ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA HYVINVOINTI HAASTEELLISESSA YMPÄRISTÖSSÄ Kati Honkanen, HTL, suunnittelija & tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Jaana Poikolainen, KT, yliopistotutkija (virkavapaalla 8.9.-14.12.2014) OHRY 16.9.2014 Palmenia, Lahti / Jaana Poikolainen & Kati Honkanen 16.9.2014 1
Esityksen sisältö 1. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKE: TAVOITTEET JA KONTEKSTI 2. ESITTELYTILAISUUDET PAIKALLISESTI JA VALTAKUNNALLISESTI 3. JULKAISUT 4. TÄMÄNHETKINEN TYÖVAIHE 5. AINEISTOT 6. TUTKIMUSTIETOA 16.9.2014
1. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKE http://asuinaluekokemus.blogspot.fi/ Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen 8.5.2014
HANKKEEN TAVOITTEET Selvitetään miten lasten, nuorten ja lapsiperheiden elinympäristöt vaikuttavat syrjäytymisen / positiivisen hyvinvoinnin kokemuksiin ja miten esim. sosioekonomisilla mittareilla tarkasteltuna haasteellisina näyttäytyviä elinympäristöjä voidaan kehittää positiivista hyvinvointia tukeviksi pyritään saamaan kuuluville eri sukupuolten ja kantasuomalaisten lisäksi erilaisten kieli- ja kulttuuriryhmien ääni. Hanke tuottaa toimijalähtöistä tietoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista sekä siihen liittyvistä tekijöistä hankitun tiedon pohjalta työstetään syrjäytymisen ehkäisyyn soveltuva toimintamalli, jota voidaan käyttää poikkihallinnollisesti Lahden alueella tuloksia voidaan hyödyntää sekä paikallisessa että valtakunnallisessa syrjäytymisen ehkäisyn kehittämistoiminnassa: osa myös koulutuksellisia tasaarvoistamispyrkimyksiä. (Kauppinen 2004; Kilpi-Jakonen 2012; Poikolainen 2012; Ruohola 2012.) 16.9.2014
TUTKIMUSKONTEKSTINA ASUINALUEITA LAHDESSA: Liipola (lähiö) keskusta (kaupunki), ja kehysalueita (Lapsiperheet tilastoalueittain 2012, Tilastotietokanta Tilda 1.4.2014) Keskusta Lapsiperheitä n. 17400 Liipola Lapsiperheitä n. 465 27.11.2012
2. HANKKEEN JA TUTKIMUKSEN ESITTELYTILAISUUDET PAIKALLISESTI JA VALTAKUNNALLISESTI Vanhempainillat Tiirismaan koululla 5.11.2013, 19.11.2013 ja 21.1.2014 Lahden hyvinvointityöryhmä 13.1.2014 ja 5.5.2014 Asukasilta Liipolan Toimela 10.4.2014 Millaisia ovat lasten ja nuorten hyvinvointiympäristöt? - kuvakulmia ja kokemuksia arjesta Fellmannian kulma 15.4.2014, Lahti Mitkä asiat tekevät Sinut onnelliseksi? ASLAKO-hankkeessa valokuvat kertovat tarinaa Kirjan ja ruusun päivän kulttuuriaamukahvit 23.4.2014, Lahti Harjun koululla opettajien kokous 12.5.2014 Tiirismaan koululla opettajien kokous 22.5.2014 Kokemusasiantuntijat moninaisen hyvinvointitiedon tuottajina Lahden Tiedepäivä 12.11.2013 Hyvinvointi alakouluikäisten lasten määrittelemänä ja kokemana kontekstina sosiaalisesti ja fyysisesti erityyppiset asuinalueet Kasvatustieteen päivät 21-22.11.2013, Jyväskylä Asuinalueiden kehittämisohjelman hanketapaaminen 11.3.2014, Helsinki Miten tutkia lapsiperheiden jäsenten kokemusasiantuntijuutta? ja Vanhempien kokemukset poikkitoiminnallisista perheiden palveluista Perhetutkimuksen päivät 3.