PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 25.8.2008 LSU 2008 Y 231 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojien toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Salmenoksa Mty Uitontie 60 61820 Kainasto ELÄINSUOJIEN SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla on nykyisin yksi eläinsuoja, jossa pidetään 35 lypsylehmää, 25 hiehoa, 21 lihanautaa ja 6 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta. Pihattoon sijoitetaan 111 lypsylehmää, 100 hiehoa ja 50 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Vanhaan navettarakennukseen jää tilat 80 lihanaudalle. Nykyinen navetta ja rakennettava pihattonavetta sijaitsevat tilalla Uitto RN:o 8:388. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 7.4.2008. Hakemusta on 6.6.2008 täydennetty vanhojen lietesäiliöiden pohja ja leikkauskuvilla sekä 22.7.2008 uudella asemapiirroksella, jossa uutta eläinsuojaa ja lietesäiliöitä on siirretty noin 30 metriä länsi lounaaseen kauemmas lähimmistä naapurien asuinkiinteistöistä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka 020 490 109 Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice 020 690 169 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, 67101 KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, 60101 SEINÄJOKI www.ymparisto.fi/lsu PL/PB 262, 65101 VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 www.miljo.fi/lsu Koulukatu/Skolhusgatan 19

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyiselle toiminnalle ei ole aikaisemmin haettu ympäristölupaa. Tila sijaitsee Maaseudun kehittämisen kohdealueella. Alueen suunnittelussa tuetaan hyvien peltoaukeiden säilyttämistä viljelykäytössä ja kulttuurimaiseman kehittämisedellytyksiä sekä maatilataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota laajenevan asutuksen ja tilaa vaativien elinkeinojen, kuten teollisuuden ja suurimuotoisen eläintuotannon, välisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseen. Asutuksen sijoittumista tulee ohjata olemassa olevia kyliä ja taajamia tukevaksi. Uudet tielinjaukset on sovitettava alueen kulttuuriympäristön ja maiseman erityispiirteisiin. Lisäksi tila sijaitsee maakuntakaavasssa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella, jolla kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Tilalla harjoitetaan maidon ja naudanlihantuotantoa. Tila sijaitsee Kauhajoen kaupungin Harjankylässä maatalousvaltaisella haja asutusalueella. Etäisyys kuntakeskukseen on noin 12 kilometriä. Toimintaa suunnitellaan laajennettavaksi rakentamalla uusi lypsykarjapihatto noin 34 metriä vanhasta navettarakennuksesta pohjoiseen. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 275 metrin etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta itään. Seuraavaksi lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat noin 280 metrin etäisyydellä etelässä, 300 ja 375 metrin etäisyydellä idässä sekä 415 metrin etäisyydellä koillisessa. Rakennettavat lietesäiliöt sekä kuivalantala sijaitsevat naapureihin nähden navetan takana. Vanha navettarakennus sijaitsee noin 220 metrin etäisyydellä lähimmästä naapurin asuinkiinteistöstä. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue, Järvikankaan ensimmäisen luokan pohjavesialue sijaitsee noin 3,3 kilometrin etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta. Rakennettavan eläinsuojan ympäristö on maatalousvaltaista aluetta. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan kaupungin vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Vanhassa parsinavetassa pidetään nykyisin 35 lypsylehmää, 25 hiehoa, 21 lihanautaa ja 6 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Rakennettavassa lypsykarjapihatossa tullaan pitämään enintään 111 lypsylehmää, 100 hiehoa ja 50 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Vanhaan navettarakennukseen jäävät laajennuksen jälkeen lihanaudat, joiden määräksi tulee enintään 80 eläintä. Vanhaa navettarakennusta on tarkoitus remontoida pihaton rakentamisen jälkeen. Laajennuksen jälkeen tilalla tullaan tuottamaan noin 900 000 kiloa maitoa ja noin 13 000 kiloa lihaa vuodessa. Laajennettu toiminta on tarkoitus aloittaa vuoden 2010 keväällä. Uusi eläinsuoja muodostuu kahdesta rakennuksesta. Toinen rakennus käsittää tilat lypsylehmille, hiehoille ja 20 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Toisessa rakennuksessa on osasto 30 vasikalle, sairas ja poikimakarsinat, lypsyosasto sekä toimisto ja sosiaalitilat. Rakennusten välillä on yhdyskäytävä. Uuden eläinsuojan ilmanvaihto toimii luonnollisesti. Vanhassa navetassa on koneellinen ilmanvaihto. Lehmät lypsetään laajennuksen jälkeen karusellilypsyasemassa ja ruokitaan traktorivetoisella apevaunulla.

