Tulevaisuuden energiaratkaisut muuttuvassa ilmastossa
|
|
- Tuulikki Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JULKAISU 2/2011 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Tulevaisuuden energiaratkaisut muuttuvassa ilmastossa Toimittanut Ulrica Gabrielsson
2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti keskiviikkona keskustelutilaisuuden aiheesta " Tulevaisuuden energiaratkaisut muuttuvassa ilmastossa ". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Alustajina toimivat professori Lars J. Nilsson, Lunds universitet, Jean Monnetprofessori Pami Aalto, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, professori Sanna Syri, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, johtava tutkija Jari Liski, Suomen ympäristökeskus ja professori Antti Asikainen, Metla. Kommenttipuheenvuoronsa esittivät kansanedustajat Pekka Vilkuna (kesk.), Pentti Tiusanen (vas.), Sanna Perkiö (kok.) ja Merja Kuusisto (sd.).
3 SISÄLLYSLUETTELO Keskustelutilaisuuden ohjelma Hur styr man en klimatomställning till nollutsläpp? Professori Lars J. Nilsson, Lunds universitet EU:n energiapolitiikka Jean Monnet-professori Pami Aalto, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu Energiatekniikat ja energiatalous: tulevaisuuden energiaratkaisut Professori Sanna Syri, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Metsäbioenergian ilmastovaikutukset Johtava tutkija Jari Liski, Suomen ympäristökeskus Voiko metsäenergian tuotanto olla kannattavaa, kestävää ja hiilineutraalia? Professori Antti Asikainen, Metla
4 Tulevaisuuden energiaratkaisut muuttuvassa ilmastossa - keskustelutilaisuuteen keskiviikkona kello Eduskunnan Pikkuparlamentin auditorio. Ohjelma Tilaisuuden avaus Kansanedustaja Kimmo Kiljunen, Tutkaksen puheenjohtaja Miten päästä nollapäästöihin ilmastonmuutoksessa? Professori Lars J. Nilsson, Lunds universitet Professori Nilsson on mm. uusiutuvia energiamuotoja koskevan IPCC-erikoisraportin pääkirjoittaja EU:n energiapolitiikka Jean Monnet-professori Pami Aalto, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu Kommenttipuheenvuoro Kansanedustaja Pekka Vilkuna, kesk. Kansanedustaja Pentti Tiusanen, vas Kahvitauko Energiatekniikat ja energiatalous Professori Sanna Syri, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Metsäbioenergian ilmastovaikutukset Johtava tutkija Jari Liski, Suomen ympäristökeskus Voiko metsäenergian tuotanto olla kannattavaa, kestävää ja hiilineutraalia? Professori Antti Asikainen, Metla Kommenttipuheenvuoro Kansanedustaja Sanna Perkiö, kok. Kansanedustaja Merja Kuusisto, sd Keskustelua Tilaisuuden päätös
5 Hur styr man en klimatomställning till nollutsläpp? Lars J Nilsson, Lunds universitet Tutkas, Lillparlamentet Helsingfors, 16 februari 2011
6 Minskade utsläpp för att hamna under 2 C global uppvärmning Global -50% by 2050 rel Recent Science? Developed Countries to cut by 80-95% by 2050 rel Helsingfors, 16 februarii 2011 Source: European Commission
7 Energieffektivisering och förnybar energi är de viktigaste tekniska åtgärderna Helsingfors, 16 februarii 2011
8 Teknik för energieffektivisering Fotogen ~0.05 Lumen per Watt LED ~100 Lumen per Watt Incandescent lamp converted to kerosene lantern (Ghana) Photo: Rick Wilk Helsingfors, 16 februarii 2011 Photo: Evan Mills, LBL Source:
