ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO VÄLKOMMEN TILL FRAMTIDSKURS Tervetuloa Tulevaisuuskoulutukseen Varpu Rajaniemi, 26.10.2015 www.obotnia.fi facebook.com/obotnia
Framtidsforskning Tulevaisuudentutkimus SITRA: SITRA (Jubileumsfonden för Finlands självständighet): Tieteidenvälistä toimintaa, joka on suuntautunut systemaattisten tieteellisten menetelmien kehittämiseen ja soveltamiseen yhteiskunnan tulevaisuuden kehityslinjojen mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen arvioimiseksi. Verksamhet mellan olika vetenskaper som är inriktad på att systematiskt utveckla och tillämpa vetenskapliga metoder för att bedöma framtida utvecklingslinjer möjligheter och alternativ inom samhället.
Prognostisering Ennakointi Tutkimuskohteen vaihtoehtoiset kehitysmahdollisuudet ja tavoiteltavien kehityssuuntien paikallistaminen Erilaisia tapoja: Probabilistinen ennakointi, joka perustuu todennäköisyyksiin Possibilistinen ennakointi, joka on skenaarioajattelua: Mitä tulevaisuuksia on mahdollista kuvitella? Konstruktiivinen ennakointi: Lähtökohtana elävät systeemit eli organismit. Tulevaisuutta tehdään koko ajan. Alternativa utvecklingsmöjligheter inom forskningsområdet och identifiering av eftersträvade utvecklingstrender Olika metoder: Probabilistisk prognostisering, baserar sig på sannolikheter Possibilistisk prognostisering, baserar sig på scenarier: Vilka framtider är det möjligt att föreställa sig? Konstruktiv prognostisering: Utgår från levande system, dvs. organismer. Framtiden skapas hela tiden. ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO www.obotnia.fi facebook.com/obotnia
Program Ohjelma 13.00 Välkomstord regionalutvecklingsdirektör Varpu Rajaniemi 13.05 I framtidens hårda grepp Upp till bevis för regionerna: prognostisering, piloter och försök på vägen till smart specialisering pol.mag., utvecklingsdirektör Olli Hietanen från Centret för framtidsforskning vid Åbo handelshögskola 14.35 Kaffe 14.55 Kompetens för tillväxt i Finland Förslag på mål för antalet avlagda examina på 2020-talet utbildningsråd Ilpo Hanhijoki, Utbildningsstyrelsen 15.40 Avslutningsord regionalutvecklingsdirektör Varpu Rajaniemi ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO www.obotnia.fi facebook.com/obotnia
Tack! Regionalutvecklingsdirektör/Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi varpu.rajaniemi@obotnia.fi ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO www.obotnia.fi facebook.com/obotnia
Alueet tulevaisuuden puristuksessa Nyt on alueiden aika näyttää: ennakoinnilla, piloteilla ja kokeiluilla älykkääseen erikoistumiseen Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto/turun kauppakorkeakoulu Pohjanmaan liiton Tulevaisuuskoulutus 26.10.2015 Hotel Rantasipi Tropiclandia, Vaasa
Päivän lehti Megatrendit muutoksen taustalla Kestävä vai kestämätön kehitys? Ihminen kaiken keskellä Huominen lehti Visonäärinen verkosto- ja muutosjohtaminen
Päivän lehti Oxfordin yliopiston mukaan lähes puolet työpaikoista voidaan Yhdysvalloissa korvata roboteilla ja keinoälyllä 20 vuoden aikana. Etlan mukaan joka kolmas työpaikka on uhattuna Suomessa. Kauppa ja palvelut virtualisoituvat. Ihmistyötä korvataan koneilla. Samaan aikaan myös globalisaatio siirtää tuotantoa Euroopasta Aasiaan ja Afrikkaan - siirtymätalouksiin, joissa on halpa työvoima ja nopea kasvu. (Kiinailmiö jatkuu) Intiassa valmistuu joka vuosi enemmän insinöörejä, kuin mitä Suomessa syntyy lapsia. Suomi ei kykene kilpailemaan osaamisen määrässä tai edes laadussa: parhaat yliopistot eivät ole Suomessa. Kun Suomi säästää kouluista, niin muut kehittävät niitä. Euroopassa väestö vähenee ja ikääntyy: työvoima vähenee, vaikka työtä syntyisikin. Monikulttuurisuus (maahanmuutto) aiheuttaa haasteita. Pakolaisilla ei ole osaamista. Kaupungistuminen ja keskittyminen jatkuvat. Syntyy harva-alueita, joissa 17 miestä 10 naista kohtaan ja Metropoleja, joissa suhde on toisin päin (Tilastokeskus ja Väestöliitto). Koulut, alueet ja ihmiset eriarvoistuvat. Maailman 85 rikkainta ihmistä omistaa saman verran kuin 3,5 miljardia köyhintä ihmistä (Oxfam). Kekkonen on kuollut: Valtion rooli muuttunut/muuttumassa: tehtaiden sijoittamisesta byrokratian kasvun kautta mahdollistamiseen ja säädösten purkuun. Haasteena julkisen sektorin rooli ja koko. Eläkeikä ja verot nousevat, palvelut vähenevät. Luottamusyhteiskunta rapautuu: yhteinen nimittäjä heikkenee, radikalismi ja epäsosiaalisuus kasvavat