3 Lannan ja jätevesien varastointi Sekä uuden että vanhan eläinsuojan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla lukuun ottamatta 30 vasikkaa, joiden lannankäsittely tapahtuu kuivikepohjan avulla. Uudessa tuotantorakennuksessa on avokourut, kuivikkeena käytetään turvetta. Tilalla on vanhan eläinsuojan läheisyydessä katettu tilavuudeltaan noin 1030 m³:n kokoinen lietesäiliö, joka täytetään alakautta. Lisäksi tilalla on tilavuudeltaan noin 500 m³:n kokoinen katettu etälietesäiliö noin 750 metrin etäisyydellä tilakeskuksesta tilalla Majala RN:o 4:38. Etälietesäiliö on tällä hetkellä vuokrattuna sikatilan käyttöön. Vanhan navettarakennuksen lietekuiluissa on lietelannan varastotilaa lisäksi noin 100 m 3. Uuden eläinsuojan läheisyyteen rakennetaan hakemuksen mukaan kaksi betonirakenteista kattamatonta lietesäiliötä, joiden tilavuus on noin 2535 m 3. Ne täytetään alakautta. Lietekuilut toimivat valutuksella ja liete ohjataan lietesäiliöön betonirakenteisen pumppauskaivon kautta. Laajennuksen jälkeen tilalla on lietelannan varastotilaa ilman etälietesäiliötä yhteensä noin 6200 m³. Tilalle rakennetaan uuden lypsykarjapihaton yhteyteen myös kuivalantala, jonka pohjan ala on noin 108 m² ja tilavuus noin 250 m³. Kuivalantalassa varastoidaan poikimakarsinoiden ja pikkuvasikoiden kuivalanta sekä pilaantunut rehu. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 125,05 hehtaaria, josta omaa on 78,41 hehtaaria ja vuokrapeltoa 46,64 hehtaaria. Hakemuksen mukaan lannanlevityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lannasta 50 % levitetään viikoilla 17 19, 30 % viikoilla 26 27 ja 20% viikoilla 35 36. Tilalla olevista eläimistä laiduntavat ummessa olevat lehmät ja osa hiehoista niin, että laiduntavien eläinten yhteismäärä on noin 40 kpl. Laidunala on viisi hehtaaria ja karjaa pidetään laitumella 3 4 kuukautta. Eläimet ovat yön laitumella. Maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet, joita syntyy hakemuksen mukaan yhteensä noin 400 m 3 vuodessa, johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan wc vedet johdetaan lietesäiliöön. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 2 000 tonnia vuodessa. Tästä 600 tonnia varastoidaan laakasiiloon ja 1400 tonnia pyöröpaaleihin. Laakasiilon puristeneste johdetaan umpikaivoon, jonka tilavuus on 2 m 3. Umpikaivo tyhjennetään tarvittaessa lietesäiliöön. Asemapiirrokseen on merkitty varaus uusille laakasiiloille vanhan navettarakennuksen länsilounaispuolelle. Säilörehupaalit varastoidaan sekä peltolohkoilla että talouskeskuksessa. Muut varastot Tilalla on 2100 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella ja ylitäytönestimellä. Tilalla säilytetään lisäksi muita öljytuotteita enintään 200 litraa konehallissa. Nurmivaltaisesta viljelystä johtuen tarvittavien kasvinsuojeluaineiden kulutus on vähäistä. Tarvittavat aineet ostetaan yhtä kasvukautta varten viljelysuunnitelman mukaisesti. Tilalla aineet varastoidaan omissa pakkauksissaan lukitussa paikassa. Lannoitteet hankitaan ennen kasvukautta viljelysuunnitelman mukaisesti. Lannoitteet hankitaan suursäkeissä, jotka varastoidaan varastorakennuksessa. Tilan toiminnassa tarvittavat pesuaineet säilytetään tuotantorakennuksen yhteydessä olevissa varastoissa. Eläinten hoidossa ja lääkinnässä tarvittavat aineet säilytetään erillisessä säilytystilassa navetan yhteydessä.

4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden varastointi Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet (noin 10 kpl vuodessa), muovit, metalliromut, ongelmajätteet kuten loisteputket, jäteöljyt ja akut sekä pilaantunut rehu. Muovijätteet toimitetaan muovinkeräykseen tai jäteasemalle, kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Muut jätteet viedään jäteasemalle. Pilaantunut rehu varastoidaan kuivalantalassa ja käytetään lannan mukana pellolla lannoitteena. Toiminnasta aiheutuva liikenne Laajennuksesta johtuen tilan liikennemäärät lisääntyvät jonkin verran. Rehua tuodaan noin kerran kuukaudessa, eläinkuljetuksia on noin kerran kahdessa kuukaudessa, seminologi käy viikoittain, eläinlääkäri käy noin kerran kuukaudessa ja maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Lietettä ajetaan levitysjaksolla 4 5 päivää ja säilörehua tehdään satoa kohden 5 6 päivää. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista Uusi pihattorakennus ei sijaitse lähellä naapureita. Navettarakennuksen ilmanvaihto hoituu luonnollisesti harjailmanvaihdon kautta, jolloin poistoilmasta ei aiheudu pistekuormitusta ympäristöön. Vanhan tuotantorakennuksen poistohormit mitoitetaan niin, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän pistekuormitusta ympäristöön. Navetan sisäilman laatu pyritään pitämään oikean ruokinnan sekä hoito ja huoltotoimenpiteiden avulla hyvänä. Tila kuuluu karjantarkkailuun. Ruokinta suunnitellaan karjan tarpeen mukaan ja ylimääräisiä ammoniakkipäästöjä pyritään välttämään. Lannan levitys pyritään hoitamaan mahdollisimman tehokkaasti, etteivät levitysjaksot veny pitkiksi. Multaus tehdään muokkaamalla voimassa olevia säädöksiä noudattaen. Lietesäiliöiden ympäristö ja ajoreitit pidetään siisteinä. Lannanlevityksessä pyritään huomioimaan ympäristön asukkaiden vaatimukset mahdollisuuksien mukaan. Säilörehun teossa traktoriliikenne lopetetaan illalla ajoissa, ettei naapurustolle aiheudu meluhaittoja. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ; ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMI SEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Tilalle hankitaan aggregaatti. Tuotantorakennukseen asennetaan valvontakamera. Tuotantorakennus ja ympärillä olevat muut maatalousrakennukset varustetaan alkusammutuskalustolla. Rakentamisessa noudatetaan paloturvallisuusmääräyksiä ja rakennusmateriaalit valitaan oikein käyttökohteen mukaan. Koneiden ja laitteiden toimintakuntoa seurataan päivittäin ja mahdolliset puutteet korjataan välittömästi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla 16.6. 15.7.2008. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan sekä Kauhajoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikassa sekä Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu lisäksi Kauhajoen kunnallissanomissa. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kauhajoen kaupunginhalli

5 tukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on 7.7.2008 tehty tarkastuskäynti. Tarkastuskäynnin yhteydessä keskusteltiin mm. pihattorakennuksen ja lietesäiliöiden rakentamisesta kauemmas lähimmistä naapureista, jolloin maidontuotantotoiminnan mahdollinen laajentaminen jatkossa olisi helpompaa. Lausunnot Kauhajoen kaupungin ympäristö ja rakennusvalvontajaosto on 10.7.2008 ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut, että ympäristö ja rakennusvalvontajaosto päättää puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Salmenoksa Mty:lle tilalle Uitto RN:o 8:388 sillä edellytyksellä, että lietesäiliöt varustetaan kelluvalla katteella sekä rakennusmääräyksien edellyttämällä ja turvallisella aidalla. Lietteen levitys nurmelle tulee sallia ainoastaan multaavalla sijoittavalla levityskalustolla tai letkulevittimellä. Muistutukset ja mielipiteet Muistuttajat A, B, C ja D toteavat muistutuksessaan, että he vaativat kaavailtujen kahden 2535 m 3 :n kokoisen kattamattoman lietesäiliön sekä 250 m 3 :n kokoisen kuivalantalan kattamista perustuen haju ja kärpäshaittoihin, jotka tulisivat vaikuttamaan loma asutuksen viihtyvyyteen merkittävästi. Kyseinen ongelma tulisi myös johtamaan lomakiinteistömme arvon alenemiseen. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu annettujen lausuntojen johdosta 16.7. 30.7.2008 välisenä aikana. Hakija on 22.7.2008 jättänyt lausunnoista vastineen, jonka mukaan kaksi 2535 m 3 :n kokoista lietesäiliötä tullaan kattamaan kelluvalla katteella ja säiliöt tullaan hajuhaittojen vähentämiseksi täyttämään alakautta. Kuivalantala katetaan peltikatteella. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot ja muistutuksen sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Salmenoksa Mty:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon ja naudanlihantuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Kauhajoen kunnan Harjankylään tilalle Uitto RN:o 8:388 tähän päätökseen liitetyn 21.7.2008 päivätyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 111 lypsylehmän 100 hiehon, 80 lihanaudan ja 50 alle kuuden kuukauden ikäisen vasikan pitämiselle lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla.

6 Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Kauhajoen kaupungin ympäristö ja rakennusvalvontajaoston lausunto Ratkaisussa on otettu huomioon ympäristö ja rakennusvalvontajaoston lausunnossa esitetyt asiat ja annettu määräykset lietesäiliöiden kattamisesta ja aitaamisesta sekä lietteen levityksestä. A, B, C ja D:n muistutus Ympäristökeskus on ratkaisussaan kiinnittänyt huomiota naapurustolle aiheutuvien haittojen vähentämiseen. Määräyksiä on annettu lietelantaloiden kattamisesta vähintään kelluvalla katteella ja kuivalantalan kattamisesta kiinteällä katteella. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Rakennettavassa lypsykarjapihatossa voidaan pitää yhteensä enintään 111 lypsylehmää, 100 hiehoa ja 50 vasikkaa (alle 6 kk). Vanhassa navettarakennuksessa voidaan pitää enintään 80 lihanautaa. Vanhan navettarakennuksen korjauksesta tehtävät uudet piirrokset tulee lähettää Länsi Suomen ympäristökeskukselle välittömästi niiden valmistuttua. 2. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä pesu ja jätevesien varastointi Toiminnassa muodostuva lietelanta, kuivalanta, maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan muut pesuvedet sekä sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliöissä ja kuivalantalassa. Säilörehun puristenesteet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa umpisäiliöissä tai lietesäiliöissä. WC vesien osalta tulee varautua erilliskäsittelyyn rakentamalla mahdollisuus erilliseen viemäröintiin. Lietelannan, pesu ja jätevesien sekä sadevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 6167 m³, kun yhteensä 40 hiehoa ja ummessa olevaa lehmää laidunnetaan vähintään 3,5 kuukautta. Varastotilavuuteen voidaan laskea mukaan lietteen kokoomakuilujen tilavuus. Kuivalannan 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 120 m³. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet sekä lietteen, jätevesien tai rehujätteiden käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni, lujuusluokka vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Kaikki lietesäiliöt tulee täyttää alakautta. Lietesäiliöt, joita ei ole katettu kiinteällä katteella tulee aidata maa ja metsätalousministeriön ohjeiden mukaisesti (MMM RMO C4). Lietesäiliöt tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Uusien lietesäiliöiden tulee olla käyttökunnossa ennen uuden pihaton käyttöönottoa. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua maaperän eikä pinta tai pohjavesien pilaantumista. Laakasiilojen yhteydessä oleva tilavuudeltaan vähintään noin 2 m³:n kokoinen puristenesteiden umpisäiliö tulee kattaa betonikannella. Mikäli tilalla varastoidaan säilörehua aumoissa, tulee auman pohja varustaa maa ja metsätalousministeriön ennakkohyväksymällä muovi

7 materiaalilla. Muovin päältä puristenesteet tulee kerätä ja johtaa vesitiiviiseen ja katettuun umpisäiliöön. Umpisäiliöstä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon tai siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön. Jos tilalle rakennetaan uusia laakasiiloja, tulee niiden puristenesteet varastoida maa ja metsätalousministeriön ohjeen (MMM RMO C4) mukaan. 3. Lietteen ja jätevesien levitys Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 125,25 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsynrajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Lietteen ja lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannanlevitys on kielletty 15.10 15.4 välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11 saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10 15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalannan levitys on sallittu peltolohkojen pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lietelannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Maitohuoneen pesuvesien, eläinsuojan pesuvesien sekä sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös, mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Pihaton yhteyteen rakennettavat lietesäiliöt tulee täyttää alta päin ja ne tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi 10 senttimetrin paksuisella turvekerroksella, lecasoralla, styrox rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Pumppauskaivo tulee kattaa kiinteällä katteella, kuten esimerkiksi betonikannella. Kuivalantala tulee kattaa kiinteällä katteella.

8 Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Lietteen levitys nurmelle on sallittua ainoastaan multaavalla sijoittavalla levityskalustolla tai letkulevittimellä. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tai virtsa tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan siten, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, umpisäiliöiden ja lietelantaloiden ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Pilaantuneet rehut tulee varastoida ja kompostoida kuivalantalassa. Jätteiden polttaminen on kielletty. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina. Mikäli polttoneste ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, tulee säiliöt varustaa suoja altaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella, joka estää sadevesien kertymisen suojaaltaisiin. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Öljy ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. Öljyvuodon, muun kemikaalivuodon, lietelantavuodon tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan tapahtuman sattuessa on välittömästi ryhdyttävä puhdistustoimenpiteisiin ja ilmoitettava tapahtuneesta palo ja pelastusviranomaisille. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet ja eläinjäte tulee mahdollisimman pian toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaiseenkin varastointiin tulee tilalla olla tarkoitukseen sopiva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringonpaisteelta ja tuhoeläimiltä. Raadot tulee lyhytaikaistakin varastointia varten peittää esim. muovipeitteellä. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti.

9 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliön, öljysäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan toimituspaikat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat tiedot uusista ja muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannanlevityssopimuksista tiedot häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista Lietelannasta tulee tehdä lanta analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden pihattorakennuksen ja lietesäiliöiden käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17

