Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Ruhanen Mika ja Teija, Kiuruvesi

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Ruhanen Mika ja Teija, Kiuruvesi 236/ /2013 Ymplk 9 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Johanna Narvi, puh ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta hakemuksesta ympä ris tö lu pa mää räys ten tarkistamiseksi. Hakemus koskee lihakarja- ja emolehmätilan toimintaa Kiuruveden kau pun gin Kalliokylässä, tilalla Sivula RN:o 6:4. 2. HAKIJA Ruhanen Mika ja Teija Ahopellontie KIURUVESI Hakija toimii yhteyshenkilönä (puhelin ) Liike- ja yhteisötunnus: Tilatunnus: TOIMINTA SEKÄ TOIMINNAN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tilan eläinsuojassa on paikat 60 emolehmälle, 30 hieholle, 30 li hanau dal le ja 60 vasikalle (alle 6 kk). Eläinsuoja sijaitsee Kiuruvedellä Kalliokylässä, Sivula - nimisellä tilal la RN:o 6:4 ( ). Eläinsuojan karttakoordinaatit ovat P: ja I: Tilan omistavat hakijat. Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselle alueel le. Tilalla on harjoitettu maataloutta noin 1930-luvulta lähtien. Tilal la on kaksi navettaa. Vanhemmassa navetassa on paikat hiehoille ja uudemmassa pihattonavetassa on paikat emolehmille sekä li hanau doil le. Eläinsuoja ja pellot eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.

2 Osa tilan pelloista rajoittuu valtaojaan ja vesistöön (Pökspuro, Tikkasen jo ki, Haahkarinjoki, Iso-Haahkari, Kokonlampi, Kokkopuro, Pas kon lam pi). Lähin vesistö, Koivujärvi, sijaitsee n. 1 km etäi syy dellä eläinsuojasta etelään. Tilakeskus sijaitsee Koivujärven va luma-alu eel la Lähin asuinkiinteistö sijaitsee eläinsuojasta noin 200 m etäisyydellä poh joi seen päin. Lähin vapaa-ajan asunto sijaitsee noin 300 m etäisyy del lä tilasta. 4. HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 55 2 mom. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a-kohdan mu kaan eläinsuoja, joka vastaa lannantuotannoltaan vähintään 210 li ha sial le tarkoitettua eläinsuojaa, on ympäristölupavelvollinen. Hakemus on pantu vireille Kiuruveden kaupungin ym pä ris tön suo je lusih tee rin tekemän viranhaltijapäätöksen nojalla, jossa on määrätty tekemään hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi vuoden 2012 loppuun mennessä. 5. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 11 a-kohdan mu kaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee eläinsuojan ympä ris tö lu pa ha ke muk sen, joka lannantuotannoltaan vastaa vä hin tään 210 ja alle 1000 lihasian eläinsuojaa. Kiuruveden kaupungissa ympä ris tön suo je lu vi ran omai se na toimii Ylä-Savon SOTE ky:n ym pä ristö lau ta kun ta. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojelusihteerin viranhaltijapäätös Ympäristölupa on myönnetty eläinsuojalle, jossa on paikat 60 emolehmälle, 30 yli 6 kk:n ikäiselle hieholle, 30 lihanaudalle ja noin 60 vasikalle. Nykyinen toiminta on aloitettu vuonna Vanhempi kar ja ra kennus on rakennettu vuonna Navettaa on laajennettu vuosina 1981 ja Uusi karjarakennus on rakennettu vuosina (ra ken nus lu pa ). Lietesäiliöistä 250 m 3 säiliö on rakennettu vuonna 1981 ja 800 m 3 lie te säi liö vuonna Lantala on rakennettu vuonna Uudet

