Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kämäräinen Hannu, Kiuruvesi

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kämäräinen Hannu, Kiuruvesi 286/ /2014 Ymplk 121 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsimäki, puh ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta hakemuksesta ympä ris tö lu pa mää räys ten tarkistamiseksi. Hakemus koskee sikalan toimintaa Kiuruveden kaupungin Luu pu veden kylällä, tilalla Uudismaa RN:o 84:1. 2. HAKIJA Kämäräinen Hannu Salahmintie Kiuruvesi Hakija toimii yhteyshenkilönä (puhelin ). Liike- ja yhteisötunnus: Tilatunnus: TOIMINTA SEKÄ TOIMINNAN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Lupaa haetaan toiminnalle, jossa eläinsuojaan sijoitetaan enintään 64 emakkoa porsaineen, 500 lihasikaa, 12 siitossikaa/ensikkoa sekä 2 karjua. Eläinsuoja sijaitsee Kiuruveden kaupungin Luupuveden kylällä, Uudis maa -nimisellä tilalla RN:o 84:1 ( ). Eläinsuojan kartta koor di naa tit (YKJ) ovat I: ja P: Tilan omistaa hakija. Ympäristölupa (9/2002) on myönnetty Han nu Kämäräiselle, joka hakee ympäristöluvan lupamääräysten tar kis ta mis ta. Eläinsuoja ja pellot eivät sijaitse luokitellulla poh ja ve sialu eel la. Tilan alueella ei ole arvokkaita luontokohteita tai suo je lualuei ta. Luupuveden lintujärvet 27 (Kaislanen) sijaitsee 840 m etäisyy del lä pohjoiseen ja Luupuveden lintujärvet (useita eri yksityisen suo je lu aluei ta) n m itään.

2 Lähimpään vesistöön Välijoki on matkaa noin 950 m koilliseen. Tilakeskus sijaitsee Välijoen-Suojoen valuma-alueella Lähin asuinkiinteistö sijaitsee 240 m etäisyydellä eläinsuojasta lounaa seen. Vapaa-ajan kiinteistöjä ei sijaitse lähistöllä. 4. HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 55 2 mom. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a-kohdan mukaan eläin suo ja, joka on tarkoitettu vähintään 60 emakolle tai 210 li ha sialle on ympäristölupavelvollinen. Hakemus on pantu vireille Kiuruveden kaupungin ym pä ris tön suo je lusih tee rin (9/2002) viranhaltijapäätöksenä tehdyn ym pä ris tölu pa pää tök sen nojalla, jossa on määrätty tekemään hakemus lu pamää räys ten tarkistamiseksi vuoden 2012 loppuun mennessä. 5. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 11 a-kohdan mukaan kun nan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee eläinsuojan ym päris tö lu pa ha ke muk sen, joka on tarkoitettu vähintään 60 ja alle 250 täy si kas vui sel le emakolle sekä ympäristölupahakemuksen, joka on tar koi tet tu vähintään 210 ja alle 1000 lihasialle. Kiuruveden kau pungis sa ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Ylä-Savon SOTE ky:n ym pä ris tö lau ta kun ta. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojelusihteerin ym pä ris tö lu papää tös (9/2002). Ympäristölupa on myönnetty eläin suo jal le, jossa on paikat 610 lihasialle ja ensikolle sekä 70 emakolle. Eläinsuojaan liittyvät seuraavat rakennusluvat: yhdistelmäsikala ( , ), tiineytyssikala ( , ) sekä luo musi ka la ( , ). Lietesäiliö (maanalainen) 60 m³ on rakennettu vuonna Lie tesäi liö (katettu betonilaatoilla) 150 m 3 on rakennettu vuonna Lie te säi liö (katettu) 500 m³ on rakennettu 1980-luvulla. Lietesäiliö (avoin) 920 m³ on rakennettu vuonna Katettu kuivalantala (870