-4.4.2014, Jyväskylä Lasten määrittelyä hyvinvoinnista - kontekstina sosiaalisesti ja fyysisesti erityyppiset asuinalueet Lapsuudentutkimuksen päivät 7.-9.5.2014, Oulu
ESITTELYTILAISUUDET PAIKALLISESTI JA VALTAKUNNALLISESTI Koulutuksellinen tasa-arvo hankkeen kehittämispäivä 20.8.2014 Lapsiystävällinen kunta - koordinaatioryhmä 9.9.2014 "How to study children s well-being - Photography as a research method." Japanese - Finnish seminar, Lahti 2.9.2015 Tulossa mm. Kasvatustieteen päivät 20-21.11.2014 Lahden tiedepäivät 11.11.2014
3. JULKAISUT Honkanen, Kati & Poikolainen, Jaana Asuinalueet lapsiperheiden vanhempien hyvinvointiympäristöinä - subjektiivinen näkökulma (jätetty refereemenettelyyn Yhteiskuntapolitiikka-lehteen) Honkanen Kati & Poikolainen Jaana. Pahoinvoinnista hyvinvointiin. Etelä-Suomen Sanomat (21.12.2013) 16.09.2014
4. TÄMÄNHETKINEN TYÖVAIHE Aineistojen analysointia Kyselyaineistosta raportointikoonnin työstäminen Artikkeleiden alustavaa kirjoittamista Hankkeen aineistojen ja alustavien tulosten esittelyä 16.9.2014
5. AINEISTOT kohderyhmä (tilanne syyskuu 2014) Lapsi / nuori valokuvaa ympäristöään ja kertoo valokuvista: hyvinvointia tuottavat paikat ja asiat Alle 12-v. lapsia 7 12-16 -v. nuoria 5 Yht. 14 Vanhempi / nuori kertoo hyvinvoinnista ja asuinalueesta haastattelussa 18 vanhempaa 11 nuorta (13-26 v.) Yht. 29 KYSELYT Alakouluissa toteutettu kysely Liipola-Kaikuharju (luokat 2-6) Harju (luokat 1-6) Tiirismaa (luokat 1-6) Liipola N 112 (yht. 124 oppilasta luokat 2-6) Harjun N 221 (yht. 270 oppilasta luokat 1-6) Tiirismaa N 134 (yht. 141 oppilasta luokat 1-6) Yht. 467 Lasten piirustukset hyvinvointia tuottavista asioista ja asuinalueesta VALOKUVA- HAASTATTELU TEEMA- HAASTATTELU PIIRUS- TUKSET Liipola- Kaikuharjun 49 oppilasta: 1-lk: 23 2-lk: 10 3-lk: 6 4-lk: 10 Yht. 49
AINEISTOT työntekijät KERÄTTY AINEISTO VIELÄ KERRYTETTÄVÄ AINEISTO TAUSTA- AINEISTOKSI TEEMA- HAASTATTELUT TEEMA- HAASTATTELUT WORKSHOP Rehtoreiden haastattelut (Liipola- Kaikuharjun, Harjun ja Tiirismaan koulut) - Koulukuraattorit (2) - Terveydenhoitajat (2) - Muita työntekijöitä? - Lapsiperheiltä saadun tiedon perusteella aineiston sekä palvelukohtainen että moniammatillinen reflektointi 16.9.2014
6. TUTKIMUSTIETOA Tutkimustietoa seuraavista aineistoista: Valokuvat (valokuvahaastattelut) Piirustukset Kyselyt Teemahaastattelut 16.9.2014
