Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Samankaltaiset tiedostot
Metsäenergian mahdollisuudet

Voiko metsäenergian tuotanto ja käyttö olla kannattavaa ja kestävää?

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Metsäenergia Pohjanmaalla

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa

Puuvarojen riittävyys ja käyttökelpoisuus bioraaka-aineena

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

ENERGIASEMINAARI Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen.

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Suomessa vuonna 2005

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Energiapuun korjuun vaikutus metsiin

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Puuraaka-aineen saatavuus

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

saatavuus energiantuotantoon

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Energiapuun korjuun ja metsien muun käytön suhteet esimerkki Pohjois Karjalasta. Mikko Kurttila, Leena Kärkkäinen, Olli Salminen & Heli Viiri

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Tulevaisuuden energiaratkaisut muuttuvassa ilmastossa

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot

Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin

Puun energiakäyttö 2007

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Energiapuu ja metsänhoito

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

Energiapuun mittaus ja kosteus

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

LÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ LISÄANSIOITA

Suomen metsien inventointi

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Mihin metsäpolttoainevarat riittävät

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Puunkorjuu talvella. Antti Asikainen Metla, Joensuu. Talvitutkimuspäivät Koli. Finnish Forest Research Institute

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Transkriptio:

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Antti Asikainen, Metla Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Metsäenergia maailmalla ja meillä Maailman, EU:n ja Suomen puuenergiavarat ja kasvun rajoitteet Voiko energiabiomassan kasvatus olla kannattavaa ja kestävää? Suomi metsäenergiateknologian suurvalta Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Metsäenergian lisäysmahdollisuus n. 2% maailman energiankulutuksesta 1200 1000 Milj. m 3 /a 800 600 400 200 Plantaasit Hakkuutähteet Sellupuu 0 Liikenne Sähkö ja lämpö Source: Röser et al. 2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Milj. kuivatonnia EU:lla n. 100 milj. kuivatonnin biomassavaje v. 2020 600 500 400 300 200 100 Biolämpö Biopolttoaineet Biosähkö Ainespuu Lyhytkiertoviljely Agrobiomassa Puu 0 Tarjonta Supply Kysyntä Demand Rettenmaier et al. 2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Metsähakkeen käyttö, 1000 m 3 /a Suomen metsähakkeen käyttö kuusinkertaistunut 2000 -luvulla 16000 14000 12000 10000 Pienkäyttö Sekal. Kannot 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2020 Järeä runkopuu Hakkuutähde Kokopuu Karsittu ranka

Puuenergian tuotanto laskenut 15% 50000 Vuotuinen käyttö, 1000 m 3 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 Pienkäyttö Sekal. Kannot Järeä runkopuu Hakkuutähde Kokopuu Karsittu ranka Mustalipeä Sahojen sivutuotteet 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2020 Vuosi 6

Työvoimapanos, htv Metsäenergian osuus jo 25% puunkorjuun koko työpanoksesta 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Vuosi Energiapuu Ainespuu 7

Metsähaketta, milj. m³ vuodessa Metsähakkeen tekninen korjuupotentiaali kahdella ainespuun hakkuuskenaarioilla ja metsähakkeen nykykäyttö 25 Latvusmassa Kannot Nuorten metsien energiapuu Järeä runkopuu 20 Tavoite 13,5 milj. m³ vuoteen 2020 mennessä 15 10 5 0 Suurin kestävä ainespuun hakkuumäärä: 78,4 milj. m³/vuosi jaksolle 2017-2026 Toteutuneiden hakkuiden taso ja rakenne: 56,1 milj. m³/vuosi jaksolle 2017-2026 Metsähakkeen käyttö vuonna 2009 Lähteet: Salminen 2010/Mela ryhmä, Ylitalo 2010

/MWh Voiko energiapuun tuotanto olla kannattavaa? Polttoaineet Suomessa ilman veroja 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Raskas PÖ Maakaasu Hiili Turve Hakkuutähde Kannot Pienpuu

Käyttämätöntä maata ei juuri ole Rettenmaier et al. 2008

Kestävätkö metsät ravinnepoistumaa? Hakkuutähteen poisto päätehakkuussa männyllä ei kasvuvaikutusta 10 v. aikana kuusen pituuskasvu aleni 2 v. kasvun verran 10 v. seurantajaksolla kuusen rehevillä kasvupaikoilla maan typpivarastot eivät alene, karuilla aleneminen merkittävää Kokopuukorjuu harvennuksessa männyn kasvu alenee 5 m 3 /ha 10 v. aikana kuusen kasvu alenee 17 m 3 /ha 10 v aikana