3 m³) on rakennettu vuosina 2001 (rakennuslupa ) ja sitä on laajennettu vuonna 2004 (rakennuslupa ). Lisäksi kiinteistöllä sijaitsee varasto, lämpökeskus, olkivarasto, kuivaa mo sekä konevarasto. Lämpökeskus on rakennettu vuonna 2007, kuivaamo 1980-luvulla ja konevarasto 1970-luvulla. Toimintaa koskevat vuokrasopimukset ja lannan luovutussopimukset on esitetty hakemusasiakirjoissa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään nykyisellä so pi mus kau della. Pohjois-Savon maakuntakaavassa kohde sijaitsee maa ta lous val taisel la alueella (MT 240). 6.1 Tarkistettavan ympäristöluvan lupamääräykset Eläinsuojan pohjarakenteiden on oltava vesitiiviitä ja siten ra ken nettu ja, etteivät lanta, virtsa ja muut niihin tulevat nesteet pääse va lumaan ympäristöön. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan on oltava tiiviitä ja lantala on mitoitettava 12 kk varastointitilavuutta varten. Lantaloita on tarkkailtava säännöllisesti ja varattava turvetta mahdollisten vuoto jen torjuntaan. (lupamääräys 1) Kynnökselle levitettävä lanta on mullattava vuorokauden kuluessa lan nan levityksestä. Vesistöön rajoittuvien peltolohkojen varrelle on jä tet tä vä vähintään 10 m suojakaistat, jolle lantaa ei levitetä. (lu pamää räys 2) Tilalla syntyvät jätteet on toimitettava alueelliseen jätekeskukseen. Jät tei den polttaminen on kielletty. Rehumuovit on toimitettava jä te keräyk seen ellei polttamista voida järjestää lämpökattilassa. Kuol leet eläimet voidaan haudata maahan tai toimittaa alueelliseen ke räykseen eläinlääkärin antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti. (lu pamää räys 3) Olemassa oleville polttoainesäiliöille on rakennettava katoksellinen suo ja laat ta vuoden 2004 loppuun mennessä. (lupamääräys 4) Mikäli toistaiseksi voimassa oleviin lannan vastaanottosopimuksiin tu lee muutoksia, asiasta on ilmoitettava kunnan ym pä ris tön suo je lu viran omai sel le. (lupamääräys 5) Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Kiuruveden kaupungin ympä ris tö lau ta kun nal le (lupamääräys 6)

4 Toiminnan rakenteet on pidettävä hakemuksessa ja lupaehdoissa esi te tyis sä kunnossa. Rakenteita on tarkkailtava ja rakenteiden kunto ja mahdolliset poikkeamat merkitään tarkkailukirjaan. Lie te säi liöiden ympärillä olevien salaojien purkuvesiä on tarkkailtava tar vit taessa ja vähintään kerran vuodessa. Tarkkailukirjanpito tulee esittää viran omai sel le sitä pyydettäessä. (lupamääräys 7) 7. TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET Sikala on muutettu luomuyhdistelmäsikalaksi vuonna 2013, jolloin sika laan on rakennettu ulkotarhat. Tila on luomutuotannossa, mutta pel lot ovat vielä siirtymävaiheessa ja kokonaan luomussa vuonna Tuotannossa olevien emakoiden määrä on 64 kpl 8 emakon ryh missä. Ryhmäporsituskierron väli on kolme viikkoa, jolloin vuodessa por sii 17 ryhmää. Vieroitettuja porsaita on emakkoa kohti n. 10 kpl, jol loin vuodessa syntyy lihasikoja noin 1360 kpl. Normaalilla kierrolla li ha si ko ja on eläinsuojassa keskimäärin 460 kpl. Syntyneet porsaat kas va te taan tilalla ja myydään teuraiksi 5,5-6 kk:n ikäisinä. Lisäksi eläin suo jas sa on karjuja 2 kpl ja siitossikoja 20 kpl. Eläinten määrä eläin yk si köi nä laskettuna on 700 eläinyksikköä. Lihantuotantoa on noin 97200kg vuodessa. Hakija esittää jatkavansa toimintaa nykyisessä laajuudessa. Eläinpaikkojen nykyinen määrä ja ympäristöluvassa ollut eläin mää rä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Eläinsuojan eläinpaikat Nykyiset eläinpaikat Ympäristölupa Emakot Lihasiat tai kasvatettavat sii tossiat Käytännössä eläinsuojaa ei voida pitää jatkuvasti täynnä. Por si tuskar si noi den pesun takia tiloihin tarvitaan väljyyttä. Tilalla oleva emak ko mää rä ei tuota tarpeeksi lihasikoja siten, että eläinsuoja olisi ko ko ajan täynnä. Ympäristölupaa haetaan 64 emakolle porsaineen, 500 lihasialle, 12 siitossialle ja 2 karjulle. Tilan toimintaa on harjoitettu ympäristölupapäätöksen sekä mui den määräysten mukaisesti. Tarkastuksella on an net tu ohjeita polttoaineiden varastointiin liittyen.