Asuinympäristö vanhempien kokemana Liipola ja keskusta (n=16) Fyysinen ympäristö: Tärkeää palveluiden saatavuus Lähiössä asuvat yllättävän tyytyväisiä palveluihin, jotka heidän mielestään sijaitsevat toimivien kulkuyhteyksien päässä. Luonnonläheisyys ja hyvät ulkoilumahdollisuudet tukevat lähiön vanhempien hyvinvointia Lähiöttä moititaan ankeaksi ja julkisten paikkojen rikkomisesta ollaan huolissaan Keskustan vanhemmat arvostavat lähellä sijaitsevia palveluita ja monipuolisia harrastusmahdollisuuksia sekä liikkumisen helppoutta Myös lähellä olevaa luontoa arvostetaan, vaikka keskustan vanhemmat eivät korosta luonnon merkitystä hyvinvoinnille samalla tavalla kuin lähiön vanhemmat Kerrostaloa pidetään helppona asumismuotona Ihmiset hakeutuvat lähiöön usein taloudellisien resurssien pakottamina, mutta alueelle asetuttuaan he kokevat sen kotipaikakseen. 16.9.2014
Asuinympäristö vanhempien kokemana Liipola ja keskusta (n=16) Sosiaalinen ympäristö: Sekä keskustassa että lähiössä asuvia vanhempia asuinalueeseen vahvasti sitovat perhe ja sukulaiset Lähiön vanhemmat korostavat yhteisöllisyyttä ja sosiaalisten verkostojen tärkeyttä. Lähiön vanhemmilla on toisaalta myös kaipuuta tiiviimpään kanssakäymiseen muiden alueen vanhempien kanssa. Tietyt vanhemmat myös toteavat, että sosiaalisen verkoston luominen ja ylläpitäminen alueella asuvien kanssa on osoittautunut vaikeaksi. Maahanmuuttajia ei juurikaan arvostella, mutta kulttuurisista elämäntapoihin liittyvistä eroista puhutaan. Vaikka kulttuurisia eroja alueella nähdään, pidetään monikulttuurisuutta myös rikkautena lähiössä. Lapset oppivat monikulttuuriseen maailmaan jo päiväkodissa ja sosiaalinen ympäristö koetaan lapselle hyväksi. Vanhemmat kuvaavat lähiötä erilaisuutta hyväksyväksi ja suvaitsevaksi. Lapsilla on paljon kavereita, jotka asuvat samalla alueella ja kavereita tavataan mm. leikkipuistossa. Lapsille monikulttuurinen kanssakäyminen on luontevampaa kuin vanhemmille. Sosiaalinen ympäristö näyttäytyy erilaisena kaupungin keskustassa, sillä yhteisöllisyyttä ei kaivata siellä samalla tavoin kuin lähiössä. Keskustan kerrostaloissa asuvilla ei ole kollektiivisia velvoitteita ja he pitävät mielellään etäisyyttä naapureihin. Naapurisuhteiden luomiseen ei koeta tarvetta, sen sijaan yhteyksiä sekä lähellä että kaukana asuviin sukulaisiin pidetään yllä monin tavoin. Sen sijaan keskusta-alueen rivitaloissa tai omakotitaloissa asuvat vaalivat alueellista yhteisöllisyyttä järjestämällä erilaisia yhteisiä tapahtumia, vaikka reviiritaisteluitakin esimerkiksi tontin käytön rajoista käydään. 16.9.2014