Megatrendit muutoksen taustalla
Seuraavat 20 vuotta voivat muuttaa maailmaa enemmän kuin edelliset 200 vuotta. Ihmiskunta on julkaissut tähän mennessä noin 50 miljoonaa tieteellistä artikkelia. Puolet niistä on julkaistu 20 viime vuotena. Tulevaisuusvaliokunta https://www.eduskunta.fi/fi/tie toaeduskunnasta/julkaisut/do cuments/tuvj_6+2013.pdf Jos trendi jatkuu, niin seuraavien 20 30 vuoden kuluessa julkaistaan yhtä paljon tiedettä, kuin tähän mennessä yhteensä. Tee lista kaikista niistä asioista, jotka ovat täysin mahdottomia. Kun lista on valmis, niin kysy ovatko ne mahdottomia vielä 1000 vuoden päästä? Melkein kaikki nykyinen teknologia olisi ollut mahdottomien listassa tuhat vuotta sitten (Michio Kaku)
Ubinetti, automatisaatio ja robotisaatio Pakkaukset tunnistavat kuka niitä käyttää ja valmistavat käyttäjälleen henkilökohtaista sisältöä; käyttöohjeita, diagnooseja yms. Pakkausta koskettamalla saa suoraa kuvaa sodista, lehmistä, avaruusasemasta, kalastajasta Älytalot tuottavat energiansa ja tarkkailevat veden ja sisäilman laatua, energian kulutusta ja asukkaiden terveyttä. Myös design on virtuaalinen: tapettien värit, valaistus, äänet ja tuoksut ovat säädeltävissä. Huonekalut, lattia, jääkaappi, pakkaukset ja vaatteet kommunikoivat keskenään ja sisältävät palvelujärjestelmiä. Esimerkiksi jääkaappi tietää mikä on loppu tai pilaantunutta ja kertoo lähikaupan tarjoukset. Vaatteet, huonekalut, jääkaappi ja asunnon rakenteet seuraavat terveyttä ja ohjeistavat terveelliseen ruokavalioon, liikuntaan, lääkitykseen tms. Palvelurobotti Kaveria testattiin ylivieskalaisessa vanhusten palvelukodissa. (www.ruokala.net 2011) Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa robotit ovat alkaneet tehdä sydänleikkauksia (Yle 2011) Tietokoneiden välinen supernopea pörssikaupankäynti eli robotti-kauppa on muokannut rajusti sijoitusmarkkinoita. (Talouselämä 2011) Robots Can Now Teach Other Robots, Thanks To The Robo Internet (http://www.fastcoexist.com/3024972/robots-can-now-teach-other-robots-thanks-to-the-robo-internet) Bio-Bots: https://www.youtube.com/watch?v=skczl7flm34 Nano-Bots ja klaytroniikka http://www.popsci.com/article/science/rmjgkdulkcafedah.01 Chatbots: http://www.bbc.com/future/story/20140609-how-online- Googlen sci-fi-auto sai ajo-luvan Kaliforniassa (Taloussanomat 2012) TS 2.3.2014: Elektroniikkaa hyönteisten selkään (http://www.ts.fi/teemat/tie de/600946/elektroniikkaa +hyonteisen+selkaan)
Hybriditalouden aktiiviset ja virtuaaliset kansalaiset: Blogalisaatio ja hybriditalous Seuraavaksi pilvipalvelut, Big Data ja My Data Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian (TVA) Tutu 1 -kurssi Sekä jakamistalous
Tiedon louhinta ja lisätty todellisuus Ifin suojelusenkeli ja luontomatkailu Roviolle? http://www.ibm.com/smarterplanet/us/en/ibmwatson/ http://vlasiator.fmi.fi/ http://www.microsoft.com/microsoft-hololens/en-us https://www.youtube.com/watch?v=kpmhcanq0xm
Sampovisio: voimme tuottaa kaikesta orgaanisesta biomassaa, josta voimme valmistaa mitä tahansa Biokausi: vuonna 2050 kaikki se mikä voidaan tehdä bioraaka-aineista myös tehdään niistä http://inhabitat.com/poop-burger-japanese-researcher-creates-artificial-meat-from-human-feces/
Onko mahdollista tehdä keppi, joka isketään maahan, minkä jälkeen se valmistaa ihmeellisiä asioita? Eikö omenapuu jo ole tällainen? Synteettinen biologia Elävät materiaalit ja koneet Aalto Biofilia/Maurizio Montalti http://www.aka.fi/finsynbio HS 25.4.2014: Tulevaisuuden kodeissa voi olla likaa syöviä mattoja ja tunnistavia seiniä (http://www.hs.fi/tiede/a 1398344570326) http://luma.aalto.fi/fi/lumarts/
3D tulostus Tulevaisuuden tuotteet ovat! ohjelmistoja ja algoritmejä ja biomassasta voi tulostaa mitä tahansa. Mitä kulkee tulevaisuuden älyverkoissa? Sähköä, tietoa, rahaa ja tavaroita Risteilijän kokoinen 3D tulostin voisi valmistaa mitä tahansa http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1419042164172.html 20.12.2014 Astronautti tarvitsi jakoavainta Nasa lähetti sähköpostilla Tässä maailmassa esimerkiksi Vaasan Sähkö voi tulevaisuudessa tehdä kaiken sen, minkä sähköyhtiöt, TeliaSonera, Nordea, Kesko ja Marimekko nykyään
Kestävä vai kestämätön kehitys?