9 Klimatomställning är inte allt: Många motiv för energieffektivisering Worldwide Övriga 57% Latin Amerika 56% EBRD IEA 50% 24% 19% 11% 10% 5% 19% 43% 31% 26% 6% 3% 6% 18% 8% 4% 1% 2% Energy Energi- security Ekonomisk Economic Climate Klimat change Konkurrens- Economic development competiveness Public Hälsa health Övrigt Other säkerhet utveckling kraft IEA EBRD Latin America Non-IEA Asia, MENA and Africa IEA, 2011, Enabling Energy Efficiency: An Introduction to Energy Efficiency Governance Helsingfors, 16 februarii 2011
10 Förnybar energi: ett försök till sammanfattning RE has a significant role to play in the mitigation of climate change along with a portfolio of other low-carbon technologies. Deployment of many RE technologies is already well advanced but the rate of deployment can be accelerated in the short term given appropriate policy support measures including carbon pricing. The overall costs and benefits in the context of sustainable development of making a transition to high shares of RE supply in all sectors in the long term, relative to other mitigation options, are uncertain but there are no fundamental resource or technology limitations that constrain the share of RE in future energy systems. Helsingfors, 16 februarii 2011
11 Andel förnybar energi globalt Helsingfors, 16 februarii 2011 Källa: REN21
12 Ny kraftproduktion GW per year Helsingfors, 16 februarii 2011 Source: Thomas B Johansson, iiiee, LU
13 Ny installerad effekt i EU 2009 Helsingfors, 16 februarii 2011 Source: EU JRC, 2010
14 Helsingfors, 16 februarii 2011 Källa: REN21
15 Helsingfors, 16 februarii 2011 Källa: REN21
16 Helsingfors, 16 februarii 2011 Courtesy: Lindström
17 Styrning av klimatomställning De globala utsläppen skall minska med minst 50% till 2050 I-ländernas utsläpp skall minska med 80-95% till 2050 Stora omställningar ( transitions ) är ingenting nytt Tidigare omställningar har sällan varit politiskt drivna Omställning är resursmässigt, tekniskt och ekonomiskt möjlig Hur styr man då för att nå dit? Helsingfors, 16 februarii 2011
18 Exempel på politiskt styrd omställning: Svensk fjärrvärme District heating production (TWh) Oil Natural gas, incl. LPG Coal Electric boilers Heat pumps Industrial waste heat Peat MSW Other biomass fuels Tall oil Wood fuels Helsingfors, 16 februarii 2011
19 Transportsektorns energianvändning i Sverige 2050? TWh/år 120 Transportsektorns energianvändning El Vätgas Bio Fossila Teknikscenariot Beteendescenariot Teknikscenariot: Fortsatt tillväxt i transportarbetet, hög energieffektivisering och stark teknikutveckling Beteendescenariot: Ingen ökning av transportarbetet, effektivisering men mindre teknisk utveckling Helsingfors, 16 februarii 2011
20 Helsingfors, 16 februarii 2011
21 Viktiga delar i en omställning Hög energieffektivitet i ny och befintlig bebyggelse Stark utveckling av förnybar elproduktion (vind) och kraftnät, inklusive balansering genom laststyrning Ökad integration mellan olika tillförselsystem (t ex el och fjärrvärme) Ökad användning av bioenergi i transportsektorn. Långtgående elektrifiering av transportsektorn och eventuellt införande av vätgas Avkarbonisering av basindustrin (järn&stål, cement, osv.) med el, vätgas eller koldioxidlagring Helsingfors, 16 februarii 2011
