Järvenpään Palloseura ry JÄRVENPÄÄN LUKION HIEKKAKENTÄN MUUTTAMINEN TEKONURMIKENTÄKSI

Transkriptio

1 JÄRVENPÄÄN LUKION HIEKKAKENTÄN MUUTTAMINEN TEKONURMIKENTÄKSI HANKESUUNNITELMA

2 JÄRVENPÄÄN LUKION HIEKKAKENTÄN MUUTTAMINEN TEKONURMIKENTÄKSI HANKESUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 HANKKEEN VAIKUTUKSET 3 MUUTOSTYÖN LAAJUUS 4 TOTEUTUKSEN LAATUTASO 5 KUSTANNUSENNUSTE 6 AIKATAULU 7 HANKKEEN RAHOITUS 8 VAIKUTUKSET KÄYTTÖTALOUTEEN 9 PÄÄTÖKSEN TAUSTAKSI 2

3 1 JOHDANTO Järvenpään Palloseurassa (JäPS) on tällä hetkellä 968 jalkapallon harrastajaa. Suurin osa pelaajista (80%) on alle 15-vuotiaita nuoria. Jalkapallo onkin ylivoimaisesti suurin järvenpääläisille lapsille ohjatun liikuntaharrastuksen tarjoava urheilulaji. Luonnollinen pelialusta jalkapallolle on luonnon nurmi. Järvenpäässä jalkapalloiluun sopivia nurmikenttiä ovat keskusurheilukenttä ja Ainolan harjoitusnurmi. Jalkapalloilijat saavat käyttöönsä keskimäärin 10 viikkotuntia Keskuskentältä ja 15 viikkotuntia Ainolasta, suurempaa käyttöä nurmikentät eivät kestä. Vuosittainen nurmikenttien käyttökausi on kesäkuun alusta syyskuun puoleen väliin. Suuren harrastajamäärän takia nurmikenttien käyttöaikaa ei riitä kuin keskimäärin 1,5 tuntia viikossa jokaiselle JäPSin 46 joukkueelle. Loput harjoitukset ja lähes kaikki ottelut (ainoastaan edustusjoukkue ja A-juniorit saavat pelata ottelut keskuskentällä) joudutaan pelaamaan hiekkakentillä, jotka sopivat huonosti kasvaville lapsille ja nuorille. Kenttien kovuus aiheuttaa erilaisia alaraajojen sekä lihasten kipeytymisiä, ja pölyisyydestä seuraa ongelmia allergikoille. Nykyiset tekonurmet ovat ominaisuuksiltaan lähes luonnon nurmen tasoa. Suurin ero jalkapalloharrastuksen kannalta on luonnon nurmikenttien lyhyt käyttökausi sekä viikoittaisten käyttötuntien pieni määrä. Tekonurmilla ei ole tällaisia käyttörajoituksia, vaan kenttää voidaan käyttää lähes rajattomasti. Järvenpään uusi lukio valmistui vuonna Lukion yhteyteen rakennettiin perinteinen hiekkakenttä, joka on aidattu ja varustettu valoilla sekä pienellä istumakatsomolla. Kentän käyttäjät voivat hyödyntää lukion liikuntasalin pukuhuoneita. Myös koulun vieressä sijaitsevaan suosittuun sisäliikuntatilaan Piirosen kiinteistöön ollaan saneeraamassa pukuhuonetiloja. Kentän läheisyydessä ovat salibandyhalli, jäähalli ja uimahalli, sekä skeittausalue. Tekonurmimaton asentamisen myötä kenttä muodostaisi alueelle näyttävän ja hienot palvelut tarjoavan liikuntapuiston. 2 HANKKEEN VAIKUTUKSET Kenttäpinnoitteen muutostyön toteuttamisen myötä lukion kentän käyttäjämäärät lisääntyisivät merkittävästi. Vuonna 2004 kentältä oli kesäkauden ajaksi varattuna 13,5 viikkotuntia. Lisäksi kouluaikana lukio on käyttänyt kenttää ulkoliikuntaan. Kenttäpinnoitteen muutoksen jälkeen jalkapallon harjoitus- ja ottelutapahtumia olisi vähintään 40 tuntia viikossa. Kun yhden tunnin keskimääräinen osallistujamäärä on 30 pelaajaa, arvioidaan kentän käyntimääräksi viikossa 1200 henkilöä ja 32 viikon mittaisen ulkokauden aikana henkilöä. Näistä luvuista vielä puuttuu lukion liikuntatuntien käyttö, jonka tekonurmipinnoitteen myötä voidaan myös olettaa kasvavan. Tekonurmikentällä voidaan harrastaa lähes kaikkia niitä urheilulajeja mitä hiekkakentälläkin, ainoastaan keihään- ja moukarinheittoon alusta ei sovellu. Ta l- vella tekonurmikenttä voidaan jäädyttää jääurheilun käyttöön. Järvenpään lukio suhtautuukin suunniteltuun kenttäpinnoitteen muutokseen myönteisesti. 3