3 re hu sii lot on rakennettu vuonna Jaloittelutarhat on rakennettu vuon na 2006 ja ne on katettu vuonna Toimintaa koskevat vuokrasopimukset on esitetty ha ke mus asia kirjois sa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudelle Eläinsuojan sijaintipaikalla tarkin voimassa oleva kaava on Pohjois-Sa von maakuntakaava 2030, jossa eläinsuojan kohdalla ei ole mer kin tö jä. 6.1 Tarkistettavan ympäristöluvan lupamääräykset Eläinsuojiin saa yhteensä sijoittaa enintään 60 emolehmää, 30 yli 6 kk:n ikäistä hiehoa, 30 lihanautaa ja noin 60 vasikkaa. Eläinsuojissa saa yhteensä olla eläinpaikkoja enintään 180 naudalle. Eläinmäärää voi daan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainit tu jen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. (1.) Eläinsuojan pohjarakenteiden on oltava vesitiiviitä ja siten ra ken nettu ja, etteivät lanta, virtsa ja muut niihin tulevat nesteet pääse va lumaan ympäristöön. Lietesäiliöiden ja lantalan on oltava tiiviitä ja ne on mitoitettava 12 kk varastointitilavuutta varten siten, että lie te säiliöi hin mahtuu vuosittain lantakertymä (700 m 3 ), puristenesteet (25 m3) ja sadevedet (n. 200 m 3 ). Kuivalantalaan on mahduttava vä hintään 7 kk:n lantakertymä (758 m 3 ). Lietesäiliöitä on tarkkailtava sään nöl li ses ti ja varattava turvetta mahdollisten vuotojen torjuntaan. Lie te säi liöi den salaojien purkuputkia on tarkkailtava tarvittaessa tai vä hin tään vuosittain. (2.) Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Ko ti eläinsuo jaan johtavan karjakujan/kulkuaukon tulee olla liettymätön ja sellai nen, jotta kulkuväylälle kertyvä lanta voidaan tarvittaessa poistaa. Kar ja suo jan katolta kulkeutuvat sadevedet tulee ohjata sivummalle kul ku väy lien kohdalta. Laidunnettaessa tulee karjan kulkua rajoittaa alueil la, joilla eläimet voivat veteen päästessään aiheuttaa liet ty mistä, hygienia haittaa ja sen seurauksena ympäristön pilaantumista. Lan nan sekä jätevesien varastoinnin ja käsittelyn tulee tapahtua siten, ettei lantaa ja jätevesiä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheu te ta kohtuutonta rasitusta. (3.) Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan pel to vil je lys tä varten tulee varata peltoalaa vähintään 42,5 ha. Vesis tö jen varteen tulee jättää nitraattiasetuksen edellyttämä vä hin tään 5 m suojavyöhyke, jolle ei typpilannoitusta tehdä. (4.)

4 Tilalla syntyvät jätteet on toimitettava alueelliseen jätekeskukseen. Jät tei den polttaminen on kielletty. Rehumuovit on toimitettava jä teke räyk seen, ellei polttamista voida järjestää lämpökattilassa. Kuolleet eläimet voidaan haudata maahan tai toimittaa alueelliseen keräyk seen eläinlääkärin antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti. On gel ma jät teet (jäteöljyt, akut ja loisteputket) on toimitettava on gelma jät tei den keräyspisteeseen. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tu lee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. (5.) Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet sekä jätteet on varas toi ta va ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiis teyt tä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pin ta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympä ris töl le. Polttoainesäiliö ja tankkauspaikka tulee suojata be to ni laatal la siten, että mahdolliset valumat eivät pääse imeytymään maa perään. (6.) Luvanhakijan on oltava riittävän selvästi selvillä toimialansa par haan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloi hin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (7.) Toiminnan muutoksista ja mahdollisista häiriötilanteista, jotka saat tavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava vä lit tömäs ti Kiuruveden ympäristöviranomaiselle. (8.) Luvanhaltijan on tarkkailtava lietesäiliöiden kuntoa säännöllisesti. Mi kä li rakenteissa tai säiliöiden toimintaan liittyvissä laitteissa ha vaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. (9.) Luvan haltijan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kir jan pi dos ta on toimitettava Kiuruveden ym pä ris tön suo je lu vi ranomai sel le vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Vuo si yh teen vedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lannan vastaanottosopimuksista ja levitysajoista - tiedot toteutuneista lantamääristä - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja kä sit te ly tavois ta - tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poik keuksel li sis ta tilanteista (10.) Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä il moi tus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Kiuruveden ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sel le. (11.)