Kuudes aalto Venäläisen taloustieteilijän, Nikolai Kondratieffin mukaan teknologian ja talouden historiaa luonnehtivat pitkät aallot, joiden pituus on 50 70 vuotta. Taloudellinen nousukausi alkaa uudesta teknologisesta innovaatiosta, jonka vaikutus aikanaan sammuu, jolloin talous suistuu lamaan, kunnes uusi innovaatio saa taas aikaan uuden taloudellisen kasvun. Merkittäviä murroskohtia ovat olleet mm. höyrykone (1780-luvulla), rautatiet (1840-luvulla), sähkö ja polttomoottori sekä kemianteollisuus (1890-luvulla), transistoriteknologia, viihdeelektroniikka, radio ja tv (1950-luvulla) sekä mikrotietokoneiden laajamittainen käyttö, tietoverkot, ohjelmat (1990-luvulla). Viime vuosina on puhuttu Kondratieffin kuudennesta aallosta (2010 2050). Kilpailukyvyn keskiöön ovat nousemassa luonnonvaratalous ja niukkuuden teknologiat: määritellään 10 ihmiskunnan suurinta ongelmaa ja kehitetään ratkaisuja niihin. Näitä tuotteita kysytään seuraavina vuosina jopa vuosisatoina jos/kun niukkuus ja ympäristöongelmat kasvavat Kiina tulee, oletko valmis? Satoja miljardeja ekologiseen ja teolliseen modernisaatioon Myös Venäjällä on sama tarve.
Kiertotalous ja teollinen ekologia
Vai kestämätön kehitys? Maailman väkiluku voi kasvaa 9,6 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Nykyisellä syntyvyystasolla maapallon väkiluku nousee 27 miljardiin vuoteen 2100 mennessä. (europe.unfpa.org/) Maapallon uusiutuvat luonnonvarat oli vuonna 2015 kulutettu loppuun 13. elokuuta. (Global Footprint Network). Ylikulutuspäivä on aikaistunut vuosi vuodelta. Tällä hetkellä ihmiset tarvitsevat 1,5 maapalloa tyydyttämään vuosittaiset tarpeensa. (WWF) Antti Kasvio(2014): Globaali työllisyys edellyttää väestönkasvun vuoksi noin 4% talouskasvua minkä ansiosta kulutus nelinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä http://www.gaudeamus.fi/kasvio-kestava-tyo-ja-hyva-elama/ http://www.ymparisto.fi/en- US/Maps_and_statistics/The_state_of_the_environment_indicators/Natural_re sources/natural_resource_use_high_in_finland(28228)
Ihminen kaiken keskellä
Elämysyhteiskunta 100.0 80.0 60.0 40.0 5.3 12.4 6.4 2.9 12.9 59.2 7.3 19.6 5.5 10.2 8.6 46.0 4.9 3.4 14.7 28.7 28.7 Terveys Huonekalut ja tarvikkeet Vaatteet ja jalkineet Liikenne Sekalaiset tarvikkeet ja palvelut Asuminen ja energia Ruoka ja juoma 20.0 16.0 0.0 1900 1913 1925 1938 1950 1964 1975 1990 1998 2002 Vinnari 2006 Härskit K70-kerholaiset ja lapselliset 30-kymppiset syövät rinnat paljaina TosiTV:ssä kilpaa matoja. Enemmän mediaa kuin koskaan ja vähemmän toimittajia. Tyhjänpäiväinen ohjelmavirta.