5 Esikuivattua säiliörehua tehdään 50 t/v pyöröpaaleihin. Säi lön tä ainet ta ei käytetä. Eläinten rehuna käytetään myös viljaa yhteensä noin 300 tonnia vuodessa. Vilja kuivataan eikä säilöntäaineita käy tetä. Esikuivatusta rehusta ei hakijan mukaan juurikaan muodostu pu ris tenes tet tä. Talouskeskuksen vesi on kaupungin vesi. Vanha porakaivo on käytet tä vis sä häiriötapauksissa. Veden kulutus vuodessa on noin 2500 m³. Tilalla on käytössä kaksi polttoainesäiliötä. Säiliöiden koot ovat 2000 litraa (vuodelta 2005) ja 5000 litraa (vuodelta 2008) lit ran säiliö on vain viljankuivaamon käytössä. Säiliöt on sijoitettu ka tok sen alle suoja-altaaseen. Katos on mahdollista lukita litran säi liössä ei ole laponestoa eikä ylitäytönestoa. Tankkauspaikka on maapoh jal la. Polttoainetta kuluu vuodessa noin litraa. Muita öljytuotteita säi ly te tään 250 l konehallissa. Hallissa on betonilattia eikä siellä ole vie mä riä. Koneiden huolto tehdään kokonaan itse. Kasvinsuojeluaineita ja lannoitteita ei käytetä. Rehunsäilöntäaineita käy te tään liemirehun seassa. Säilöntäaineita on varastoituna 400 l si ka lan rehustamossa 200 litran tynnyreissä. Tiloissa on betonilattia ja lattiakaivo. Eläinten lääkkeet säilytetään sikalan toimiston jääkaapissa. Ma to lääke säilytetään astiassa sikalan toimistossa. Eläinsuojissa ei käy te tä pesuaineita. Desinfiointiaineita säilytetään 5 kg sikalan las taus ti lassa. Jaloittelutarhan pinta-ala on 936 m². Reunuksen korkeus 30 cm. Poh ja ma te ri aa li on betoni. Tarhassa ei ole ruokintaa. Tarha on käytös sä viiden kuukauden ajan touko-syyskuussa. Tarhat tyhjennetään tar vit taes sa kuivalantalaan. Käytännössä tyhjennystä on tarvinnut teh dä 1,5-4 viikon välein. Virtsa ja sadevedet kerätään vi no kui vi kepoh jan alaosassa sijaitsevilla kaivoilla ja johdetaan imu lan nan pois toput kis ton kautta lietesäiliöön. Lannan käsittely Lanta käsitellään lietelannalla ja kuivalannalla. Lietelannalla olevat eläin pai kat ovat lihasiat 160 kpl, siitossiat 12 kpl, karjut 2 kpl sekä ema kot porsaineen 48 kpl. Kuivalannalla ovat lihasiat 400 kpl, emakot porsaineen 24 kpl (astutus ja jatkoimeytys).

6 Lietesäiliöiden koot ovat 60 m³, 150 m³, 500 m³ ja 920 m³. Lisäksi liete kui lu jen tilavuus on 150 m³. Lietesäiliötilavuutta on käytössä yhteen sä 1780 m³. Lietekuilujen toimintaperiaatteena on imulannan pois to. Iso säiliö täytetään altapäin ja muut säiliöt täytetään päältä. Lie te säi liöt on tehty betonielementeistä ja niissä on betonista valetut poh jat. Ison säiliön aitauksen todettiin tarkastuksella olevan huo nokun toi nen. Pesuvesiä muodostuu vuodessa noin 5 m³. Pesuvedet johdetaan liete säi li öön. Navetassa on wc, jonka vedet johdetaan lietesäiliöön. WC-ve siä ei ole mahdollista stabiloida erikseen. Lietesäiliöt tyhjennetään vuosittain. Lietesäiliöihin ei kerry räys täs vesiä. Kuivalantala muodostuu kahdesta eri osasta. Yhteensä tilavuutta on käy tös sä noin 870 m³. Lantalat on varustettu kaivoilla, joiden kautta virt sa johdetaan lietesäiliöön. Kuivalantalan laajennuksen edustalla ei ole kynnystä. Kummankaan lantalan osan edessä ei ole kuormaus laat taa. Tarkastuksella todettiin, että toisen kuivalantalan ta kanurk ka oli huonokuntoinen ja sieltä aiheutui valumaa lantalan ul kopuo lel le. Kuivikepohjan tilavuus on 23 m³. Pinta-alaa on yhteensä 455 m² ja kui vik keen paksuus on 5 cm. Kuivikkeena käytetään olkea. Reunat ovat cm korkeita. Taulukko 2. Lietelannan varastointitarve eläinsuojan mak si mi eläinmää räl le Eläin kpl 12 kk (m3) Emakot porsaineen Lihasiat Siitossiat 14 33,6 Sadevedet 371 Pesuvedet 5 Virtsa kuivalantalasta 484 Yhteensä 1550 Tilavuutta on käytössä 1780 m³. Lietteen varastointitilavuus on riit tävä 12 kk:n varastointia varten. Taulukko 3. Kuivalannan varastointitarve eläinsuojan mak si mi eläinmää räl le Eläin kpl 12 kk (m3) Emakot porsaineen 24 72