5 Toiminnan lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on il moitet ta va Kiuruveden kaupungin ympäristölautakunnalle. (12.) 7. TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET Tilan toiminta on pääosin samanlaista kuin voimassa olevassa ympä ris tö lu vas sa. Vanha navetta on käytössä hiehoilla, joita mahtuu na vet taan enimmillään 30 kpl. Vanhasta navetasta on poistettu parret ja tila on nykyisin pihatto tyyppinen. Uudemmassa pi hat tonavetas sa on paikat enimmillään 60 emolehmälle ja 30 lihanaudalle. Vasi koi den määrä 60 on säilynyt myös ennallaan. Vasikat syntyvät kevääl lä (maalis-huhti-toukokuussa) ja ovat laitumella syksyyn saakka. Emo leh mien vasikoista osa jää tilalle ja osa myydään eteenpäin. Tilan ne vaihtelee vuosittain. Välillä lehmävasikat jäävät tilalle kas vamaan ja välillä puolestaan sonnivasikat. Nykyinen eläinten määrä eläinpaikkojen mukaan laskettuna on 372 eläin yk sik köä. Hakija esittää jatkavansa toimintaa samassa laajuudessa. Eläin paikko jen nykyinen määrä ja ympäristöluvassa ollut eläinmää rä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Eläinsuojan eläinpaikat Nykyiset eläinpaikat Ympäristölupa Emolehmä Hieho Lihanauta Vasikka Lihantuotantoa on noin kg vuodessa. Tilan toimintaa on harjoitettu pääasiassa ympäristölupapäätöksen mukaisesti lukuun ottamatta: tarkastuksella esil le tullutta muovijätteen avopolttoa (lupamääräys 5). Nykyisin muo vi jä te toimitetaan sekajätteeksi. Myös lupamääräyksen 6 osalta tank kaus paik kaa ei ole tiivistetty betonilaatalla eikä luvanhakija ole toi mit ta nut vuosittain vuosiyhteenvetoa (lupamääräys 10.). Esikuivattua säiliörehua tehdään 600 tn vuodessa laakasiiloon. Puris te nes te pumpataan kokoojakaivoon, josta siirretään lietesäiliöön. Kai von koko 8 m 3. Säilöntäaineena käytetään biologista säi lön tä ainet ta ja sitä kuluu vuodessa noin 0,7 kg. Eläinten rehuna käytetään myös viljaa yhteensä noin 30 tonnia vuo-

6 des sa. Tilakeskuksen vesi tulee kaupungin vesiliittymästä. Veden kulutus tilal la on suunnilleen vuodessa 750 m 3. Tilalla on käytössä polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 3 m 3. Polt to aine säi liö on teräksinen ja se on käsitelty ulkopuolelta. Polt to ai ne säiliös sä ei ole tyyppikilpeä, Mika Ruhanen arvio säiliön olevan val mistet tu 1970-luvulla. Säiliö näytti vielä ehjältä, mutta säiliö on jo iäkäs ja sen vaihtoa uudempaan tulee harkita. Säiliö on sijoitettu valuma-altaaseen ja katokseen. Säiliössä on sähkö pump pu. Tankkauspaikkaa ei ole tiivistetty. Jäteöljyjä säilytettiin myös polttoainekatoksen valuma-altaassa. Muita öljytuotteita säilytetään 500 l polttoainekatoksessa Kasvinsuojeluaineita tilalla ei ole. Koneita huolletaan jonkin verran itse. Tilalla on korjaamo/konehalli, jossa on viemäröinti ja öljynerotin. Öljyn ero tin ta tarkkaillaan säännöllisesti ja se on tyhjennetty viimeksi tal vel la Tilan kaikki muut eläimet sonneja lukuun ottamatta laiduntavat. Suurin osa on laitumella yötä päivää, mutta pieni porukka (noin 26) pääsee halutessaan sisälle (lisäruokinta mahdollisuus). Laidunaika 5 kk ja laidunala 24 ha. Eläinten juottaminen: Juottovaunut, osittain pihatossa, hiehot pu rosta ja juottovaunusta. Käytössä on kiertävä ruokintapaikka, jonka käyttöaika kesässä on 30 vrk ja kerralla 2 vrk. Jaloittelutarha Tarhassa on emolehmiä 55 kpl ja lihanautoja 20 kpl. Tarhan pinta-ala on 2 * 250 m 2 ja tarhan pohjan materiaali on betonia. Reunan kor keus on 40 cm, kallistukset ovat keskelle, josta mahdolliset vedet kul keu tu vat samaan kokoomakaivoon kuivalantalan kanssa. Kaivon ko ko on 8 m 3. Jaloittelutarhan käyttöaika on 12 kk, suurin osa eläimistä kuitenkin