Pahoinvointiyhteiskunta BKT:n rinnalle on luotu hyvinvoinnin mittareita, kuten aidon kehityksen mittari (GPI, Genuine Progress Index) ja kestävän taloudellisen kehityksen mittari (ISEW, Index of Sustainable Economic Development). GPI- mittari kääntyi Yhdysvalloissa laskuun jo 1970- luvun puolessa välissä ja on edelleen alempana kuin silloin. Suomen kestävä taloudellinen hyvinvointi (ISEW) oli huipussaan vuonna 1983. Nykyään se on vain noin puolet vuoden 1983 tasosta. Samaan aikaan Suomen bruttokansantuote on lähes kaksinkertaistunut. (TEM) https://www.tem.fi/files/39794/temrap_17_2014_web_16052014.pdf Suomessa jää joka päivä 6 alle 30 vuotiasta nuorta ihmistä sairaseläkkeelle pelkästään masennuksen vuoksi. (THL). Joka toinen suomalainen sairastuu elämänsä aikana johonkin psyykkiseen sairauteen (depressio, ahdistus, addiktiot jne.). Suomessa syödään päivittäin 700 000 psyykenlääkettä (masennuslääkkeet, rauhoittavat lääkkeet, unilääkkeet jne.). Joka toinen päivä yksinäinen vanhus tekee itsemurhan. (VNK) Suomi oli 2000 luvun alussa nopeiten eriarvoistuva OECD-maa. (Tilastokeskus) Lama hidasti. Seuraava nousukausi katkaisee Suomen kansan. Syrjäytyminen on periytyvää Vuonna 1987 syntynyt kohortti (60 000): 26%:lla rikosrekisteri (pojat 38,4%). 23% turvautunut toimeentulotukeen ja 1/5 on käyttänyt ennen aikuisikää psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluita tai psyyken lääkkeitä. (Paananen et all. 2012) http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102984/thl_rapo52_2012_web.pdf
Onnellisuustalous Samalla kun hyvinvointivaltio heikkenee, niin kansalaisyhteiskunta vahvistuu (yritykset, järjestöt, yhdistykset, säätiöt, ) Seitsemäs kuppi kahvia: ihmiset etsivät elämän tarkoitusta ja viettävät laatuaikaa leppoistaen (degrowth). Arvopohjaista heimoutumista.
Huominen lehti
Teknologinen imperatiivi Kaikki uudet teknologiat (höyrykone, auto, juna jne.) vähensivät aluksi työpaikkoja, mutta loivat samalla uusia ja talouskasvua. Uusi teknologia työllistää ja myös uutta teknologiaa käyttävä vanha teollisuus työllistää. Kreikan talous ei ole kriisissä siksi, että siellä on liikaa robotteja, vaan siksi, että siellä on liian vähän niitä. Hyvä esimerkki: Ugin autotehdas. Teknologia, väestönkasvu, kaupungistuminen ja siirtymätalouksien vaurastuminen luovat kasvua ja työtä. Hyvinvointipalveluiden kysyntä kasvaa (mm. ikääntymisen ja elintason kasvun vuoksi). Myös niukkenevat resurssit ja ympäristöongelmat luovat kysyntää kestävälle/ vihreälle kasvulle. Kuudes aalto muuttaa kestävän kehityksen haasteet kestävän kasvun mahdollisuuksiksi. Vaikka hyvinvointivaltio heikkenisi, niin hyvinvointiyhteiskunta voi silti kasvaa: julkisen rooli muuttuu mahdollistajaksi, kumppanuus kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa, jakamistalous (ihmiset ihmisille), kokeiluyhteiskunta, joukkoistuminen, innostusyhteiskunta, leppostaminen, arvoyhteisöt ja lähiajattelu
Visionäärinen verkosto- ja muutosjohtaminen
Nykytilan taustalla on monta erilakista syytä 1. Osa työn tulevaisuudesta, teollisesta rakennemuutoksesta sekä kilpailukyvystä käydystä keskustelusta pohjautuu globalisaation ja nk. Kiinailmiöön. Millä Suomi kilpailee 50 c/tunti palkkatasoa vastaan? 2. Myös palkkatason kasvusta yms. työvoimakustannusten noususta johtuva kilpailukyvyn lasku on todellinen trendi. Ennen tämä hoidettiin devalvaatiolla. 3. Totta on myös tarve siirtyä lineaarisesta kehittämisestä epälineaariseen. Tarvitaan uusia tuotteita ja toimintamalleja. Ajurina tälle on uusi teknologia. 4. Onko opetusjärjestelmä kyennyt päivittämään opetussisältöjään sekä opetustapojaan nopeasti muuttuvan maailman mukana? 5. Voisiko kestävin tapa pidentää työuraa olla se, jos panostamme nuorisotakuuseen ja työhyvinvointiin? 6. Käynnissä on jokin yhteiskunnallinen ja/tai psykologinen muutos arvoissa ja maailmankuvissa: asiakas/ihminen/yhteiskunta on muutoksen kourissa. Seuraava sukupolvi ja uusi eliitti toimivat uudella tavalla 7. Lamallakin on/oli jokin vaikutus asiaan 8. Ammattiyhdistysliikkeen rooli: Suomi on keksittävä uudelleen