7 Lihasiat Yhteensä 352 Virtsa 484 (lietesäiliöön) Tilavuutta on käytössä yhteensä 870 m³ sekä kuivikepohjan ti la vuus. Laskennallisesti tilavuus on riittävä 12 kk:n varastointia var ten. Käytännössä tilavuutta kuitenkin tarvitaan enemmän, koska ja loit telu tar hois ta lanta tyhjennetään kuivalantalaan. Tällöin osa lie te lan nalla olevista eläimistä tuottaakin kuivalantaa ulkona ollessaan. Tois taisek si kuivalannan varastointitilat ovat riittäneet, mutta tar kas tuk sen yhteydessä toiminnanharjoittajalla oli epäilys, että sikalan toi mies sa täydellä kapasiteetilla, voi tila käydä ahtaaksi. Nitraattiasetuksen mukaisesti lannan ja virtsan varastointitilan tulee ol la riittävän suuri, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aika na kertynyt lanta. Pilaantuneita rehuja syntyy vuodessa 2 tonnia ja ne varastoidaan kui va lan ta las sa ennen levittämistä peltoon. Lannan levitys Lanta käytetään lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti tilan omil la pelloilla 43,03 ha ja vuokrapelloilla 20,49 ha. Lisäksi hakijalla on lannan luovutussopimus 20 hehtaarin levitysalalle. Yhteensä lannan levitykseen käytettävää pinta-alaa on käytössä 83,52 ha Lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala vaatimus (YM-ohje 2009) eläinsuojan maksimieläinpaikkojen mukaiselle eläinmäärälle on 91,3 ha. Hakija esittää, että eläinsuojan tuotannossa olevien eläin paik ko jen tarve on pienempi kuin eläinsuojan pohjapiirustuksen mu kai nen paikkamäärä. Hakija esittää lupahakemuksen täy den nykses sä, että eläinsuojassa on tuotannossa kerrallaan 64 emakkoa por sai neen, 460 lihasikaa, 2 karjua ja 20 siitossikaa. Kyseinen eläinmää rä vaatii peltopinta-alaa yhteensä 78,6 hehtaaria. Osa pelloista rajoittuu vesistöön Välijoki. Lietelanta levitetään tällä het kel lä pintalevityksenä. Tilalla on käytössä sijoituslevitin, mutta liet tees sä olevan oljen takia sitä ei ole pystynyt käyttämään. Tila on har kin nut lannan separointilaitteiston hankkimista, jolloin lietteen mul taus onnistuisi. Jätevedet sekä päästöt vesiin Eläinsuoja ja lantavarastot ovat tiiviitä, eikä valumia vesistöön aiheudu. Tilalla olevan kuivalantalan nurkka tullaan korjaamaan. Lan nan levitys tehdään nitraattiasetuksen, viljelysuunnitelmien ja ym pä ris tö tu ki eh to jen mukaisesti. Välijoen varressa on suo ja vyö hy kenur mi (40 m).

8 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Toiminnasta ei aiheudu haitallisia päästöjä maaperään ja poh ja veteen, kun eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet ovat tiiviit ja kun kui valan ta lan nurkka korjataan. Vaikutus ilmanlaatuun Hajuhaittaa tulee lannan levityksestä sekä lisäksi sikalan toi min nas ta jonkin verran normaalia sikalaa enemmän sikojen ulkoilutuksen vuok si. Melu ja tärinä Melua aiheutuu auto- ja traktoriliikenteestä. Teuraiden noutoja on n. kah den viikon välein, rehuja ja viljojen kuljetuksia 1-2 kertaa / kk. Lan nan levitys tapahtuu pääasiassa touko-kesäkuussa. Lisäksi lantaa levitetään vähän myös nurmille kesä-heinäkuussa. Sisäinen liikenne on normaalia maa- ja kotitalouteen liittyvää lii kennet tä. Melusta ei arvioida aiheutuvan haittaa naapureille. Jätteet Jätteitä muodostuu tilan asuinrakennuksessa, rehujen va ras toin nissa sekä eläinsuojarakennuksessa. Tilalla muodostuvat jätteet on esitet ty taulukossa 4. Taulukko 4. Tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittely. Jäte Muodostuva määrä vuosittain Sekajäte 5,2 m³ Muovit 200 kg Kuolleet eläimet 2 t Metalliromu 1000 kg Pilaantuneet rehut 2 t Jäteöljyt, akut ja loisteputket 200 kg - Sekajäte varastoidaan 300 litran astiassa ja toimitetaan kunnalliseen jätehuollon keräilyyn (tyhjennys 1 krt/ 3 vkoa). - Muovit laitetaan sekajätteeseen. - Kuolleet siat haudataan maahan tai haaskanpitäjät hakevat. Kuolleet siat välivarastoidaan rautakontissa. - Metalliromu toimitetaan metallinkeräykseen. - Pilaantuneet rehut sekoitetaan kuivalantaan tai levitetään peltoon en nen kyntöä.