7 lai dun taa. Lannan käsittely jaloittelutarhoista tapahtuu siten, että etu kuor maajal la työnnetään kertynyt lanta lantalaan. Tyhjennystiheys vaihtelee, poi ki ma-ai ka na noin 1 viikon välein ja muulloin noin 3 viikon välein. Virtsa imeytyy kuivikkeeseen. Jaloittelutarhat on katettu kesällä 2011, joten sadevesiä ei pääse kertymään jaloittelutarhaan. Lannan käsittely Lannan käsittelyssä ei ole tapahtunut muutoksia. Vanhemmassa nave tas sa eläinten lanta käsitellään lietelantana ja uudemmassa pi hattonave tas sa on vinokuivikepohja. Lietelanta Lietelanta varastoidaan 12 kuukauden varastointiin mitoitetuissa varas tois sa. Vuoden aikana lietelantaa muodostuu 595 m 3 (eläinten lan ta 450 m 3, sadevedet 105 m 3, pesuvedet 10 m 3 ja puristeneste 30 m 3 ). Lisäksi lietesäiliöihin siirretään välillä kuivalantalan sa de vesiä. Kuivalantalan sadevedet kulkeutuvat kaivoon, josta ne pum pataan joko suoraan pellolle tai lietesäiliöihin. Sadevesiä muodostuu las ken nal li ses ti kuivalantalaan vuodessa noin 50 m 3. Vanhemman navetan vierustalla on kaksi lietesäiliötä. Vanhempi 250 m 3 lietesäiliö on harkkorakenteinen. Lietesäiliö näytti päällisin puo lin ehjältä. Lietesäiliö tyhjennetään vuosittain ja sen kunto tar kiste taan tyhjennyksen yhteydessä. Räystäsvedet eivät pääse lie te säi liöön. Suurempi 800 m 3 lietesäiliö on elementtirakenteinen. Säiliö näyt ti tiiviiltä ja se tyhjennetään vuosittain. Molemmat lietesäiliöt täytetään altapäin ja säiliöt ovat avoimia. Lie tekui lu ti la vuut ta on arviolta 50 m 3. Näin ollen lietteen va ras toin ti ti lavuut ta on yhteensä tilalla 1100 m 3. Lietesäiliöön johdetaan navetan pe su ve det arviolta 10 m 3 /vuosi. Navetassa ei ole wc:tä. Asuinrakennuksen jätevedet käsitellään 3 saostuskaivon kautta, jonka jälkeen jätevesi johdetaan avo-ojaan noin 100 m päähän. Kuivikelanta Emolehmät ja lihanaudat ovat vinokuivikepohjalla ja ma kuu par si järjes tel mäl lä. Kuivikkeena käytetään turvetta, olkea ja ruokahelpiä. Virt sa imeytetään kuivikkeeseen. Kuivitetun alueen pinta-ala on 600 m2 ja kuivikkeen paksuus on noin 10 cm.

8 Kuivikepohja tyhjennetään noin 3-4 päivän välein kuivalantalaan. Lantala tyhjennetään vuosittain. Lantalan edustalla on ajoluiska ja kuor maus laat ta. Lantalan kallistukset ovat sisäänpäin. Lantalan sade ve det johdetaan kokoomakaivoon, josta ne pumpataan lie te säi liöön tai suoraan pellolle. Lantalan pinta-ala 500 m 2 ja seinämän korkeus 2 m, joten lantalan ti la vuus on 1500 m 3. Kuivalantala näytti hyvä kuntoiselta ja tiiviiltä. Kuivikelanta varastoidaan 12 kuukauden varastointiin mitoitetussa kui va lan ta las sa. Vuoden aikana kuivikelantaa muodostuu 1350 m 3. Lannan levitys Lanta käytetään lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti tilan omil la 54 ha ja vuokra 35 ha pelloilla, yhteensä 89 ha. Lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala vaatimus (YM-ohje 2009) eläinsuojan eläinmäärälle on 49,14 ha. Kuivalannan levittää urakoitsija. Lietelanta levitetään itse ha ja le vi tykse nä. Tilalla on ollut käytössä myös letkulevitin, mutta sen käyttö on osoittautunut käytännössä hankalaksi. Ajankohdat (kevät,kesä,syksy): viikot 18 ( 50 %), 19 (10 %), 28 (20 %) ja 40 (20 %).Lannan patterointia on tehty kerran. Jätevedet sekä päästöt vesiin Toiminnasta ei muodostu päästöjä, jotka valuisivat suoraan pin ta vesiin. Karjarakennus ja lantavarastot sekä muut varastot ovat siten tiivii tä, ettei niistä tule suoria valumia vesistöön. Kuivikelanta käy tetään pelloilla lannoitteena nitraattiasetuksen, viljelysuunnitelman ja ym pä ris tö tuen eh to jen mukaisesti, minkä vuoksi lannasta ei aiheudu niin suuria päästöjä pintavesiin tai ympäristöön, että niillä olisi vai kutus ta pintaveden laatuun. Päästöjä voi esiintyä, jos lantavarastot eivät ole vesitiiviitä. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Toiminnalla ei ole vaikutusta maaperään ja pohjaveteen, koska tila tai pellot eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella ja toiminnasta ei ai heu du päästöjä maaperään.

