PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Kokkola Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 28.10.2008 LSU 2007 Y 242 (111) ASIA HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 mukaisesta hakemuksesta, joka koskee metallien ja muovien elektrolyyttistä ja kemiallista pintakäsittelyä ja fosfatointia suorittavan laitoksen toimintaa. FSP Finnish Steel Painting Oy PL 15 01151 Söderkulla LAITOS ja LAITOKSEN SIJAINTI Kurikan pintakäsittelylaitos Kärrytie 1 61300 Kurikka Laitos sijaitsee Kurikan kaupungin Kurikan kylässä tilalla RN:o 25:7, osoitteessa Kärrytie 1, 61300 Kurikka. LUVAN HAKEMUSEN PERUSTE Metallien tai muovien elektrolyyttistä tai kemiallista pintakäsittelyä suorittava laitos tai fosfatointilaitos on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 2 h mukaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Metallien tai muovien elektrolyyttistä tai kemiallista pintakäsittelyä suorittava laitoksen tai fosfatointilaitoksen, joiden tuotantolinjojen prosessikylpyjen tilavuus on vähintään 30 m 3, ympäristölupa asiat käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa ympäristönsuojeluasetuksen 6 kohdan 2 e mukaan. Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Hakemus on toimitettu Länsi Suomen ympäristökeskukselle 21.3.2007, jolloin se on tullut vireille. Hakemusta on täydennetty 16.4.2007, 22.2.2008, 25.6.2008 ja 23.9.2008. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Länsi Suomen ympäristökeskuksen päätös 1.6.2006 ympäristönsuojelulain 61 mukaisesta ilmoituksesta koeluontoisesta toiminnasta ajalla 15.7.2006 15.7.2007, joka koskee FSP Finnish Steel Painting Oy:n Kurikan tuotantolaitoksella tuotteiden pintakäsittelyä E COAT menetelmällä sekä niiden jatkokäsittelyä pulverimaalauksella. Turvatekniikan keskuksen päätös 21.6.2006 toiminnasta, joka koskee rasvanpoistoa, fosfatointia, elektroforeesia, pulverimaalausta ja märkämaalausta. Laitoksella on ympäristövahinkovakuutus, Fennia 490 7035676 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä FSP Finnish Steel Painting Oy:llä on 14001 2004 mukainen sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Ulkoiset auditoinnit tehdään kerran vuodessa ja ulkoiset auditoinnit toimipaikalle noin kahden vuoden välein. Kurikan toimipiste on auditoitu keväällä 2007. Kaavoitustilanne Laitos sijaitsee tontilla, jossa on voimassa 15.7.1959 vahvistettu rakennuskaava (Kirkon ja asemanseudun rakennussuunnitelma). Tonttia koskee määräys TVK, "Tehdas ja varastorakennuksia varten käytettävä korttelialue". TOIMINNAN SIJAINTI JA SEN YMPÄRISTÖ Laitos sijaitsee Kurikan kaupungin omistamalla tontilla kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä. Tontilla sijaitsee Ruukki Engineering Oy:n teollisuusrakennus jonka yhteyteen rakennettuun laajennusosaan pintakäsittelylaitos sijoittuu. Lähin asutus sijaitsee noin 50 metrin etäisyydellä teollisuusrakennuksista, toiminnan piha ja varastoalue sijoittuu lähimpien asuinrakennusten suuntaan. Lähimmän pohjavesialueen, Aronlähteen pohjavesialueen raja sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä tontin kaakkoispuolella, Kuusistonloukon pohjavesialueen raja sijaitsee noin 1700 metrin etäisyydellä tontin länsipuolella. Laitos on IPPCdirektiivin (96/61/EY) liitteen 1 mukainen laitos; kohta 2.6. Metallien ja muovien pintakäsittelylaitokset, joissa käytetään elektrolyyttistä tai kemiallista menetelmää käytettävien käsittelyaltaiden vetoisuuden ollessa enemmän kuin 30 m 3 mukainen.

3 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta FSP Oy Kurikan laitoksella pintakäsittely tehdään uudenaikaisella elektroforeesimenetelmällä, pinnoitetta kutsutaan E coatiksi. Pinnoitteesta tulee hyvin tiivis ja se pysyy hyvin kiinni alustassaan. Pienemmillä kalvonpaksuuksilla saadaan riittävä korroosionestosuoja verrattuna perinteisiin märkä tai jauhemaalausmenetelmiin. Pintamaalaus tehdään pulverimaalilla. Laitos toimii arkipäivisin keskeytymättömässä vuorotyössä sunnuntaista kello 22.00 perjantaihin kello 22.00 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin kello 6.00 16.00 Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Laitoksella käsitellään pääosin Ruukki Engineering Oy:n valmistamia työkoneiden hyttejä. Laitoksen maksimi tuotantokapasiteetti on noin 10 000 kpl vuodessa. Prosessit Kurikan pintakäsittelylaitoksella käsitellään Ruukki Engineering Oy:n valmistamia työkoneiden hyttejä. Pintakäsittely tehdään uudenaikaisella elektroforeesimenetelmällä, pinnoitetta kutsutaan E coatiksi. E coat on sähkökemiallinen pintakäsittelymenetelmä, missä pinnoite säestetään sähkövirran avulla pinnoitettavan kappaleen pinnalle. Pintamaalaus tehdään pulverimaalilla. Pinnoitteesta tulee hyvin tiivis ja se pysyy hyvin kiinni alustassaan, tämän vuoksi pienemmillä kalvonpaksuuksilla saadaan riittävä korroosionestosuoja verrattuna perinteisiin märkä tai jauhemaalausmenetelmiin. Kuva. FSP Oy Kurikan laitoksen prosessikaavio.

