Ympäristölautakunta 90 11.09.2014 Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Jaatinen Jari ja Heidi, Kiuruvesi 284/11.01.00/2014 Ymplk 90 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsimäki, puh. 040 568 2619 1. ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta hakemuksesta ympä ris tö lu pa mää räys ten tarkistamiseksi. Hakemus koskee lypsykarjatilan toimintaa Kiuruveden kaupungin Nie mis ky läs sä, tilalla Mäkelä RN:o 23:61. 2. HAKIJA Jaatinen Jari ja Heidi Isonniityntie 120 74740 AITTOJÄRVI Hakija toimii yhteyshenkilönä (puhelin 050-3222435). Liike- ja yhteisötunnus (Maatila Jari Jaatinen): 1707364-4. Tilatunnus: 263041061. 3. TOIMINTA SEKÄ TOIMINNAN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 35 lypsylehmälle, 16 hieholle ja 14 vasikalle (alle 6 kk). Eläinsuoja sijaitsee Kiuruveden kaupungin Niemiskylällä, Mäkelä -nimi sel lä tilalla RN:o 23:61 (263-411-23-61). Eläinsuojan kart ta koor dinaa tit (YKJ) ovat I: 3471137 ja P: 7064547. Tilan omistavat hakijat. Ympäristölupa 24.2.2002 (10/2002) on myön net ty Jari ja Heidi Jaatiselle, jotka hakevat ympäristöluvan lupa mää räys ten tarkistamista. Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselle alu eel le. Eläinsuoja ja pellot eivät sijaitse luokitellulla poh ja ve si alueel la. Tilan alueella ei ole arvokkaita luontokohteita tai suo je lu alueita.
Osa tilan pelloista rajoittuu Ylännepuroon ja Koskenjokeen. Lähin ve sis tö, Ylännepuro, sijaitsee n. 180 m etäisyydellä eläinsuojasta lou naa seen. Tilakeskus sijaitsee Niemisjärven valuma-alueella 04.556. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee 160 metrin etäisyydellä eläinsuojasta poh joi seen ja seuraavaksi lähin 240 metrin etäisyydellä pohjoiseen. Va paa-ajan asun to ja ei sijaitse tilakeskuksen lähellä. 4. HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 55 2 mom. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a-kohdan mukaan eläin suo ja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on ym päris tö lu pa vel vol li nen. Hakemus on pantu vireille Kiuruveden kaupungin ym pä ris tön suo je lusih tee rin 24.2.2002 (10/2002) viranhaltijapäätöksenä tehdyn ym päris tö lu pa pää tök sen nojalla, jossa on määrätty tekemään hakemus lupa mää räys ten tarkistamiseksi vuoden 2012 loppuun mennessä. 5. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 11 a-kohdan mukaan kun nan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee eläinsuojan ym päris tö lu pa ha ke muk sen, joka on tarkoitettu vähintään 30 ja alle 75 lypsy leh mäl le. Kiuruveden kaupungissa ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sena toimii Ylä-Savon SOTE ky:n ympäristölautakunta. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojelusihteerin ym pä ris tö lu papää tös 24.2.2002 (10/2002). Ympäristölupa on myönnetty eläin suojal le, jossa on paikat 35 lypsylehmälle, 15 hieholle sekä 20 vasikalle (al le 6 kk). Eläinsuoja on rakennettu vuonna 1981. Eläinsuojan laajennus- ja muu tos työt on saatu valmiiksi vuonna 2004 (rakennuslupa 0051-02). Lietesäiliö 271 m³ on rakennettu vuonna 1981, lietesäiliö 475 m 3 1990-lu vul la ja lietesäiliö 600 m³ vuonna 2004. Rehusiilo on ra kennet tu vuonna 2003.