9 Toiminnasta ei aiheudu haitallisia päästöjä maaperään ja poh ja veteen, kun polttoaineet varastoidaan suojatussa polttoainesäiliössä ja kun polttoaineen tankkauspaikka on tiivistetty. Polttoainesäiliö on kui ten kin jo vanha, joten riski sen hajoamiselle on olemassa, mikäli polt to ai ne säi liö tä ei tarkasteta säännöllisesti tai uusita kokonaan. Vaikutus ilmanlaatuun Vähäisiä hajupäästöjä lukuun ottamatta muita merkittäviä päästöjä ilmaan ei aiheudu. Hajupäästön on arvioitu olevan paikallinen ja sii tä ei arvion mukaan aiheudu haittaa ympärillä asuville. Melu ja tärinä Melua aiheutuu tilan autojen ja koneiden käytöstä lannan ja rehun ajoon. Myös tilalla käyvät kuljetusajoneuvot aiheuttavat melua. Ti lalla muodostuvasta melusta ei ole kuitenkaan haittaa ympäristölle. Jätteet Jätteitä muodostuu tilan asuinrakennuksessa, rehujen ja lan noit teiden varastoinnissa, karjarakennuksessa sekä koneiden ja laitteiden huol los sa. Tilalla muodostuvat jätteet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittely. Jäte Muodostuva määrä vuosittain Lanta n m 3 Yhdyskuntajäte 72 tonnia Muovijäte 200 kg Paperi ja pahvi n. 100 kg Kuolleet eläimet Metalli Pilaantunut rehu Jäteöljyt Käytetyt akut Käytetyt loisteputket 1 kpl n. 200 kg n. 2 tonnia 200 l 2 kpl 5 kpl - Lanta käytetään peltolannoitteena. - Yhdyskuntajäte varastoidaan 600 litran astiassa ja toimitetaan kunnalliseen jätehuollon keräilyyn (tyhjennys 1 krt/kk). - Muovit sekajäte. - Paperi ja pahvi poltetaan kattilassa. - Kuolleet eläimet toimitetaan raatokeräilyyn, Honkajoelle. - Metalliromu kierrätys.

10 - Pilaantunut rehu lantalaan. - Jäteöljyt ongelmajätekeräys. - Käytetyt akut ja loisteputket ongelmajätekeräys. 8. TOIMINNAN TARKKAILU Eläinsuojan rakenteita, lantavarastoja ja polttoainesäiliöiden kuntoa tark kail laan yleisesti käytön ja tyhjennysten yhteydessä. Lannan kulje tus ka lus to pidetään kunnossa. Toiminnan tarkkailuna on lisäksi pel to kir jan pi to sekä eläinrekisteri. 9. POIKKEUKSELLISET TILANTEET 9.1 Riskinarviointi Riskejä voi aiheuttaa raaka aineiden varastosta tulevat vuodot, tuo tan to ti lois ta tuleva vuoto, lantavarastosta tuleva vuoto, pel to-vil jelys sä tapahtuvat onnettomuudet, eläinsairaudet sekä tulipalot. Tilalla on tehty riskinarvioimiseksi laatusuunnitelma ja pe las tus suunni tel ma ohjeistuksineen. 9.2 Toimet häiriötilanteiden varalta Rakennukset, rakennelmat ja laitteet pidetään kunnossa huoltamalla ne riittävän usein. Polttoainesäiliö on sijoitettu asianmukaiseen suoja-altaaseen, josta mah dol li nen vuoto havaitaan nopeasti ja voidaan ryhtyä tarvittaviin toi men pi tei siin polttoaineen keräämiseksi. Jos vuotoja pääsee maape rään tai vesistöön, tehdään ilmoitus ympäristöviranomaiselle. Navetan tulipaloon on varauduttu ensisammutuskalustolla ja pa lopos til la. Tilalla on myös sähkökatkojen varalle aggregaatti. Turvetta on imeytysaineena saatavilla. Vuodoista ja onnettomuuksista ilmoitetaan ym pä ris tön suo je lu vi ranomai sil le. Tulipalotilanteissa ja eläinten massakuolemissa sekä tarttu vien eläintautien hoidossa noudatetaan viranomaisten mää räyk siä. 10. TOIMINNANHARJOITTAJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR KIS TA MI SEK SI Hakija ei ole tehnyt hakemuksen lisäksi muuta esitystä lu pa mää räysten tarkistamiseksi. 11. HAKEMUKSEN KÄSITTELY