9 - Jäteöljyt, akut ja loisteputket toimitetaan vaarallisen jätteen ke räykseen. 8. TOIMINNAN TARKKAILU Toiminnan tarkkailuna on EU-kirjanpito ja tuotannon tark kai lu oh jelma. Käyttötarkkailua ja rakenteiden tarkkailua tehdään päivittäin. Lan tava ras to jen kunto tarkistetaan tyhjennysten yhteydessä. Vi ran omai sille raportoidaan merkittävistä muutoksista ja häiriötilanteista. 9. POIKKEUKSELLISET TILANTEET 9.1 Riskinarviointi Toiminnan riskejä ovat pidemmät sähkökatkot, tulipalo ja vakavat siko jen tarttuvat taudit. 9.2 Toimet häiriötilanteiden varalta Sähkökatkojen varalta on traktorikäyttöinen aggregaatti ja rehua säkki ta va ra na, jos automaattiruokintalaitteessa on pidempi häiriö. Tulipaloa varten on sikalassa Elotec palohälytinjärjestelmä ja jau hesam mut ti mia eri puolilla sikalaa 3 kpl ja muissa rakennuksissa 5 kpl. Li säk si lämpökeskus on rakennettu täysin erilleen yli 30 m päähän muis ta rakennuksista. Pelastussuunnitelma on laadittu pari vuotta sit ten. Sikojen tarttuvia tauteja vastaan pyritään suojautumaan sikalassa siten, että ylimääräisiä henkilöitä ei päästetä sikalaan ja siat ostetaan vain tiloilta, joissa tauteihin varautuminen on kunnossa. Lisäksi välte tään kuljetuksien risteävää liikennettä. Vesikatkoksen aiheutuessa sikojen juottoon voidaan käyttää tilan pora kai von vettä. Polttoaineiden vuotoja voidaan imeyttää olkeen. Häiriötilanteista, joista voi aiheutua päästöjä ympäristöön, il moi tetaan viranomaisille 10. TOIMINNANHARJOITTAJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR KIS TA MI SEK SI Hakija ei ole tehnyt hakemuksen lisäksi muuta esitystä lu pa mää räysten tarkistamiseksi.

10 11. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupamääräysten tarkistamishakemus on toimitettu Ylä-Savon SOTE ky:n ympäristölautakunnalle Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Kiuruveden kaupungin il moi tus taulul la Kuulutus on lähetetty naapureille kir jeenä Tarkastukset ja täydennykset Tarkastus on tehty sijaintipaikalla Tarkastukseen osal listui vat Hannu Kämäräinen sekä ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsi mä ki. Tarkastuksessa kuultiin toiminnanharjoittajaa lu pa ha ke mukses ta. Neuvottelun yhteydessä lupahakemuksen tietoja tar ken net tiin. Tarkastuksesta tehty pöytäkirja on liitetty lupahakemuksen asia kirja-ai neis toon. Hakemusta on pyydetty täydentämään Täydennys on toimi tet tu Lausunnot Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty kuulutusaikana muistutuksia eikä tehty mieli pi tei tä Hakijan vastine Vastinetta ei tarvinnut pyytää. Valmistelijan päätösehdotus: 12. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta tarkistaa ja muuttaa ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisesti Hannu Kämäräisen, kiinteistöllä sijaitsevan eläinsuojan toimintaa koskevan Kiu ru ve den kaupungin ympäristönsuojelusihteerin (9/2002) te ke män päätöksen lupamääräykset kuulumaan kokonaisuudessaan kap palees sa 13 esitetyksi.

11 12.1 Vastine muistutukseen Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä sen johdosta ole jä tetty muistutuksia. 13. LUPAMÄÄRÄYKSET KOKONAISUUDESSAAN Yleiset määräykset Eläinsuojaan saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmää rät: 64 emakkoa porsaineen, 514 lihasikaa ja kasvatettavaa siitos si kaa (noin 732 eläinyksikköä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edel lyt täen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät kes ki mää rin ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lan nan tuotan toa ja ympäristövaikutuksia. Perustelut: Lupa on myönnetty hakijan esityksen mukaisesti ottaen huo mi oon eläinsuojan maksimieläinpaikkojen määrä sekä tilan toimin ta pe ri aa te. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdel la kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uu si mi sen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lu pa päätök sen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläin yk sik kö määrän puitteissa siten, että tuotanto tai muut ympäristövaikutukset ei vät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai mui ta ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lannan varastointi Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän va rastoin tiin. Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuu kauden laskennallista varastointitilavuutta. Lannan varastointitilaksi voidaan lukea tilan lietesäiliöiden ja kuivalantaloiden lisäksi myös lie tekui lu jen tilavuus. Varastotilavuudessa on otettava huomioon eläinsuo jan pesuvedet ja avoimiin säiliöihin kertyvät sadevedet. Riittävän suurilla lantavarastoilla varmistetaan, että lannan levitys voi daan toteuttaa sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannal ta parhaaseen aikaan. Hakijan käytössä on riittävästi lietelannan ja kuivalannan varastointitilavuutta 12 kk:n ajaksi. Määräyksellä este tään maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumista. (YSL 4, 7-8, 43, VNA 931/ ) Eläinsuojan ja jaloittelutarhan rakenteet sekä lantavarastojen ra ken teet tulee ylläpitää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muo dos tu vat nesteet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ym päris töön. Rakenteet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuo sit tain.

