011 Savon Voima Verkko Oy 2010 Muonion Sähköosuuskuna 2011 Jeppo Kraf Andelslag 2005 Mänsälän Sähkö Oy 2010 Leppäkosken Sähkö Oy 2011 Pori Energia Sähköverko Oy 2011 Tenergia Oy 2011 frekvenssijakauman 95%:n raja Eelä-Suomen Energia Oy 2008 Nykarleby Krafverk 2011 Karhu Voima Oy 2008 Hiirikosken Energia Oy 2010 Jeppo Kraf Andelslag 2008 Jeppo Kraf Andelslag 2009 Koillis-Lapin Sähkö Oy 2006 Järvi-Suomen Energia Oy 2010 Lammaisen Energia Oy 2011 Porvoon Sähköverkko Oy 2011 Keuruun Sähkö Oy 2010 Vaenfall Verkko Oy 2010 Lappeenrannan Energiaverko Oy 2006 Asikkalan Voima Oy 2005 28
Parikkalan Valo Oy 2005 Jeppo Kraf Andelslag 2010 Ouokummun Energia Oy 2011 Nykarleby Krafverk 2005 Alajärven Sähkö Oy 2006 Veelin Sähkölaios Oy 2010 Ouokummun Energia Oy 2005 Koillis-Lapin Sähkö Oy 2005 Tornionlaakson Sähkö Oy 2011 Jylhän Sähköosuuskuna 2006 Hiirikosken Energia Oy 2006 Rovakaira Oy 2007 Keravan Energia Oy 2008 Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelu Oy 2006 Eelä-Suomen Energia Oy 2007 frekvenssijakauman 90%:n raja 29