Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78)

Transkriptio

1 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78) Ympäristölautakunta Aika klo 09:00-11:58 Paikka Kokoushuone, Riistakatu 5 B, Iisalmi Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 134 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta Asioiden käsittelyjärjestys Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, MTY Lilja, Kiuruvesi 138 Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Rissanen Seppo, Kiuruvesi 139 Ympäristönsuojelumääräyksistä poikkeaminen, käytöstä poistettujen öljysäiliöiden jättäminen maahan kiinteistöillä ja , Iisalmi 140 Ympäristö- ja terveysvalvontapalveluiden taksa Ympäristö- ja terveysvalvontapalveluiden talousarvioesitys vuodelle 2014 ja taloussuunnitelma vuosille Ympäristö- ja terveysvalvontapalveluiden osavuosikatsaus 1-9/ Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma Eläinlääkäreiden eläinlääkintähuoltolain mukaisten palkkioiden vahvistaminen 145 Vastine Jauhosuon turvetuotannon ympäristölupaa koskevaan valitukseen 146 Lausunto Ylä-Savon jätelautakunnan tarkasteluraportista Lausunto Sonkajärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaluonnoksesta 148 Tiedoksiannot Muut mahdolliset asiat

2 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78) Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Harmoinen Unto Puheenjohtaja Kekkonen Anne Jäsen Malmivaara Niilo-Kustaa Varapuheenjohtaja Mehtonen Erkki Jäsen Nousiainen Risto Jäsen Tenhunen Kirsi Jäsen Tuovinen Merja Jäsen Veteli Martti Esittelijä, ympäristöjohtaja Juntunen Jyrki Ympäristöterv.huollon päällikkö Korolainen Kauko Yhtymähallituksen puheenjohtaja Tenhunen Jouko Hallituksen edustaja Saapui klo 9.03 Kauppinen Helli Pöytäkirjanpitäjä Allekirjoitukset Unto Harmoinen Puheenjohtaja Helli Kauppinen Pöytäkirjanpitäjä Asiat Pöytäkirja tarkastettu Kirsi Tenhunen Pöytäkirjantarkastaja Merja Tuovinen Pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja asetettu nähtäville Pöytäkirja pidetään nähtävillä keskiviikkona klo ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut -vastuualueen Iisalmen toimipisteessä, Riistakatu 5 B, Iisalmi

3 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78) Ympäristölautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ymplk 134 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän hallintosäännön mukaan ko kous kutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan va ra puheen joh ta ja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsi teltävät asiat. Esityslista lähetetään kokouskutsun yhtey des sä. Kokouskutsu lähetetään vähintään neljä päivää ennen kokousta jäse nil le, kuntayhtymän toimitusjohtajalle, yhtymähallituksen pu heenjoh ta jal le, yhtymähallituksen toimielimeen nimeämälle edustajalle, kun ta yh ty män jäsenkuntien hallituksille ja muille, joilla on läs näolo-oi keus tai velvolli suus toimielimen päättämällä tavalla. Esityslistan tulee kunkin asian osalta sisältää esittelijän ehdotus ympä ris tö lau ta kun nan päätökseksi. Kuntalain 58 :n mukaan ympäristölautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Harmoinen Unto Kekkonen Anne Malmivaara Niilo-Kustaa Mehtonen Erkki Nousiainen Risto Tenhunen Kirsi Tuovinen Merja puheenjohtaja jäsen jäsen, varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78) Ympäristölautakunta Pöytäkirjantarkastajien valinta Ymplk 135 Päätösehdotus: Ympäristölautakunta valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Kirsi Tenhusen ja Merja Tuovisen. Päätös: Ympäristölautakunta valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Kirsi Tenhusen ja Merja Tuovisen.

5 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78) Ympäristölautakunta Asioiden käsittelyjärjestys Ymplk 136 Päätösehdotus: Ympäristölautakunta hyväksyy esityslistan kokouksen asioiden käsittelyjärjestykseksi. Päätös: Ympäristölautakunta hyväksyi esityslistan kokouksen asioiden käsittelyjärjestykseksi.

6 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78) Ympäristölautakunta Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, MTY Lilja, Kiuruvesi 207/ /2013 Ymplk 137 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Johanna Narvi, puh ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta hakemuksesta ympä ris tö lu pa mää räys ten tarkistamiseksi. Hakemus koskee maidontuotantotilan toimintaa Kiuruveden kau pungin Remeskylässä, tilalla Kujansuu RN:o 13: HAKIJA MTY Lilja Pyhännäntie KIURUVESI Liike- ja yhteisötunnus on Tilatunnus: Hakija toimii yhteyshenkilönä ( tai ). 3. TOIMINTA SEKÄ TOIMINNAN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 38 lypsylehmälle, 13 hieholle ja 16 vasikalle (alle 6 kk). Eläinsuoja sijaitsee Kiuruvedellä Remeskylässä, Kujansuu - ni mi sellä tilalla RN:o 13:72 ( ). Eläinsuojan karttakoordinaatit ovat P: ja I: Tilan omistavat hakijat. Ympäristölupa on myönnetty Ju ha ni Liljalle. Tilalle on perustettu tämän jälkeen maatalousyhtymä ja ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista haetaan nyt MTY Lil jal le. Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselle alueelle. Tilalla on harjoitettu maa ta lout ta 1930-luvulta lähtien. Eläinsuoja ja pellot eivät sijaitse luo ki tel lul la pohjavesialueella. Osa tilan pelloista rajoittuu vesistöön (Varttipuroon ja Palosjärvi). Lähin vesistö (Palosjärvi) sijaitsee n. 300 m etäisyydellä eläin suojas ta länteen. Tilakeskus sijaitsee Koskenjoen valuma-alueella