Haasteena unohtaminen ja hullunkuriset perheet Metsäsektori ilman puuta ja paperia: biokausi, jolloin kaikki mahdollinen tehdään bioraaka-aineista. Puuta yms. bioraaka-aineita (kaikkea mikä kasvaa) myydään nesteenä, kaasuna, kuituina, massoina jne. Ihmisen varaosia, kompostoituva kännykkä, keinolihaa, hiilinieluja Nokia ilman kännykkää: mobiliteknologian liittäminen kaikkeen: vaatteisiin, huonekaluihin, kodinkoneisiin, pakkauksiin, rakenteisiin jne. (ubinetti) Meriteollisuus ilman laivaa ja merta: vesirakentamista sekä tehtaita, peltoja, kaupunkeja, energialaitoksia yms. veteen tai minne tahansa. Agritalous ilman ruokaa: Voimme tehdä biomassaa mistä tahansa mikä kasvaa ja tehdä siitä mitä tahansa. Esimerkiksi 3D printterien avulla tai kasvattamalla: vuonna 2050 herätyskellot saavat poikasia ja talollani on kuumetta (se on saanut herpeksen cityhuuhkajalta ) Ei klustereita, vaan ekosysteemejä ja mielenkiintoisia ihmisiä (parviälyä). Ei Stora Ensoa ja UPM:ää vaan Stora Enso ja Sorin sirkus
Uskalluksen politiikka Kun suuret yritykset investoivat globaalisti, niin kestävä työllistävä kasvu Suomessa on pk- ja mikroyritysten varassa: yrittäjyys ja kasvuyrittäjyys 1. Meillä on jotakin pitkäaikaista osaamista, josta kannattaa pitää kiinni vaikka kilpailu kovenisikin. 2. Tarvitsemme myös jotakin uutta ja luovaa vanhan rinnalle ja sijaan. 3. Enemmän muuttuu se miten tehdään (kuin se mitä tehdään): kaikki tehdään tulevaisuudessa eri tavalla kuin ennen Alueelliset pilotit, demonstraatiot ja referenssit (älykäs alueellinen erikoistuminen). Julkiset innovatiiviset hankinnat ja normitalkoot. Kestävän kehityksen haasteet on muutettava kestävän työllistävän kasvun mahdollisuuksiksi: cleantech ekosysteemi. Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen Osaamisen vahvistaminen Teknologinen imperatiivi
Ilpo Hanhijoki Suomi osaamisen kasvu-uralle Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle Pohjanmaan liitto 26.10.2015 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmä Taustaa Opetus ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä 17.9.2014 31.12.2015 VATTin ministeriöiden tilauksesta tekemät toimialaskenaariot, ammattirakenne- ja poistumaennakointi KT 2020 työryhmän kysely maakunnille ja sidosryhmille toimialojen työllisyyden ja niiden osaamistarpeiden kehityksestä Sidosryhmätilaisuus huhtikuussa Sidosryhmäkuulemisia Opetushallituksessa aikaisemmin tehdyn ammattirakenneennakoinnin hyödyntäminen Kerätyn laadullisen aineiston pohjalta tehdyt painotukset toimialaskenaarioihin, erityisesti kasvualoihin Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Työryhmän ennakointityön lähtökohtia Hyväksymmekö ennusteiden mukaisen tulevaisuuskuvan sellaisenaan? Voidaanko ennusteen mukaista tulevaisuuskuvaa muuttaa? Millaisia korjausliikkeitä tämä edellyttää? Millainen on tavoitteellinen Suomen elinkeinorakenne vuonna 2030? Millaisia uusia kasvualoja tai -aihioita on nähtävillä? Mitä toimenpiteitä edellyttää toimialojen arvonlisän kasvattaminen ja avautuvien työpaikkojen lisääminen? Miten työvoiman riittävyys turvataan, jos nuorisoikäluokka ei riitä kaikkeen? Millaista toimialarajat ylittävää osaamista tarvitaan? Mikä on tarkoituksenmukainen koulutustarjonnan jakautuminen korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välillä? Mikä on suhde lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä? Mikä on aikuiskoulutuksen rooli? Voidaanko tavoitteellista elinkeinorakennetta määrittää vai luoda pikemminkin osaamisen kehittämisellä edellytyksiä sen uudistumiseen? Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Työvoiman kysyntäennusteet 2011-2030 Politiikkaskenaario Työvoiman kysyntä ja ammattirakenteen muutos (VATT) Työvoiman kysynnän kasvu 270 000 Toimialojen ammattirakenne (ammattiryhmien %- osuudet) on pidetty vuoden 2011 mukaisina ennakointijaksolla 2011-2030 Poistuma vuoden 2011 työllisistä (VATT) 1 140 000 47 % Keskimäärin 58 000 /v Työttömyysaste 6,9 % vuonna 2030 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
