Maimo Henriksson/Luosto 9.8.2013: Norjan huima kehitys ja suomalainen osaaminen miten saamme ne kohtaamaan? (Norwegian Boom and Finnish Know-How how make the two meet?) Puheenjohtaja Jaakonsaari, hyvät kuulijat, Haluan aluksi esittää lämpimän kiitoksen järjestäjille mieluisasta kutsusta tulla puhumaan tänne Luosto Classic Business Forumiin. Suomen pohjoisessa naapurissa Norjassa menee hyvin. Muun Euroopan kärsiessä heikoista kasvuluvuista ja korkeasta työttömyydestä, Norjan bruttokansantuote kasvaa noin kolmen prosentin vuosivauhtia. Työttömyysprosentti on vain 3,7 ja monista ammatti-ihmisistä on jopa pulaa. Kaasun ja öljyn ympärille on kehittynyt vahva osaamisklusteri, joka tänään tuo yhtä paljon tuloja kuin itse raaka-aineet. Vaikka Norjan kokonaistalouden kova tahti on kuluvan vuoden aikana alkanut tasaantua, öljy- ja kaasualan sekä offshore-teollisuuden suoranainen kasvuboomi jatkuu. En tarkoita boomilla pelkästään taloudellista menestystä, vaan sitä intoa, päämäärätietoisuutta ja tulevaisuudenuskoa, jota olen saanut todistaa matkoillani Norjan offshore-teollisuuden keskuksiin. Esimerkiksi Hammerfestissa, jonne avattiin Snøhvitin LNG-laitos vuonna 2007, väkimäärä kasvaa, uusia päiväkoteja rakennetaan, satamaa laajennetaan ja liikenneyhteyksiä parannetaan. Hammerfestin lailla tulevat lähivuosina kasvamaan monet muutkin Pohjois-Norjan kaupungit. Öljy- ja kaasualan investoinnit Norjanmeren pohjoisosiin ja Barentsinmerelle jatkuvat. Erään arvion mukaan investointien ja operaatiokustannusten kokonaissummasta noin neljännes jää alueellisille toimittajille. Uudet öljy- ja kaasulöydöt sekä niistä syntyvät kuljetustarpeet lisäävät painetta myös maalla sijaitsevan infrastruktuurin rakentamiselle. Norjan naapurimailla on hyvät mahdollisuudet hyötyä tästä maainfrastruktuurin, liikenneyhteyksien ja palvelujen kehityksestä. Suomalaiselle rakentamiselle, kylmiin
olosuhteisiin kehitetylle teknologialle ja cold-how :lle on kysyntää, kunhan sitä osataan esitellä oikeissa paikoissa oikeaan aikaan. Suomen lähialueille, Finnmarkiin ja muualle Pohjois-Norjaan, investoidaan tänäkin vuonna miljardeja euroja. Öljy- ja kaasuteollisuuden sekä infrastruktuuriin ja rakentamiseen käytettävät investointisummat tai arviot eivät ole yhteismitallisia, minkä vuoksi ainoastaan Pohjois-Norjaa koskevien absoluuttisten lukujen kokoaminen on hankalaa, mutta yksittäiset hankkeet kertovat kokoluokasta. Arvioidut tulevat investoinnit esimerkiksi Barentsinmeren Johan Castberg -kenttään eli entiseen Skrugard-Havisiin ovat yli 12 mrd. euroa. Statoil kumppaneineen on suunnitellut, että tältä kentältä vedetään putki Finnmarkin rannikolle Honningsvågiin, jonne kenties rakennetaan valtava öljyterminaali. Norterminal puolestaan suunnittelee yli 200 miljoonan euron arvoista öljyterminaalia Kirkkoniemeen. Norjan mannerjalustan tuoreista kaasuinvestoinneista eniten mielenkiintoa on herättänyt Aasta Hansteen. Kaasulöytö Aasta Hansteen sijaitsee Norjanmeren pohjoisosassa noin 300 kilometrin päässä luoteeseen Nordlandin Sandnessjøenistä. Aasta Hansteen vaatii uuden, noin 480 kilometriä pitkän, kaasuputken kentältä lähimpään nykyisen infran kontaktipisteeseen Nyhavniin. Kyseessä on tähän mennessä pohjoisin kaasuputki Norjan mannerjalustalla. Statoil kumppaneineen on päässyt yhteisymmärrykseen sekä uuden kaasukentän että putken toteuttamissuunnitelmasta, ja suunnitelmat on toimitettu Norjan öljy- ja energiaministeriöön. Norjan lehdistössä on spekuloitu, että tätä Aasta Hansteenin putkea voitaisiin tulevaisuudessa jatkaa aina Barentsinmerelle asti. Putkihankkeen nimi onkin Polarled. Tämänhetkiset arviot investoinneista Aasta Hansteeniin ja Polarlediin liikkuvat noin neljässä miljardissa eurossa. Norjan sähköverkosta vastaava Statnett päätti puolestaan tammikuussa maan kaikkien aikojen suurimmasta kotimaan sähköverkon laajennusprojektista, jolla turvataan sähköntoimitus Pohjois-Norjaan. Projektin hintalappu on noin kaksi miljardia euroa.