Toimintaa koskevat vuokrasopimukset on esitetty ha ke mus asia kirjois sa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään nykyisellä so pi mus kau della. Pohjois-Savon maakuntakaavassa kohde sijaitsee maa ta lous val taisel la alueella (MT 247, Niemiskylä). Lisäksi kohde kuuluu Nie mis kylän maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeään alu eeseen (MA1 514, Niemiskylä). 6.1 Tarkistettavan ympäristöluvan lupamääräykset Eläinsuojaan saa sijoittaa enintään 35 lypsylehmää, 15 yli 6 kk:n ikäis tä hiehoa ja noin 20 vasikkaa. Eläinsuojassa saa olla eläin paikko ja enintään 70 naudalle. Eläinmäärää voidaan muuttaa edel lyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteis tä lannantuotantoa. (1.) Eläinsuojan pohjarakenteiden on oltava vesitiiviitä ja siten ra ken nettu ja, etteivät lanta, virtsa ja muut niihin tulevat nesteet pää se va lumaan ympäristöön. Lietesäiliön ja puristenestekaivon on ol ta va tii viitä ja lantala on mitoitettava 12 kk varastointitilavuutta varten si ten, et tä säiliöön mahtuu vuosittainen lantakertymä ( 1165 m3 ), pe su vedet ( 150 m3 ) ja sadevedet ( n. 200 m3 ) ja puristeneste ( 30 m3 ). Uu den lietesäiliön tulee olla altapäin täytettävä. Lietesäiliötä ja pu riste nes te kai voa on tarkkailtava säännöllisesti ja varattava tur vet ta mah dol lis ten vuotojen torjuntaan. Lietesäiliöiden salaojien pur ku putkia on tarkkailtava tarvittaessa tai vähintään vuosittain. (2.) Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Kotieläinsuojaan johtavan karjakujan/kulkuaukon tulee olla liet ty mätön ja sellainen, jotta kulkuväylälle kertyvä lanta voidaan tarvittaessa pois taa. Karjasuojan katolta kulkeutuvat sadevedet tu lee ohjata sivum mal le kulkuväylien kohdalta. Laidunnettaessa tulee kar jan kulkua rajoittaa alueilla, joilla eläimet voivat veteen päästessään ai heuttaa liettymistä, samentumista tai hygienia haittaa ja sen seu rauk se na ympäristön pilaantumista. Lannan sekä jä te ve sien va ras toin nin ja käsittelyn tulee tapahtua siten, ettei lantaa ja jä te ve siä jou du ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta ra si tus ta. Mi kä li karjasuojan yhteyteen tullaan myöhemmin pe rus ta maan ja loit te lu tarha, tulee hanke toteuttaa siten, että pintavesien pi laan tu mi sen vaa ra on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pi laan tu mi sen vaa raa synny. Mahdollista jaloittelutarhaa koskeva suun ni tel ma tu lee toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle hy väk syt tä väk si ennen hankkeen toteuttamista. (3.)
Koskenjoen varressa oleville peltolohkoille on jätettävä vähintään 10 m suojakaistat, jolle lannan levitys on kielletty. Ylännepuron varrella ole vil le peltolohkoille tulee jättää vähintään 5 m suojavyöhyke. (4.) Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan pel to le vi tys tä varten tulee varata peltoalaa vähintään 29.58 ha. (5.) Tilalla syntyvät jätteet on toimitettava alueelliseen jätekeskukseen. Jät tei den polttaminen on kielletty. Rehumuovit on toimitettava jä te keräyk seen ellei polttamista voida järjestää lämpökattilassa. Kuol leet eläimet voidaan haudata maahan tai toimittaa alueelliseen ke räykseen eläinlääkärin antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti. On gelma jät teet (jäteöljyt, akut ja loisteputket) on toimitettava on gel ma jät teiden keräyspisteeseen. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toi mittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. (6.) Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet sekä jätteet on varas toi ta va ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiis teyt tä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ym päris töl le. Polttoainesäiliö tulee suojata betonilaatalla siten, että mahdol li set valumat eivät pääse imeytymään maaperään. (7.) Luvanhakijan on oltava riittävän selvästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (8.) Toiminnan muutoksista ja mahdollisista häiriötilanteista, jotka saat tavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava vä lit tömäs ti Kiuruveden ympäristöviranomaiselle. (9.) Luvanhaltijan on tarkkailtava lietesäiliöiden ja pu ris te nes te va ras tojen kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai säi liöi den toimintaan liit ty vis sä laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voi vat johtaa päästöjen syn ty mi seen, on puutteet korjattava välittömästi. (10.) Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta.yhteenveto kir jan pi dos ta on toimitettava Kiuruveden ym pä ris tön suo je lu vi ranomai sel le vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Vuo si yh teen vedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lannan vastaanottosopimuksista ja levitysajoista - tiedot toteutuneista lantamääristä - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja
käsittelytavoista - tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (11.) Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä il moi tus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Kiuruveden ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sel le. (12.) Toiminnan lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on il moitet ta va Kiuruveden kaupungin ympäristölautakunnalle. (13.) 7. TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET Lypsykarjatilan toiminta on pääosin samanlaista kuin voimassa olevas sa ympäristöluvassa. Eläinsuojan pohjapiirustuksen eläinpaikat ovat muuttuneet hieman. Pohjapiirustuksen sairas- ja poi ki ma kar sinan kohdalla on nykyään 3 hiehoa. Samalla sivustalla on lisäksi 5 paik kaa lypsylehmille ja yksi hieholle. Loput hiehot on sijoitettuna poh ja pii rus tuk sen kahteen nuorkarja-karsinaan (7+5). Pohjapiirustuksen kohdissa vasikat 3 kpl ja nuorkarja 6 kpl on ny kyään vasikoita yhteensä 12 kpl. Muuten pohjapiirustus ei ole muut tunut. Nykyinen eläinten määrä eläinpaikkojen mukaan laskettuna on 278 eläinyksikköä. Maidontuotantoa on vuodessa noin 270 000 litraa. Lihantuotanto muo dos tuu 10-12 teuraslehmästä vuosittain. Hakija esittää jatkavansa toimintaa nykyisessä laajuudessa. Eläinpaik ko jen nykyinen määrä ja ympäristöluvassa 24.2.2002 ollut eläinmää rä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Eläinsuojan eläinpaikat Nykyiset eläinpaikat Ympäristölupa 24.2.2002 Lypsylehmät 35 35 Hiehot 16 15 Vasikat (alle 6 kk) 14 20 Tilan toimintaa on harjoitettu ympäristölupapäätöksen 24.4.2002 sekä muiden määräysten mukaisesti. Tarkastuksella 13.7.2007 on annet tu kehotukset polttoainesäiliöiden tarkastamiseksi ja muovijätteen kä sit te le mi sek si. Esikuivattua säiliörehua tehdään 600 t/v laakasiiloon. Rehun säi löntä ai nee na käytetään AIV2+:aa. Puristeneste johdetaan kaivoon ja
pum pa taan uppopumpulla lietesäiliöön. Eläinten rehuna käytetään myös viljaa yhteensä noin 80 tonnia. Talouskeskuksen vesi johdetaan kaupungin vesiliittymästä. Veden ku lu tus vuodessa on noin 1700 m³. Tilalla on käytössä polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 1350 litraa. Säi liö on valmistettu vuonna 1988. Säiliössä on tyyppikilpi. Säiliö on si joi tet tu betonilaatan päälle. Säiliössä ei ole ylitäytönestintä eikä lapon es toa. Säiliö on mahdollista lukita. Tankkauspaikka ei ole tii vistet ty. Polttoainesäiliöt on tarkastettu pelastusviranomaisen toimesta vuon na 2010. Polttoainetta kuluu vuodessa 5000 litraa. Muita öljytuotteita säi ly tetään 40-50 l muovikannuissa varastossa betonilattialla. Koneiden huol toa ei tehdä tilalla. Rehunsäilöntäaineita on 3000 l ja ne säilytetään muovikonteissa. Lan noit tei ta varastoidaan 16,25 tonnia ladossa betonilattialla. Kasvin suo je lu ai nei ta on kerrallaan 1-2 purkkia. Eläinten lääkkeet (1-2 laa tik koa) haetaan tarvittaessa eläinlääkäriltä. Eläinsuojissa käy tettä viä pesuaineita on 150 l. Pesuaineet säilytetään muo vi ka nis te reissa maitohuoneessa. Lehmät 35 kpl ja hiehot 16 kpl laiduntavat neljä kuukautta vuodessa. Leh mät ovat juhannukseen asti yöt ulkona, jonka jälkeen sisällä. Hiehot ovat koko ajan ulkona. Laidunalaa on käytössä 10 ha. Lai tu met rajoittuvat vesistöön Ylännepuro. Eläimet eivät pääse veteen as ti. Lehmien juomapaikka on karjapihassa, hiehoilla on käytössä ve sivau nu. Laitumella ei ole pysyvää eikä kiertävää ruokintapaikkaa. Jaloittelutarhaa ei ole. Laitumelle johtaa kulkuväylä. Alue on se pe lipoh jal la, mutta pintamaa oli ympäristölupahakemukseen liittyvän tarkas tuk sen aikana liettynyt. Lannan käsittely Lannan käsittelyssä ei ole tapahtunut muutoksia ja kaikki eläinten lan ta käsitellään edelleen lietelantana. Lietesäiliöiden koot ovat asemapiirustuksen mukaan 600 m³, 271 m³ ja 475 m³. Lietekuilujen tilavuus on 110 m³. Yhteensä lietetilavuutta on käytössä 1446 m³. Pienin säiliö on harkkorakenteinen. Muut säiliöt on tehty be to ni elemen teis tä. Kaikissa säiliöissä pohja on valettu betonista. Säiliöistä 475 m³ täytetään päältä päin, muut altapäin valutuksella. Tar kas tuksel la säiliöt vaikuttivat silmämääräisesti tarkasteltuna hy vä kun toi silta. Säiliöt oli varustettu aidoilla.
