HELSINGIN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA 1 HANKESUUNNITELMA MYLLYPURON LIIKUNTAPUISTO PESÄPALLOKENTTÄ JA VAPAAPALLOTTELUNURMI HELSINGIN KAUPUNKI
HELSINGIN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA 2 HANKESUUNNITELMA MYLLYPURON LIIKUNTAPUISTO PESÄPALLOKENTTÄ JA VAPAAPALLOTTELUNURMI 0. JOHDANTO... 4 1. TOIMINNALLISET LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 HANKKEEN TARPEELLISUUS JA KIIREELLISYYS... 4 2. TOIMINTA... 5 2.1 TOIMINNAN KUVAUS... 5 2.2 LAAJUUS JA TILAOHJELMA... 6 2.3 LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI... 8 3. HANKKEEN SIJAINTI... 8 3.1 SIJAINTI, OSOITE JA NYKYTILANNE... 8 3.2 KAAVATILANNE JA HALLINTO... 8 4. RAKENNUSPAIKKA JA RAKENTAMISKELPOISUUS... 9 5. LAATUTASO... 9 6. RAKENNUSKUSTANNUKSET... 10 7. AIKATAULU... 10 8. RAHOITUSSUUNNITELMA... 11 9. KÄYTTÖTALOUS JA HENKILÖSTÖ... 11 10. KÄYTTÖTARKOITUS... 11 10. TOTEUTUS JA YLLÄPITOVASTUUT... 11 11. PÄÄTÖSEHDOTUS... 11
HELSINGIN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA 3 YHTEENVETO Myllypuron liikuntapuiston kehittämisen tavoitteena on luoda edellytykset pesäpallolle Itä-Helsingissä. Meilahden liikuntapuistossa on hiekkatekonurmipintainen täysmittainen pesäpallokenttä, jonka kaikki vuorot ovat varattuja, eikä sinne voida osoittaa enempää käyttöä. Myllypuron hankkeen vaikutusalueena on puoli Helsinkiä. Uuden kentän myötä myös Itä-Helsingin junioreilla on mahdollisuus kehittyä lajissa ja edetä eteenpäin pelaajapolulla. Tavoitteena on toteuttaa Myllypuroon täysmittainen pesäpallokenttä, sekä uudistaa Myllypuron liikuntapuiston vapaan pallottelualueen nurmipinta. Pesäpallo on menettänyt olosuhteitaan myös keskustassa jalkapallolle kun Väinö Tannerin kentälle tuli jalkapalloon soveltuva kumirouhetekonurmikenttä. Aiemmin Väinö Tannerin kenttä toimi pesäpallon suorituspaikkana.
HELSINGIN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA 4 0. JOHDANTO Itä-helsinkiläisen pesäpalloseura Roihu ry:n toiminnan kehittymisen esteeksi ovat muodostuneet olosuhteet. Miesten kotipelit joudutaan tällä hetkellä pelaamaan Rekolan kentällä Vantaalla. Roihun miesten joukkue pelaa aluesarjaa. Myös seuran B-juniorit joutuisivat lähtemään pois Helsingistä pelatakseen otteluita. Seuran toiminta on tämän vuoksi nyt rajoittunut vain naisiin sekä nuorimpiin poikajunioreihin. Tämä hanke mahdollistaisi poikajunioritoiminnan kehittämisen seuralle sekä toisi kaupunkiin toisen miesten mitat täyttävän hiekkatekonurmikentän. Seuran kotikentälle Roihuvuoren liikuntapuistoon ei mahdu täysmittaista kenttää. Roihun naisten edustusjoukkue pelaa kesäkaudella 2015 Naisten Ykköspesistä. Ykköspesis on toiseksi ylin sarjataso pesäpallossa. Myllypuroon tulevalla kentällä ei pelattaisi naisten superpesistä, joten olosuhteita ei kehitetä sen suuntaisiksi. 1. TOIMINNALLISET LÄHTÖKOHDAT 1.1 Hankkeen tarpeellisuus ja kiireellisyys Jos Myllypuroon suunniteltu pesäpallokenttä ei toteudu, jää monta pesäpallosukupolvea kehittymättä, sillä Helsingistä ei löydy riittävästi olosuhteita kaikille halukkaille. Pesäpallo on ollut pitkään perinteinen koululiikunnan muoto. Pesäpallo on Suomen kolmanneksi suosituin palloilusarja yleisömäärillä mitattuna. Ensimmäinen nykymuotoinen pesäpallo-ottelu pelattiin Helsingissä 14.11.1920 Kaisaniemenkentällä. Ensimmäiset viralliset pelit pelattiin vuonna 1922, ja ensimmäisen Suomen mestaruus jaettiin samana vuonna. Suomen Pesäpalloliitto perustettiin 1931.