Suomalaisille yrityksille on siis tarjolla valtavasti mahdollisuuksia. Suomalaisia osaajia tarvitaan Norjassa. Suomi on yksi maailman johtavista asiantuntijamaista muun muassa arktisen laivanrakennuksen sekä talvimerenkulun aloilla. Pohjoisten merialueiden liikenteen lisääntyessä ja Koillisväylän merkityksen kasvaessa uskon, että tälle suomalaiselle osaamiselle on Norjassakin kysyntää entistä enemmän. Pidän myös rakennusalan ja cleantech-osaamisen tulevaisuudennäkymiä hyvinä koko Norjassa. Lisäksi kaivosala on heräämässä 40-vuotisesta öljy- ja kaasuhöyryisestä Ruususen-unestaan. Arvioiden mukaan Norjan maaperästä löytyy 250 miljardin euron edestä mineraaleja. Pohjoinen naapurimme kaikkine mahdollisuuksineen on lähellä ja näkemykseni mukaan nyt kenties matalamman aidan takana kuin koskaan ennen. Norja tullee olemaan keskeisesti esillä hallituksen uudistetussa arktisessa strategiassa. Hyvät ystävät, Viime vuoden lokakuussa tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki valtiovierailun Norjaan. Presidentin Tromssan puheen pääteemana oli maidemme arktinen kumppanuus. Poliittisella ja virkamiestasolla kontaktit ovat entisestään syventyneet, ja Norja on nähdäkseni aiempaa selvemmin suomalaisten yritysten kartalla. Suurlähetystössä on huomattu selvä Norja-kiinnostuksen kasvu, mikä näkyy niin vierailuina Osloon kuin jatkuvina toimeksiantoina Finprossa, joka palasi Norjaan viime vuonna ja Team Finland -hengessä istuu saman katon alla suurlähetystön yhteydessä. Mitä virallinen Suomi sitten tekee Norjan kasvuboomin ja suomalaisen osaamisen tuomiseksi yhteen, valtiovierailun lisäksi? Tunnustaudun täysin subjektiiviseksi tässä asiassa, mutta vastaisin, että aika paljon! Esimerkiksi Suomen Oslon suurlähetystön vakiotehtäviä on informoida elinkeinoelämän etujärjestöjä ja relevantteja yrityksiä suurista yksittäisistä hankkeista Norjassa, ottaa vastaan yritysten edustajia fact finding - matkoilla Oslossa, järjestää tilaisuuksia norjalais-suomalaisen kauppayhdistyksen kanssa, markkinoida suomalaista osaamista, välittää kutsuja ja niin edelleen. Ulkoasiainministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston päällikkö Matti Anttonen
vieraili Oslossa tammikuussa, eduskunnan puolustusvaliokunta helmikuussa ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori toukokuussa. Syyskuussa Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb tekee vienninedistämismatkan Hammerfestiin. Paljon on siis tehty, mutta paljon on vielä tehtävää. Norjan Team Finlandin ydinjoukko eli suurlähetystö, Finpro ja Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti huolehtii jatkossakin perusedellytyksistä, avaa ovia ja pitää Suomea esillä, mutta tärkeimmän työn tekevät suomalaiset yritykset. Etenkin kansainvälistymistä pohtivien pienten ja keskisuurten yritysten on nyt löydettävä Norjan markkinat, norjalaisia kumppaneita ja norjalaisia investoijia. Väittäisin, että kansainvälistyvän suomalaisen yrityksen on huomattavasti helpompaa aloittaa Norjasta kuin kaukomaista! Yleisimmin kuulemani esteet yrittämiselle Norjassa ovat kieli, markkinoiden sulkeutunut tai norjalaisuutta korostava luonne, sekä yksittäisen suomalaisyrityksen heikkous valtavien norjalaisprojektien tarjouskilpailuissa. Väitän, että kaikki näistä esteistä ovat ylitettävissä. Kielen suhteen on hyvä muistuttaa siitä, että suomalaisilla itse asiassa on kilpailuetu verrattuna esimerkiksi saksalaisiin, baltteihin ja muihin eurooppalaisiin: meillä on ruotsin kielen taito. Kielitaito saattaa olla heikko tai sujuva tai jotain siitä välistä, mutta joka tapauksessa jokaisella suomalaisella on jonkinlainen ruotsin kielen pohja. Tämä on suuri etu, jota meidän Suomessa tulisi vaalia ja vahvistaa, mikäli haluamme vahvistaa omaa hyvinvointiamme. Norjalaiset ymmärtävät hyvin ruotsiamme ja kokemus osoittaa, että norjalaisten kanssa tekemisissä olevat suomalaiset oppivat saamaan kiinni norjan kielen melodiasta. Norjalaisten taipumus suosia norjalaista on kyllä ollut tosiasia, mutta tämän suhteen tilanne on selvästi muuttumassa. Hankkeita on niin paljon ja ne ovat niin suuria, että norjalaiset tarvitsevat muita yhteistyökumppaneita. Samalla maan vauraus on johtanut siihen, että suositaan laatua. Nämä kehitystrendit hyödyttävät suomalaisia yrityksiä.