Pesuvesiä muodostuu vuodessa arviolta 150 m³ ja ne johdetaan liete säi li öön. Navetassa ei ole WC:tä. Lietesäiliöihin ei pääse räys täsve siä. Lietesäiliöt tyhjennetään kokonaan vuosittain. Taulukko 2. Lannankäsittely Muodostuva määrä m³/vuosi 12 kk 10 kk Lietelanta 1136 956 Sadevedet 174 174 Pesuvedet 150 150 Puristeneste 30 30 Yhteensä 1490 (-44 m³) 1280 (+136m³) Lannan varastointitilavuutta on käytössä 1446 m³. Tilavuus on lasken nal li ses ti riittävä 12 kk:n varastointiin kun huomioidaan lai dunnus. Nitraattiasetuksen mukaisesti lannan ja virtsan varastointitilan tu lee olla riittävän suuri, että siihen voidaan varastoida 12 kuu kauden aikana kertynyt lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläin ten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Hakijan mu kaan toisinaan lietesäiliötilavuus riittää juuri ja juuri. Hakijalla on mah dol li suus hyödyntää naapurin 200 m³:n lietesäiliötä, mikäli omat lie te säi liöt uhkaavat täyttyä. Pilaantuneita rehuja muodostuu vuosittain hakijan mukaan noin 30 m³. Pilaantuneita rehuja varastoitiin tarkastushetkellä rehusiilon laidal la osittain tiiviin alustan päällä. Lisäksi pilaantuneita rehuja oli varas toi tu na navetan päädyssä betonilaatan päällä. Hakijan mukaan pi laan tu nei ta rehuja on varastoitu myös toisessa rehusiilossa silloin, kun siilo on ollut tyhjänä. Lannan levitys Lanta käytetään lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti tilan omil la pelloilla 35 ha ja vuokrapelloilla 27 ha. Yhteensä pel to pinta-alaa on käytössä 62 ha. Lannan levitykseen tarvittava pel to pinta-ala vaatimus (YM-ohje 2009) eläinsuojan eläinmäärälle on 32,77 ha. Osa pelloista rajoittuu vesistöön Ylännepuro. Puron reunalle jä tetään kaista, jolle ei levitetä lietelantaa. Hakijan peltoja on myös Kosken joen varrella. Koskenjoen varrella oleville pelloille ei levitetä liete lan taa. Lietelanta levitetään pintalevityksenä. Lietteen multaus on ollut harkin nas sa. Lietettä levitetään viikoilla 20-40. Keväällä levitetään noin 15 %, kesällä 70 % ja syksyllä 15 %.
Jätevedet sekä päästöt vesiin Eläinsuoja ja lantavarastot ovat tiiviitä, eikä valumia vesistöön aiheudu. Lannan levitys tehdään nitraattiasetuksen, vil je ly suun ni telmien ja ympäristötukiehtojen mukaisesti. Koskenjoen varteen ei le vite tä lietettä ollenkaan. Puron varressa on asianmukainen suo ja etäisyys. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Toiminnasta ei aiheudu haitallisia päästöjä maaperään ja poh ja veteen, kun eläinsuojan ja lietesäiliöiden rakenteet ovat tiiviit ja kun pilaan tu neet rehut varastoidaan tiiviillä alustalla. Toiminnasta ei aiheudu haitallisia päästöjä maaperään ja poh ja veteen, kun polttoainesäiliön varustusta parannetaan ja kun polt to aineen tankkauspaikka tiivistetään. Vaikutus ilmanlaatuun Vähäisiä hajupäästöjä lukuun ottamatta muita merkittäviä päästöjä ilmaan ei aiheudu. Lietelannan levitys voi aiheuttaa paikallisesti haju hait taa. Hajuhaittoja pyritään ehkäisemään välttämällä lietteen le vitys tä häiriöherkkinä ajankohtina. Haju leviää arvioiden mukaan enimmil lään 150 metrin etäisyydelle eläinsuojasta. Melu ja tärinä Melua aiheutuu työkoneiden käytöstä ja sisäisestä ja ulkopuolisesta lii ken tees tä tilalla. Ulkopuolista liikennettä tilalla on pääasiassa maito au ton käynti joka toinen päivä ja rehuauton käynti kerran kuu kaudes sa. Sisäinen liikenne on normaalia maa- ja kotitalouteen liit ty vää liikennettä. Melusta ei arvioida aiheutuvan haittaa naapureille. Jätteet Jätteitä muodostuu tilan asuinrakennuksessa, rehujen ja lan noit teiden varastoinnissa sekä karjarakennuksessa. Tilalla muodostuvat jät teet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittely. Jäte Muodostuva määrä vuosittain Sekajäte 73 m³ Muovijäte (sisältyy sekajätteeseen) Paperi ja pahvi Kuolleet eläimet 2-5 kpl Metalliromu 500 kg
Pilaantunut rehu 30 m³ Jäteöljyt 100 l Loisteputket 20-30 kpl/vuosi - Sekajäte varastoidaan 600 litran astiassa ja toimitetaan kunnalliseen jätehuollon keräilyyn (tyhjennys 1 krt/kk). - Muovit laitetaan sekajätteeseen. - Paperi ja pahvi toimitetaan hyötyjätekeräykseen. - Kuolleet eläimet toimitetaan raatokeräilyyn, Honkajoki Oy. - Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen. - Pilaantuneet rehut varastoidaan laatalla ja levitetään peltoon. - Jäteöljyt toimitetaan vaarallisen jätteen keräykseen. - Loisteputket yms. toimitetaan vaarallisen jätteen keräykseen. 