12 Lietesäiliöt on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuo sittain. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyhjen nyk sen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse ta pah tumaan vuotoja. Mahdolliset vuodot on siistittävä. Lietesäiliöiden ai dat on kunnostettava. Jos lietesäiliöistä aiheutuu naapurustoon kohtuutonta hajuhaittaa, niin lietesäiliöt tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla kat teel la esim. turpeella, styroxrouheella tai muulla vastaavalla mate ri aa lil la. Kuivalantalan eteen tulee rakentaa tiivis kuormauslaatta valumien es tä mi sek si. Lantalan laajennusosan eteen tulee lisäksi rakentaa kyn nys. Kuormauslaatta ja kynnys tulee rakentaa viimeistään mennessä. Kuivalantalan huonokuntoinen nurkkaus on kor jat ta va tiiviiksi vuoden 2014 aikana. Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kulje tus asiamukaisin laittein estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosit tai sil la tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mah dol liset vauriot havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. Tarvittaessa lietesäiliön kattaminen vähentää lähiympäristön häi riinty vil le kohteille aiheutuvaa hajuhaittaa. Kuormauslaatan ja kynnyksen rakentamisella sekä lantalan kor jauksel la estetään maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumista. (YSL 4, 7-8, 43, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 931/ ) Lannan käyttö Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lan nan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan ra vin ne si säl töön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa pel toa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asian mukai set kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava hakemuksen ja lupamääräyksen mukaisella eläinmäärällä vähintään 81,7 ha. Lannan levitysajankohtaa valittaessa on otettava huomioon ym pä ris töviih tyi syys te ki jät ja naapurustolle aiheutuva hajuhaitta. Lisäksi lannan levitys on kielletty yleisinä juhlapyhinä. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa lajis ta riippuen vähintään m levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla.

13 Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muas sa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähin tään 1 peltohehtaari 2,7 emakkoa, 9 lihasikaa, 6 siitossikaa sekä 4,5 karjua kohden. Vähimmäispeltoalan määrittelyn perustana on lan nan keskimääräinen fosforisisältö sekä ympäristöministeriön ko tieläin ta lou den ympäristönsuojelusta antama ohje Ha ki jal la on käytettävissä riittävästi peltohehtaareja lannan levitykseen. Lannan levitysajankohtaa koskeva määräys on tarpeen mah dol li ses ti aiheutuvan hajuhaitan ennaltaehkäisemiseksi. Valtioneuvoston antaman asetuksen mukaan maataloudesta pe räi sin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemiseksi (931/2000) ta lousve den hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jä tetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riip puen vähintään metrin levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ym pä ris tön suo je lus ta antaman ohjeen mukaan eläinten lai dun ta mi ses sa kaivoihin ja vedenottamoihin tulee jättää ta paus kohtai ses ti riittävät suojaetäisyydet, vähintään nitraattiasetuksen suo sitte le mat metriä. (YSL 4, 5, 7-8, 43, 45, 46, NaapL 17-18, JäteL 13, VNA 931/ , liite 3) Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua ter veyshait taa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maa pe rän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan hait taa ympäristölle. Rehupaalit on avattava tiiviillä alustalla. Ke mikaa lit ja vaaralliset jätteet on varastoitava tiivispohjaisessa va ras tossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien pi laan tu mis ta. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden va rastoin nis sa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tötur val li suus oh jeis sa annetut määräykset. (YSL 7, 8 ja 43, JäteL 12 ja 13, NaapL 17, VNA 931/ ) 13.7 Kuolleita emakoita, siitossikoja ja lihasikoja ei saa haudata luvan saajan kiinteistölle jälkeen. Kuolleet emakot, sii tossiat ja lihasiat on toimitettava paikkaan, jolla on lupa käsitellä eläin jätet tä tai asianmukaiseen ja sallittuun hyötykäyttöön. Kuolleet por saat ja synnytyksestä peräisin oleva eläinjäte on toimitettava paik kaan, jolla on lupa käsitellä eläinjätettä tai ne voidaan haudata luvan saajan kiinteistölle hyväksyttyyn paikkaan.

14 Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tii vis poh jai sella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön ei kä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otet ta va huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä läm pimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläin jättee seen. Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien pi laan tu mis ta. Jätehuollossa tulee käyttää parasta taloudellisesti käyt tö kel pois ta tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ym pä ris tö hai tan torjuntamenetelmää. Eläinjätteen laajamittainen hävit tä mi nen hautaamalla luvan saajan kiinteistölle ei ole asian mu kaista jätteenkäsittelyä. Suojatun säilytyspaikan vaatimuksella eh käistään maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa sekä ter veyshait to ja ja roskaantumista. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsit te lys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläin jät teiden varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pi laantu mi sen vaaraa eikä terveyshaittaa. (YSL 7, 8 ja 43, JäteL 12 ja 13, NaapL 17, VNA 931/ ) Polttonestesäiliö tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä ko nei den tankkauspaikka olla tiivis siten, että mahdolliset säiliön vuo dot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mahdollista ke rä tä talteen. Polttonestesäiliö tulee olla varustettuna laponestolla, lu ki tuk sel la sekä ylitäytönestolla. Polttonestesäiliössä on oltava tyyppi kil pi ja säiliön kunto on tarkastettava riittävän usein ja tar vit taes sa huollettava. Säiliön läheisyydessä tulee olla riittävästi imey tys ai net ta polttoainevuotojen varalle. Mahdollisessa va hin ko ti lan tees sa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Polttoainesäiliöiden varustus ja tankkauspaikka tulee saattaa tämän mää räyk sen mukaiseksi mennessä. Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttö tar koi tuk seen sa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pie nen tää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öl jy vuo to ris kiä. (YSL 7, 8 ja 43 ) Jätehuolto Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toi mitet ta va niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kel paama ton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jät-