10 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Nyt kyseessä oleva hakemus käsittää uuden lypsykarjapihaton toimintaa Kauhajoen kunnan Harjankylässä. Pihattoon sijoitettaisiin 111 lypsylehmää, 100 hiehoa ja 50 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Hakemus koskee myös toiminnan muuttamista, koska pihaton rakentamisen myötä vanha navettarakennus muutetaan lihanautakasvattamoksi. Navettarakennukseen tulee 80 lihanautaa. Lähin naapurin asuinkiinteistö sijaitsee noin 275 metrin etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta. Seuraavat neljä lähintä naapurien asuinkiinteistöä sijaitsevat noin 280 415 metrin etäisyydellä uudesta pihattonavetasta. Uudet lietesäiliöt rakennetaan lähimpiin naapureihin nähden rakennettavan pihattonavetan taakse noin 325 metrin etäisyydelle lähimmästä naapurin asuinkiinteistöstä. Vanha navettarakennus sijaitsee noin 220 metrin etäisyydellä lähimmästä naapurin asuinkiinteistöstä. Ympäristöministeriön kirjelmässä 19.6.2001 kotieläinsuojien ympäristölupamenettelyn selkeyttämiseksi on esitetty eri eläinten lantaan tuottamien fosforimäärien perusteella arvioituja eläinyksikkökertoimia. Kertoimista on koottu taulukko vähimmäisetäisyyssuosituksiksi lähimmästä häiriintyvästä kohteesta uutta kotieläinsuojaa rakennettaessa. Pihatto tulisi etäisyyssuositusten mukaisesti sijoittaa vähintään noin 280 metrin etäisyydelle lähimmästä asuinrakennuksesta. Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla kotieläintalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärä sekä eläinsuojan sijainti naapureihin nähden toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Hakemuksesta jätettiin yksi muistutus. Lupamääräysten perustelut Ympäristöluvan eläinmäärä on myönnetty hakemuksen mukaisena. Määräyksellä on asetettu eri eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Eläinsuojien pohjarakenteiden, lantaloiden ja lannan siirtämiseen tarkoitettujen rakenteiden tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM RMO C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Lietelannan varastointitilavuusvaatimuksessa on huomioitu ummessa olevien lehmien ja hiehojen (yht 40 kpl) laiduntaminen 3,5 kk:n ajan. Mikäli tilalla ei laidunneta, lietelannan varastotarve on 6381 m³.

11 Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 5230 m³ vuodessa ja kuivalantaa noin 120 m³ vuodessa. Lietesäiliöihin kulkeutuvat lisäksi maitohuoneen ja eläinsuojien pesuvedet, säilörehujen puristenesteet, sosiaalitilojen jätevedet ja sadevedet. Esitetyt lantalatilavuudet (6200 m³ ja 250 m³) ovat 12 kuukauden liete ja kuivalantamäärälle riittävät varastotilavuudet. Uusien lietesäiliöiden ja kuivalantalan rakentaminen valmiiksi ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lantaloiden ja säiliöiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 2) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Peltopinta alatarve on 1,5 hehtaaria yhtä lypsylehmää kohden, yksi hehtaari neljää hiehoa ja lihanautaa kohden ja yksi hehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on ympäristökeskus katsonut tarpeelliseksi antaa siitä määräyksiä mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. (määräys 3) Kattamalla rakennettavat lietesäiliöt vähintään kelluvalla katteella, pumppaussäiliöt ja kuivalantala kiinteällä katteella ja täyttämällä lietesäiliöt alta päin vähennetään niistä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös ylläpitämällä olemassa olevan säiliöiden kansia ja pitämällä lantaloiden sekä eläinsuojien ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Myös eläinten ruokinnan optimoinnilla, tehokkaalla eläinsuojan lannan poistolla ja lannan nopealla multauksella vähennetään toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. Pintalannoituksen kieltämisellä nurmelle varmistetaan, ettei lannanlevitysalojen naapurikiinteistöissä asuvien kohtuuton hajukynnys ylity. (määräys 4) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä.

12 Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet on käsiteltävä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Eläinjätteen varastointia koskeva määräys tilalla ennen laitoskäsittelyä on annettu terveys, ympäristö ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojien toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 30.9.2018 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2017 koskeva kirjanpito, josta tulee ilmetä ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuudet sekä lannanlevitykseen käytössä oleva peltopinta ala. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen.

13 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 11, 15 19, 21 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 570 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kauhajoen kunnanhallitus Kauhajoen ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia.

14 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Seinäjoella ja Kauhajoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan lisäksi Kauhajoen kunnallissanomissa. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Lupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Minna Myllykoski Liitteet Valitusosoitus Pihaton asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.