8. TOIMINNAN TARKKAILU Toiminnan tarkkailuna on EU-kirjanpito ja navettapäivyri. Rakenteiden tarkkailua tehdään normaalin toiminnan yhteydessä päi vit täin. Lantavarastojen kunto tarkistetaan tyhjennyksen yh teydes sä. Häiriötilanteista, joista voi aiheutua päästöjä ympäristöön, ilmoi te taan viranomaisille. 9. POIKKEUKSELLISET TILANTEET 9.1 Riskinarviointi Riskejä voivat aiheuttaa raaka-aineiden varastosta tulevat vuodot, tuo tan to ti lois ta tuleva vuoto, lantavarastoista tuleva vuoto, pel to-vilje lys sä tapahtuvat onnettomuudet, eläinsairaudet sekä tulipalot. 9.2 Toimet häiriötilanteiden varalta Pelastussuunnitelma on tehty vuosina 2012-2013. Tilalla on sammut ti mia käytössä yhteensä 3 kpl. Eläintauteja ehkäistään tarjoamalla eläinsuojassa vieraileville ul kopuo li sil le suojavarusteet. Rehut ostetaan luotettavilta toimittajilta. Eläin lää kä ri tekee tilalla terveydenhuoltosuunnitelman mukaiset sään nöl li ses ti tarkastukset. Vesikatkoksen varalle ei ole välitöntä varautumismahdollisuutta. Poik keus ti lan teis sa eläinten juomavedeksi voi olla mahdollista hankkia vettä tankkiautolla tai lähistöllä olevasta lähteestä. Sähkökatkoksen varalle tilalla on käytössä aggregaatti.
Lietesäiliön ylitäytön estämiseksi lietettä on mahdollista siirtää naapu ris sa olevaan säiliöön. Lietesäiliön vuotoja ehkäistään pitämällä lie te säi liöt kunnossa. Polttoaineiden vuotoa varten on käytössä imeytysaineena turvetta ja pu rua. Häiriötilanteista, joista voi aiheutua päästöjä ympäristöön, il moi tetaan viranomaisille 10. TOIMINNANHARJOITTAJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR KIS TA MI SEK SI Hakija ei ole tehnyt hakemuksen lisäksi muuta esitystä lu pa mää räysten tarkistamiseksi. 11. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupamääräysten tarkistamishakemus on toimitettu Ylä-Savon SOTE ky:n ympäristölautakunnalle 28.7.2014. 11.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Kiuruveden kaupungin il moi tus taulul la 5.8.2014-4.9.2014. Kuulutus on lähetetty naapureille kirjeenä. 11.2 Tarkastukset ja täydennykset Tarkastus on tehty sijaintipaikalla 29.8.2014. Tarkastukseen osal listui vat Jari ja Heidi Jaatinen sekä Olli Hirsimäki. Tarkastuksessa kuul tiin toiminnanharjoittajaa lupahakemuksesta. Neuvottelun yh teydes sä lupahakemuksen tietoja tarkennettiin. Tarkastuksesta tehty pöy tä kir ja on liitetty lupahakemuksen asiakirja-aineistoon. 11.3 Lausunnot Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja. 11.4 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty kuulutusaikana muistutuksia eikä tehty mieli pi tei tä. 11.5 Hakijan vastine Vastinetta ei tarvinnut pyytää. Valmistelijan päätösehdotus:
12. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta tarkistaa ja muuttaa ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisesti Jari ja Heidi Jaatisen, kiinteistöllä 263-411-23-61 sijaitsevan eläinsuojan toimintaa koskevan Kiu ru veden kaupungin ympäristönsuojelusihteerin 24.2.2002 (10/2002) te kemän päätöksen lupamääräykset kuulumaan kokonaisuudessaan kap pa lees sa 13 esitetyksi. 12.1 Vastine muistutukseen Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä sen johdosta ole jä tetty muistutuksia. 13. LUPAMÄÄRÄYKSET KOKONAISUUDESSAAN Yleiset määräykset 13.1. Eläinsuojaan saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmää rät: lypsylehmät 35, hiehot 16 ja vasikat (alle 6 kk) 14 (noin 278 eläin yk sik köä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannan tuo tan to tai muut ympäristövaikutukset eivät keskimäärin ylitä edel lä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ym pä ristö vai ku tuk sia. Perustelut: Lupa on myönnetty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun ja ha ki jan esityksen mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saat ta vat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläin ai nek sen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoit taa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläin yk sik kö mää rän puitteissa siten, että tuotanto tai muut ym pä ristö vai ku tuk set eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lan nan tuotan toa tai muita ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lannan varastointi 13.2. Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän va rastoin tiin. Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuu kauden laskennallista varastointitilavuutta. Lannan varastointitilaksi voidaan lukea tilan lietesäiliöiden lisäksi myös lietekuilujen tilavuus. Varas to ti la vuu des sa on otettava huomioon eläinsuojan pesuvedet, säilö re hus ta kertyvä puristeneste ja avoimiin säiliöihin kertyvät sa de vedet.