Asuinympäristö vanhempien kokemana Liipola ja keskusta (n=16) Psyykkinen ympäristö (asuinalueen turvallisuus, maine ja alueidentiteetti): Oma asuinalue koetaan pääosin turvallisena sekä lähiössä että keskustassa. Selkeää kategorista jakoa tehdään parempiin ja heikompiin alueisiin lähiössä. Ostarin seutua monet vanhemmista karttavat siellä aikaa viettävien päihdeongelmaisten vuoksi. Keskustassa lasten kulkemista ilta-aikaan rajoitetaan iästä riippuen. Osaa keskustan alueista, kuvataan selkeästi rauhattomampina. Vanhemmat ovat myös huolissaan läheisen kauppakeskuksen negatiivisesta viriketarjonnasta (lasten oleskelua siellä pyritään rajoittamaan) Lähiön asukkaiden sitoutuminen omaan asuinalueeseen on yllättävä vahvaa siitä huolimatta, että aluetta kritisoidaan. Alueella viihdytään pääasiassa hyvin ja alue koetaan hyvänä asuinympäristönä. Keskustan maineen ajatellaan ilmentävän koko Lahtea. Lahdella ei koeta olevan yleisesti ottaen kovinkaan hyvää mainetta, sillä Lahti tunnetaan Suomen Chicagona. Keskustan vanhemmat eivät kuitenkaan itse pidä mainetta todellisuutta vastaavana. Kun perheen vanhemmat kokevat, että heillä on ollut mahdollisuus valita asuinpaikkansa, lisää tämä asuinympäristöön sitoutumista. Lähiön lapsiperheet eivät koe hyvinvoinnin olevan riippuvainen asuinalueesta ja -paikasta. Sen sijaan keskustassa lapsiperheiden vanhemmat kokevat valitun asuinympäristön hyvinvointia tukevana. Perhettä pidetään suojaavana tekijänä silloin, kun asuinympäristö nähdään turvattomana. Jos asutaan heikkomaineisella alueella, pyritään maineen merkitystä vähättelemään. 16.9.2014
Lapset ottivat paljon kuvia kotona: perheestä (äiti, isä, isovanhemmat, sisarukset) ja esineistä (esim. lelut)
Luonto on tärkeä hyvinvoinnin lähde lapsille ja nuorille
45 lasta piirsi kivat paikat Liipolassa, koulu oli esitettynä 19 (42 %) piirustuksessa Saara, 2-luokka Muita paljon piirrettyjä paikkoja Liipolassa: koti, Toimela, leikkikentät, kaupat 18
Kyselyyn vastaajat kouluittain, (% suluissa) Liipola-Kaikuharju luokat 2-6 Oppilaita yht.124, vastaus% = 90. Harju luokat 1-6 Oppilaita yht.270, vastaus% = 82. Tiirismaa luokat 1-6 Oppilaita yht.141, vastaus% = 95. N 112 221 134 Tyttö Poika Luokka-aste 1 2. 3. 4. 5. 6. 47 (43,5) 61 (56,5) - 31 (28,4) 22 (20,2) 18 (16,5) 19 (17,4) 19 (17,4) 112 (53,8) 96 (46,2) 17 (9,3) 38 (20,8) 25 (13,7) 30 (16,4) 41 (22,4) 32 (17,5) 70 (57,9) 51(42,1) 24 (17,9) 23 (17,2) 26 (19,4) 21 (15,7) 22 (16,4) 18 (13,4) 18.9.2014 19
Kotikieli Liipola 2-6 lk (%) Harju 1-6 lk (%) Tiirismaa 1-6 lk (%) suomi 76 (71,0) 147 (71,0) 114 (87,0) venäjä 19 (17,8) 29 (14,0) 3 (2,3) muita kotikieliä Harju: persia,kinja ruanda, tagalog, Tiirismaa: punjabi, skotlanti, unkari arabia 3 (2,8) 7 (3,4) - viro 3 (2,8) 5 (2,4) - somalia 3 (2,8) 3 (1,4) - kurdi 1 (0,9) 2 (1,0) - portugali 2 (1,9) - - englanti - 1 (0,5) 11 (8,4) thai - 1 (0,5) - espanja - 1 (0,5) - muut - 11 (5,3) 3 (2,3) 20
Keitä omaan perheeseesi kuuluu?
Suhtautuminen kouluun ja oppimiseen (asteikko 1-5, koulun keskiarvo) Liipola Harju Tiirismaa Läksyjen tekeminen on kivaa Läksyjen tekeminen on tärkeää Läksyt eivät tunnu liian vaikeille Oppiminen on minulle helppoa Koulussa oppiminen on tärkeää 2,98 2,94 2,86 4,45 4,45 4,36 3,81 3,96 3,96 3,74 4,02 3,98 4,50 4,45 4,43
Ilmapiiri koulussa (asteikko 1-5, koulun keskiarvo) Opettajat ovat ystävällisiä minulle Kouluavustajat ovat ystävällisiä minulle Aikuiset koulussa ovat ystävällisiä minulle Kerron opettajalle jos minulla on huolia Kerron koulukuraattorille jos minulla on huolia Kerron avustajalle jos minulla on huolia Kerron koulun terveydenhuoltajalle jos minulla on huolia Koulussa on mukavaa Liipola Harju Tiirismaa 4,17 4,29 4,38 4,30 4,35 4,33 4,14 4,21 4,24 3,76 3,60 3,34 2,88 2,38 2,06 3,39 2,99 2,86 3,30 3,28 3,11 3,83 4,07 3,98
Kuinka usein kiusataan koulussa (asteikko 1-5, koulun keskiarvo) joka päivä monta kertaa viikossa kerran viikossa joka kuukausi ei koskaan Liipola Harju Tiirismaa 3,9 3,1 3,2 5,8 5,6 6,4 11,7 11,2 4,0 10,7 11,7 13,6 68,0 68,4 72,8 Huom! Harjun koulussa 25 oppilasta ei ollut vastannut tähän kysymykseen, kun Liipolassa ja Tiirismaassa puuttuvia vastauksia oli 9 kummassakin.
Mitä teet jos sinua kiusataan (asteikko 1-5, koulun keskiarvo) kerron aikuisille jos minua kiusataan kerron kaverille jos minua kiusataan en kerro kenellekkään jos minua kiusataan en välitä jos minua kiusataan suutun jos minua kiusataan Liipola Harju Tiirismaa 3,77 4,02 3,93 3,28 3,44 3,37 2,06 1,84 2,05 3,03 2,98 2,98 3,17 2,71 2,83
Kaverisuhteet (asteikko 1-5, koulun keskiarvo) Minulla on riittävästi hyviä kavereita Liipola Harju Tiirismaa 4,40 4,53 4,51 En tunne itseäni yksinäiseksi 4,47 4,32 4,39 Voin luottaa kavereihini 4,12 4,11 4,31 Liipolan koulun oppilaat ovat vähemmän sitä mieltä, että heillä on riittävästi kavereita: 84,4 % (melko samaa tai samaa mieltä) verrattuna Harjun 88,7% ja Tiirismaan oppilaisiin 87,1 %
Ohjattuun harrastukseen osallistuminen (asteikko 1-5, koulun keskiarvo)
Kehittämiskohteita Liipola (nuoret) Nuorille suunnattua tekemistä ja kelvolliset välineet (esim. skeittiramppi ja koristeline), yleisten tilojen ja laitteiden huoltaminen Liipolassa ei ole nuorille tekemistä Antti, 19 Pitäisi huoltaa urheilupaikkoja. Kaukalon laidat on rikki ja tekonurmi poltettu ja skeittiramppi on otettu pois. Mikko, 15. Katuvalot on uusittu viime vuonna, ennen aina ne rikottiin. // Nyt kestää, on tehty kestävämmät. Paavo, 18. Ostarin edustalla oleilevat päihdeongelmaiset, heille joku muu paikka? No mun mielestä sellasta henkistä pahoinvointia on ku näkee jotain känniläisiä tuolla ja aattelee että me lapset ollaan kasvanu tällä alueella // nii joskus silleen miettii et onko tää oikee paikka kuitenkaan nuorelle lapsiperheelle, miten tavallaan suhtautuu siihen. Mä en oikeesti hirveesti tykkää et ne täällä juopiskelee ja muuta. Oon just varovaisempi meidän perheen lasten kanssa [sisarukset] mihin päästää ja milloin päästää. Joskus viikonloppuiltasin ei mielellään päästä Liipolan ostarille kun täällä kuitenkin pyörii känniläisiä. Esko, 21 Siisteyden parantaminen, osa nuorista rikkoo ja sotkee paikkoja Liipolan maine Pienemmät pojat aina tuhoaa kaukalot. Tommi, 17. Ei ne spraymaalaukset ainakaan mua haittaa, kunhan ei rikottais. Jare, 16. Kaikki luulee, että täällä vedetään turpaan tai ryöstetään heti kun astuu tänne alueelle. Mikko, 15. 16.9.2014
Kehittämiskohteita Toimela ja monitoimitalo (nuoret) Ideoita Toimela: Syitä, miksi ei ole käynyt Toimelassa: aukioloajat (menee kiinni liian aikaisin), ei ole ehtinyt käydä, tila ei houkuttele, ei ole tekemistä eikä sopivaa tilaa oleiluun, ei kiinnosta, mieluummin tavataan kavereita muualla (kodit, pelikentät yms.) Mieluummin ne hengaa tuolla. Jos tääl ois vaan penkkejä ja jotkut valvomassa, kattomassa. Mut emmä tiiä. Mitä esim ne vähän isommat pojat on valittanu että justiinsa nyt ku on vähän kylmempi ja tää menee aika aikasin kiinni ja kirjasto menee kans aika aikasin kiinni, niin niille ei oo illaks kans mitään. Nii ois vähän pidemmät aukioloajat vaikka. Antti, 19 Ideoita monitoimitalo: Eri ikäryhmille omat kokoontumisajat ajat Vaikka ikärajat, että nuoremmat eka ja vanhemmat vaikka sitten. Jare, 16. Kahvila, biljardipöytä, pingispöytä, tila, jossa voi vain oleilla Pääpiirteet vois olla tosiaan samat [kuin Toimelassa] et on järjestettyä toimintaa ja sitte ei-järjestettyä toimintaa et voi tehä mitä ite haluaa tai sitte mitä kaikki tekee. Siin saa just sellasta sosiaalista tasoa vähän henkisesti paremmaks, et ei aina tee välttämättä just sitä mitä ite haluaa. Esko, 21 16.9.2014
Kehittämiskohteita Toimela ja monitoimitalo (vanhemmat) Nykyisessä toiminnassa arvostetaan: Paikka lapsille koulun jälkeen (paikka riittävän tilava esim. sisäpeleihin) Liipola Futaa -kerho, muuta järjestettyä toimintaa Aikuinen valvomassa ja läsnä Yhteisöllisyys ja moniarvoisuus Toimelan / Monitoimitalon yleisiä kehittämisehdotuksia: Eri ikäryhmät mukaan: lapset, nuoret, vanhukset Perhekerho (vaihtoehtona seurakunnan perhekerholle: vertaistukea äideille ja lapsille tekemistä ja lapsiseuraa) Perhetuvan kaltainen lastenhoitopaikka pientä maksua vastaan, jossa lapsella on muuta seuraa, saa välipalankin, aikuiselle mahdollisuus esim. käydä lenkillä tms. Et jos olis sellanen ku tuolla keskustassaki on, mikä se onkaa, se perhetupa, niil on joku sellai toiminto siellä, se maksaa jotain että voi jättää asiointinsa ajaks lapsensa sinne pariks tunniks, ne saa jonku välipalanki ku maksetaa. Siis mä en tarttis niinkää paljon, riittäs tuntiki nii mä kävisin lenkillä. Aktivoivien kerhojen järjestäminen pientä maksua vastaan (esim. tanssi, urheilu, taide) Lapsille lisää virikkeitä ja toimintaa (lapset pois tietokonepelien äärestä, liikunnallisten lajien suosiminen, lautapelit), ohjaajan rooli lasten aktivoinnissa Turvallisuuden takaamiseksi jääkentällä erilliset alueet isompien poikien jääkiekon pelaamiseen ja pienten lastan kanssa luisteleville, molemmissa riittävän hyvä jää Valvontaa, ettei varkauksia tapahdu 16.9.2014
Erilaisten työllistämistoimien hyödyntäminen uudessa monitoimitalossa Työkokeilut, kuntouttava työtoiminta, työllistämistuki, jne. hyödyntäminen monitoimitalon työtehtävissä Vapaaehtoisten värvääminen Hyviä kokemuksia Toimelasta Vaatii tuekseen myös pysyvää ohjaavaa henkilöstöä 16.9.2014
Kiitos! HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen 16.9.2014