7 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78) Ympäristölautakunta Tilan toiminta-alueella ei ole arvokkaita luontokohteita. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat eläinsuojasta noin 200 m etäisyy del lä etelään ja lounaaseen. Lähin vapaa-ajan asuinrakennus sijait see noin 360 metrin päässä eläinsuojasta lounaaseen. 4. HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 55 2 mom. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a-kohdan mukaan eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai vas taa lannantuotannoltaan vähintään 210 lihasialle tarkoitettua eläin suo jaa, on ympäristölupavelvollinen. Hakemus on pantu vireille Kiuruveden kaupungin ym pä ris tö lau takun nan tekemän ympäristölupapäätöksen nojalla, jossa on määrätty tekemään hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi vuo den 2011 loppuun mennessä. 5. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 11 a-kohdan mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee eläinsuojan ym pä ris tö lu pa ha ke muk sen, joka on tarkoitettu vähintään 30 ja alle 75 lypsylehmälle tai lannantuotannoltaan vastaa vähintään 210 ja al le 1000 lihasian eläinsuojaa. Kiuruveden kaupungilla ym pä ris tönsuo je luvi ran omai se na toimii Ylä-Savon SOTE ky:n ym pä ris tö lau takun ta. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Kiuruveden kaupungin ympäristölautakunnan ympäristölupapäätös Ympäristölupa on myönnetty eläinsuojalle, jossa on pai kat 32 lypsylehmälle ja 34 lihanaudalle, joista 16 on nuorta karjaa. Navettarakennus on rakennettu alun perin vuonna Navettaa on laajennettu vuonna 2001 (rakennuslupa ). Pienempi liete säi liö 400 m3 on rakennettu vuonna Isompi 700 m3 lie te säiliö on rakennettu puolestaan välisenä aikana. Toimintaa koskevat vuokrasopimukset on esitetty ha ke mus asia kirjois sa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudelle

8 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78) Ympäristölautakunta Tilakeskuksen alueella tarkin voimassa oleva kaava on Koskenjoenja Niemisjärven rantaosayleiskaava, jossa tilakeskus on merkitty maa ti lo jen talouskeskusalueeksi (AM), maa- ja metsätalousalueeksi (M) sekä maatalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on kulttuurimaiseman ar voa (MA). Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 merkintänä on kult tuu ri ympä ris tön kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue tai kohde (MA1-v) se kä maatalousalue (MT). 6.1 Tarkistettavan ympäristöluvan lupamääräykset Säiliörehuvaraston pohjarakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Va rastoin nis sa muodostuva puristeneste on johdettava asianmukaisesti ve si tii vii seen varastoon, esimerkiksi lietelantavarastoon, virt sa kaivoon tai erilliseen puristenesteen varastokaivoon. Rakenteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Eläinsuojan pohjarakenteiden on oltava vesitiiviitä ja siten ra kennet tu ja, etteivät lanta, virtsa ja muut niihin tulevat nesteet pääse valu maan ympäristöön. Lantalan on oltava tiivis ja on mitoitettava 12 kk varastointitilavuutta varten. Lantalaa on tarkkailtava sään nöl li sesti ja varattava turvetta mahdollisten vuotojen torjuntaan. (1.) Hajuhaittojen vähentämiseksi lannan käsittelyssä on noudatettava val tio neu vos ton asetusta 931/2000. (2.) Tilalla syntyvät jätteet toimitetaan alueelliseen jätekeskukseen. Jät tei den polttaminen on kielletty. Kuolleet eläimet voidaan haudata maa han tai toimittaa alueelliseen keräykseen eläinlääkärin an ta mine tarkempien ohjeiden mukaisesti. (3.) Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Kiuruveden kaupungin ym pä ris tö lau ta kun nal le. (4.) 7. TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET Lypsykarjatilan toiminta on pääosin samanlaista kuin voimassa olevas sa ympäristöluvassa. Lypsylehmien paikkoja on lisätty siten, että eläin suo jaan mahtuu nykyisin 38 lypsylehmää. Hiehopaikkoja on puo les taan vähennetty, nykyisin hiehoja on noin 13 ja vasikoita (alle 6 kk) on 16. Nykyinen eläinten määrä eläinpaikkojen mukaan las kettu na on 294 eläinyksikköä. Maidontuotantoa on vuodessa noin litraa.

9 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78) Ympäristölautakunta Hakija esittää jatkavansa toimintaa samassa laajuudessa. Eläin paikko jen nykyinen määrä ja ympäristöluvassa ollut eläin määrä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Eläinsuojan eläinpaikat Nykyiset eläinpaikat Ympäristölupa Lehmä Hieho Nuorkarja (< 8 kk) Lypsykarjatilan toimintaa on harjoitettu pääasiassa ym pä ris tö lu papää tök sen mukaisesti lukuun ottamatta: - Tilan lietelannan varastointitilavuus ei ole laskennallisesti riittävä lan nan 12 kk:n varastointiin nykyisillä eläinpaikoilla (lanta 1139 m 3, pe su ve det 200 m 3 ja sadevedet 102 m 3 ), lupamääräys 1. - Tarkastuksella esille tullutta muovijätteen avopolttoa, lupa mää räys 3. Nykyisin muovijäte toimitetaan jätekeräilyyn Kuu sakos kel le. Eläinten rehuna käytetään esikuivattua säilörehua, jota pyö rö paa lataan noin 400/500 tonnia vuodessa. Eläinten rehuna käytetään myös viljaa noin tonnia/vuosi. Käytetty säilöntäaine on AIV2+ ja sitä käytetään noin l/vuosi. Tila on liittynyt kaupungin vesijohtoverkostoon, josta saadaan käyttö ve si eläinsuojaan. Asuinrakennuksen talousvetenä käytetään lähde vet tä. Tilalla on käytössään kaksi polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat 5,0 m 3 ja 1,7 m 3. Teräksinen 5,0 m 3 polttoainesäiliö on valmistettu vuon na Pienempi polttoainesäiliö on vanha traktorisäiliö ja se on valmistettu 1980-luvulla. Tilalla on tarkoituksena uusia van hem pi säi liö syksyllä Polttoainesäiliötä ei ole tarkastettu TUKES:n hy väk sy män tarkastajan toimesta. Paloviranomaisen toimesta poltto ai ne säi liöt on tarkastettu Polttoainesäiliöt on sijoitettu betonilaatalle. Polttoainesäiliöissä ei ole suoja-allasta eikä katosta. Tankkauspaikkaa ei ole tiivistetty. Säi liöi den varustuksista puuttuu laponesto, ylitäytönesto ja lukitus.