HELSINGIN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA 5 Jo 1914 Lauri Pihkala kehitti amerikantuliaisina pitkäpalloa. Pelaaja, joka juoksi lyönnillään ulkomaaliin ja takaisin ilman paloa, teki juoksun. Vuoronvaihto syntyi pelissä kolmesta palosta. Baseballista Pihkala otti peliin kotipesän, pesäkilvan, juoksut voiton laskun perusteena ja kolmen pesän järjestelmän. Baseballissa kopista tapahtuneen kuolemisen Pihkala lievensi haavoittumiseksi. 2. TOIMINTA 2.1 Toiminnan kuvaus Toiminta nykyisin Yleissuunnitelma 2010, Sito Oy Liikuntapuiston käyttäjiä ovat lähiasukkaat, urheiluseurat ja koulut. Liikuntapuiston huoltorakennuksessa on neljä pukuhuonetta peseytymistiloineen sekä sosiaalitilat työntekijöille. Asemakaavassa on varaus huol-
HELSINGIN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA 6 torakennuksen laajennukselle. Liikuntapuistossa on yksi liikuntaviraston liikuntapaikkamestari ja viisi liikuntapaikanhoitajaa. Liikuntapuiston palveluita nykyisin ovat jalkapallo, nappulajalkapallo, tekonurmialustainen kaukalo, kuntoliikuntapiste, lähiliikuntapaikka ja luistelu. 2.2 Laajuus ja tilaohjelma Toiminta hankkeen toteutumisen jälkeen Liikuntapuiston nykytilanne, Liv Pesäpallokentän rakentamisen jälkeen olosuhteet Itä-Helsingin pesäpalloilijoille paranevat huomattavasti. Rakennushanke käsittää liikuntapuistoon rakennettavan pesäpallokentän rakennekerrosten ja päällysteiden sekä kentän kuivatusrakenteiden ja ympäristön nurmen rakentamisen. Pesäpallokentälle rakennetaan salaojitus. Kentän kotipesän edustalle rakennetaan alue, johon voidaan myöhemmin pystyttää sadan hengen katsomo.