22 Exempel på styrningsutmaningar Bebyggelsen en nationellt styrningsproblem Andra boendemål, säkra efterlevnad, lagom effektivisering Lätt att öka efterfrågan på bioenergi men kan ha många negativa bieffekter (och möjligheter): Ökande priser, markkonkurrens, kolläckage, industrins konkurrenskraft (och biobaserade bränslen, kemikalier och material från bioraffinaderier) Basindustrin en bransch i hård internationell konkurrens Kolläckage/utflyttning, statsstöd, gränsskatter Helsingfors, 16 februarii 2011
23 Statens roll i klimatomställningen? Vision och målbild för att ange färdriktningen Ambitiös politik med långsiktighet och trovärdighet Policybeslut, styrmedel och resurser Hantera och balansera intresse- och målkonflikter Organisera och samordna omställningen Uppmuntra brett deltagande av berörda aktörer Helsingfors, 16 februarii 2011
24 Hur kan man göra? Etablera mekanismer för att säkra långsiktigt stabila villkor (hård styrning, top-down): Storbrittaniens lagstiftning (80% lägre utsläpp 2050) EU ETS Förutsägbara krav (t ex byggregler) Skapa förutsättningar för dialog och utveckling (mjuk styrning, bottom-up): Hollands transition management Positiva framtidsbilder Utveckla processer och verktyg för integration mellan politikområden för en enhetlig politik och för att lägga fast en långsiktig styrning Säkra genomförande och efterlevnad (t ex genom bättre uppföljning) Överväg organisatoriska förändringar i myndighetsstruktur m m Helsingfors, 16 februarii 2011
25 Sista bilden Tack! Helsingfors, 16 februarii 2011
26 EU:n energiapolitiikka Esitelmä Tutkijoiden ja kansanedustajien seuran (TUTKAS) seminaarissa Tulevaisuuden energiaratkaisut muuttuvassa ilmastossa, , Helsinki Pami Aalto Jean Monnet professori/ Jean Monnet keskuksen johtaja Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto
27 Onko EU:lla energiapolitiikkaa? Kompetenssit jakautuvat Komission ja jäsenmaiden kesken Komissio: keskeinen rooli mm. sisämarkkina, kuljetus- ja ympäristöpolitiikassa Jäsenmaat: kontrolli energian alkuperästä (koti/ulkomaa, EU/ei- EU); energian lähteestä (fossiiliset vs. muut); ja energian kokonaispaketista (energy mix) Kun 50-70% energiasta tuontitavaraa, korostuu kontrolli alkuperästä Solidaarisuuslauseke: Neuvosto voi Komission pyynnöstä päättää soveltuvista toimenpiteistä mikäli energiatoimituksissa vakavia vaikeuksia Lisäksi toimijoina mm. energiayhtiöt ja kansainväliset rahoituslaitokset, jotka rakentavat ja rahoittavat energiainfrastruktuuria Yhdelläkään toimijalla ei ole yksiselitteistä päätösvaltaa energiapolitiikan (policy) aikaansaamiseksi ja sitä tukevien toimenpiteiden edistämiseksi Komissiolla on sisämarkkinoiden vahdin, politiikkatavoitteiden asettajan ja koordinaattorin rooli (määrätyissä raameissa jos yhteistä politiikkaa on, sen tulee olla Komissio-vetoista Konkretisoituu Komission vuosittaisessa dokumenttituotannossa energiapolitiikan alalla: Tuottavatko dokumentit tulevaisuuden energiaratkaisuja? Markkinat ja kilpailu Toimitusvarmuus Kestävä lehitys (ilmastopolitiikka, jne.)
28 Tuottaako EU:n energiapolitiikka tulevaisuuden ratkaisuja I: markkinat ja kilpailu Kaikkiaan edistystä ja tuloksia, mutta yhä monopolistisia ja oligopolistisia, EU-lainsäädäntöä rikkovia markkinoita, joille vaikeahkoa päästä Suuret kansalliset yhtiöt nähdään vastauksina globaaliin kilpailuun Sähkö: pohjoisen tuulivoima ja etelän aurinkoenergiaoptio kärsivät sisämarkkinan infrastruktuuriongelmista Pulllonkauloja jäsenmaiden välisessä energian siirtokapasiteetissa Riittämättömiä yhteyksiä uuden uusiutuvan energian paikallistuotannon ja pääverkkojen välillä Maakaasu: tehostuneilla Luoteis-Euroopan markkinoilla lisääntynyt tarjonta on painanut hintoja huomattavasti alas LNG-markkina ja väliaikainen ylitarjonta (Qatar) Tosin kaikki syyt eivät EU-lähtöisiä (USAn epäkonventionaalinen kaasu) Tarvittaneen kanta ydinvoimaan! Uusiutuvat energianlähteet: tarvitaan rahallista tukea samassa mittakaavassa kuin fossiilisille polttoaineille! OECD:ssa 57mrd vs. 9mrd, ydinvoima 16mrd) EU ei aivan omien % lisäystavoitteiden tahdissa