4 3 MUUTOSTYÖN LAAJUUS Lukion kenttä on 99,8 metriä pitkä ja 73,0 metriä leveä, jolloin pinta-ala on m 2. Kentän rakenteena on alhaaltapäin jakava sorakerros ja pinnalla 50 mm kivituhkakerros. Muutostyössä kivituhkakerrosta lisätään 20 mm, ja kerros tasataan sekä tiivistetään. Tasatun pinnan päälle asennetaan tekonurmimatto, joka stabiloidaan hiekalla. Kentän jousto saadaan levittämällä hiekkakerroksen päälle SBRkumigranulaatti (kumirouhetta) 10 kg/m 2. Kentälle mahtuu 95 metriä pitkä ja 65 metriä leveä jalkapallokenttä, joka Suomen Palloliiton (SPL) kenttämääräyksissä on kelvollinen aina miesten kakkosen, naisten ykkösen ja kaikkien juniori-ikäluokkien SM-sarjojen otteluihin asti. 4 TOTEUTUKSEN LAATUTASO Muutoshankkeen toteutuksessa noudatetaan hyvää laatutasoa. 5 KUSTANNUSENNUSTE Alustavan urakkatarjouksen perusteella laskettu muutostyön hinta on euroa (alv 0 %), RI 108,6. 6 AIKATAULU Muutostyö on tarkoitus aloittaa ja saada valmiiksi HANKKEEN RAHOITUS JäPSin hakemuksen myötä hankkeeseen on myönnetty Euroopan Jalkapalloliiton (UEFA) avustusta euroa, joka tulee käyttää vuoden 2005 aikana. Lisäksi hankkeeseen voidaan vuoden 2004 loppuun mennessä hakea valtionavustusta, jonka maksimiosuus on euroa. Suomen Palloliiton (SPL) mukaan UEFA:n avustuskohteiden pitäisi olla etusijalla valtionavustusta myönnettäessä. JäPS on valmis käyttämään hankkeeseen euroa. Kaupungin osuudeksi jää näin euroa, eli ainoastaan 60 % kokonaiskustannuksista. Kaupungin investoinnin kannattavuuden takaamiseksi JäPS sitoutuu ostamaan kentältä käyttövuoroja vuosittain vähintään eurolla. Kentän huoltokustannukset ovat minimaaliset, jolloin investointi on kenttämaksujen kautta maksanut itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa. 4

5 8 VAIKUTUKSET KÄYTTÖTALOUTEEN Tekonurmikentän käyttökulut ovat merkittävästi pienemmät kuin hiekkakentällä. Kaupungin liikuntatoimen mukaan hiekkakentän normaaleista kunnostustöistä jäävät pois kaikki työ- ja materiaalikustannukset, jotka kuluvat lanauksiin, pölynestosuolauksiin, kasteluihin sekä rajaviivojen tekemiseen. Tekonurmikentän normaali kunnossapito vaatii ainoastaan kerran viikossa tehtävän kevyen harjauksen. Kentän pinta ei kärsi kulutuksesta, jolloin sen käyttöaste on paljon suurempi, kuin hiekka- tai luonnon nurmikentällä. Nykyisellään lukion kentän vuotuiset käyttömaksutulot jäävät alle 500 euron. Tekonurmikentästä sama summa kertyy jo yhdellä yli 18-vuotiaiden käyttäjäryhmän viikkovuorolla, kun noudatetaan luonnon nurmikenttien mukaista hinnoittelua. Kenttävuorojen ostoa koskevan JäPSin sitoumuksen myötä tekonurmikentän vuotuiset käyttötulot ovat vähintään euroa, ja muiden käyttäjäryhmien myötä tulojen voidaan olettaa kohoavan vielä suuremmiksi. 9 PÄÄTÖKSEN TAUSTAKSI Suomen Palloliitto julkisti UEFA:n HatTrick avustusohjelman keväällä JäPS reagoi tarjoutuneeseen avustusmahdollisuuteen nopeasti, ja sai hankkeelle euron avustuksen. Nyt myönnetty avustus tulee sitovasti käyttää vuoden 2005 aikana, sitä ei voida siirtää eteenpäin. HatTrick-avustuksen toinen hakukierros on vuoden 2006 lopulla, ja on hyvin luultavaa, että hakijoita on tuolloin moninkertainen määrä ensimmäiseen kierrokseen verrattuna. Todennäköisyys avustuksen saantiin toisella kierroksella voidaan arvioida erittäin paljon pienemmäksi. Ilman HatTrick-avustusta taas on paljon vaikeampaa saada valtionavustusta, koska sitä jaettaessa HatTrickavustuskohteet ovat jalkapallohankkeiden etusijalla. JäPS on tehnyt jo pitkään kaupungin kanssa tiivistä olosuhdeyhteistyötä. Vuosina rakennettiin Ainolan harjoitusnurmet. Sopimuksen mukaisesti JäPS hankki kentälle huoltorakennuksen, joka sitten lahjoitettiin vastikkeettomasti kaupungille. Vuonna 2002 valmistuneen jalkapallohallin (Fortum-halli) lainan takasi kaupunki. Jalkapallohalli paransi merkittävästi jalkapallon talviharjoitusmahdollisuuksia. Myös Järvenpään kaupungin koulut ovat ottaneet jalkapallohallin sisäliikuntatuntien pitopaikakseen, parhaimmillaan hallissa on pidetty yli 30 liikuntatuntia viikossa. Järvenpään Palloseura on velaton urheiluseura, sen talous on vakaalla pohjalla, ja se on aina moitteettomasti hoitanut kaikki velvoitteensa kaupungille ja muille instansseille. Jalkapallo on Järvenpäässä ylivoimaisesti suosituin lapsille ja nuorille ohjatun liikuntaharrastuksen tarjoava urheilulaji. JäPSin alle 22-vuotiaiden järvenpääläisten jäsenten määrä on 840, ja tämän luvun ylittämiseksi täytyy laskea vastaava jäsenmäärä yhteen viideltä seuraavaksi suurimmalta palloilulajien järvenpääläisseuralta. 5