4 Esikäsittely on prosessin tärkein vaihe pinnoituksen onnistumisen kannalta. Kappaleen pinnasta poistetaan kaikki epäpuhtaudet, kuten irtonaiset lastut, öljyt, rasvat ja hitsauskuona. Elektroforeesilinja koostuu betonirakenteisista altaista (15 kpl), mitkä ovat vuorattu 10 mm PE muovilla. Linjan alle on asennettu ns. katastrofimuoviallas, mikä estää onnettomuustilanteessa nesteiden valumisen ympäristöön. Pinnoitettavat kappaleet ripustetaan nostolaitteella ripustimiin, joissa ne kulkevat automaattisesti seuraavien esikäsittelykylpyjen läpi. Elektroforeesi eli E coat on sähkökemiallinen pintakäsittelymenetelmä. Pinnoitettava kappale on sähköisesti varattu ja toimii sähköparissa katodina, maalikalvo tarttuu kappaleen pintaan sähkövirran avulla. Kappaletta pidetään kylvyssä 3 minuuttia (optimi). E coatilla saavutettava kalvonpaksuus hyvin rajallinen, kun riittävä kalvonpaksuus on saavutettu, ei kylpyajan pidentäminen enää kasvata sitä, koska pinnoite alkaa toimia eristeenä. Rasvanpoisto, pos 01 02 Rasvanpoiston tarkoituksena on poistaa kappaleiden pinnasta epäpuhtaudet, kuten rasvat ja öljyt. Rasvanpoistossa käytettävä alkalinen pesuliuos ei poista epäorgaanisia epäpuhtauksia, kuten oksideja ja valssihilsettä, joten ne täytyy hioa ennen varsinaista rasvanpoistoa. Rasvanpoistoaltaat ovat varustettu automaattisella vesitäytöllä, lämmityksellä ja potkurisekoittimella: Rasvanpoistossa käytettävä kemikaali on voimakkaasti emäksinen (KOH) kaliumhydroksidi liuos, lisäaineena on alkoholipohjainen pesuaine. Altaiden (2 kpl) tilavuus on 26,9 m 3. Kaksiporrashuuhtelu, pos 03 04 Huuhtelualtaassa kappale kulkee nestevirtaa vastaan. Kaksiporrashuuhtelualtaat on varustettu automaattisella vesitäytöllä, ilmasekoituksella ja ylivuodolla. Kaksiporrashuuhtelun viimeiseen altaaseen annostellaan automaattisesti vesijohtoverkon vettä tavaraerä määrän mukaan. Huuhtelun viimeinen porras pidetään riittävän puhtaana kokemusperäisesti saatujen arvojen avulla. Samoin DI vesi (ionivaihdettu vesi) laitteesta tuleva ylijäämävesi johdetaan huuhtelun viimeiseen portaaseen. Huuhtelun viimeisestä portaasta vesi menee ylijuoksuna huuhtelun ensimmäiseen portaaseen ja sieltä juoksutusputken kautta kunnalliseen viemäriin. Altaiden (2 kpl) tilavuus on 26,9 m 3. Aktivointi, pos 05 Aktivoinnissa syövytetään kappaleen pintaa, jolloin siitä häviävät oksidit ja pinta reagoi paremmin seuraavan käsittelyn kanssa. Käytettävän liuoksen toiminnallinen kemikaali on titaanisuola. Aktivointiallas on varustettu manuaalisella vesitäytöllä. Kemikaalin annostelu tapahtuu automaattisesti. Altaan tilavuus on 26,9 m 3.

5 Sinkkifosfatointi, pos 06 Sinkkifosfatointi on kemiallinen reaktiopinnoite, mikä varmistaa maalipinnoitteen hyvän tarttuvuuden alustaan. Fosfatoinnissa kappaleen pinnalle saostetaan sinkkiä 3 5 g/m 2. Fosfatointiallas on varustettu ilmasekoituksella ja manuaalisella vesitäytöllä. Kemikaalin annostelu tapahtuu automaattisesti. Fosfatointikylpy on useaa lisäainetta sisältävä fosforihappoja sinkkifosfaattipohjainen liuos. Altaan tilavuus on 26,9 m 3. Kolmiporrashuuhtelu, pos 06, 10 11 Pinnoitettava kappale kulkee nestevirtaa vastaa. Kolmiporrashuuhtelualtaat ovat varustettu automaattisella vesitäytöllä, ilmasekoituksella ja ylivuodolla. Viimeinen huuhteluporras on varustettu lämmityksellä. Kolmiporrashuuhtelun viimeiseen altaaseen annostellaan automaattisesti DI vettä tavaraerä määrän mukaan. Huuhtelun viimeinen porras pidetään riittävän puhtaana kokemusperäisesti saatujen arvojen avulla. Huuhtelun viimeisestä portaasta vesi menee ylijuoksuna huuhtelun keskimmäiseen portaaseen ja sieltä ylijuoksuna ensimmäiseen portaaseen j a sieltä juoksutusputken kautta jäteveden keräilysäiliöön kellariin, josta jätevesi pumpataan jätevedenpuhdistamoon. Altaiden (3 kpl) tilavuus on 26,9 m 3. Elektroforeesiallas, pos 12 Elektroforeesiallas on varustettu eduktoriputkilla, anodeilla ja ylivuototaskulla. Elektroforeesikylpyä kierrätetään jatkuvasti kellarissa sijaitsevien kierrätyspumppujen avulla lämmönvaihtimen kautta. Lisäksi kylpyä suodatetaan jatkuvasti ultrasuodattimien avulla. Ultrasuodatuksessa erotellaan maalin sideaine ja pigmentit, mitkä johdetaan takaisin elektroforeesikylpyyn, joten kyseessä on suljettu järjestelmä. Suodatus ja maalin erottelu pitää elektroforeesikylvyn tuoreena. Anodeissa kierrätetään jatkuvasti DI vettä kellarissa sijaitsevasta säiliöstä. Anodikiertoa tuoreistettaessa käytetty DI vesi johdetaan uppopumpun avulla jätevedenpuhdistamoon. Elektroforeesikylvyn pinta valuu ylivuototaskuun, tarkoituksena on poistaa vaahto kylvyn pinnalta, mikä voi aiheuttaa virheitä pinnoitteeseen. Kylvyssä käytettävä maali sisältää 82 % vettä, 10 % sideainetta, 3 % liuotinta ja 5 % pigmenttejä. Ultrasuodatuksessa syntyvä ylijäämävesi johdetaan elektroforeesin j alkeisiin huuhtelualtaisiin. Altaan tilavuus on 42,5 m 3. Elektroforeesihuuhtelu, pos 13 15 Kolmiporrashuuhtelualtaat ovat varustettu automaattisella vesitäytöllä ja ylivuodolla sekä pumppukierrätyksellä. Kolmiporrashuuhtelun viimeiseen altaaseen annostellaan automaattisesti UF vettä (ultrasuodatettu vesi) sitä mukaan kun sitä syntyy Ultrasuodatuksessa.