HELSINGIN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA 7 Pesäpallokentän mitoitus, OKM
HELSINGIN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA 8 2.3 Liikenne ja pysäköinti Liikuntapuistolla on oma pysäköintialue. Liikuntapuistossa on ajoittain pulaa pysäköintipaikoista paikan ollessa niin kovassa käytössä. 3. HANKKEEN SIJAINTI 3.1 Sijainti, osoite ja nykytilanne Myllypuron liikuntapuisto Kunta Helsinki Kaupunginosa 45 Vartiokylä Osoite Myllytontunpolku 1, 00920 Helsinki 3.2 Kaavatilanne ja hallinto Myllypuron liikuntapuisto kuuluu 2.11.2007 voimaan tulleeseen asemakaavan nro 11420. Alue on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelualueeksi. Pesäpallokentälle on merkitty kaavaan ohjeellinen paikka. Ohjeellisesta paikasta poikkeamisesta on neuvoteltu kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Toteutussuunnittelua ennen alueelle on laadittu tarkistettu yleissuunnitelma, jossa pesäpallokentän sijainti täsmennettiin (Sito Oy, 2010) Asemakaava nro 11420, Ksv
HELSINGIN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA 9 4. RAKENNUSPAIKKA JA RAKENTAMISKELPOISUUS Suunnitelma on laadittu ETRS-Gk25 koordinaattijärjestelmään ja korkeusjärjestelmään N2000. Tiedot rakennusalueen nykyisistä pintarakenteista, nykyisten kuivatusrakenteiden, hule- ja jätevesiviemäreiden sekä kaapeleiden korkeusasemista ja sijainnista perustuvat kartoituksiin ja vanhoihin suunnitelmiin. Rakennusalueella on tehty pohjatutkimuksia 12 pisteessä painokairauksina. Maaperänäytteitä otettiin 5 pisteessä. Pohjamaa on savikkoa, jonka paksuus on 5 6 m. Savikerroksen pintaosassa on heikosti kehittynyt kuivakuori. Alapuolisen saven vesipitoisuus vaihtelee välillä 30 70 %. Saven alapuolella on 4 5 m paksu savinen silttikerros. Kairaukset ovat päättyneet kallioon tai moreenikerroksessa oleviin kiviin tasovälillä -10-20. 5. LAATUTASO Hankkeen toteutuksessa noudatetaan hyvää laatutasoa. Pesäpallokentän salaojitus tehdään suunnitelmapiirustusten mukaisesti muovisista SN 8 lujuusluokan kaksoisseinämäsalaojaputkista. Salaojituksen kaivot tehdään suunnitelmapiirustusten mukaisesti SN8 lujuusluokan teleskooppimuovikaivoista. Kenttäalueella mukaan lukien tekonurmea kiertävällä kivituhka-alueella tarkastuskaivojen kannet asennetaan noin 200 mm valmiin pinnan alapuolelle. Muualla kaivojen kannet ulotetaan maan pintaan. Kentän ympärille rakennetaan painanneoja. Painanneojan vedet lasketaan aluetta kiertävään avo-ojaan. Avo-oja perataan Rusettipolulle asti. Pesäpallokentän rakennekerrosten alaosa tehdään vaahtolasimurskeesta 0-60 mm. Vaahtolasipenkereen paksuus on 200 600 mm. Kantava kerros tehdään murskeesta 0/32 mm ja pinta kiilataan murskeella 0-16 mm. Pesäpallokentän hiekkatekonurmen ulkopuolelle tehdään 5 m leveä kaista kivituhkapäällysteisenä. Kivituhka on kalliomursketta, jonka rakeisuus on 0/6. Vapaapallottelunurmelle tehdään150 mm kasvukerros. Nurmetusluokkana on A3 Maisemanurmi. Pesäpallokentän alueelle rakennetaan kaksi uutta vesipostia. Pesäpallokentän ja katsomovarauksen väliin rakennetaan kulkuestekaide. Pesäpallokenttä päällystetään hiekkatekonurmella. Tekonurmipäällysteen on täytettävä vaatimukset, jotka on esitetty Suomen Pesäpalloliitto ry:n Pesäpallokentän tekonurmipinnoitteen vaatimukset - julkaisussa.