11 Lupamääräysten tarkistamishakemus on toimitettu Ylä-Savon SOTE ky:n ympäristölautakunnalle Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Kiuruveden kaupungin il moi tus taulul la Kuulutus on lähetetty naapureille kirjeenä Tarkastukset ja täydennykset Tarkastus on tehty sijaintipaikalla Tarkastukseen osal listui vat Mika ja Teija Ruhanen sekä ympäristönsuojelutarkastaja Johan na Narvi. Tarkastuksessa kuultiin toiminnanharjoittajaa lu pa hake muk ses ta. Neuvottelun yhteydessä lupahakemuksen tietoja tarken net tiin. Tarkastuksesta tehty pöytäkirja on liitetty lu pa ha ke muksen asiakirja-aineistoon Lausunnot Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä tehty mielipiteitä Hakijan vastine Vastinetta ei tarvinnut pyytää. Valmistelijan päätösehdotus: 12. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta tarkistaa ja muuttaa ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisesti Mika ja Teija Ruhasen, kiinteistöllä sijaitsevan eläinsuojan toimintaa koskevan Kiuruveden kau pun gin ympäristönsuojelusihteerin tekemän pää töksen lupamääräykset kuulumaan kokonaisuudessaan kappaleessa 13 esitetyksi Vastine muistutukseen Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä sen johdosta ole jä tetty muistutuksia. 13. LUPAMÄÄRÄYKSET KOKONAISUUDESSAAN Yleiset määräykset

12 13.1. Eläinsuojaan saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmää rät: Emolehmät 60, hiehot 30, lihanaudat 30 ja vasikat (alle 6 kk) 60 (noin 372 eläinyksikköä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edel lyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät kes kimää rin ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lan nan tuo tan toa ja ympäristövaikutuksia. Perustelut: Lupa on myönnetty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun mu kai ses ti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kul loi sen kin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uu si misen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen pe rus tee na olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puit teis sa siten, että tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ym päris tö vai ku tuk sia. (YSL 43 ) Lannan varastointi Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän va rastoin tiin. Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuu kauden laskennallista varastointitilavuutta. Lannan varastointitilaksi voidaan lukea tilan omien lantavarastojen ja kuivikepohjien ohella vuokra tut lantalat. Varastotilaisuudessa on otettava huomioon eläin suojan pesuvedet ja avoimiin lantaloihin kertyvät sadevedet. Varastointitilavuudesta voidaan vähentää laidunkauden tuottama lan ta mää rä, kuitenkin niin, että lannan varastointitilavuudet riittävät myös poikkeustilanteisiin. Riittävän suurilla lantavarastoilla var mis tetaan, että lannan levitys voidaan toteuttaa sekä viljelyn että ym pä ristö hait to jen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. Hakijan käy tös sä on riittävästi lannan varastointitilavuutta 12 kk:n ajaksi. (YSL 4, 7-8, 43, VNA 931/ ) Eläinsuojan rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee yllä pi tää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nes teet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Raken teet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Kui va lanta la ja lietesäiliöt on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuo sit tain. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lan ta lan tyhjennyksen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse ta pah tumaan vuotoja. Mahdolliset vuodot on siistittävä. Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kulje tus asiamukaisin laittein estävät lannan ja muiden jätevesien pää-

13 syn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosit tai sil la tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mah dol liset vauriot havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. (YSL 4, 7-8, 43, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 931/ ) Lannan käyttö Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lan nan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan ra vin ne si säl töön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa pel toa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asian mukai set kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava luvan mu kaisel le eläinmäärällä vähintään 49,14 ha. Lannan levitysajankohtaa va lit taes sa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapu rus tol le aiheutuva hajuhaitta. Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muas sa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähin tään yksi peltohehtaari 2,5 emolehmää ja siitossonnia kohden, yk si ha 3,5 hiehoa kohden, yksi ha 2,7 sonnia (12-24 kk) kohden, yk si ha 3,5 sonnivasikkaa (6-12 kk) kohden sekä yksi ha 11 va sikkaa kohden. Vähimmäispeltoalan määrittelyn perustana on lannan kes ki mää räi nen fosforisisältö sekä ympäristöministeriön ko ti eläin talou den ympäristönsuojelusta antama ohje Hakijalla on käy tet tä vis sä riittävästi peltohehtaareja lannan levitykseen. Lannan levitysajankohtaa koskeva määräys on tar peen mahdollisesti aiheutuvan hajuhaitan ennaltaehkäisemiseksi. (YSL 4, 5, 7-8, 43, 45, NaapL 17-18, JäteL 13, VNA 931/ ) Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua ter veyshait taa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maa pe rän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan hait taa ympäristölle. Kemikaalit ja ongelmajätteet on varastoitava tiivis poh jai ses sa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä tal teen. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tii vis poh jai sella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön ei kä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otet ta va huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä läm pimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläin jättee seen.