Riittävän suurilla lantavarastoilla varmistetaan, että lannan levitys voi daan toteuttaa sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannal ta parhaaseen aikaan. Hakijan käytössä on riittävästi lietelannan va ras toin ti ti la vuut ta 12 kk:n ajaksi, kun huomioidaan vuotuinen laidun nus. (YSL 4, 7-8, 43, VNA 931/2000 4 ) 13.3. Eläinsuojan rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee yllä pi tää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nes teet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Raken teet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lie te säi liöt on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosittain. Ra kentei den ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyhjennyksen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Mah dol li set vuodot on siistittävä. Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kulje tus asiamukaisin laittein estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosit tai sil la tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mah dol liset vauriot havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. (YSL 4, 7-8, 43, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 931/2000 4 ) Lannan käyttö 13.4. Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lan nan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan ra vin ne si säl töön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa pel toa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asian mukai set kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava hakemuksen ja eläinsuojan pohjapiirustuksen mukaisella eläinmäärällä vähintään 32,77 ha. Lannan levitysajankohtaa valittaessa on otettava huo mioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapurustolle aiheutuva hajuhaitta. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa lajis ta riippuen vähintään 30-100 m levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muas sa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähin tään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi ha 3,5 hiehoa kohden sekä yksi ha 11 vasikkaa kohden. Vähimmäispeltoalan mää rit te lyn perustana on lannan keskimääräinen fosforisisältö sekä ym pä ris tö mi nis te riön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antama oh je 29.6.2009. Hakijalla on käytettävissä riittävästi peltohehtaareja
lannan levitykseen. Lannan levitysajankohtaa koskeva määräys on tar peen mahdollisesti aiheutuvan hajuhaitan ennaltaehkäisemiseksi. Valtioneuvoston antaman asetuksen mukaan maataloudesta pe räi sin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemiseksi (931/2000) ta lousve den hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jä tetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riip puen vähintään 30?100 metrin levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lus ta antaman ohjeen 29.6.2009 mukaan eläinten lai dun ta mi ses sa kaivoihin ja vedenottamoihin tulee jättää ta paus kohtai ses ti riittävät suojaetäisyydet, vähintään nitraattiasetuksen suo sitte le mat 30 100 metriä. (YSL 4, 5, 7-8, 43, 45, 46, NaapL 17-18, JäteL 13, VNA 931/2000 5-6, liite 3) Laidunnus 13.5. Eläinsuojan ja laitumen välisen kulkuväylän tulee olla ko va pohjai nen siten, että kulkutien pinta kestää kulkemisen ja on puh dis tet tavis sa lannasta. Lanta on puhdistettava kulkuväylältä sään nöl li ses ti. Perustelut: Määräys on Maa- ja metsätalousministeriön ra ken ta mismää räys ten ja ohjeiden mukainen (Kotieläinrakennusten ym pä ris tönhuol to MMM-RMO C4). Tarkastuksella todettiin kulkuväylän olevan pin nas taan liettynyt. Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely 13.6. Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua ter veyshait taa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maa pe rän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan hait taa ympäristölle. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on varastoitava tii vis poh jai ses sa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan ke rä tä talteen. Säilörehusta kertyvä puristeneste on kerättävä talteen ja va ras toi tava asianmukaisesti. Puristenesteen kertymistä kaivoon ja re hu sii loon on tarkkailtava ja tarvittaessa puristenestettä on tyhjennettävä lie tesäi li öön tai levitettävä peltoon. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tii vis poh jai sella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön ei kä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otet ta va huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä läm pimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläin jättee seen.