10 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78) Ympäristölautakunta Muita öljytuotteita/moottoriöljyjä säilytetään 500 l konehallissa. Kasvin suo je lu ai nei ta hankintaan aina käytön verran, joten niitä ei tar vitse varastoida. Koneita huolletaan jonkin verran itse. Vanhassa kone hal lis sa ei ole öljynerotinta eikä viemäröintiä. Lehmät (38 kpl) ja nuorkarja laiduntavat kaikki yötä päivää säiden mu kaan. Laidunaika on noin 4-5 kk ja laidunala 10 ha. Laitumista osa rajoittuu vesistöön. Laitumet on kuitenkin rajattu sähköaidalla ve sis tös tä. Lehmillä on käytössä juottovaunut 2 x 1800 l ja hiehoilla 2 x 800 l. Lai tu mil la ei ole pysyviä ruokintapaikkoja. Kiertäviä ruokintapaikkoja käy te tään kesässä noin 90 vrk. Kiertävät ruokintapaikat ovat käy tössä pääasiassa hiehoilla, joskus myös lehmillä. Eläimet pääsevät laitumille Pyhännäntie alitse menevää kul ku tun nelia pitkin. Tunnelin molemmilla puolilla on kaivot, johon esimerkiksi lie te ve det kertyvät. Vedet kulkeutuvat pellon reunaa pitkin ojaan ja suo da tin ker rok seen. Tunneliin on tehty keväällä 2013 valupohjat. Jaloittelutarhaa ei ole, mutta vasikat opetetaan navetan takana olevas sa aitauksessa tarvittaessa. Lannan käsittely Lietelanta Lannan käsittelyssä ei ole tapahtunut muutoksia. Lannan käsittely on pääasiassa lietelanta (lehmät 38, hiehot 18 ja vasikat 8). Ai noastaan pienillä vasikoilla 8 kpl on kuivikepohja. Tilalla on käytössä kaksi lietesäiliötä 400 m 3 ja 700 m 3. Lie te kui lu tila vuut ta on noin 100 m 3. Lisäksi tilalla on naapurin kanssa suullinen so pi mus varasäiliöstä, jonka tilavuus on 400 m 3. Eläinsuojalla on omaa lietteenvarastointitilavuutta yhteensä 1200 m 3 ja varasäiliö huo mioi den 1600 m 3. Eläinsuojan omat lietesäiliöt ovat molemmat be to ni ele ment ti ra kentei sia. Pienempi 400 m 3 lietesäiliö täytetään altapäin ja suurempi 700 m 3 säiliö täytetään pumppaamalla. Lietesäiliöt tyhjennetään koko naan vuosittain. Säiliöt eivät ole katettuja. Kumpikin lietesäiliö näyt ti päällisin puolin ehjältä ja tiiviiltä. Suoja-aidat olivat molempien lie te säi liöi den ympärillä ehjät. Räystäsvesiä ei pääse lietesäiliöihin, koska säiliöt eivät sijaitse raken nuk sien välittömässä läheisyydessä.

11 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78) Ympäristölautakunta Navetan pesuvesiä muodostuu noin 200 m 3 vuodessa. Pesuvedet joh de taan lietesäiliöön. Karjarakennuksessa on wc, joka ei ole käytös sä. Seuraavassa taulukossa on esitetty lietesäiliöihin johdettavien lie telan nan, pesuvesien ja sadevesien määrät 12 kk ja 8 kk. Taulukko 2. Tilan lannankäsittely Muodostuva määrä m3/vuosi Muodostuva määrä m3/ 8kk Lietelanta Pesuvedet Sadevedet Yhteensä Tilan omien lietesäiliöiden varastointitilavuus on laskennallisesti riittä vä 12 kk:n varastointiin, kun eläinten vuotuinen laidunnus huomioi daan. Varasäiliön tilavuus huomioiden tilalla on riittävästi lannan varastointitilavuutta 12 kk:n varastointiin. Kuivikepohjat Pikkuvasikat 8 kpl ovat kuivikepohjalla. Virtsa imeytetään kui vik keeseen ja kuivikkeena käytetään purua ja olkea. Kuivikelanta varastoidaan kahdessa vanhassa rehusiilossa, jotka ovat rakenteeltaan betonisia. Tilalla on siirrytty rehupaalien tekoon vuon na 2004, jolloin rehusiiloja on alettu käyttämään kuivikelannan va ras toin nis sa. Rehusiiloja on kaksi kappaletta, jotka ovat molemmat pinta-alaltaan 67,5 m 2. Reunan korkeus on 1,8 m, joten molempien siilojen ti lavuus on noin 121,5 m 3. Tällöin kuivikelannan varastointitilavuutta on yhteensä molemmat rehusiilot huomioiden 243 m 3. Rehusiilot vaativat kunnostusta. Edustalla ei ollut tiivistä alustaa ja lä hi ym pä ris tös sä oli jonkun verran valumia havaittavissa. Lisäksi toisen rehusiilon reuna oli osittain hajonnut. Rehusiilojen vierustalla on kui ten kin 3 m syvyinen puristenestekaivo, johon muodostuvat lan tala- ja sulamisvedet johdetaan. Laskennallisesti kuivikelantaa muodostuu 8 vasikalla (alle 6 kk), 32 m3/vuo si. Näin ollen varastointitilavuus on riittävä vasikoiden 12 kk:n aikana muodostuvan lannan varastointiin.