HELSINGIN KAUPUNKI 10 HANKESUUNNITELMA (http://www.pesis.fi/pesapalloliitto /materiaalisalkku/ Ohjeet ja määräykset, Hiekkatekonurmikenttien laatustandardit ). Kantavan kerroksen murskeen (paksuus n. 250 mm) päälle levitetään rakeisuudeltaan 0-6mm ja paksuudeltaan 50mm kivituhkakerros. Ennen tekonurmen asennusta valmis päällysrakenne katselmoidaan rakennuttajan toimesta. Tiivistetyn kivituhkakerroksen päälle asennetaan suoranukkainen hiekkatekonurmi. Nukan pituus on 33 mm ja on väriltään punainen. Täyttöhiekan raemuodon on oltava mahdollisimman pyöreä ja rakeisuuden 0,5...1,5 mm. Täyttöhiekan on oltava vesipestyä kvartsihiekkaa ja kelpoisuusluokan oltava vähintään 2 (Hiekkatekonurmiopas kohta 4.4). Täyttöhiekan määrä 45 kg/ m2 siten, että noin 3-5 mm nukasta jää näkyviin. Pesäpallokentän rajaviivat tehdään 100 mm leveinä liimattuina kaistoina mattoon. Miesten rajat merkitään väriltään keltaisina, naisten valkoisina Miesten pesät ovat väriltään keltaisia. Etukaaren valkoinen vanerilevy kiinnitetään tukevasti esim. pulttaamalla betonista tehtyyn asennusalustaan. Maton tulee täyttää DIN 18035-7 ympäristöstandardin vaatimukset. Rakentamista seuraavan vuoden huoltotäyttö materiaaleineen sisältyy urakkaan. 6. RAKENNUSKUSTANNUKSET Suunnitelmien perusteella laaditun enimmäishintalaskelman mukaan hankkeen rakentamisen kustannukset ovat lisä- ja muutostyövarauksin sekä tarvittavin suunnittelukustannuksin ovat 646.000,00 (alv 0%). Arvioituun kustannusennusteeseen ei sisälly käyttökustannuksiin varattavia varuste- ja laitehankintoja. RI 136,30 (2005=100). Yhteenveto kustannuksista Yhteensä TA 2013 14 TAE 2015 Urakkatarjous 555000 555000 Lisätyövaraus 55000 55000 Mittaukset, pohjatutkimukset, maastomalli 9000 9000 Pesäpallokentän rakennussuunnittelu 18000 18000 Suunnitelmien päivitys ja rakentamisaikaiset asiantuntijatehtävät 9000 9000 YHTEENSÄ, 646000 27000 619000 7. AIKATAULU Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa liikuntalautakunnan hyväksyttyä hankesuunnitelman. Töiden on arvioitu valmistuvan syksyllä 2015.
HELSINGIN KAUPUNKI 11 HANKESUUNNITELMA 8. RAHOITUSSUUNNITELMA Hankkeeseen tulee varata 646.000,00 (alv 0%). Kustannuksia on jo maksettu 2013-2014 kausina 27.000. Hankkeelle on varattu vuoden 2015 työohjelmassa 620.000. 9. KÄYTTÖTALOUS JA HENKILÖSTÖ Pesäpallokenttä ja vapaapallottelunurmi ei tuo lisätarvetta liikuntapuiston henkilöstöön. Toiminnan käynnistämiseen kuluu arviolta 50.000 (hoitovälineet, lanat, harjat, ym.). Käynnistämiskustannuksista vastaa liikuntaviraston ulkoliikuntapalvelut. Hankkeen myötä kohteen vuotuiset ylläpitomenot kasvavat arviolta 10.000. Käyttökustannuksista vastaa liikuntaviraston ulkoliikuntapalvelut. 10. KÄYTTÖTARKOITUS Pesäpallokenttä tulee olemaan varaustoiminnan piirissä. Vapaapallottelunurmella ei ole varattuja vuoroja, vaan se on aina kaikkien käytettävissä. 10. TOTEUTUS JA YLLÄPITOVASTUUT Toteutusvastuu on liikuntaviraston teknisellä yksiköllä ja ylläpitovastuu ulkoliikuntapalveluilla. 11. PÄÄTÖSEHDOTUS Lautakunta päättänee hyväksyä Myllypuron liikuntapuiston pesäpallokentän ja vapaapallottelunurmen uudisrakennustyön hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäishinta jo käytetyin suunnittelu- ja valmistelukustannuksin, lisä- ja muutostyövarauksin on 646.000,00 (alv 0%). RI 136,30 (2005=100). Arvonlisäverollinen enimmäishinta 801.040,00 (646.000,00 + alv 24 % 155.040,00 ) LIITTEET 1 Asemapiirros