14 Pilaantuneet rehut ja kuivikkeet on varastoitava tiiviillä alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu ympäristöhaittaa. Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja poh ja ve sien pilaantumista. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden va rastoin nis sa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tötur val li suus oh jeis sa annetut määräykset. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsit te lys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläin jättei den varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaan tu mi sen vaaraa eikä terveyshaittaa. Valtioneuvoston nitraattiasetus edellyttää puristenesteiden tal teen ottoa ja varastointia tiiviissä säiliössä. Esikuivatuksesta huolimatta tuo re re hus sa voi olla puristenestettä. Pilaantuneen rehun pu ris tenes te on yhtä ravinnepitoista kuin tuoreen säilörehun puristeneste. (YSL 7, 8 ja 43, JäteL 12 ja 13, NaapL 17, VNA 931/ ) Polttonestesäiliö tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä ko nei den tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdollinen säiliön vuoto ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mah dollis ta kerätä talteen. Polttonestesäiliö tulee olla varustettuna la pon estol la, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polttonestesäiliön kunto on tar kas tet ta va riittävän usein ja tarvittaessa huollettava. Säiliön lä heisyy des sä tulee olla riittävästi imeytysainetta polttoainevuotojen varal le. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maahan päässyt öljy on kerät tä vä välittömästi talteen. Tilalla käytössä oleva polttonestesäiliö on tarvittaessa tarkastettava ja huollettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta tai vaihtoehtoisesti säi liö voidaan uusia kokonaan. Polttonestesäiliön sijoituspaikka ja säi liö va rus tus tulee saattaa tämän määräyksen mukaiseksi mennessä. Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttö tar koi tuk seen sa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pie nen tää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öl jy vuo to ris kiä. (YSL 7, 8 ja 43 ) Jätehuolto Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toi-

15 mi tet ta va niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kelpaa ma ton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jät teen käsittelyyn. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai nii hin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheu tua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon jär jes tä misel le. Ongelmajätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa ongel ma jät teen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava Kiuru ve den kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Sako- ja umpikaivolietteiden sekä muiden vastaavien lietteiden le vittä mi nen omille pelloille on sallittua, kun lietteet ensin stabiloidaan. Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoi te, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset vel volli suu det noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset sel vil lä olo vel vol li suu det sekä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon huo leh ti mis vel vol li suu det. Jätelain 6 :n määritelmän mukaan vanhan lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Valtio neu vos ton jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koot tava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmu kai nen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi so vel tu vat jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puu jä te) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Pol tet ta va puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai ras kas metal le ja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pin ta kä si tel lys sä puussa. Saostus- ja umpikaivolietteet tai muut vastaavat lietteet voivat si sältää taudinaiheuttajia, joten liete on stabiloitava ennen pellolle le vit tämis tä. (YSL 43 ja 45, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17, Kiuruveden kaupun gin jätehuoltomääräykset 2005) Paras käyttökelpoinen tekniikka Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heutta mien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 4, 5, 43, YSA 19 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi

16 13.9. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huollois ta ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tar kas tuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat: - Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä - Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat - Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat - Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset ti lanteet Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa tavil la. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ym pä ris tö lu pavi ran omai sel le. Myös toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava. Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole si tou tunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoi tet ta va ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ym pä ris tö haittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristölupaviranomaiselle. Il moitus tulee tehdä esimerkiksi lantalan rikkoontuessa. Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja ra ken teiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Mää räyk set kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räys ten valvomiseksi. ( YSL 46, 81 ja 90, JäteL 12, ) 14. RATKAISUN PERUSTELUT 14.1 Lupamääräysten tarkistamisen perusteet Eläinsuojan toiminnalle annettu ympäristölupa on myönnet ty toistaiseksi voimassa olevana. Toistaiseksi voimassa olevan ym pä ris tö lu van lupamääräykset on YSL 55 2 mom:n mukaisesti mää rä ajoin tarkistettava. Hakemus lupamääräysten tarkistamisesta oli tehtävä viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan tarkistettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ym pä ristön suo je lu lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaa ti muk set. Toimittaessa tämän päätöksen tarkistettujen lupamääräysten mu kaises ti laitoksen toiminnasta ei nykytietämyksen perusteella aiheudu yk si nään tai muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää

17 muu ta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai poh jave den pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, ve den han kin nan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyt tö mah dol lisuu den vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapu ruus suh teis ta annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä tarkistettaessa on otettu huomioon toiminnan ai heut tama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaa va mää räyk set. Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista koske vas sa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan tarkistettujen määräys ten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyt tökel poi sen tekniikan mukaista toiminnan sijaintipaikan olo suh teis sa. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu, lisätty tai pois tet tu siten, että määräykset kokonaisuudessaan vastaavat Ylä-Sa von SOTE ky:n ympäristölautakunnan nykyään myöntämien pää tös ten linjauksia. Selkeyden vuoksi tähän lupamääräysten tar kista mis ta koskevaan päätökseen on sisällytetty myös sellaiset ai emman ympäristöluvan lupamääräykset, joita ei olisi ollut tarpeen muuttaa lainsäädännössä tai toiminnan ympäristövaikutuksissa ta pah tunei den muutosten takia. Päätöksessä annetaan uudet määräykset kemikaalien, raa ka-ai neiden ja jätteiden varastoinnista ja käsittelystä, eläinjätteen kä sit te lystä, tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista sekä parhaan käyt tökel poi sen tekniikan käyttämisestä. Näitä määräyksiä ei ollut ai em min myönnetyssä ympäristöluvassa. Lannan varastointia ja käsittelyä, lantavarastojen tyhjentämisestä, liet teen kuljetuksesta, lannan levityksestä sekä jätehuoltoa koskevia mää räyk siä täsmennetään siten, että ne sisällöltään vastaavat ny kyvaa ti muk sia ja -käytäntöjä. Määräysten antamisen toimivallan pe rusta na ovat seuraavat säännökset: YSL 43-46, YSA Määräyk sen antamisen sisällölliseen säännökseen on viitattu kunkin lupa mää räyk sen yhteydessä Poistettujen lupamääräysten perustelut Lupamääräyksestä 5 on poistettu kohta nautaeläinten hau taa mi sesta, koska nautaeläinjätettä ei saa nykyään haudata. 15. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TAR- KIS TA MI NEN Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laa jen ta miseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 28 ) Luvan haltijan on mennessä tehtävä hakemus toi mi val-

18 tai sel le ympäristölupaviranomaiselle lupamääräysten tar kis ta mi seksi. Hakemuksessa on esitettävä ainakin tiedot eläinmääristä, käy tössä olevien lantaloiden varastointitilavuuksista, käytössä olevasta lan nan le vi tys alas ta, toiminnan ympäristövaikutuksista sekä selvitys par haan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä ja mah dol li suuk sista vähentää toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja. (YSL 55 ) Korvattavat päätökset Päätös korvaa Kiuruveden kaupungin ympäristösihteerin tekemän ympäristölupapäätöksen. 16. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN Jos ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla annetulla asetuksella an ne taan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai lu vas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mises ta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa val tio neu vos ton asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nit raattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) annettuja määräyk siä ja ohjeita. 17. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen Tämä päätös on lainvoimainen , jos päätökseen ei haeta muu tos ta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoi mai sek si tuloa. 18. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 41 43, 45 46, 52, 54 56, 81, 90, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 7, 18, 19, 30 ja 37 Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VNa 931/2000) Lisäksi on otettu huomioon Kiuruveden kaupungin ym pä ris tön suo jelu mää räyk set 2012, Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräykset 2005, maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4, ) sekä Ym pä ris tö mi nis te-

19 riön antama ohje Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Koska hakemus on tullut vireille , luvan saajalta peritään tämän lupamääräysten tarkistamisen käsittelystä 500 euroa Ylä- Savon SOTE kuntayhtymän yhtymähallituksen hy väk symän taksan kohdan 5.2 perusteella (lupapäätöksen tarkistamista kos ke van hakemuksen käsittelymaksu voidaan määrätä 50 % maksu tau lu kos sa esitettyä lupamaksua pienemmäksi). 20. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 20.1 Päätös Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet se kä valvontaviranomaisille ja asiassa yleistä etua valvoville vi ran omai sille. Päätös toimitetaan seuraaville: - Ruhanen Mika ja Teija - Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue - Kiuruveden kaupunginhallitus - Ympäristönsuojelun tehtäväalue/kiuruveden toimipiste Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an tami ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muis tu tuk sen asiassa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille YSL 38 :n 2 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erik seen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville: - Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös julkaistaan Kiuruveden kaupungin ilmoitustaululla. 21. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Julkipanopäivä on Päätöksen antopäivä on MUUTOKSENHAKU

20 Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal linto-oi keu teen. Lupapäätös annetaan Kiuruveden kaupungin il moi tustau lul le asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jol loin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on teh tävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä ( mennessä). Va li tus ai kaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmä liit tei neen on toimitettava Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ym pä ris tö lau ta kun nal le osoitteeseen PL 4, Iisalmi, ympäristö- ja ter veys val von ta pal ve lut. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ympäristölautakunta hyväksyy Mika ja Teija Ruhasen eläinsuojaa kos ke van ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisen val mis te lijan ehdotuksen mukaisesti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.