12 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78) Ympäristölautakunta Asuinrakennuksen jätevedet johdetaan kolmen saostuskaivon kautta maa suoda tus/imey tys kent tään, josta salaojia pitkin pellon kautta ojaan. Lannan levitys Lanta käytetään lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti tilan omil la 56,0 ha ja vuokra 1,8 ha pelloilla, yhteensä 57,8 ha. Lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala vaatimus (YM-ohje 2009) eläinsuojan eläinmäärälle on 34,4 ha. Lietelanta levitetään lietevaunulla hajalevityksenä, kuivikelanta kärryl lä. Lannasta suurin osa levitetään keväällä noin % ennen muok kaus ta ilmojen mukaan. Syksyllä lantaa levitetään kynnön alle. Ke säl lä ja syksyllä lantaa levitetään noin %. Jätevedet sekä päästöt vesiin Toiminnasta ei muodostu päästöjä, jotka valuisivat suoraan pin ta vesiin. Karjarakennukset ja lantavarastot sekä muut varastot ovat siten tii vii tä, ettei niistä tule suoria valumia vesistöön. Lanta käytetään pel loil la lannoitteena nitraattiasetuksen, viljelysuunnitelman ja ympä ris tö tuen eh to jen mukaisesti, minkä vuoksi lannasta ei aiheudu niin suuria päästöjä pintavesiin tai ympäristöön, että niillä olisi vaiku tus ta pintaveden laatuun. Rantavyöhykkeellä suojakaistat ovat asianmukaiset. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Toiminnalla ei ole vaikutusta maaperään ja pohjaveteen, koska tila tai pellot eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella ja toiminnasta ei ai heu du päästöjä maaperään. Karjarakennukset ja lantavarastot sekä muut varastot ovat siten tiiviitä, ettei niistä tule valumia ym pä ristöön. Vaikutus ilmanlaatuun Karjarakennuksesta, lantalasta, lannan käsittelystä, levityksestä ja kul je tuk ses ta sekä säilörehuvarastosta tulee jonkin verran ha ju päästö jä. Vähäisiä ja hetkellisiä hajupäästöjä lukuun ottamatta muita mer kit tä viä päästöjä ilmaan ei aiheudu. Hajupäästöjen on ais tin varai ses ti arvioitu leviävän normaalioloissa haitallisena noin met rin etäisyydelle hajulähteestä, eikä haittaa ympärillä asuville arvion mukaan aiheudu.

13 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78) Ympäristölautakunta Jätteet Jätteitä muodostuu tilan asuinrakennuksessa, rehujen ja lan noit teiden varastoinnissa, karjarakennuksessa, torjunta-aineiden käytössä se kä koneiden ja laitteiden huollossa. Tila on liittynyt järjestettyyn jäte huol toon Tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittelytavat on esitetty tau lukos sa 3. Taulukko 3. Kujansuu tilan jätteet Jäte Muodostuva määrä vuodessa Lietelanta m 3 Kuivikelanta 32 m3 Yhdyskuntajäte 4,8 m 3 Muovit 4-5 tonnia Paperi ja pahvi vaihtelevasti Kuolleet eläimet 0-1 kpl Metallijäte vaihtelevasti Pilaantuneet rehut max 10 paalia Jäteöljyt tynnyrillinen Akut muutamia Loisteputket vaihtelevasti Jätteiden käsittelytapa ja toimituspaikka: Lietelanta ja kuivikelanta käytetään peltolannoitteena. Yhdyskuntajäte varastoidaan 600 litran astiassa ja toimitetaan kunnal li seen jätehuollon keräilyyn (tyhjennys 1 krt/kk). Muovit jätekeräykseen Kuusakoskelle. Kuolleet eläimet toimitetaan raatokeräilyyn, Honkajoelle. Tilalla ei hau da ta eläimiä. Pilaantuneet rehut kompostoidaan. Akut, loisteputket ja muut ongelmajätteet (mm. jäteöljyt, öl jy suo datti met) kerätään varastotiloihin ja toimitetaan on gel ma jä te ke räykseen. Melu ja tärinä Melua aiheutuu tilan autojen ja koneiden käytöstä lannan ja rehun ajoon. Maidonkeräily on joka toinen päivä, rehuauto käy kerran kuus sa. Rehunajoa omilla koneilla 2-3 kertaa viikossa. Teuras ja/tai vä li tys au to käy noin 1 krt/kk. Tilalla muodostuvasta melusta ei ole kui ten kaan haittaa ympäristölle.

14 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78) Ympäristölautakunta TOIMINNAN TARKKAILU Eläinsuojan rakenteita, lietesäiliötä ja polttoainesäiliön kuntoa tarkkail laan yleisesti käytön ja tyhjennysten yhteydessä. Lannan kul jetus ka lus to pidetään kunnossa. Lannan ja jätteiden sekä kuolleiden eläinten määrästä pidetään kirjaa. 9. POIKKEUKSELLISET TILANTEET 9.1 Riskinarviointi Riskejä voi aiheuttaa raaka aineiden varastosta tulevat vuodot, tuo tan to ti lois ta tuleva vuoto, lantavarastosta tuleva vuoto, pel tovil jelys sä tapahtuvat onnettomuudet, eläinsairaudet sekä tulipalot. 9.2 Toimet häiriötilanteiden varalta Rehuvarastosta ei synny valumia, koska tilalla käytetty esikuivattu rehu varastoidaan tiiviissä muovipakkauksissa, jolloin pu ris te nesteen määrä on vähäinen. Tila ei sijaitse pohjavesialueen lähellä, joten pohjaveteen liittyvä riski on epätodennäköinen. Vesistöön on mat kaa noin 300 metriä. Vesistöihin liittyvä riski on minimoitu asianmu kai sil la rakenteilla ja toimintatavoilla. Rakennukset, rakennelmat ja laitteet pidetään kunnossa huoltamalla ne riittävän usein. Lietelantasäiliöiden mahdollisia vuotoja tark kaillaan säännöllisesti ja ryhdytään välittömästi tarvittaviin kor jaus toimen pi tei siin. Lietesäiliöiden tyhjentäminen on niiden rikkoontuessa en si si jai nen toimenpide. Lannalle etsitään tilapäinen varasto lä hinaa pu reis ta. Polttoainesäiliöt tullaan sijoittamaan betonialustalle, josta mah dol linen vuoto havaitaan nopeasti ja voidaan ryhtyä tarvittaviin toi men pitei siin polttoaineen keräämiseksi. Varastossa pidetään imey tys turvet ta mahdollisen vuodon varalta. Vuodoista ja onnettomuuksista ilmoitetaan ym pä ris tön suo je lu vi ranomai sil le. Tilalla on käytössä agrikaatti sähkökatkojen varalta. Tulipalon va ralle tilalla on riittävästi ensisammutuskalustoa ja navetassa on lisäksi pa lo pos ti. Tilalla on laadittu pelastussuunnitelma.

15 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78) Ympäristölautakunta TOIMINNANHARJOITTAJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR KIS TA MI SEK SI Hakija ei ole tehnyt hakemuksen lisäksi muuta esitystä lu pa määräys ten tarkistamiseksi. 11. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupamääräysten tarkistamishakemus on toimitettu Ylä-Savon SOTE ky:n ympäristölautakunnalle Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Kiuruveden kaupungin il moi tustau lul la Kuulutus on lähetetty naapureille kirjeenä Tarkastukset ja täydennykset Tarkastus on tehty toiminnan sijaintipaikalla Tar kas tukseen osallistuivat Marja Lilja, Juhani Lilja, ym pä ris tön suo je lu tar kasta ja Johanna Narvi ja vs. ympäristönsuojelutarkastaja Maija Ny känen. Tarkastuksessa kuultiin toiminnanharjoittajaa lu pa ha ke muk sesta. Neuvottelun yhteydessä lupahakemuksen tietoja tarkennettiin. Tar kas tuk ses ta tehty pöytäkirja on liitetty lupahakemuksen asia kirja-ai neis toon Lausunnot Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä tehty mielipiteitä Hakijan vastine Vastinetta ei tarvinnut pyytää. Valmistelijan päätösehdotus: 12. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta tarkistaa ja muuttaa ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisesti MTY Lilja, kiinteistöllä sijait se van eläinsuojan toimintaa koskevan Kiuruveden kaupungin tekemän päätöksen lupamääräykset kuulumaan ko ko naisuu des saan kappaleessa 13 esitetyksi.

16 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78) Ympäristölautakunta Vastine muistutukseen Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä sen johdosta ole jä tetty muistutuksia. 13. LUPAMÄÄRÄYKSET KOKONAISUUDESSAAN Yleiset määräykset Eläinsuojaan saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmää rät: Lypsylehmät 38, hiehot 13 ja vasikat (< 6 kk) 16 (noin 294 eläin yk sik köä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannan tuo tan to tai muut ympäristövaikutukset eivät keskimäärin ylitä edel lä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ym pä ristö vai ku tuk sia. Perustelut: Lupa on myönnetty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun mu kai ses ti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kul loi sen kin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uu si misen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen pe rus tee na olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puit teis sa siten, että tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ym päris tö vai ku tuk sia. (YSL 43 ) Lannan varastointi Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän va rastoin tiin. Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuu kauden laskennallista varastointitilavuutta. Lannan varastointitilaksi voidaan lukea tilan omien säiliöiden ohella vuokratut säiliöt sekä myös lie te kui lu jen tilavuus. Varastotilaisuudessa on otettava huomioon eläin suo jan pesuvedet ja avoimiin säiliöihin kertyvät sadevedet. Varastointitilavuudesta voidaan vähentää laidunkauden tuottama lan ta mää rä, kuitenkin niin, että lannan varastointitilavuudet riittävät myös poikkeustilanteisiin. Riittävän suurilla lantavarastoilla var miste taan, että lannan levitys voidaan toteuttaa sekä viljelyn että ym päris tö hait to jen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. Hakijalla on käy tös sä riittävästi omaa lietelannan varastointitilavuutta, kun eläinten vuotuinen laidunnus huomioidaan. Kuivikelannan va ras toin ti ti lavuus on riittävä lannan 12 kk:n varastointiin. (YSL 4, 7-8, 43, VNA 931/ ) Eläinsuojan rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee yllä pi tää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat

17 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78) Ympäristölautakunta nes teet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Raken teet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lie te säiliöt ja lantalana toimivat vanhat rehusiilot on tyhjennettävä ja niiden kun to on tarkastettava vuosittain. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sel lai sia, ettei lietesäiliöiden ja lantalan tyhjennyksen, lannan siir tojen ja kuljetuksen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Mahdolliset vuo dot on siistittävä. Kuivikelannan varastoinnissa käytettävät vanhat rehusiilot on kunnos tet ta va tiiviiksi ja niiden edustalle on rakennettava ajoluiska tai kyn nys, jotta nesteet eivät pääse valumaan siilojen ulkopuolelle. Rehu sii lo jen eteen ja kuivikelannan lastauspaikalle tulee rakentaa tiivis kuor maus laat ta valumien estämiseksi. Vanhat rehusiilot tulee saattaa tämän määräyksen mukaiseksi mennessä. Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kulje tus asiamukaisin laittein estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosit tai sil la tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mah dol liset vauriot havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. (YSL 4, 7-8, 43, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 931/ ) Lannan käyttö Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lan nan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan ra vin ne si säl töön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa pel toa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asian mukai set kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava luvan mu kaisel le eläinmäärällä vähintään 34,4 ha. Lannan levitysajankohtaa valit taes sa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naa purus tol le aiheutuva hajuhaitta. Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muas sa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähin tään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi ha 3,5 hiehoa kohden, yksi ha 4,5 nuorkarjaa kohden sekä yksi ha 11 va sikkaa kohden. Vähimmäispeltoalan määrittelyn perustana on lannan kes ki mää räi nen fosforisisältö sekä ympäristöministeriön ko ti eläin talou den ympäristönsuojelusta antama ohje Hakijalla on käy tet tä vis sä riittävästi peltohehtaareja lannan levitykseen. Lannan le vi tys ajan koh taa koskeva määräys on tar peen mahdollisesti ai heutu van hajuhaitan ennaltaehkäisemiseksi. (YSL 4, 5, 7-8, 43, 45, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 931/ )

18 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78) Ympäristölautakunta Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua ter veyshait taa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maa pe rän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan hait taa ympäristölle. Kemikaalit ja ongelmajätteet on varastoitava tiivis poh jai ses sa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä tal teen. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tii vis poh jai sella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön ei kä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otet ta va huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä läm pimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläinjät tee seen. Pilaantuneet rehut ja kuivikkeet on varastoitava tiiviillä alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu ympäristöhaittaa. Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja poh ja vesien pilaantumista. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varas toin nis sa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tö tur val li suus oh jeis sa annetut määräykset. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen kä sit te lys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläinjät tei den varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaan tu mi sen vaaraa eikä terveyshaittaa. Valtioneuvoston nitraattiasetus edellyttää puristenesteiden tal teenot toa ja varastointia tiiviissä säiliössä. Esikuivatuksesta huolimatta tuo re re hus sa voi olla puristenestettä. Pilaantuneen rehun pu ris tenes te on yhtä ravinnepitoista kuin tuoreen säilörehun puristeneste. (YSL 7, 8 ja 43, JäteL 12, NaapL 17, VNA 931/ ) Polttonestesäiliö tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä ko nei den tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säiliöi den vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mahdol lis ta kerätä talteen. Polttonestesäiliö tulee olla varustettu la pones tol la, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polttonestesäiliön kunto on tar kas tet ta va riittävän usein ja tarvittaessa huollettava. Säiliön lä heisyy des sä tulee olla riittävästi imeytysainetta polttoainevuotojen varal le. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maahan päässyt öljy on kerät tä vä välittömästi talteen. Polttonestesäiliön sijoituspaikka ja säiliövarusteet tulee saattaa tämän määräyksen mukaiseksi mennessä.

19 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78) Ympäristölautakunta Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttö tar koi tuk seen sa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pie nen tää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öl jy vuo to ris kiä. (YSL 7, 8 ja 43 ) Jätehuolto Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toimi tet ta va niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kelpaa ma ton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jät teen käsittelyyn. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai nii hin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheu tua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon jär jes tä misel le. Ongelmajätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa ongel ma jät teen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava Kiuru ve den kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Jos karjasuojan wc:tä käytetään ja jätevedet johdetaan lietesäiliöön, ve sien mikrobiologista turvallisuutta tulee valvoa omavalvonnalla siten, että sairaana karjasuojan wc:tä ei käytetä. Jos riittävää oma valvon taa ei voida noudattaa, wc on poistettava käytöstä tai wc:n vedet on johdettava omaan asianmukaiseen käsittelyjärjestelmään tai umpi kai voon. Jos tulevaisuudessa eläinsuojan sosiaalitiloja re mon toidaan wc:n osalta tai ne uusitaan kokonaan, tulee wc-vedet johtaa asian mu kai seen käsittelyjärjestelmään tai umpikaivoon. Sako- ja umpikaivolietteiden sekä muiden vastaavien lietteiden le vittä mi nen omille pelloille on sallittua, kun lietteet ensin stabiloidaan. Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoi te, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset vel volli suu det noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset sel vil lä olo vel vol li suu det sekä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon huo leh ti mis vel vol li suu det. Jätelain 6 :n määritelmän mukaan vanhan lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Val tio neu vos ton jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koot ta va, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asian mu kai nen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi so vel tuvat jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puu jäte) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Pol tetta va puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskas me tal le ja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pin ta kä sitel lys sä puussa.

20 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78) Ympäristölautakunta Hakija esittää, että navetan wc-vedet johdetaan edelleen lie te säi liöön mikäli wc:tä käytetään. Eläinsuojan wc-vedet voidaan johtaa suo raan lietesäiliöön. Koska wc-vesien lietteitä ei voida kohtuullisin me ne tel min stabiloida, tulee omavalvonnalla tai muuten tulee varmis tua siitä, ettei pellolle kulkeudu wc-vesien mukana tau din ai heutta jia. Haja-asutusalueen jätevesien käsittelysäädökset koskevat myös eläinsuojan wc:n jätevesien käsittelyä. Jos tulevaisuudessa eläin suo jan wc:tä remontoidaan tai uusitaan kokonaan, on tässä yhtey des sä kohtuullista vaatia wc-ve sil le oma käsittelytapa, jotta wc-ve sien käsittelystä ei aiheudu tau ti ris kiä. Saostus- ja umpikaivolietteet tai muut vastaavat lietteet voivat si sältää taudinaiheuttajia, joten liete on stabiloitava ennen pellolle le vittä mis tä. (YSL 43 ja 45, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17, VNa 209/2011, Kiu ru ve den kaupungin jätehuoltomääräykset 2005) Paras käyttökelpoinen tekniikka Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heutta mien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 4, 5, 43, YSA 19 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huollois ta ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tar kas tuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat: - Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä - Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat - Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat - Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset ti lanteet Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa tavil la. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ym pä ris tö lu pavi ran omai sel le. Myös toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava.

21 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78) Ympäristölautakunta Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole si tou tunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoi tet ta va ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ym pä ris töhait taa, on ilmoitettava välittömästi ympäristölupaviranomaiselle. Ilmoi tus tulee tehdä esimerkiksi lietesäiliön rikkoontuessa. Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja ra ken teiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Mää räyk set kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räys ten valvomiseksi. (YSL 46, 81 ja 90, JäteL 12, ) 14. RATKAISUN PERUSTELUT 14.1 Lupamääräysten tarkistamisen perusteet Eläinsuojan toiminnalle annettu ympäristölupa on myönnet ty toistaiseksi voimassa olevana. Toistaiseksi voimassa olevan ym pä ris tö lu van lupamääräykset on YSL 55 2 mom:n mukaisesti mää rä ajoin tarkistettava. Hakemus lupamääräysten tarkistamisesta oli tehtävä viimeistään vuoden 2011 loppuun mennessä. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan tarkistettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ym pä ristön suo je lu lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaa ti muk set. Toimittaessa tämän päätöksen tarkistettujen lupamääräysten mu kaises ti laitoksen toiminnasta ei nykytietämyksen perusteella aiheudu yk si nään tai muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muu ta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai poh jave den pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, ve den han kin nan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyt tö mah dol lisuu den vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapu ruus suh teis ta annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä tarkistettaessa on otettu huomioon toiminnan ai heut tama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaa va mää räyk set. Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista koske vas sa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan tarkistettujen määräys ten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttö kel poi sen tekniikan mukaista toiminnan sijaintipaikan olo suh teissa.

22 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78) Ympäristölautakunta Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu, lisätty tai pois tet tu siten, että määräykset kokonaisuudessaan vastaavat Ylä-Sa von SOTE ky:n ympäristölautakunnan nykyään myöntämien pää tös ten linjauksia. Selkeyden vuoksi tähän lupamääräysten tarkis ta mis ta koskevaan päätökseen on sisällytetty myös sellaiset aiem man ympäristöluvan lupamääräykset, joita ei olisi ollut tarpeen muut taa lainsäädännössä tai toiminnan ympäristövaikutuksissa tapah tu nei den muutosten takia. Päätöksessä annetaan uudet määräykset lantavarastojen tyh jen tämi ses tä, lietteen kuljetuksesta, lannan levityksestä, kemikaalien, raa ka-ai nei den ja jätteiden varastoinnista ja käsittelystä, eläinjätteen kä sit te lys tä, tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä. Näitä määräyksiä ei ol lut aiemmin myönnetyssä ympäristöluvassa. Lannan ja puristenesteiden varastointia ja käsittelyä sekä jä te huoltoa koskevia määräyksiä täsmennetään siten, että ne sisällöltään vas taa vat nykyvaatimuksia ja -käytäntöjä. Määräysten antamisen toi mi val lan perustana ovat seuraavat säännökset: YSL 43-46, YSA Määräyksen antamisen sisällölliseen säännökseen on vii tat tu kunkin lupamääräyksen yhteydessä Poistettujen lupamääräysten perustelut Lupamääräys 3 on poistettu, koska nautaeläinjätettä ei saa nykyään hau da ta. 15. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR- KIS TA MI NEN Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laa jen ta miseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 28 ) Luvan haltijan on mennessä tehtävä hakemus toi mi valtai sel le ympäristölupaviranomaiselle lupamääräysten tar kis ta mi seksi. Hakemuksessa on esitettävä ainakin tiedot eläinmääristä, käy tössä olevien lietesäiliöiden varastointitilavuuksista, käytössä olevasta lan nan le vi tys alas ta, toiminnan ympäristövaikutuksista (ml. ha ju ti lanne) sekä selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyt tä mi ses tä ja mah dol li suuk sis ta vähentää toiminnasta aiheutuvia ym pä ris tö hait toja. (YSL 55 ) Korvattavat päätökset Päätös korvaa Kiuruveden kaupungin ympäristölautakunnan tekemän ympäristölupapäätöksen.

23 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78) Ympäristölautakunta ASETUSTEN NOUDATTAMINEN Jos ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla annetulla asetuksella an ne taan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai lu vas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mises ta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa val tio neu vos ton asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraat tien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) annettuja mää räyk siä ja ohjeita. 17. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen ( ). Tämä päätös on lainvoimainen , jos päätökseen ei haeta muu tos ta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoi mai sek si tuloa. 18. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 41 43, 45 46, 52, 54 56, 81, 90, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 7, 18, 19, 30 ja 37 Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vie mä ri ver kosto jen ulkopuolisilla alueilla (VNa 209/2011) Lisäksi on otettu huomioon Kiuruveden kaupungin ym pä ris tön suo jelu mää räyk set 2012, Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräykset 2005, maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, ) sekä Ym pä ris tö mi nis te riön antama ohje Kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lus ta KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Koska hakemus on tullut vireille , luvan saajalta peritään tä män lupamääräysten tarkistamisen käsittelystä 500 euroa Ylä- Savon SOTE kuntayhtymän yhtymähallituksen hy väk symän taksan kohdan 5.2 perusteella (lupapäätöksen tarkistamista kos ke van hakemuksen käsittelymaksu voidaan määrätä 50 % maksu tau lu kos sa esitettyä lupamaksua pienemmäksi).

24 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78) Ympäristölautakunta LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 20.1 Päätös Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet sekä valvontaviranomaisille ja asiassa yleistä etua valvoville vi ranomai sil le. Päätös toimitetaan seuraaville: - MTY Lilja - Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue - Kiuruveden kaupunginhallitus - Ympäristönsuojelun tehtäväalue/kiuruveden toimipiste Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätöksen anta mi ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muis tu tuksen asiassa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille YSL 38 :n 2 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville: - Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös julkaistaan Kiuruveden kaupungin ilmoitustaululla. 21. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Julkipanopäivä on Päätöksen antopäivä on MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal linto-oi keu teen. Lupapäätös annetaan Kiuruveden kaupungin il moi tustau lul le asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jol loin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on teh tävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä ( mennes sä). Va li tus ai kaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Va litus kir jel mä liit tei neen on toimitettava Ylä-Savon SOTE kun ta yh tymän ym pä ris tö lau ta kun nal le osoitteeseen PL 4, Iisalmi, ympä ris tö- ja ter veys val von ta pal ve lut. Valitusosoitus on liitteenä.

25 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78) Ympäristölautakunta Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ympäristölautakunta hyväksyy MTY Liljan eläinsuojaa koskevan ympä ris tö lu van lupamääräysten muuttamisen valmistelijan ehdotuksen mu kai ses ti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Jouko Tenhunen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 9.03.