29 Tuottaako EU:n energiapolitiikka tulevaisuuden ratkaisuja II: toimitusvarmuus Heikoimmat tulokset EU-kompetenssin puuttuessa ja bilateralismin, rajoitetun koalitiopohjaisuuden sekä riittämättömän luottamuksen vallitessa laajemman Euroopan alueella tuottajien, transitmaiden ja kuluttajamaiden välisissä suhteissa EU-maat häviävät kollektiivisesti vaikka Saksa voittaa aina Silti ei ehkä paljoa tehtävissä koska historiallisesti rakennetut energiaratkaisut ja infrastruktuurit niin erilaisia ettei yhteisiä intressejä yksinkertaisesti löydy tarpeeksi Kaikkia ei Venäjä tai Pohjois-Afrikka kiinnosta Energian lähteiden ja alkuperämaiden monipuolistaminen ajaa suuret toimittajat etsimään uusia markkinoita muualta EU-Venäjä energiadilemma (Monaghan) Tarvitaan idea pan-eurooppalaisesta energiapolitiikasta, joka ei perustu vain EU:n omaan markkinat ja kilpailu -periaatteeseen
30 Tuottaako EU:n energiapolitiikka tulevaisuuden ratkaisuja II: kestävä kehitys EU yhä kenties suunnannäyttäjä, mutta kuinka pitkään ja onko suunta oikea/riittävä? Nykyinen Kioto-pohjainen päästökauppa hyödyllinen, mutta kovin raskas mekanismi 5% GHG-päästövähennyksen aikaansaamiseksi GHG-vero? Energiatehokkuuden 20% lisäys 2020 ei nykyvauhdilla toteutumassa Erityisesti kuljetussektori ongelma, rakentamisessa ja yhdyskuntarakenteessa paljon kehitettävää EU jäämässä Kiinan ja jopa USA:n jalkoihin uusissa investoinneissa ja teknologian kehittämisessä Päästävä eroon halvan energian illuusiosta kilpailuvalttina! Otettava energiapolitiikka kiinteäksi osaksi yhteiskunnallista suunnittelua koko Unionin tasolla ja lisättävä EU:n kompetensseja
31 Energiatekniikat ja energiatalous: tulevaisuuden energiaratkaisut Sanna Syri, energiatalouden professori, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu TUTKAS
32 Ilmastonmuutoksen hillintä: päästöjen vähentämisellä on kiire Lähde: IPCC, Synthesis Report. Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat olla jopa negatiiviset nettopäästöt (esim. Bio+CCS)
33 Ilmastonmuutoksen tehokas hillintä tarkoittaa energiavallankumousta - lainsäädäntöä, joka veisi tähän, ei vielä ole olemassa Lähde: IEA Energy Technology Perspectives IEA, 2010.
34 Energian hinta nousee ja teknologiat vaihtuvat Lähde: IEA Energy Technology Perspectives IEA, 2010.
35 Uudet teknologiat CCS-teknologian kehittämiseen panostetaan kaikkialla voimakkaasti Kivihiili tulee vielä kymmeniä vuosia olemaan maailman suurin sähköntuotannon energialähde (esim. IEA:n raportit) VTT 2010: Suomessa tulisi laajasti käyttöön kustannustasolla /tonni CO2 Ydinvoimaa rakennetaan lisää Kokonaiskapasiteetti maailmassa tuskin nousee voimakkaasti, koska edellinen sukupolvi poistuu käytöstä Energiatehokkuuden parantaminen on erittäin kustannustehokasta. Se luo myös laajasti uusia mahdollisia vientituotteita. Sähkön hinta on nousussa Euroopassa. Hyvillä paikoilla tuulivoima voi pian olla kilpailukykyistä ilman tukiakin.
36 Tämänhetkinen lainsäädäntö Kioton pöytäkirjan jatkoneuvottelut ovat kesken Tavoitteena on alueellisesti kattavampi sopimus kuin Kioton pöytäkirja EU:lla on jäsenmaita sitovat tavoitteet vuodelle 2020 Päästökauppasektori: -21% vuodesta 2005 Ei-päästökauppasektori: kansalliset velvoitteet, Suomelle -16% vuodesta 2005 (liikenne, jätehuolto, maa- ja metsätalous, pienvoimalat, lämmitys) Kansalliset uusiutuvien lisäysvelvoitteet (Suomi 28,5% -> 38%)
37 Kansalliset vähennysstrategiat on sovitettava EU:n lainsäädäntöön Päästökauppasektori (energiantuotanto > 20 MW, teollisuus) on EU:n päästökaupan alainen kasvava osuus päästöoikeuksista huutokaupataan Päästökauppasektorin verotus fiskaalisista syistä tulee olla samansuuntainen mekanismi, jotta kansantaloudellisesti järkevä (energiaverouudistus perustuu CO2-päästöön turvetta lukuun ottamatta) Päästökauppasektorilla omat vähennystoimet tulee toteuttaa vain päästökaupan hintatasoon asti. Kalliimmat toimet eivät tuo lisähyötyä ympäristölle. Ei-päästökauppasektorin (liikenne, jätehuolto, maa- ja metsätalous, pienvoimalat, lämmitys) kansallinen päästöjen vähentäminen Kustannustehokkuuden tulisi olla keskeinen kriteeri /tonnico2 Liian usein kansallisen lainsäädännön valmistelussa tämä tieto puuttuu tai ei ole verifioitavissa
38 Mitä tekevät EU:n energiajätit? RWE: hiililauhde 97 TWh v (Suomen sähkönkulutus TWh) hiili 61%, ydinvoima 18%, kaasu 16%, uusiutuvat 3% EO.n: 25 GW hiililauhdetta ( ~ 2x Suomen kaikki voimalaitokset) öljy & kaasu 38%, hiili 34%, ydinvoima 15%, vesivoima 7%, muut 6% Kumpikaan yritys ei aio vähentää hiililauhteen käyttöä Yhteisyritys rakentaa Iso-Britanniaan 6 GW ydinvoimaa (OL3 1,6 GW) Saksan miljardituella aurinkosähköön on saatu 1 % osuus, päästövähennyksen kustannus ~700 /tonco2 (Energy Policy 2008)
39 1560 MW, vuosipäästöt n. 6-7 MtonCO2 Lisäksi esim MW ruskohiililauhdelaitos rakenteilla Kölnin lähelle RWE Annual Report 2009.
40 Olemassa oleva hiili-yhteistuotanto (CHP): toistaiseksi ei ole syytä suuriin muutoksiin Hiililauhteen hyötysuhde n. 40% Hiili Suomessa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa 90 % Maakaasuun on kannattavaa siirtyä vasta n. 40 /tonnico2 (tällä hetkellä EU:n päästökauppa n. 15 /tonnico2) Biopolttoaineiden laaja käyttö esim. kaasuttamalla hiilipölykattilassa on tehoton ratkaisu sekä taloudellisesti että teknisesti Biopolttoaineet ovat parhaimmillaan sitä varten suunnitelluissa CHP-laitoksissa Rannikolle suuret määrät biopolttoaineita saatettaisiin hankkia laivakuljetuksena globaaleilta markkinoita
41 Suomen ilmastopolitiikka määrittää miljardien investoinnit kymmeniksi vuosiksi tarvitaan avointa valmistelua, jossa nähtävissä toimien kustannukset ja tehokkuus ja vuoropuhelua tutkijat päätöksentekijät
42 Metsäbioenergian ilmastovaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus
43 Metsäbioenergian ilmastovaikutukset 1. Ilmastonmuutoksen hillintä ja metsäbioenergia 2. Metsäbioenergian ilmastovaikutukset Suomessa 3. Kaksi näkökulmaa metsäbioenergian ilmastovaikutuksiin 4. Yhteenveto
44 Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ja ilmaston lämpeneminen Ilmakehän CO 2 -pitoisuus Ilmaston lämpeneminen A2 A1B B1 IPCC 2001, 2007
45 Fate of Anthropogenic CO 2 Emissions ( ) 1.1±0.7 PgC y ±0.1 PgC y -1 47% 2.4 PgC + y-1 7.7±0.5 PgC y 27% -1 Calculated as the residual of all other flux components 26% 2.3±0.4 PgC y -1 Average of 5 models Global Carbon Project 2010; Updated from Le Quéré et al. 2009, Nature Geoscience; Canadell et al. 2007, PNAS
46 Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja hiilinielu v YM ja Tilastokeskus 2009
47 Metsäbioenergian oleelliset piirteet ilmastonmuutoksen kannalta 1. Korvattavien polttoaineiden päästöjen muutokset 2. Metsien hiilinielun muutokset 3. Ajoittuminen (päästö- ja hiilinielumuutokset) 4. Muutokset tulevaisuudessa nykytasosta
48 Suomen metsistä energiakäyttöön korjattava puubiomassan määrä Metsähakkeen korjuumäärä (m3/v) Metsähake yhteensä Oksat yms. Kannot Aika (kalenterivuosi) Metsätilastollinen vuosikirja 2009, TEM 2010b
49 Energiapuun korjuun vaikutus Suomen metsien hiilitalouteen Hakkuutähteitä (oksia, harvennuspuuta ja kantoja) korjataan pois metsistä entistä enemmän Maaperään tulevien hakkuutähteiden määrä pienenee Metsien hiilivarasto pienenee ja ilmakehän hiilivarasto kasvaa hiilimäärällä, joka poiskorjatuissa hakkuutähteissä olisi, jos ne olisi jätetty metsään Tavoite v. 2020, 13,5 Mm 3 hakkuutähteitä, sisältää n. 3 Mt hiiltä (+6) 1300 (+2)? 1 Kuva: Suomen metsien hiilivarastot (Mt C) ja virrat (Mt C/v) luvulla (Liski ym Annals of Forest Science) ja hakkuutähteiden korjuun vaikutus (punaiset luvut, v tavoite) =15-3=
50 Energiapuun korjuun vaikutus Suomen metsien hiilimäärään ja puusta saatava energiamäärä Metsästä puuttuva hiilimäärä =ilmakehän hiilimäärän lisäys Puusta saatava energiamäärä Liski ym Suomen ympäristö 5/2011.