Suomalaisia pidetään luotettavina ja tuotteitamme korkealaatuisina. Lisäksi henkinen etäisyys kansanluonteidemme välillä on lyhyt rohkenen sanoa, että jopa jonkin verran lyhyempi kuin Suomen ja Ruotsin välillä. Johtopäätös on, että rohkealle ja päämäärätietoiselle, laatua tarjoavalle yrittäjälle Norjan markkinat ovat avoinna. Tuore esimerkki aktiivisesta halusta päästä Norjan apajille on Oulu-vetoinen Suomi-talo, joka on nyt käynnistämässä toimintaansa Tromssassa. Myös kolmas yllä mainitsemani markkinoillepääsyn este suomalaisyritysten heikkous ja pieni koko on ratkaistavissa. Team Finland Norja pohtii parhaillaan, kuinka yhdistää pienten ja keskisuurten suomalaisyritysten voimavaroja niin, että niiden osaaminen kiinnostaisi myös kaikkein suurimpia norjalaisyrityksiä. Yritysten on kuitenkin itse otettava johtorooli tässä työssä: on muodostettava ennakkoluulottomasti strategisia kumppanuuksia ja pyrittävä isoihin norjalaisprojekteihin yhdessä. Haluan korostaa myös aktiivisen keskusteluyhteyden merkitystä norjalaisten ja suomalaisten virkamiesten, politiikkojen ja elinkeinoelämän edustajien välillä. Esimerkiksi pohjoisen kalottialueen liikenteen ja logistiikan järjestelyissä on niin paljon yhteistä voitettavaa, että niistä on syytä puhua mahdollisimman paljon ja mahdollisimman usein. Alan kansainvälisistä yhteistyörakenteista en malta olla mainitsematta Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuutta (Northern Dimension Partnership on Transport and Logistics, NDPTL). Sen vahvistumisesta hyötyisivät eniten Suomi ja Norja. Liikennekumppanuus on jo valmiiksi luotu työkalu, joka kokoaa EU:n ja sen kautta Suomen ja Ruotsin, Norjan ja Venäjän saman pöydän ääreen päättämään yhteisistä liikenne- ja logistiikkaratkaisuista pohjoisessa. Hyvät kuulijat, Suomen ja Norjan kauppasuhteiden vahvistaminen vaatii pohjakseen vankan, rajat ylittävän koulutus- ja tutkimussektorin. Opiskelija- ja tutkijavaihto Suomen ja Norjan välillä on kuitenkin hyvin vaatimatonta ottaen huomioon yhteiset intressimme pohjoisessa: viime vuonna 122 korkeakouluopiskelijaa lähti Suomesta Norjaan
vaihtoon, Norjasta Suomeen tuli vain 34 opiskelijaa. Lukuvuonna 2011/2012 vain 75 suomalaista korkeakouluopiskelijaa vietti Norjassa yli kuukauden pituisen Nordplusvaihtojakson, ja norjalaisia opiskeli saman ohjelman tuella Suomessa suorastaan hälyttävän vähän neljätoista! Koulutus- ja tutkimusyhteistyölle on tarve ja vankka pohja usealla tieteenalalla. Norjassa on insinööripula: lähivuosina maassa arvioidaan tarvittavan jopa reilusti yli 10 000 uutta insinööriä, ja joillain paikkakunnilla putkimiehiä on palkattu jätevesi-insinööreille kuuluviin tehtäviin. Suomessa koulutetaan paljon insinöörejä. Norja panostaa meren kasvi- ja eläinlajien kaupalliseen hyödyntämiseen, mikä puolestaan liittyy läheisesti kylmäteknologiseen ja lääketeolliseen tutkimukseen Suomessa. Hyvät ystävät, meidän on löydettävä keinot viestiä niin koulutuksellisista ja tutkimuksellisista tarpeistamme kuin erikoisosaamisalueistammekin paremmin niin, että tieto leviää kaikkialle korkeakoulujen luentosaleista yritysten henkilöstöhallintoihin. Tässä sekä valtiovallalla että koulutussektorilla on iso työmaa, yritysten ohella. Norjan kukoistus ja suomalainen korkeatasoinen osaaminen on saatava kävelemään kohti alttaria eväät onnelliselle lähiliitolle ovat aivan käsillämme. Kaikki on vain itsestämme kiinni ja kosijan tulee vain rohkaistua olemaan aktiivinen.