15 teen käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai nii hin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheu tua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon jär jes tä misel le. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa vaa ral li sen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on nou da tet tava Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Koska eläinsuojan wc:n jätevedet johdetaan lietesäiliöön, jätevedet tu lee stabiloida tai vesien mikrobiologista turvallisuutta tulee valvoa oma val von nal la siten, että sairaana karjasuojan wc:tä ei käytetä. Jos sta bi loin ti ei ole mahdollista eikä riittävää omavalvontaa voida noudat taa, wc on poistettava käytöstä tai wc:n vedet on johdettava omaan asianmukaiseen käsittelyjärjestelmään tai umpikaivoon. Jos tu le vai suu des sa eläinsuojan sosiaalitiloja remontoidaan wc:n osalta tai ne uusitaan kokonaan, tulee wc-vedet johtaa asianmukaiseen käsit te ly jär jes tel mään tai umpikaivoon. Eläinsuojaan on myös mah dollis ta asentaa kuivakäymälä. Sako- ja umpikaivolietteiden sekä muiden vastaavien lietteiden levittäminen omille pelloille on sallittua, kun lietteet ensin stabiloidaan. Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoi te, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset vel volli suu det noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset sel vil lä olo vel vol li suu det sekä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon huo leh ti mis vel vol li suu det. Jätelain 6 :n määritelmän mukaan vanhan lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Valtio neu vos ton jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koot tava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmu kai nen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi so vel tu vat jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puu jä te) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Pol tet ta va puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai ras kas metal le ja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pin ta kä si tel lys sä puussa. Hakija esittää, että eläinsuojan wc-vedet johdetaan edelleen lie te säili öön. Eläinsuojan wc-vedet voidaan johtaa suoraan lietesäiliöön. Mikä li wc-vesien lietteitä ei voida kohtuullisin menetelmin stabiloida, tulee omavalvonnalla tai muuten varmistua siitä, ettei pellolle kul keu du wc-vesien mukana taudinaiheuttajia. Haja-asutusalueen jä te ve sien käsittelysäädökset koskevat myös eläinsuojan wc:n jä te ve sien käsittelyä. Jos tulevaisuudessa eläinsuojan wc:tä remontoidaan tai uusitaan kokonaan, on tässä yhteydessä kohtuullista vaatia wc-ve sille oma käsittelytapa, jotta wc-vesien käsittelystä ei aiheudu tau ti riskiä.

16 Saostus- ja umpikaivolietteet tai muut vastaavat lietteet voivat si sältää taudinaiheuttajia, joten liete on stabiloitava ennen pellolle le vit tämis tä. (YSL 43 ja 45, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17, Kiuruveden kau pun gin jätehuoltomääräykset 2005) Paras käyttökelpoinen tekniikka Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heutta mien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 4, 5, 43, YSA 19 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huollois ta ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tar kas tuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat: - Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä - Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat - Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat - Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset ti lanteet Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa tavil la. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ym pä ris tö lu pavi ran omai sel le. Myös toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava. Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole si tou tunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoi tet ta va ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristölupaviranomaiselle. Il moitus tulee tehdä esimerkiksi lietesäiliön rikkoontuessa tai polt to ai nesäi liön vuototilanteessa. Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja ra ken teiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi.

17 Mää räyk set kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räys ten valvomiseksi. ( YSL 46, 81 ja 90, JäteL 12, ) 14. RATKAISUN PERUSTELUT 14.1 Lupamääräysten tarkistamisen perusteet Eläinsuojan toiminnalle annettu ympäristölupa on myön netty toistaiseksi voimassa olevana. Toistaiseksi voimassa olevan ympä ris tö lu van lupamääräykset on YSL 55 2 mom:n mukaisesti määrä ajoin tarkistettava. Hakemus lupamääräysten tarkistamisesta oli teh tä vä viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan tarkistettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ym pä ristön suo je lu lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaa ti muk set. Toimittaessa tämän päätöksen tarkistettujen lupamääräysten mu kaises ti laitoksen toiminnasta ei nykytietämyksen perusteella aiheudu yk si nään tai muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muu ta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai poh jave den pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, ve den han kin nan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyt tö mah dol lisuu den vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapu ruus suh teis ta annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä tarkistettaessa on otettu huomioon toiminnan ai heut ta ma pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaava mää räyk set. Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista kos ke vassa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan tarkistettujen mää räys ten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyt tö kel poisen tekniikan mukaista toiminnan sijaintipaikan olo suh teis sa. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu, lisätty tai pois tet tu siten, että määräykset kokonaisuudessaan vastaavat Ylä-Sa von SOTE ky:n ympäristölautakunnan nykyään myöntämien pää tös ten linjauksia. Selkeyden vuoksi tähän lupamääräysten tar kista mis ta koskevaan päätökseen on sisällytetty myös sellaiset ai emman ympäristöluvan lupamääräykset, joita ei olisi ollut tarpeen muuttaa lainsäädännössä tai toiminnan ympäristövaikutuksissa ta pah tunei den muutosten takia. Päätöksessä annetaan määräykset lantavarastojen tyhjentämisestä, liet teen kuljetuksesta, lannan levityksestä, kemikaalien, raa ka-ai neiden ja jätteiden varastoinnista ja käsittelystä, eläinjätteen kä sit te lys-