VATTin politiikkaskenaarion pääpiirteitä työllisyyden kehityksestä vuoteen 2030 Taustalla edellisen hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitteet. Aiemmin Suomen viennin ja talouskasvun vetureina toimineiden toimialojen yritykset eivät ole onnistuneet säilyttämään 2000-luvun alun kilpailuasemiaan globaalien kysyntäolosuhteiden heikentymisen jälkeen. Suomen tuotantorakenteeseen liittyvä ongelma tällä hetkellä on se, ettei nopean arvonlisäyksen kasvun aikaansaavia toimialoja näytä juuri nyt löytyvän Suomesta. Suomen talous on entistä riippuvaisempi kotimaan yksityisen sektorin kehityksestä ja työvoimatarjonnan määrästä. Mitä enemmän Suomen taloudessa on tarjolla työvoimaa ja mitä enemmän ihmiset ovat valmiita ottamaan tarjolla olevaa työtä vastaan, sitä nopeammin kokonaistuotanto tulevaisuudessa kasvaa. Työllisyyden ennakoidaan kasvavan erityisesti palvelualoilla, energiasektorilla ja alkutuotannossa sekä laskevan samaan aikaan teollisuudessa ja julkisella sektorilla. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Kasvualoja työllisten määrän näkökulma VATT politiikkaskenaario (VATT 2015) Maakuntien liitoille osoitetun kyselyn perusteella eniten työllisyyttä kasvavat alat (OPH 2015) Koulutustoimikuntien näkemys uusista aloista, joista voisi 10-15 vuodessa muodostua merkittävä työllistäjä ja/tai vientitulojen lähde? (OPH 2014) Liike-elämän tekniset palvelut Sähkö-, lämpö- ja vesihuolto Kiinteistönhoito ja ympäristönhuolto Terveyspalvelut Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Rakentaminen Järjestöt Sosiaalipalvelut Metsätalous ja -teollisuus Liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut Kuljetus Muut palvelut Hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysala, terveysteknologia Biotalous, metsäteollisuus, energiaklusteri Kaupan, matkailun ja ravitsemisalan palveluklusteri Rakennus- ja kiinteistöklusteri Liike-elämän palvelut (ml. teollisuuden palvelut) Kone- ja laiteklusteri (ml. meriklusteri) Elintarvikeklusteri Koulutus ja tutkimus ICT ja digitalous Terveys- ja hyvinvointi sekä terveysteknologia Matkailu Biotalous ja metsäteollisuus Elintarviketeollisuus Urheilu ja liikunta Logistiikka ja liikenne Kiinteistöt, pientalot (ylläpitopalvelut) Koulutusvienti Puhdas luonto ja vesi Tietoturvaosaaminen + KYBER Rakennusteollisuus Kemian teollisuus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Kasvualoja muita näkökulmia Suomi uuteen nousuun toimialat, joissa Suomen kansantaloudellinen etu oli suurin vuonna 2010 (Pohjola 2014) Paperi ja paperituotteet Sahatavara ja puutuotteet Tietojenkäsittelypalvelut Metallien jalostus Öljytuotteet Rakentaminen Muut koneet ja laitteet Muut liike-elämän palvelut Suomen maaraportin näkemykset Suomen kasvualoista (Euroopan komissio 2015) Biotalous Tieto- ja viestintätekniikan palvelualat Liike-elämän palvelut Tukipalvelut Kemianteollisuus Metalliteollisuus Tieteelliset, tekniset ja hallinnolliset palvelut Jalostusarvoltaan suurimmat palvelutoimialat, joilla on suurin skaalaetu ja ovat eniten paikkariippumattomia (ETLA 2014) Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta Langattoman verkon hallinta ja palvelut Kustannustoiminta Langallisen verkon hallinta ja palvelut Muut rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja eläkevakuutustoiminta) Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden tukkukauppa Mainostoiminta Agentuuritoiminta Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvät palvelut; verkkoportaalit Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Maakuntien liittojen näkemys tulevaisuuden kasvualoista Toimiala/klusteri Maakuntien liittojen maininnat Hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysala, terveysteknologia Kaikki maakunnat (pl. Lappi) Häme, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Biotalous, metsäteollisuus, energiaklusteri Pohjois-Savo, Kainuu, Lappi Kaupan, matkailun ja ravitsemisalan palveluklusteri Rakennus- ja kiinteistöklusteri Liike-elämän palvelut (ml. teollisuuden palvelut) Kone- ja laiteklusteri (ml. meriklusteri) Elintarvikeklusteri Koulutus ja tutkimus Kulttuuri- ja media-ala Digitalous Cleantech Kaivosklusteri Kuljetus- ja logistiikkaklusteri Vesi ja ilma* Veneklusteri Turvallisuuspalvelut Automatisaatio ja robotiikka ICT ja elektroniikkateollisuus Uusimaa, Varsinais-Suomi, Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Etelä- Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Kainuu, Lappi Päijät-Häme, Kymenlaakso, Varsinais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi Päijät-Häme, Uusimaa, Etelä-Karjala, Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi, Satakunta, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Savo Häme, Varsinais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Savo Uusimaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme, Häme, Pirkanmaa ja Pohjanmaa Kymenlaakso, Keski-Suomi, Etelä-Savo Päijät-Häme, Etelä-Karjala ja Pohjanmaa Lappi, Kainuu Häme, Satakunta Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Kainuu *Esimerkiksi veden monitorointi ja puhdistusteknologia, kaivosten, teollisuuden ja maatalouden vesiprosessi ja suljetut vesikierrot. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Kasvun eväät 1(3) Suomi on edelleen vientituotannon osalta melko yksipuolinen maa, mikä on osoittautunut talouden vakaan kehityksen kannalta ongelmalliseksi. Tulevaisuuden haasteena on se, kuinka suomalaiset yritykset pääsevät osallistumaan arvonlisäyksen kannalta strategisesti tärkeimpiin toimintoihin ylikansallisissa arvoverkoissa. Tällä hetkellä globaaleihin arvoketjuihin liittyy erityisesti digitalisaation, robotisaation ja automatisaation aiheuttama murros Tarvitsemme tulevaisuudessa uutta korkean jalostusarvon teollisten tuotteiden ja palveluiden vientituotantoa paitsi uusien työpaikkojen luomiseen niin hyvinvointivaltion edellytysten turvaamiseen Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Kasvun eväät 2(3) Digitaalisuus mahdollistaa julkisissa ja yksityisissä palveluissa tuottavuuden kasvuhyppäyksen sekä uusien digitaaliseen palvelutuotantoon ja käyttäjälähtöisiin innovaatioihin perustuvien työpaikkojen syntymisen. Työpaikkamäärältään kasvavien paikasta riippumattomien ja skaalautuvien palveluyritysten työntekijöissä on selvästi enemmän korkeakoulutettuja kuin muissa yrityksissä, joka tulee huomioida tutkintotavoitteita asetettaessa Elinkeinorakenteen kasvupotentiaaleja ovat työryhmän mukaan erityisesti 1. liike-elämän tekniset ja kaupallis-hallinnolliset palvelut 2. bio- ja kiertotalous, uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva energiantuotanto ja cleantech 3. hyvinvointipalvelut ja terveysteknologia 4. koneiden ja laitteiden valmistus (esim. meriklusteri) 5. luovat alat 6. matkailu- ja elämysklusteri. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Kasvun eväät 3(3) Sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi on tarpeen hyödyntää mahdollisimman laajasti teknologian ja digitaalisuuden mahdollistamaa tuottavuuden kehittämistä, mutta myös innovaatioita organisaatio- ja tehtävärakenteen uudelleenorganisoimiseksi sekä hyvinvointipalveluiden käyttäjälähtöisyyden sekä laadun parantamiseksi. Panostuksia tarvitaan myös nykyisen elinkeinorakenteen työvoiman uusintamiseen (työvoimapoistuma) ja osaamisen kehittämiseen. Näiden alojen työvoimatarpeen tyydyttämiseksi tarvitaan nuorten lisäksi kaikkien työvoimareservien hyödyntämistä ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Kasvuyritysten (erityisesti pk-sektori) työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeisiin voidaan vastata tiiviimmällä koulutus- ja elinkeinopolitiikan yhteistyöllä. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
VATTin politiikkaskenaario ja työryhmän kasvu-ura (työllisten määrän muutos v. 2011-2030) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Ilpo Hanhijoki Tutkintotavoitteet koulutusasteittain 2020- luvulle Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Ilpo Hanhijoki Tutkintotavoitteet koulutusasteittain 2020- luvulle Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Tutkintotavoitteet koulutusaloittain 2020- luvulle Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Ilpo Hanhijoki Työryhmän esitys ammatillisen peruskoulutuksen tutkintotarpeista 2020-luvulla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Ilpo Hanhijoki Työryhmän esitys ammattikorkeakoulutuksen tutkintotarpeista 2020-luvulla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Ilpo Hanhijoki Työryhmän esitys yliopistokoulutuksen tutkintotarpeista 2020-luvulla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Tavoitteellinen elinkeinorakenne edellyttää, että erityisesti näiden alojen koulutustarjonnan riittävyys ja sisältöjen ajanmukaisuus turvataan Yliopistokoulutus opetus ja kasvatustyö, liiketalous ja kauppa, matematiikka, fysiikka, kemia, arkkitehtuuri ja rakentaminen, kone-, metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka, tieto- ja tietoliikennetekniikka, prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka, sosiaaliala, hammaslääketiede ja muu hammashuolto, farmasia ja muu lääkehuolto, lääketiede Ammattikorkeakoulutus kone-, metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka tieto- ja tietoliikennetekniikka, prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka, sosiaali- ja