Päätehakkuulla havaitut talteensaantoprosentit n. 62% (Peltola ym. 2010) palstalle jäävä biomassa pääosin neulasia ja pienoksia Harvennushakkuulla kuusta ei korjata kokopuuna mäntyjen oksista merkittävä osa karsiutuu hakkuussa (latvusmassasta saadaan talteen vain puolet) runkojen järeytyminen johtamassa yhä enemmän karsitun rangan korjuuseen

Ravinteet saatava kiertämään Turve- ja puutuhkaa syntyy Suomessa n. 500 000 tonnia vuodessa Puhdasta puutuhkaa n. 150 000 tonnia vain 10% käytetään lannoitteena Pohjois-Karjala tiennäyttäjä tuhkan kierrätyksessä

Kantojen poltto kivihiilen veroinen päästö? Lähde: Liski 2010

Suomen hiilivelka on maksettu ennakkoon

Suomalaista metsäenergiateknologiaa

Suomalaista metsäenergiateknologiaa

Aika, s 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Ajanmenekki/9,55 m³ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuljettaja Kasan järjestely kuorman järjestely siirtyminen tuonti vienti Ammattikuljettajat Opettajakuljettajat Oppilaskuljettajat Kuva 5. Kuormauksen ja kuormauksen aikaisen ajon työvaiheittaiset ajanmenekit kuljettajittain harvennuksella (Väätäinen & Lamminen 2010).

Kehitysajurit Keski- ja Etelä-Euroopassa

Metsäenergian korjuukonetarve P or tugal i kaivukoneet metsätraktorit hakkurit hakeautot kaatokasauskoneet Iso-Br i tanni a Itäval ta P uol a Espanj a T sekki Ranska Saksa Suomi Ruotsi 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 K onemäär ä, kpl

Kasvun rajoitteen keskiarvo Kasvun rajoitteen keskihajonta Kehittämispotentiaalin keskiarvo Kehittämispotentiaalin keskihajonta Korjuukustannukset: Harvennuspuu Korjuun & käsittelyn vaatima ammattitaito: Harvennuspuu Työvoiman tarve: Harvennuspuu Metsänomistajien suhtautuminen energiapuukauppaan: Harvennuspuu Integroitavuus muihin toimintoihin: Harvennuspuu 4,8 4,4 4,3 3,3 3,3 0,4 0,8 0,7 1,3 1,2 4,6 4,6 3,9 3,8 3,8 0,9 1,1 0,9 0,5 0,6 Harvennusenergiapuun kehityspotentiaali Lähde: Laitila ym. 2010 Lainsäädäntö & metsänkäsittely: Harvennuspuu 3,4 1,3 3,6 1,1 Saatavuus eri markkinatilanteissa: Harvennuspuu 2,4 3,7 Kuljetustehokkuus: Harvennuspuu 2,9 3,1 0,9 Pääoman tarve: Harvennuspuu 3,1 2,8 1,3 Kestävyys & seurannaisvaikutukset: Harvennuspuu 2,5 1,1 3,2 Materiaalin kuormaus & purku: Harvennuspuu 2,5 2,9 1,1 Laatu & lämpöarvo: Harvennuspuu 2,2 3,1 0,9 Varastoitavuus: Harvennuspuu 2,5 0,7 2,6 0,8 Soveltuvuus eri kokoluokan käyttöpaikoille: Harvennuspuu 1,5 0,7 1,8 0,8

Soveltuvuus eri kokoluokan käyttöpaikoille:kannot Metsänomistajien suhtautuminen energiapuukauppaan:kannot Kestävyys & seurannaisvaikutukset:kannot Kuljetustehokkuus:Kannot Laatu & lämpöarvo:kannot Saatavuus eri markkinatilanteissa:kannot Kasvun rajoitteen keskiarvo Kehittämispotentiaalin keskiarvo 2,9 4,1 3,9 3,8 3,7 3,8 1,1 0,7 1,3 Kasvun rajoitteen keskihajonta Kehittämispotentiaalin keskihajonta 4,2 0,8 3,7 1,2 3,7 1,1 3,7 1,2 3,7 1,1 2,7 Energiakantojen kehityspotentiaali Lähde: Laitila ym. 2010 Materiaalin kuormaus & purku:kannot 3,0 1,1 3,5 1,1 Korjuukustannukset:Kannot 3,1 0,8 3,2 0,8 Korjuun & käsittelyn vaatima ammattitaito:kannot 2,9 3,2 0,9 Integroitavuus muihin toimintoihin:kannot 2,9 3,3 Pääoman tarve:kannot 3,1 0,8 3,1 1,1 Työvoiman tarve:kannot 2,7 0,9 2,8 0,8 Lainsäädäntö & metsänkäsittely:kannot 2,7 2,7 0,8 Varastoitavuus:Kannot 2,3 1,2 2,7 1,3