6 Huuhtelun viimeisestä portaasta vesi menee ylijuoksuna huuhtelun keskimmäiseen portaaseen ja sieltä ylijuoksuna ensimmäiseen portaaseen ja sieltä ylivuotona elektroforeesialtaaseen. Altaiden (3 kpl) tilavuus on 26,9 m 3. Pulverimaalaus Pintamaalaus kappaleille tehdään pulverimaalauslinjalla, mikä on 8 vaiheinen täysin automaattinen. Linjan vaiheet ovat 1. Ripustus: Kappaleet ripustetaan nostolaitteella samoista ripustimista kuin esikäsittelylinjalla. 2. Ensimmäinen uunitus: Ensimmäisessä uunituksessa E coat pinnoite kovetetaan kappaleen pintaan lämmön avulla. Lämmitysaika on 50 minuuttia ja uunin lämpötila on 215 C. 3. Jäähdytys: Uunituksen jälkeen kappale jäähdytetään lähelle huoneen lämpötilaa. Jäähdytys tapahtuu kierrättämällä ilmaa jäähdytystilassa. 4. Kittaus: Kappaleista kitataan kittausta vaativat kohdat. 5. Pulverimaalaus: Pulverimaalaus tapahtuu automaattisesti robotilla, käytettävä maali on polyesteripohjainen. Pulverimaalauskaappi on ei kierrättävä, erotussyklonilla ja pölysuodattimilla varustettu. Maalauskaapissa käytettävä ilma puhdistetaan erotussyklonilla sekä pölysuodattimilla ja se palautetaan halli ilmaan. Ohiruiskutuksesta hukkaan menevä maali kerätään talteen ja kovetetaan uunissa kaatopaikkakelpoiseksi jätteeksi. 6. Toinen uunitus: Toisessa uunituksessa pulverimaali kovetetaan kappaleen pintaan lämmön avulla. Uunin lämpötila on 215 C, uunitusaika 50 minuuttia. 7. Jäähdytys: Jäähdytysvaiheessa kappale jäähdytetään lähelle huoneen lämpötilaa. Jäähdytys tapahtuu kierrättämällä ilmaa jäähdytystilassa. 8. Purku: Kappaleet puretaan linjalta nostolaitteen avulla, tehdään tarvittavat laatutarkastukset ja dokumentoinnit, minkä jälkeen kappale on valmis asiakkaalle toimitettavaksi. Paikkamaalaus Paikkamaalaus tehdään alkydi tai akryylispraymaalilla. Kemikaalit Kemikaalivarastot sijaitsevat pulverimaalauslinjan alapuolella. Kemikaalien varastointimäärät on ilmoitettu alla olevassa taulukossa. Terveydelle vaarallisia kemikaaleja käytetään ja varastoidaan vain pieniä määriä. Kemikaalien käsittelyssä noudatetaan käyttöturvallisuustiedotteiden ohjeita. Laitoksen pihalle on sijoitettu suoja altaalla varustettu liuotinkontti, jossa säilytetään liuotinpohjaisia maaleja.

7 Taulukko. FSP Oy:n Kurikan pintakäsittelylaitoksen kemikaalitaulukko. Kemikaali tai valmiste Butyl Oxitol Gardobond 24 TA/1 Gardobond 24 TE/1 H Gardobond Additive H 7001 Gardobond Additive H 7101 Gardobond Additive H 7104 Gardobond Additive H 7107 Gardobond Additive H 7146 Gardobond Additive H 7357/1 Gardoclean 10037 Hexyl Cellosolve Lactic acid Ytex NaOH Varoitus merkinnät Xn R20/21/22, 36/38 Xn, N R40, 42/43, 51/53 Xn, N R 36/38, 40, 42/43, 51/53 O, T, N R8, 25, 50 Xn, O R8, 22,36 O, C R8, 34 Xn, N, O R8, 22, C R20/21/22, 34, 37 Xi, N R38, 50 C R35 C R21/22, 34 Xi R38, 41 C R35 varastointi (t) Max. määrä prosessissa (t) käyttö (t/a) Käyttötarkoitus 0,1 0,3 0,5 Ohenne 0,5 1,06 2 1,5 8 0,4 0,001 3,3 0,4 0,34 0,5 0,2 0,002 0,2 0,2 0,1 0,3 0,2 0,06 0,2 1 0,79 2,5 0,1 0,05 0,15 0,2 0,1 1,2 0,2 0,1 0,7 Zn fosfatointiliuos Zn fosfatointiliuos fosfatoinnin lisäaine fosfatoinnin lisäaine Fosfatoinnin lisäaine fosfatoinnin lisäaine fosfatoinnin lisäaine Fosfatoinnin lisäaine Alkalien pesuaine yhteensulautusliuotin ph säätöaine fosfatointiaine Tuotteeseen (%) Vesiin (%) Ilmaan (%) Jätteeseen (%) Reagoi (%) 90 5 5 90 5 5 90 5 5 90 5 5 90 5 5 90 5 5 100 100 10 30 30 30 10 30 30 30 90 10 Veden käyttö FSP Oy:n Kurikan laitoksen jäteveden määrän mittaaminen on aloitettu vuoden 2008 aikana, arvioiden mukaan toiminnan jätevesimäärä on noin 6000 7000 m 3 vuodessa ja maksimissaan noin 20 m 3 vuorokaudessa. Jätevedenpuhdistus Esikäsittelystä syntyy puhdistettavaa huuhteluvettä enimmillään 3 m 3 /h. Jätevesien esikäsittely on suunniteltu siten, että viemäriin johdettavien jätevesien enimmäiskeskiarvot olisivat: ph 6,0 11,0 Ni 0,5 mg/l Zn 2,0 mg/l FSP ei ole tehnyt erillistä sopimusta vesi ja viemärilaitoksen kanssa. Asiakkaan, Ruukki Oy:n vesi ja viemärisopimus kattaa myös FSP Oy:n pintakäsittelytoiminnan. Sinkkialtaaseen on lisätty jatkuvatoiminen sakanpoisto.