terveysala Ammatillinen koulutus opetus ja kasvatustyö, arkkitehtuuri ja rakentaminen, kone-, metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka, tieto- ja tietoliikennetekniikka, ajoneuvo- ja kuljetustekniikka, maatilatalous, metsätalous, sosiaali- ja terveysala (yhteiset), majoitus- ja ravitsemusala, kotitalous ja kuluttajapalvelut Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Muut koulumuodot Aikuiskoulutus Tutkintoon tai sen osaan valmistavan ammatillisen aikuiskoulutuksen aloittajatavoite on 65 000 ja tutkintotavoite 37 000 (opetushallinnon alainen koulutus, vuonna 2013 aloittajia 51 700 ja tutkintoja 27 800). Työryhmä esittää ylempien ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteeksi asetetaan 4 500 tutkintoa vuonna 2020 eli tutkintomäärän kaksinkertaistamista nykytilaan verrattuna. Tohtorikoulutus Työelämä- ja toimintaympäristömuutosten perusteella uusia tohtoreita tarvitaan vuosittain enintään 1600. Yksityisen sektorin osuus tohtoreiden työllistäjänä tulisi kasvaa siten, että se on 30 % työvoimaan kuuluvasta tohtoreista vuoteen 2030 mennessä. Lukiokoulutus Nykyinen taso säilyy (50 % toisen asteen koulutuksen aloittaneista) Ruotsinkielinen koulutustarjonta Ruotsinkielisen koulutustarjonnan määrä tulee turvata perustuslain mukaisesti Ruotsinkielisen koulutustarjonnan tarve sisältyy työryhmän esitykseen, mutta sen alakohtaiset erityistarpeet tulee turvata Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Ruotsinkielisen koulutuksen painotukset Ruotsinkielisen työvoiman kysyntä on suhteellisesti suurempaa kuin koko työmarkkinoilla seuraavissa ammattiryhmissä maatalous- sekä puutarhayrittäjät ja -työntekijät, vesiliikennetyöntekijät kaupan alan, yhteiskunnallisen ja humanistisen sekä talouden johto ja asiantuntijat toimistotyön asiantuntijat ja esimiehet sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat (mukaan lukien päivähoitohenkilökunta) opetuksen työntekijät, tiedottajat ja toimittajat matkapalvelutyöntekijät sosiaali- ja terveydenhuollon johto, kulttuurialan tuottajat ja johtajat. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Tavoitteellisten kasvuodotusten ohella syytä pitää mielessä Tarvetta vahvistaa kokeiluja, joilla lähdetään rohkeasti luomaan edellytyksiä uusien, vielä kehitysvaiheessa olevien alojen kehittämiseksi. Koulutusjärjestelmän joustavuutta tulee parantaa eri koulutusalojen ja - asteiden raja-aitojen purkamiseksi. Vaikka koulutus-, elinkeino-, innovaatio-, työmarkkina- ja kilpailupolitiikassa voidaan tukea tavoitteellista yhteiskuntakehitystä, niin globaalien arvoketjujen myötä kansallisten painopisteiden näkeminen ja tehokas edistäminen on yhä haastavampaa Tuleeko koulutus-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan keskittyä enemmän turvaamaan työ- ja elinkeinoelämälle parhaat mahdolliset toimintaedellytykset alakohtaisen suunnittelun/tavoitteenasettelun sijaan? Koska kansantaloudet ovat entistä alttiimpia globaalin tason yllättäville shokeille ja kriiseille, niin jatkossa on kuitenkin turvattava Suomen elinkeinorakenteen riittävä laaja-alaisuus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yhteenveto Miten vastata koulutusta suuntaamalla ja osaamista kehittämällä elinkeinorakenteen uudistamisen haasteisiin? Nuorten koulutuksen kohdentaminen kasvualoille Koulutuksen tehokkuuden parantaminen Työvoimareservien maksimaalinen hyödyntäminen Koulutustason nostaminen Metataitojen hallinta Alat ylittävä osaaminen Digiosaaminen Kasvualojen osaamistarpeet Oppimisympäristöjen kehittäminen ja TKI-valmiudet Koulutus- ja elinkeinopolitiikan yhteinen tavoitteenasettelu Elinkeinorakenteen kehittämistavoitteet/ - mahdollisuudet Vientivetoiset kasvualat Digitaalisuus ja palvelualojen skaalautuvuus Yritysrakenteen muutos SOTE-alan tuottavuus Bio- ja kiertotalous Kotimainen energiantuotanto Alueelliset tavoitteet Osaamisrakenteen uusintaminen (korvattava poistuma) Lähtökohta Teollisuuden rakennemuutos ja globaalitalouden laskusuhdanne Elinkeinorakenteen hidas uudistuminen Kapea-alainen vientisektori Osaamistason heikkeneminen Huoltosuhteen heikentyminen VATT-ennusteet OPH:n koulutustarve-ennakointi Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Julkaisu OKM - Suomi osaamisen kasvu-uralle. Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle KIITOS Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi