1. JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Leipeen kylassa, Rovaniemen maalaiskunnassa, noin 40 km Rovaniemelta etelaan (kuva 1). Kulku alueelle on helppoa ja aivan tutkimusalueen vieresta kulkee tyokoneura. Alue on yksityisomistuksessa ja GTK on tehnyt ennen maastotutkimusten aloittamista maanomistajan kanssa tutkimuslupasopimuksen. Esiintyrnan potentiaalisuuden, lahinna rakennuskivena, toi ensimmaisena esille geologi Seppo Rossi GTK:n Pohjois-Suomen aluetoimistosta. Ensimmaisen maastokaynnin yhteydessa todettiin, etta kivi rikkonaisuutensa ja jaspismaisen ulkonakonsa vuoksi voisi soveltua paremminkin koru- ja pienesinekayttoon. Tata ajatusta tukivat myos ensimmaiset kivesta kiillotetut koepalat, silla niiden kiillottuvuus oli varsin hyva, Tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli selvittaa alustavasti esiintyman laajuus ja kiviaineksen soveltuvuus koru- ja pienesinekayttoon, Tutkimuksen tilaajana oli Suomen Jalokivituote/Kari, Karkkulainen. Esiintyman yleiskartoitus ja naytteenotto tehtiin 20-24.9.1993. Maastotoista ja naytteenotosta vastasi allekirjoittanut apunaan tutkimusavustaja P. Telkkala. Naytteet on valokuvannut tutkimusavustaja R. Lampela, kartan on puhtaaksipiirtanyt kartanpiirtaja R. Kotiranta. Kuvan 3 koepalat on hionut tutkimusavustaja T. Mukku, kuvan 4 kivet ovat allekirjoittaneen hiomia. Kiven mineraalikoostumuksen on ohuthieista tutkinut erikoistutkija, Fl' Kari Kinnunen.
3 10 km 1 km Kuva 1. Esiintymen sijainti 1:400 '000 -mittakaavaisella tiekartalla ja 1:20 000 mittakaavaisella peruskartalla.
4 2. SUORITETUT TUTKIMUKSET 2.1. Kartoitus ja naytteenotto Esiintyrnan tutkimus jakautui toisaalta maastossa tehtyyn yleiskartoitukseen ja naytteenottoon seka toisaalta naytteiden koehiontoihin ja mineralogisiin tutkimuksiin. Esiintyrnan kivi on voimakkaaasti poimuttunutta raitaista (kerroksellista) tuffia eli veteen kerrostunutta tulivuoren tuhkaa. Kivi on varsin voimakasvarista ja poimutuksesta johtuen kauniskuvioista. Kiven tyypillisia vareja ovat mm. ruskean eri savyt, musta, harmaa, porkkanan punainen ja vihertava (kuvat 3 ja 4). Varikkaita kerroksia sisaltavan alueen leveys on noin 20 metria ja se jatkuu samanlevyisena etela-lounaaseen ainakin 40 metria, todennakoisesti paljon piternmalle. Voimakasvarinen tuffi muuttuu iraan ja lanteen pain vahernman varikkaita kerroksia sisaltavaksi ja lopulta yksivariseksi vihertavaksi tuffiksi. Esiintymassa on varsin voimakas rakoilu, joka kulkee leikkaavasti kerroksellisuuteen ja poimutukseen nahden. Rakoilusuunta 50/85 on tyypiltaan mikrorakoilua ja raot voivat olla, paikoitellen hyvin tiheassa, Rakoilusuunta 70/85 on harvempi ja nakyy kallion suuremmissa piirteissa. Myos esiintyman pohjoisosan luiskassa nakyvasuunta 20/50 on merkki rakoilusta. Ensin mainittu rakoilu haittaa eniten kiven hyodyntamista, koska ko. rakoilun vuoksi kivi sarkyy helposti eika kovin suuria ehyita tyostokappaleita yleensa voi saada irti. Mikrorakoilun olemassaolo nakyy usein vasta kivea sahattaessa. Kiven poimutus- ja rakoilusuunnat on merkitty kuvaan 2. (s. 5) Naytteenotto tehtiin poraamalla kallioon 3-4 reikaa ja kiilaamalla nayte kiilojen avulla irti. 50-100 kilon naytteita irrotettiin kaikkiaan 8 kpl ja niiden paikat on merkitty karttaan (s. 5). Kiilausnaytteet pienittiin 10-30 kilon kappaleiksi joko poraamalla ja kiilaamalla tai lekalla. Huolimatta kiven mikrorakoilusta kivi osoittautui usein varsin sitkeaksi ja kestavaksi. Kiilausnaytteita irrotettiin ja kuljetettiin Tervolan kasi- ja taideteollisuusoppilaitokseen sahattavaksi yhteensa noin 500-600 kiloa. Kivet kuljetettiin autotien varteen monkijan ja perakarryn avulla.
LEIPEE Rovaniemen mlk KI 2633 05 5 // N t II r.: r: / /" /", /" // 5m <, "-, ". '& "-. 1, ~../. ~"".. \ 15.. '."-./.... c:."-.. 18~. '\.. \. ~~. '\f'.. \ '.. "- 3 '-85' <, ~.\..65J<: '-, \', '\'./:~ '~.'.. /20.. /.... r.. /.. /.. /:..fl.~. r : 0'. /.. /., \~5. '/, ~~. /. '\.. /.... ~~... <76. ---.e/i,,"u'ij/j. v / '('ql <, / <, /: / /»: -" / /"// r / r / //. / /. / rrr/ r: ~~J../..~.::>/.. 0' ~/..~.. (peitteinen) /. / /:./ / <:. "'~r; r: r.: r: <, " 0 kallio ~ [yrkanne/iuiska -----..., - lohkareikon raja ~ poimuakseli [a kaade 0 rnonlvarinen tutti 75......- rakoilu ja kaade II yksivarinen vlhertava tuffi ~ Iiuskeisuus [a kaade CRJ4 killausnayte ja nro Kuva 2. Esiintymakartta, johon on merkitty mm. naytteenottopaikat.
6 2.2. Mineralogiset tutkimukset Otetuista naytteista tehtiin ohuthieita kiven mineraalikoostumuksen selvittamiseksi. Kiven paamineraalit ovat mikrokliini, albiittinen plagioklaasi ja vaalean vihrea amfiboli. Aksessorisia rnineraaleja ovat kvartsi, epidootti, serisiitti, rutiili ja hematiitti. Kiven raekoko on 50 mikronin luokkaa. Kiven geologinen nimi on tuffi, mutta korukivinimena voidaan tietysti kayttaa jotakin kaupallista nimea, Kiven alhainen kvartsipitoisuus oli pieni yllatys, joten tyonimena kaytetty "ruskajaspis" on harhaanjohtavana syyta unohtaa. 2.3. Koehionnat Esiintymasta otetut naytteet toimitettiin Tervolan kasi- ja taideteollisuusoppilaitokseen sahattavaksi ja edelleen tutkimuksen tilaajalle koehiontoja ja -markkinointia varten. GTK:n Pohjois Suomen aluetoimiston hielaboratoriossa sahattiin ja kiillotettiin muutamia pienia levyja, Naytteet hiottiin pyorivalla metallilaikalla, hionta-aineena kaytettiin piikarbidijauheita ja kiillotukseen tinatuhkaa. Kiviin saatiin varsin hyva kiilto (kuva 3). Haittana ovat kerrosrajoja, myotailevat halkeamat, joihin pyrkii jaamaan kiillotusainetta puhdistuksesta huolimatta. Naytteista hiottiin korukivien hiontaan tarkoitetuilla laitteilla (Edus, Raytech) pyortohiontaisia kivia kooltaan 40 x 30 mm. Naihinkin naytteisiin saatiin hyva, lahes jaspismainen kiilto (kuva 4). Hionnassa kaytettiin piikarbidilaikkoja (karkeudet 80 ja 220) ja timanttinauhoja (karkeudet 600 ja 1200). Loppukiillotus tehtiin tinatuhkalla ja huopa1aikalla. Kiven kuviointia voidaan vaihdella sahaussuuntaa muuttamalla. Kuvissa 3 ja 4 nakyvat kivet on sahattu kerroksellisuutta vastaan kohtisuorasti. Tietyssa suunnassa sahatuissa levyissa on "puumainen" kuvio. Viimeksimainitulla tavalla sahattuna kivella saattaisi olla kysyntaa myos rakennuskivena.