18 tä, tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista sekä parhaan käyt tökel poi sen tekniikan käyttämisestä. Lannan varastointia ja käsittelyä sekä jätehuoltoa koskevia mää räyksiä täsmennetään siten, että ne sisällöltään vastaavat ny ky vaa ti muksia ja -käytäntöjä. Määräysten antamisen toimivallan perustana ovat seuraavat säännökset: YSL 43-46, YSA Määräyksen anta mi sen sisällölliseen säännökseen on viitattu kunkin lu pa mää räyksen yhteydessä Poistettujen lupamääräysten perustelut Lupamääräys 2 on poistettu, koska lietteen levitystä sääntelee valtio neu vos ton asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsystä (931/2000). 15. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR KIS- TA MI NEN Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laa jen ta miseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 28 ) Luvan haltijan on mennessä tehtävä hakemus toi mi valtai sel le ympäristölupaviranomaiselle lupamääräysten tar kis ta mi seksi. Hakemuksessa on esitettävä ainakin tiedot eläinmääristä, käy tössä olevien lietesäiliöiden ja lantaloiden varastointitilavuuksista, käytös sä olevasta lannanlevitysalasta, toiminnan ympä ristövaikutuksista (ml. hajutilanne) sekä selvitys parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan käyttämisestä ja mahdollisuuksista vähentää toi min nas ta aiheutuvia ympäristöhaittoja. (YSL 55 ) Korvattavat päätökset Päätös korvaa Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojelusihteerin (9/2002) tekemän ympäristölupapäätöksen. 16. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN Jos ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla annetulla asetuksella an ne taan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai lu vas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mises ta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa val tio neu vos ton asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) annettuja määräyk siä ja ohjeita.

19 17. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen ( ). Tämä päätös on lainvoimainen , jos päätökseen ei haeta muu tos ta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoi mai sek si tuloa. 18. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 41 43, 45 46, 52, 54 56, 81, 90, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 7, 18, 19, 30 ja 37 Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) Lisäksi on otettu huomioon Kiuruveden kaupungin ym pä ris tön suo jelu mää räyk set 2012, Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräykset 2005, maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, ) sekä Ym pä ris tö mi nis teriön antama ohje Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Koska hakemus on tullut vireille , on hakemuksen kä sit telys sä sekä lupamääräysten perusteluissa sovellettu hakemuksen vireil le tulohetkellä voimassaollutta ympäristönsuojelulakia (86/2000). Ym pä ris tö lu van valvonta tehdään jatkossa voimaan tulleen ym pä ris tön suo je lu lain (527/2014) säännösten mukaisesti. 19. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Koska hakemus on tullut vireille , luvan saajalta peritään tä män lupamääräysten tarkistamisen käsittelystä 1050 euroa Ylä- Sa von SOTE kuntayhtymän yhtymähallituksen hyväk sy män taksan kohdan 5.2 perusteella. Lupapäätöksen tar kis tamis ta koskevan hakemuksen käsittelymaksu voidaan määrätä 30 pro sent tia 3 :n mukaista maksua (Eläinsuojan ympäristölupa 1500 eu roa) pienemmäksi. Kuulutuskustannukset peritään todellisten kulu jen perusteella. 20. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 20.1 Päätös

20 Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet sekä val von ta vi ran omai sil le ja asiassa yleistä etua valvoville vi ran omai sille. Päätös toimitetaan seuraaville: - Hannu Kämäräinen - Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue - Kiuruveden kaupunginhallitus - Ympäristönsuojelun tehtäväalue/kiuruveden toimipiste Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an tami ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asias sa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille YSL 38 :n 2 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville: - Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös julkaistaan Kiuruveden kaupungin ilmoitustaululla. 21. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Julkipanopäivä on Päätöksen antopäivä on MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal lin to-oikeu teen. Lupapäätös annetaan Kiuruveden kaupungin il moi tus tau lulle asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on teh tä vä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä ( men nes sä). Va li tus ai kaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Va li tus kir jel mä liit tei neen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle osoit tee seen PL 204, VAASA. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ympäristölautakunta tarkistaa ja muuttaa ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisesti Hannu Kämäräisen, kiinteistöllä sijaitsevan eläinsuojan toimintaa koskevan ym pä ris tölu van lupamääräyksiä valmistelijan ehdotuksen mukaisesti.

21 Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.