8 Altaiden puhdistuksen yhteydessä rasvanpoistoaltaiden ja sinkkifosfatointialtaan sakka viedään Ekokemille. Huuhtelualtaiden tyhjennyksen yhteydessä vedet viedään kunnan jätevedenpuhdistamolle tankkiautolla. Jätevesiprosessin toimintakuvaus Huuhteluvedet johdetaan ensin pumppaamoon, josta se pumpataan tasaisena virtaamana reaktioaltaaseen. Neutralointialtaassa ph arvo nostetaan NaOH annostuksella automaattisesti raskasmetallien saostumisen kannalta sopivaksi, toiseksi CaCl 2 annostuksella säestetään fluorideja pois jätevedestä. Seuraavaksi vesi johdetaan flokkaus altaaseen, jossa polymeeriannostuksen ja hitaan hämmennyksen avulla flokataan lietepartikkelit helpommin laskeutuviksi ja suodatettaviksi. Flokkauksen jälkeen, lamelliselkeyttämössä, lietteen annetaan laskeutua kartion pohjalle ja kirkas, selkeytynyt vesi johdetaan viemäriin. Lamelliselkeyttämön pohjalle laskeutunut liete pumpataan kammiosuotopuristimeen, jossa liete kuivataan ja rejektivesi palautetaan takaisin puhdistamoon. Lietteen kuiva ainepitoisuus kuivauksen jälkeen on n. 30 %. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) E coat menetelmä on nykyaikainen täysin automaattinen ja paras mahdollinen käyttökelpoinen tekniikka kyseisten ajoneuvojen pintakäsittelyyn. E coat pohjamaali ja jauhemaalaus yhdessä tekevät pinnoitteesta erittäin tiiviin ja lujasti alustassaan kiinnipysyvän. Tämä antaa pintakäsittelylle hyvän mekaanisen kulutuksen kestävyyden ja korroosiosuojan. Koska pinnoitus tehdään upottamalla kylpyyn ja saostamalla sähköisesti, saadaan kriittiset kohdat ahtaat raot ja kotelot myös pinnoitettua. Lisäksi teräviin reunoihin saadaan pinnoitetta enemmän kuin märkämaalausmenetelmällä. Pinnoitusprosessi alusta loppuun kestää noin 3 tuntia, joten tuotanto on erittäin nopea. Käytetyt kemikaalit ovat vesiohenteisia, joten liuotinpäästöjä ei synny, lisäksi kemikaalienkäyttötehokkuus on korkea (n. 95 %) eli prosessi /ongelmajätettä syntyy vähän. Kemikaalit eivät ole syttyviä, joten niistä johtuvaa tulipaloriskiä ei ole. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevesipäästöt viemäriin Viemäriin johdettavien jätevesien pitoisuuksia on mitattu kolmasti laitoksen toiminnan aikana. Näistä mittauksista on koottu alla oleva pitoisuustaulukkotaulukko.

9 Taulukko. FSP Oy:n Kurikan pintakäsittelylaitoksen vedenpuhdistamolta viemäriin johdettavan jäteveden pitoisuudet. 2007 2007 2008 ph 10,4 Kiintoaine mg/l 24 2,4 30 Kokonaisfosfori mg/l 9,1 7,4 5,4 Nikkeli mg/l 1,1 0,4 0,36 Sinkki mg/l 1,8 0,08 0,39 Kromi mg/l 0,002 0,004 0,005 Fluoridi mg/l 3,4 1,1 3,5 Rasvat mg/l 52 <10 5 Päästöt ilmaan Tuotannossa käytettävät maalit ovat vesiohenteisia, joten VOC päästöjä ilmaan ei synny. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätevedenpuhdistamon jätteet Käsiteltävään tuotteeseen sitoutuneet kemikaalit huuhdellaan pois käsittelykylvyn jälkeisissä huuhtelualtaissa. Huuhtelualtaiden vedet puhdistetaan pintakäsittelylaitoksen omassa jätevesipuhdistamossa panosperiaatteella. Huuhteluvedet imetään säiliöautolla ja toimitetaan vesilaitokselle raskasmetallin pitoisuusmittauksia varten. Huuhteluvedestä erotellut raskasmetallit suotopuristetaan kiinteäksi jätteeksi yksi m 3 /erä ja lähetetään ongelmajätelaitokseen kaksi kertaa vuodessa. Sinkkialtaaseen on lisätty jatkuvatoiminen sakanpoisto Alkalisen pesun altaat tyhjennetään ja puhdistetaan 4 kertaa vuodessa, sakka (noin 2 3 m 3 /v) toimitetaan ongelmajätelaitokseen. Fosfatointiallas tyhjennetään ja puhdistetaan tarvittaessa, pohjalle kerääntynyt fosfatointisakka (noin 5 6 m 3 /v) poistetaan, jonka jälkeen se suotopuristetaan kiinteäksi jätteeksi ja toimitetaan ongelmajätelaitokseen. Tulevaisuudessa fosfatointisakka voidaan ajaa suotopuristimen läpi, mutta sitä ennen tutkitaan viemäröitävän osuuden jäämät. Muut jätteet E coat pinnoituksesta käytetyt maaliainekset johdetaan ultrasuodatuslaitteistoon, mistä ne menevät uudelleen käyttöön. Prosessista suodatettu vesi johdetaan kunnan viemäriin. Jauhemaalauksesta syntyy kiinteää maalijätettä, mikä uunitetaan ja viedään kaatopaikalle sekajätteenä. Lupatarkastuksen yhteydessä todettiin, että hakemuksen tiedoista poiketen jauhemaalauksen kiinteää maalijätettä ei uuniteta ja että ko jäte toimitetaan Ekokemille. Käytetyt suojauspaperit, muovit, haalarit ja muu kuivajäte toimitetaan talousjätteen mukana kaatopaikalle.

10 Taulukko. FSP Oy:n Kurikan pintakäsittelylaitokset jätetaulukko. Jätelaji EWC tunnus Jätteen vastaanottaja Jätelaji Määrä t/v Talousjäte, sekajäte 20 03 01 Kurikan jäteasema sekajäte 3 Maalijäte, kiinteä 08 01 12 Ekokem palvelu sekajäte 6 Esikäsittelysakka 11 01 09 Ekokem palvelu ongelmajäte 2 3 m 3 Raskasmetallisakka 11 01 08 Ekokem palvelu ongelmajäte 5 6 m 3 Huuhtelusakka 11 01 09 Ekokem palvelu ongelmajäte 2m 3 E coat suodattimet 08 01 98 Ekokem palvelut ongelmajäte 0,1 Fosfatoinnin Huuhteluvesi 11 01 12 Vesilaitos (tutkittavaksi) 480 Tyhjät spraypurkit 15 01 11 Ekokem palvelu ongelmajäte 0,4 Normaalin sekajätteen toimittamisesta vastaa Ruukki Oy. Taulukossa on esitetty pintakäsittelytoiminnasta syntyvät jätteet. Jätemäärät ovat vielä arvioita, koska toiminta on alkanut vasta 15.10.2006, luvut täsmentyvät toiminnan vakiintuessa. Päästöt maaperään (estäminen) Laitoksen normaalista toiminnasta ei synny päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Melu ja tärinä Toiminnasta ei synny melua tai tärinää. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Pintakäsittelylaitos sijaitsee tehdasalueella, missä on myös muuta raskasta metalliteollisuutta. Toiminnalla ei hakemuksen mukaan arvioida olevan suoria ympäristövaikutuksia. Jätevedet johdetaan laitoksen jätevesien esikäsittelylaitokselta kunnan jätevedenpuhdistamolle. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu, prosessit Käsittelyaltaiden kylpyjä mitataan päivittäin: rasvanpoistoaltaat; kokonaisalkaliniteetti, johtokyky, lämpötila Huuhtelut; johtokyky, ph, lämpötila Aktivointi; johtokyky, ph, lämpötila Sinkkifosfatointi; vapaahappo, kokonaishappo, sinkkipitoisuus Elektroforeesi; kuiva ainepitoisuus, johtavuus, ph Käyttötarkkailu, jätevedenpuhdistamo Pumppujen, venttiilien, ph mittareiden ja muiden laitteiden kunnossapidossa ja huollossa noudatetaan laitteiden omia käyttö ja huolto ohjeita. Päivittäinen valvonta; kemikaalisäiliöt, täytetään tarvittaessa. mitta, säätö ja annostelulaitteiden toiminta puhdistetun veden ulkonäkö lietteen määrä lamelliselkeyttämössä.

11 lietteen määrä lietevaunussa Viikoittainen valvonta elektrodien puhdistus laimeassa happoliuoksessa laitoksen muiden pumppujen toiminta lamelliselkeyttimen poistokourun puhdistus Kuukausittainen valvonta ph mittareiden kalibrointi hälytystoimintojen j a pintakytkimien tarkistus lamelliselkeyttimen lamellien puhdistus Vuosittainen valvonta lamelliselkeyttimen tyhjennys j a puhdistus altaiden tyhjennys ja puhdistus kammiosuotopuristimen kankaiden pesu laimealla happo/emäs liuoksella (tai tarvittaessa useammin). FSP ei ole tehnyt erillistä sopimusta vesi ja viemärilaitoksen kanssa. Asiakkaan, Ruukki Oy:n vesi ja viemärisopimus kattaa myös pintakäsittelytoiminnan. Laadunvarmistus Laaturaportoinnin lisäksi linjan automaattinen valvontajärjestelmä antaa täydentävää tietoa prosessista, tietoa voidaan käyttää mahdollisten ongelmien selvittämiseen. Prosessin ohjausjärjestelmä tallentaa koko prosessin ajan tietoa ja säilyttää tiedot viisi vuotta. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Elektroforeesilinjan betonirakenteiset altaat on vuorattu 10 mm PE muovilla. Linjan alle on asennettu ns. katastrofimuoviallas, mikä estää onnettomuustilanteessa nesteiden valumisen ympäristöön. Riskinarviointi Yrityksellä on ISO 14001 mukainen sertifioitu ympäristönhallintajärjestelmä, joka on Kurikan toimipisteen osalta auditoitu keväällä 2007. Kurikan toimipisteelle on tehty kaikkia toimintoja ympäristön, työturvallisuuden ja terveyden kannalta koskeva riskien hallintalomake. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kurikan kaupungin ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 29.4 28.5.2008 välisenä aikana sekä julkaistu tieto sanomalehdessä Kurikkalehti. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kurikan kaupungintalolla. Naapuritilojen omistajille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse.

12 Tarkastukset ja neuvottelut Ympäristölupahakemuksen käsittelyyn liittyvä tarkastuskäynti tehtiin 15.7.2008. Tarkastusmuistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnot Kurikan kaupunginhallitukselta, Kurikan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Kurikan kaupungin vesihuoltolaitokselta. Kurikan kaupunginhallitus on lausunnossaan 12.5.2008 todennut, että sillä ei ole huomauttamista ympäristölupahakemuksesta. Kurikan kaupungin ympäristölautakunta on (22.5.2008) antanut seuraavan lausunnon: FSP Finnish Steel Painting Oy:n Kurikan pintakäsittelylaitos sijaitsee Ruukki Engineering Oy:n teollisuusrakennusten yhteyteen laajennetuissa toimitiloissa. Alueella on raskasta metalliteollisuutta. Pintakäsittelylaitoksen ympäristö on tiheään asuttua ja lähimmät asuinrakennukset ovat noin 50 60 metrin etäisyydellä laitoksesta. Laitoksen esikäsittely ja elektroforeesilinjasto on ollut koekäytössä 15.7.2006 15.7.2007 ja siitä on tehty ilmoitus Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Koetoiminnasta laaditussa yhteenvetoraportissa mainitaan E coat pintakäsittelyn toimivuudesta, että päästöjä syntyy vain suodattimien vaihdoissa ja ongelmana on maalin aggressiivisuus toimilaitteille. Raportin mukaan painemittari ja suodattimet ovat lyhytikäisiä. Ympäristölautakunta huomauttaa, että pulverimaalaamon ja laitoksen muiden mahdollisia kaasu, hiukkas tai hajupäästöjä aiheuttavien tuotantotilojen poistoilman puhdistamisesta ja laitteistojen kunnossapidosta on huolehdittava siten, että naapureille ei aiheudu toiminnasta kohtuutonta rasitusta. Muilta osin ympäristölautakunta katsoo, että asianmukaisesti hoidettuna pintakäsittelylaitoksesta ei aiheudu sellaista ympäristö tai terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta naapureille, joka estäisi ympäristöluvan myöntämisen ko. toiminnalle. Kurikan kaupungin vesihuoltolaitoksen johtokunta esittää lausuntonaan (20.5.2008), että sillä ei ole huomauttamista Finnish Steel Painting Oy:n ympäristölupahakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Länsi Suomen ympäristökeskus varasi hakijalle mahdollisuuden tulla kuulluksi lupahakemuksen johdosta annettuihin lausuntoihin. Hakija ei antanut vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää FSP Finnish Steel Painting Oy Kurikan pintakäsittelylaitoksen toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Kurikan kaupungin Kurikan kylässä tontilla RN:o 25:7, osoitteessa kärrytie 1, 61300 Kurikka, tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. (YSL 6, 41, 42 )

13 Toimintaa kuvaavat tiedot Laitoksen vuotuinen maksimi tuotantokapasiteetti on 10 000 työkoneen hyttiä vuodessa. Viemäriin johdettavien jätevesien määrä on 7 000 m 3 vuodessa. Laitos toimii arkipäivisin keskeytymättömässä vuorotyössä sunnuntaista kello 22.00 perjantaihin kello 22.00 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin kello 6.00 16.00 Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Annetut lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset FSP Finnish Steel Painting Oy Kurikan pintakäsittelylaitoksen on toiminnassaan noudatettava hakemuksessa esitettyä, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Päästöt vesiin ja viemäriin 1. Laitoksen prosessijätevedet on esikäsiteltävä ja esikäsittelyn jälkeen johdettava kunnalliseen vesihuoltolaitoksen viemäriin. Viemäriin ja sitä kautta jätevedenpuhdistamoon johdettavaan jäteveteen ei saa laskea sellaista jätettä tai johtaa jätevesiä niin, että siitä on haittaa viemärin rakenteelle, puhdistamon toiminnalle, puhdistamolietteen käsittelylle tai lietteen hyötykäytölle. (YSL 43, 47, YSA 19, 36 ja 36a ) 2. Viemäriin johdettavan esikäsitellyn jäteveden nikkeli ja sinkkipitoisuudet eivät saa ylittää seuraavia raja arvoja: Nikkeli (Ni) 0,5 mg/l Sinkki (Zn) 2,0 mg/l Viemäriin johdettavan esikäsitellyn jäteveden ph on oltava välillä 6 11 Raja arvoa verrataan vähintään 4 kertaa vuodessa otettavien kokoomanäytteiden tuloksien vuosikeskiarvoon. (YSL 46, YSA 19, 36a ) 3. Viemäriin johdettavan jäteveden laatua on tarkkailtava säännöllisin väliajoin 4 kertaa vuodessa, ajankohtana, jolloin laitos toimii normaalisti. Määritykset on tehtävä vuorokauden kokoomannäytteistä. Näytteistä on analysoitava seuraavat parametrit : ph, kiintoaine, öljy ja rasvapitoisuus, COD Cr, nikkeli, sinkki, kokonaisfosfori, fluoridi, sekä mitattava jäteveden virtaama.

14 Näytteet on analysoitava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Kaikki mittaukset on tehtävä CEN standardien tai sitä vastaavan kansallisen standardien mukaisesti. (YSL 43, 46, YSA 19 36, 36a ) 4. Jätevesien esikäsittelyssä syntyvä liete on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla lupa käsitellä kyseistä jätettä. (YSL 43, 45, JäteL 6, 15 ) Melu ja tärinä 5. Laitoksen toiminnan melu ei saa aiheuttaa läheisillä asuinrakennusten pihapiirissä ulkona päiväohjearvon (klo 7 22) L Aeq 55 db eikä yöohjearvon (klo 22 07) L Aeq 50 db ylityksiä. Melutilannetta on tarvittaessa Länsi Suomen ympäristökeskuksen määräyksestä selvitettävä asiantuntijan tekemin mittauksin tai melun leviämisen mallinnuksin. Jos melutaso ylittyy, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. (YSL 43, 46 ja 108, VNp 993/1992) Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 6. Jätteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta ja pohjavesille. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä oleva jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Toiminnanharjoittajan on pidettävä määräyksen 15 mukaista jätekirjanpitoa. (YSL 43 ja 45, YSA 19, JäteL 4, 6, 15 ja 51, JäteA 3 ) 7. Jätteet saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn, joka on hyväksytty ympäristönsuojelu ja jätelakien edellyttämällä tavalla. Kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä on teetettävä kaatopaikkakelpoisuustesti mikäli jäte poikkeaa asumisessa syntyneestä jätteestä tai ominaisuudeltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavasta jätteestä. (YSL 43, YSA 19, JäteL 6, 19, JäteA 5, 6 ja VNp 861/1997 6 ) 8. Ongelmajätteet on varastoitava suljetuissa, tiiviissä ja asianmukaisesti merkityissä astioissa siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista. Varastointitilojen tulee olla katettuja, lukittuja, tiivispohjaisia ja viemäröimättömiä. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään. Samansisältöisiä ongelmajätteitä voidaan yhdistää, ei kuitenkaan laimentaa. Nestemäisessä muodossa olevien ongelmajätteiden varastotilat/säiliöt on varustettava jätteiden enimmäistilavuutta vastaavilla reunakorokkeilla tai suoja altailla. (YSL 43, 45, YSA 19, JäteL 6 ja JäteA 5, 6 ) Varastointi 9. Kemikaalit on säilytettävä suljetuissa, asianmukaisesti merkityissä astioissa ja varastoitava lukituissa, katetuissa, tiivispohjaisissa tiloissa. Kemikaalit on varastoitava siten, että niiden keskenään reagoiminen estyy myös vahinkotilanteissa. Nestemäisiä kemikaaleja sisältävät astiat ja säiliöt on varastoitava reunakorokkein tai suoja altain varustetussa tilassa siten, että suoja allastilavuus vastaa vähintään suurimman säiliön tilavuutta. Mikäli varasto/varastointitila on viemäröity, on kaikki säiliöt varustettava niiden tilavuutta vastaavin suoja altain ja viemäri on voitava sulkea. (YSL 43, YSA 19 )

15 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 10. Onnettomuus ja häiriötilanteiden varalta laitosalueella on oltava saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia ja sulkumattoja. Vuotoina ympäristöön päässeet aineet on kerättävä välittömästi talteen. Mikäli laitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi tai lisäävät laitoksesta aiheutuvaa melua, laitteet on saatettava toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. (YSL 43, YSA 19, JäteL 19 ) 11. Onnettomuus tai häiriötilanteista, joissa kemikaalia, polttoainetta tai muuta ainetta pääsee vuotamaan maaperään, vesistöön, viemäriin tai ilmaan sekä poikkeuksellisista erityisiä toimia vaativista jäte eristä on viipymättä ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tilanteesta, jossa on vaara haitallisten aineiden joutumisesta viemäriin, on lisäksi ilmoitettava kunnan vesihuoltolaitokselle. Yllämainituissa tilanteissa on myös välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. (YSL 43, 45, 62 ja 76, YSA 19 ja 30, JäteL 52 ) Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja 12. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimialansa parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT) ja seurattava sen kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä ympäristöpäästöjen vähentämisessä sekä energian käytön tehokkuutta parantavissa toimenpiteissä. (YSL 4, 5 ja 43, YSA 37 ) 13. Tuotantotilojen ilmanvaihdosta tai tuulettamisesta ovien kautta ei saa aiheutua hajua, pölyä tai muuta ilman kautta ympäristöön leviävää haittaa tai melua lähialueelle. (YSL 43 ) 14. Laitokselle tulee nimetä vastuuhenkilö, jonka tehtäviin kuuluu varmistaa laitoksen käyttöön ja kuormitukseen liittyvä toiminnan tarkkailu sekä raportointi ympäristöviranomaisille. Vastuuhenkilön yhteystiedot tulee ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43 ja 46 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointimääräykset 15. Laitoksen käytöstä ja käytön valvonnasta sekä häiriötilanteista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa tai muuta vastaavaa kirjallista tai tiedostoihin tallennettavaa seurantaa. Kirjanpitoon merkitään tiedot tuotanto/kulutus määrät laitoksen tuotteista, raaka aineista ja kemikaaleista sekä jätteistä, jätevesistä, energian käytöstä ja tuotannosta sekä vedenkulutuksesta. Jätekirjanpidossa on oltava voimassaolevan jäteluokituksen (jätenimike, jätetunnus) mukaisesti lajiteltuna vuosittain syntyneiden jätteiden ja ongelmajätteiden määrä, toimituspaikka ja käsittely toimituspaikassa. Kirjanpitoon tulee sisällyttää myös häiriö ja onnettomuustilanteiden johdosta tehdyt toimenpiteet ja aiheutuneet päästöt sekä tarkastuksien seurauksena tehdyt toimenpiteet. (YSL 46, YSA 19, JäteL 51, JäteA 3 ja YMa 1129/2001)

16 16. Toiminnanharjoittajan on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle vuosittain kalenterivuoden ympäristönsuojelun tarkkailukertomus (kirjanpito). Edellisen vuoden tarkkailukertomus on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailukertomukseen on sisällytettävä vähintään seuraavat tiedot: tuotannon määrä ja laitoksen käyntiajat pääraaka aineiden kulutus vaaralliset kemikaalit; kauppanimi ja vuotuinen käyttömäärä energiankulutus vedenkulutus toiminnassa syntyneet jätteet jätekirjanpidon mukaisesti viemäriin johdetun jäteveden määrä ja laatu; määräyksen 3 mukaisten parametrien tutkimustulokset kaikilta näytteenottokerroilta sekä niiden perusteella laskettu vuosiyhteenveto Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 166/2006 (EPRTR) mukaiset päästötiedot vuoden aikana sattuneet häiriötilanteet (ajankohta ja kesto, syy, päästö, muut seuraukset, korjaustoimenpiteet ja mahdolliset valitukset) vuoden aikana toteutetut ja suunnitellut muutokset toiminnassa. Vuosiraportti toimitetaan TYVI palvelun avulla sähköisesti. Erilliset raportit/suunnitelmat voidaan toimittaa paperilla/sähköpostitse. (YSL 46, YSA 19, JäteL 51 ja 52 ) Muut määräykset 17. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, tuotannon merkittävästä lisäämisestä, muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisen yhteydessä ilmoituksessa on esitettävä tarvittavat maaperänsuojeluun, vesiensuojeluun ja jätehuoltoon liittyvät jälkitoimet (YSL 43, 81 ja 90 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja Luvan myöntämisen edellytykset FSP Finnish Steel Painting Oy Kurikan pintakäsittelylaitoksen toiminta, tässä päätöksessä esitetyllä tavalla noudattaen annettuja määräyksiä, täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä luonnonsuojelulain ja sen nojalla säädetyt vaatimukset. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristönpilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys, onnettomuusriski ja alueen kaavamääräykset.

17 Lupamääräysten yleiset perustelut Lupamääräykset on annettu, jotta ympäristönsuojelulaissa tarkoitetut luvan myöntämisen edellytykset ja asetuksessa olevat vaatimukset täyttyvät. Toiminnan sijaintitontilla on voimassa 15.7.1959 vahvistettu rakennuskaava (Kirkon ja asemanseudun rakennussuunnitelma). Tonttia koskee määräys TVK, "Tehdas ja varastorakennuksia varten käytettävä korttelialue". Hakemuksen mukainen ja siinä esitetyn laajuinen toiminta on kaavan mukaista eikä toiminnan luonne, pilaantumisen todennäköisyys tai onnettomuusriski ole sellainen, että se estäisi laitoksen toiminnan alueella. Alue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Viemäriverkostoon voidaan johtaa vain sellaisia jätevesiä joista ei aiheudu haittaa vesistölle, viemäriverkostolle eikä puhdistamon toiminnalle. Kuormituksen selvittämiseksi sekä valvonnallisista syistä ja viemärilaitoksen toimivuuden varmistamiseksi on tarpeen määrätä viemäriin johdettavien jätevesien pitoisuusraja arvot haitallisille aineille sekä määrätä viemäriin johdettavien jätevesipäästöjen tarkkailusta. (Lupamääräykset 1, 2, 3 ja 4) Valtioneuvosto on antanut päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoista. Laitoksen aiheuttamaa melua lähimmissä häiriintyvissä kohteissa on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen ohjearvojen mukaisesti. (Lupamääräys 5). Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Niiden seuraaminen sekä lupamääräysten valvonta edellyttävät tarkkaa kirjanpitoa mm. myös syntyvistä jätteistä ja niiden käsittelystä. Jätteiden käsittelyä koskevat lupamääräykset on annettu ympäristönsuojelullisista syistä sekä jätteiden turvallisen käsittelyn varmistamiseksi. Jätelainsäädännössä on yksityiskohtaiset määräykset jätteiden ja ongelmajätteiden luokituksesta, käsittelystä, luovuttamisesta ja siirrosta. Jätehuoltoa koskevilla lupamääräyksillä varmistetaan ettei toiminnan jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (Lupamääräykset 6, 7 ja 8) Toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset on pyrittävä ehkäisemään ennakolta sekä meneteltävä toiminnan laadun sijainnin edellyttämällä huolellisuudella. Varastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan kemikaalien turvallinen ja asianmukainen varastointi. (Lupamääräys 9) Varautuminen mahdollisiin häiriö ja onnettomuustilanteisiin sekä niiden ilmoittamis ja toimintavelvoite on annettu ympäristön välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisten päästöjen ympäristöhaittojen minimoimiseksi. Poikkeuksellisen suurista häiriöistä ja onnettomuuksista on viipymättä ilmoitettava, jotta tarvittaviin torjuntatoimiin päästään välittömästi ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. (Lupamääräykset 10 ja 11) Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain mukaan velvollinen käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Jos haitallisten kemikaalien käyttöä, toiminnan päästöjä tai jätteiden määrää ja niiden haitallisuutta voidaan uuden parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotolla vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, tulee paras käyttökelpoinen tekniikka ottaa käyttöön. (Lupamääräys 12) Määräyksellä varmistetaan ettei toiminnasta aiheudu terveydellistä tai viihtyvyyshaittaa laitoksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevalle asutukselle. (Lupamääräys 13)

18 Määräys ympäristöasioiden vastuuhenkilön nimeämiseksi on katsottu tarpeelliseksi toiminnan ympäristökuormituksen jatkuvan seuraamisen ja viranomaisraportoinnin ja yhteistyön sujumiseksi. (Lupamääräys 14) Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön. Ympäristövaikutusten seuraaminen ja lupamääräysten valvonta edellyttävät tarkkaa kirjanpitoa tuotannosta, jätteistä ja päästöistä. Vuosiyhteenveto kuvaa laitoksen ympäristönsuojelutilannetta. Raportointivelvoite on annettu, jotta valvontaviranomainen on selvillä toiminnan vaikutuksista ja lupaehtojen toteutumisesta. (Lupamääräykset 15 ja 16) Ilmoitus toiminnan ja/tai toiminnanharjoittajan muutoksista ovat tarpeen valvonnallisista syistä. (Lupamääräys 17) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan on esitettävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2018, ellei laitoksen toiminnassa sitä ennen tapahdu olennaista muutosta. (Ympäristönsuojelulaki 55 ) Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 4, 5, 6, 28, 35 38, 41 43, 45 47, 52 56, 62, 76, 81, 90, 96 97, 105 ja 108. Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 1, 6, 16 19, 30, 36 ja 36a. Jätelaki (JäteL 1072/1993) 4, 6, 15, 19, 51 ja 52. Jäteasetus (JäteA 1390/1993) 3, 3a, 5 ja 6. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) 2. Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (YMa 1129/2001). Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (VNp 861/1997) 6. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 166/2006 (EPRTR). Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 6 260 euroa.

19 Maksu määräytyy ympäristöministeriön alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista antaman asetuksen (1387/2006) nojalla. Asetuksen mukaan pintakäsittelylaitoksen, piirilevyvalmistamon, peittaamon, fosfatointilaitoksen tai alumiinin anodisointilaitoksen ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan maksu on 6260 euroa LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kurikan kaupunginhallitus Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kurikan kaupungin vesihuoltolaitos Suomen ympäristökeskus TUKES Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla ja Kurikan kaupungin ilmoitustaululla. Tieto päätöksestä julkaistaan lisäksi sanomalehdessä Kurikkalehti. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä.

20 Vanhempi insinööri Christel Engman Andtbacka Ylitarkastaja Kari Wiikinkoski Liitteet Valitusosoitus Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.

FSP Finnish Steel Painting Oy, Kurikka, asemapiirros LIITE