8 3. TULOKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET Yhteenvetona voidaan todeta, etta tutkittu kivi on vareiltaan ja kuvioinniltaan varsin elava, Sen kiillottuvuus on pienesta raekoosta johtuen hyva, Koru- ja pienesinekaytroon kivesta on saatavissa tarpeeksi suuria tyostokappaleita. Kiven pehmeys (n. 6 Mohsin asteikolla) rajoittaa jonkin verran sen kayttoa koru- ja kayttoesineissa, mutta toisaalta helpottaa kiven kasittelya. Kivessa on monin paikoin haitallisia, usein kerrosmyotaisia saroja. Naira on etenkin kallion pintaosissa ja irtokivissa, joten ilmio nayttaisi ainakin osittain liittyvan rapautumiseen. Gsa naytepaloissa olleista saroista oli tilaajan omien havaintojen mukaan kiilauksen aikana syntyneita. Myos paikoitellen voimakas mikrorakoilu saattaa tuottaa kiven kasittelijalle ikavia yllatyksia, Toisaalta osa naytteista oli varsin ehyita, vaikka niita pienittiin kivilekalla hyvinkin kovakouraisesti. Taytyy myos muistaa, etta pakkasrapautuminen ulottuu kivessa helposti 1-2 metrin syvyyteen eika yksikaan kiilausnaytteista ulotu yli 60 cm:iin kallion pinnasta. Ehyimmat naytteet saatiin esiintyman pohjoisosasta (naytteet 1, 5 ja 8), joka on osittain lohkareikkoa. Vallitsevana varina naissa naytteissa oli ruskea eri savyissaan, Nayte 6 oli voimakkaasti rapautunut ja liuskettunut ja naytteessa 7 oli erittain voimakas mikrorakoilu. Eri varisavyjen jakautumisessa ei nayta olevan mitaan saannonmukaisuutta, mika voi tosin johtua voimakkaasta poimuttumisesta. Kauniskuvioisen ja -varisen kiven kokonaismaara on varovasti arvioiden ainakin 2000 kuutiometria. Em. arviossa esiintyman paksuudeksi on laskettu vain kolme metria. Kairauksella ja esiintyman laajamittaisella puhdistuksella varannot voitaisiin todennakoisesti osoittaa moninkertaisiksi. Kiven kaytto rakennuskivena, Iahinna koristelaattoina, lienee jossain maarin mahdollista. Koska kiven laajamittaisempi hyodyntaminen-vaatii koelouhinnan, GTK suosittaa, etta tyon tekee joku rakennuskivien louhintaan perehtynyt yritys. Kivesta saatavien ehyiden blokkien koko on mahdollista selvittaa varmuudella vain koelouhinnan avulla. Koska esiintyman kivi nayttaa saroilevan jo kiilausirrotuksessakin, tulisi rajahteita kayttaa mahdollisimman vahan.
9 Louhinnallisesti esiintyma on ihanteellinen, silla kallioalueen pohjoisosassa on jyrkka seinama tai jyrkasti viettava luiska, josta kiven louhinta on helppo aloittaa. Pohjoisosan suurista lohkareista osa voitaisiin hyodyntaa korukivikayttoon sellaisenaan, rnika alentaisi kiven louhintakustannuksia louhimoa perustettaessa. ~L()~ Risto Vartiainen Geologi, gemmologi