26 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78) Ympäristölautakunta Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Rissanen Seppo, Kiuruvesi 208/ /2013 Ymplk 138 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Johanna Narvi, puh ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta hakemuksesta ympä ris tö lu pa mää räys ten tarkistamiseksi. Hakemus koskee lypsykarjatilan toimintaa Kiuruveden kaupungin Re mes ky läs sä, tilalla Jouhteninen RN:o 5:2. 2. HAKIJA Seppo Rissanen Pyhännäntie KIURUVESI Liike- ja yhteisötunnus on Tilatunnus: Hakija toimii yhteyshenkilönä (puh ). 3. TOIMINTA SEKÄ TOIMINNAN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 44 lypsylehmälle, 18 hie holle, 15 kasvavalle (6-12 kk) ja 10 vasikalle (<6kk). Eläinsuoja sijaitsee Kiuruvedellä Remeskylässä, Jouhteninen - nimisellä tilalla RN:o 5:2 ( ). Eläinsuojan kart ta koor dinaa tit ovat P: ja I: Tilan omistaa hakija. Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselle alueelle. Tilalla on harjoitettu maataloutta vuodesta 1939 lähtien. Eläinsuojan si jain ti pai kal la tarkin voimassa oleva kaava on Pohjois-Savon maakun ta kaa va 2030, jossa eläinsuojan sijaintipaikka on merkitty kaa vamer kin näl lä MT maatalousalue. Eläinsuoja ja pellot eivät sijaitse luoki tel lul la pohjavesialueella. Osa tilan pelloista rajoittuu vesistöön (Jouhtenuspuro). Lähin ve sistö (Jouhtenisenlampi) sijaitsee eläinsuojasta noin 450 metriä poh joiseen. Tilakeskus sijaitsee Koskenjoen valuma-alueella Lähim mät asuinrakennukset sijaitsevat noin m etäisyydellä ti la kes kuk ses ta. Lähin vapaa-ajanasunto sijaitse noin 600 m etäisyy del lä Jouhtenisenlammen rannalla.

27 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78) Ympäristölautakunta HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 55 2 mom. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a-kohdan mukaan eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai vas taa lannantuotannoltaan vähintään 210 lihasialle tarkoitettua eläin suo jaa, on ympäristölupavelvollinen. Hakemus on pantu vireille Kiuruveden kaupungin ym pä ris tö lau takun nan tekemän ympäristölupapäätöksen nojalla, jos sa on määrätty tekemään hakemus lupamääräysten tar kis ta misek si mennessä. 5. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 11 a-kohdan mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee eläinsuojan ym pä ris tö lu pa ha ke muk sen, joka on tarkoitettu vähintään 30 ja alle 75 lypsylehmälle tai lannantuotannoltaan vastaa vähintään 210 ja al le 1000 lihasian eläinsuojaa. Kiuruveden kaupungissa kunnan ympä ris tön suo je lu vi ran omai se na toimii Ylä-Savon SOTE ky:n ym pä ristö lau ta kun ta. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kiuruveden kaupungin ympäristölautakunnan ympäristölupapäätös Ympäristölupa on myönnetty eläinsuojalle, jossa on paikat 42 lypsylehmälle ja muulle karjalle. Eläinsuojan vanha karjarakennus on rakennettu vuonna Raken nus ta käytetään nykyisin varastona. Uusi, nykyinen kar ja ra kennus on rakennettu vuonna 2001 (rakennuslupa ). Myös tuore re hu sii lot ja isompi lietesäiliö on rakennettu vuonna Vanhan lie te säi liö on rakennettu vuonna Lämpökeskus on rakennettu Tilalla on lisäksi vanha konehalli, joka on rakennettu vuonna Nyt uudempi konehalli on rakenteilla. Toimintaa koskevat peltovuokrasopimukset on esitetty ha ke musasia kir jois sa. Tila on liittynyt ympäristötukeen nykyisellä toimikaudella

28 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 12/ (78) Ympäristölautakunta Tarkistettavan ympäristöluvan lupamääräykset Eläinsuojan pohjarakenteiden on oltava vesitiiviitä ja siten ra kennet tu ja, etteivät lanta, virtsa ja muut niihin tulevat nesteet pääse valu maan ympäristöön. Lietesäiliön on oltava tiivis ja se on mi toi tet tava 12 kk varastointitilavuutta varten. Lietesäiliötä on tarkkailtava sään nöl li ses ti ja varattava turvetta mahdollisten vuotojen torjuntaan. (1.) Hajuhaittojen vähentämiseksi lietteen käsittelyssä on nou da tet tava valtioneuvoston asetusta 931/2000. (2.) Tilalla syntyvät jätteet toimitetaan alueelliseen jätekeskukseen. Jät tei den polttaminen on kielletty. Kuolleet eläimet voidaan haudata maa han tai toimittaa alueelliseen keräykseen eläinlääkäreiden ohjei den mukaisesti. (3.) Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Kiuruveden kaupungin ym pä ris tö lau ta kun nal le. (4.) Toiminnan rakenteet on pidettävä hakemuksessa ja lupaehdoissa esi te tys sä kunnossa. 7. TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET Tilan toiminta on pysynyt lähes samana kuin ympäristöluvassa on määritelty. Lypsylehmien osalta nykyinen eläinmäärä on 44, koska jo rakennusvaiheessa välivarastoksi merkitty tila on muu tet tu kahdeksi lehmäpaikaksi. Hiehopaikkoja on edelleen 18. Kas va via ja vasikoita mahtuu eläinsuojaan nykyisin enimmillään noin 25 kpl, joista noin 15 on kasvavia (6-12 kk) ja 10 vasikoita (alle 6 kk). Nykyinen eläinten määrä eläinpaikkojen mukaan laskettuna on 362 eläinyksikköä. Maidontuotantoa on vuodessa noin litraa. Hakija esittää jatkavansa toimintaa samassa laajuudessa. Eläinpaikkojen nykyinen määrä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Jouhteninen- tilan eläinsuojan eläinpaikat. Nykyiset eläinpaikat Lypsylehmä 44 Hiehot 18 Kasvavat 15 Vasikat 10