Eläinsuojassa syntyvät pilaantuneet rehut ja rehutähteet on säi ly tettä vä tiiviillä alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu ym pä ris töhait taa. Maapohjalla varastoidut pilaantuneet rehut on levitettävä pel toon syksyllä 2014. Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien pi laan tu mis ta. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden va rastoin nis sa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tötur val li suus oh jeis sa annetut määräykset. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsit te lys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläin jät teiden varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pi laantu mi sen vaaraa eikä terveyshaittaa. Tarkastuksella todettiin, että eläinsuojassa syntyviä pilaantuneita rehu ja on säilytetty osittain maapohjalla. Lupamääräyksissä on pe rustel tua antaa tiivistä alustaa koskeva määräys. Maapohjalle va ras toidut pilaantuneet rehut on levitettävä peltoon. Määräyksellä estetään maa pe rän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumista. (YSL 7, 8 ja 43, JäteL 12 ja 13, NaapL 17, VNA 931/2000 7 ) 13.7. Polttonestesäiliö tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä ko nei den tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säi liön vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mah dol lis ta kerätä talteen. Polttonestesäiliö tulee olla varustettuna la pon es tol la, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polttonestesäiliössä on ol ta va tyyppikilpi ja säiliön kunto on tarkastettava riittävän usein ja tar vittaes sa huollettava. Säiliön läheisyydessä tulee olla riittävästi imeytys ai net ta polttoainevuotojen varalle. Mahdollisessa va hin ko ti lantees sa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Tilalla käytössä oleva polttonestesäiliö on tarvittaessa tarkastettava ja huollettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta tai vaihtoehtoisesti säi liö voidaan uusia kokonaan. Polttonestesäiliön sijoituspaikka ja säiliövarustus tulee saattaa tämän määräyksen mukaiseksi 30.9.2015 mennessä. Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttö tar koi tuk seen sa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pie nen tää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öl jy vuo to ris kiä. (YSL 7, 8 ja 43 ) Jätehuolto
13.8. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toi mitet ta va niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kel paama ton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jätteen käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai nii hin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheu tua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon jär jes tä misel le. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa vaa ral li sen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on nou da tet tava Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoi te, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset vel volli suu det noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset sel vil lä olo vel vol li suu det sekä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon huo leh ti mis vel vol li suu det. Jätelain 6 :n määritelmän mukaan vanhan lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Valtio neu vos ton jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koot tava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmu kai nen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi so vel tu vat jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puu jä te) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Pol tet ta va puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai ras kas metal le ja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pin ta kä si tel lys sä puussa. (YSL 43 ja 45, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17, Kiu ru veden kaupungin jätehuoltomääräykset 2005) Paras käyttökelpoinen tekniikka 13.9. Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heutta mien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 4, 5, 43, YSA 19 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 13.10. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huollois ta ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tar kas tuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat: - Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä - Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat
- Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat - Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset ti lanteet Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa tavil la. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ym pä ris tö lu pavi ran omai sel le. Myös toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava. Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole si tou tunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoi tet ta va ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristölupaviranomaiselle. Il moitus tulee tehdä esimerkiksi lietesäiliön rikkoontuessa tai polt to ai nesäi liön vuototilanteessa. Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja ra ken teiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Mää räyk set kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räys ten valvomiseksi. ( YSL 46, 81 ja 90, JäteL 12, 118-122 ) 14. RATKAISUN PERUSTELUT 14.1 Lupamääräysten tarkistamisen perusteet Eläinsuojan toiminnalle 24.2.2002 annettu ympäristölupa on myönnet ty toistaiseksi voimassa olevana. Toistaiseksi voimassa olevan ym pä ris tö lu van lupamääräykset on YSL 55 2 mom:n mukaisesti mää rä ajoin tarkistettava. Hakemus lupamääräysten tarkistamisesta oli tehtävä viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan tarkistettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ym pä ristön suo je lu lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaa ti muk set. Toimittaessa tämän päätöksen tarkistettujen lupamääräysten mu kaises ti laitoksen toiminnasta ei nykytietämyksen perusteella aiheudu yk si nään tai muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muu ta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai poh jave den pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, ve den han kin nan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyt tö mah dol lisuu den vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapu ruus suh teis ta annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Määräyksiä tarkistettaessa on otettu huomioon toiminnan ai heut ta ma pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaava mää räyk set. Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista kos ke vassa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan tarkistettujen mää räys ten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyt tö kel poisen tekniikan mukaista toiminnan sijaintipaikan olo suh teis sa. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu, lisätty tai pois tet tu siten, että määräykset kokonaisuudessaan vastaavat Ylä-Sa von SOTE ky:n ympäristölautakunnan nykyään myöntämien pää tös ten linjauksia. Selkeyden vuoksi tähän lupamääräysten tar kista mis ta koskevaan päätökseen on sisällytetty myös sellaiset ai emman ympäristöluvan lupamääräykset, joita ei olisi ollut tarpeen muuttaa lainsäädännössä tai toiminnan ympäristövaikutuksissa ta pah tunei den muutosten takia. Päätöksessä annetaan määräykset lantavarastojen tyhjentämisestä, liet teen kuljetuksesta, lannan levityksestä, kemikaalien, raa ka-ai neiden ja jätteiden varastoinnista ja käsittelystä, eläinjätteen kä sit te lystä, tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista sekä parhaan käyt tökel poi sen tekniikan käyttämisestä. Lannan varastointia ja käsittelyä sekä jätehuoltoa koskevia mää räyksiä täsmennetään siten, että ne sisällöltään vastaavat ny ky vaa ti muksia ja -käytäntöjä. Määräysten antamisen toimivallan perustana ovat seuraavat säännökset: YSL 43-46, YSA 18-19. Määräyksen anta mi sen sisällölliseen säännökseen on viitattu kunkin lu pa mää räyksen yhteydessä. 14.2 Poistettujen lupamääräysten perustelut Lupamääräykset lannan levityksen suojaetäisyyksistä vesistöön on pois tet tu. Lannan levitystä rajoittaa valtioneuvoston asetus maa talou des ta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (nit raat ti ase tus) sekä ympäristötukiehdot. Nitraattiasetuksen mu kaan lannan levitys 5 metriä lähemmäs vesistöä on kielletty. Lupamääräys 6 on osittain poistettu, koska nautaeläinjätettä ei saa ny ky ään haudata. 15. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR KIS- TA MI NEN Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laa jen ta miseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 28 ) Luvan haltijan on 31.12.2024 mennessä tehtävä hakemus toi mi valtai sel le ympäristölupaviranomaiselle lupamääräysten tar kis ta mi sek-
si. Hakemuksessa on esitettävä ainakin tiedot eläinmääristä, käy tössä olevien lietesäiliöiden varastointitilavuuksista, käytössä olevasta lan nan le vi tys alas ta, toiminnan ympä ristövaikutuksista (ml. ha ju ti lanne) sekä selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä ja mah dol li suuk sis ta vähentää toiminnasta aiheutuvia ym pä ris tö hait toja. (YSL 55 ) Korvattavat päätökset Päätös korvaa Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojelusihteerin 24.2.2002 (10/2002) tekemän ympäristölupapäätöksen. 16. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN Jos ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla annetulla asetuksella an ne taan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai lu vas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mises ta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa val tio neu vos ton asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) annettuja määräyk siä ja ohjeita. 17. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen 23.9.2014. Tämä päätös on lainvoimainen 24.10.2014, jos päätökseen ei haeta muu tos ta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoi mai sek si tuloa. 18. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 41 43, 45 46, 52, 54 56, 81, 90, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 7, 18, 19, 30 ja 37 Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, 118-122 Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) Lisäksi on otettu huomioon Kiuruveden kaupungin ym pä ris tön suo jelu mää räyk set 2012, Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräykset 2005, maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4,
7.1.2001) sekä Ym pä ris tö mi nis te riön antama ohje Kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lus ta 29.6.2009. Koska hakemus on tullut vireille 28.7.2014, on hakemuksen kä sit telys sä sekä lupamääräysten perusteluissa sovellettu hakemuksen vireil le tulohetkellä voimassaollutta ympäristönsuojelulakia (86/2000). Ym pä ris tö lu van valvonta tehdään jatkossa 1.9.2014 voimaan tulleen ym pä ris tön suo je lu lain (527/2014) säännösten mukaisesti. 19. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Koska hakemus on tullut vireille 28.7.2014, luvan saajalta peritään tä män lupamääräysten tarkistamisen käsittelystä 1050 euroa Ylä- Sa von SOTE kuntayhtymän yhtymähallituksen 26.11.2013 214 hyväk sy män taksan kohdan 5.2 perusteella. Lupapäätöksen tar kis tamis ta koskevan hakemuksen käsittelymaksu voidaan määrätä 30 pro sent tia 3 :n mukaista maksua (Eläinsuojan ympäristölupa 1500 eu roa) pienemmäksi. Kuulutuskustannukset peritään todellisten kulu jen perusteella. 20. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 20.1 Päätös Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet sekä val von ta vi ran omai sil le ja asiassa yleistä etua valvoville vi ran omai sille. Päätös toimitetaan seuraaville: - Jari ja Heidi Jaatinen - Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue - Kiuruveden kaupunginhallitus - Ympäristönsuojelun tehtäväalue/kiuruveden toimipiste 20.2. Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an tami ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asias sa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille YSL 38 :n 2 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville: - Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta 20.3. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös julkaistaan Kiuruveden kaupungin ilmoitustaululla.
21. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Julkipanopäivä on 22.9.2014 Päätöksen antopäivä on 23.9.2014 22. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal lin to-oikeu teen. Lupapäätös annetaan Kiuruveden kaupungin il moi tus tau lulle asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on teh tä vä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä (23.10.2014 men nes sä). Va li tus ai kaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Va li tus kir jel mä liit tei neen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle osoit tee seen PL 204, 65101 VAASA. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ympäristölautakunta tarkistaa ja muuttaa ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisesti Jari ja Heidi Jaatisen, kiinteistöllä 263-411-23-61 sijaitsevan eläinsuojan toimintaa koskevan Kiu ru veden kaupungin ympäristönsuojelusihteerin 24.2.2002 (10/2002) te kemän päätöksen lupamääräykset valmistelijan ehdotuksen mu kai sesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.