51 Päästöjen vertailu Suomessa v : Metsäenergia vs. korvattava kivihiilienergia Hiilidioksidipäästö (Mt CO2-ekv.) Kivihiili: metsäenergia yhteensä Kivihiili: oksat Metsäenergia yhteensä Oksat Kivihiili: kannot Kannot Aika (kalenterivuosi) Tiedot: Liski ym Suomen ympäristö 5/2011.
52 Metsäenergian ja fossiilisten polttoaineiden päästöjen vertailu Suomessa v Liski ym Suomen ympäristö 5/2011.
53 Energiapuun korjuun vaikutus Suomen metsien hiilinieluun v Vertailutiedot: Sievänen ym Liski ym Suomen ymparisto 5/2011
54 Metsäenergian vaikutus Suomen kasvihuonekaasupäästöihin v Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja hiilinielu v Metsäenergian vaikutus päästöihin ja hiilinieluun Liski ym Suomen ympäristö 5/2011.
55 Metsäenergialla saavutettavat päästövähennykset v Korvattaessa fossiilisten polttoaineiden käyttöä niiden päästöt vähenevät Biomassan korjaaminen pois metsistä heikentää hiilinielua Hiilinielun heikentyminen leikkaa päästövähennyksiä 60 %:lla kivihiili 70 %:lla öljy 80 %:lla maakaasu Liski ym Suomen ympäristö 5/2011.
56 Maankäytön päästöihin on alettu kiinnittää huomiota Searchinger ym., Melillo ym., Fargione ym Science, Repo ym GCB-Bioenergy.
57 Metsäenergian ja fossiilisten polttoaineiden päästöt tuotettaessa 1 PJ energiaa/v Repo ym Global Change Biology Bioenergy. Liski ym Suomen ympäristö 5/2011.
58 Metsäenergian aiheuttamien metsän hiilitaseen muutosten huomioiminen raportointi- ja laskentamenetelmissä Liski ym Suomen ympäristö 5/2011.
59 Energiapuun korjuun vaikutus metsien hiilivarastoihin: kaksi näkökulmaa Ilmastonmuutoksen hillitseminen energiapuun avulla Energiapuun korjuun vaikutus metsien hiilivarastoihin Ei korjata vs. korjataan Hidastaako energiapuun käyttö ilmakehän hiilivaraston kasvuvauhtia Energiantuotannon päästöt + metsän hiilivarastomuutos Nopea ajoittuminen Nykytaso vertailukohtana Metsien biomassan kestävä hyödyntäminen Miten metsien hiilivarastot kehittyvät, kun energiapuuta korjataan Säilyvätkö metsien biomassan hyödyntämismahdollisuudet, kun energiapuuta käytetään Pitkän aikavälin kestävyys Hiilivarastojen nollamuutostaso vertailukohtana
60 Yhteenveto: Metsäenergian ilmastovaikutukset Metsien hiilinielu heikkenee, maaperän hiilivarasto alkaa vähentyä, lisää hiiltä ilmakehään Metsäenergialla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja vähentää niiden päästöjä ilmakehään Nettopäästöt ilmakehään vähenevät näiden muutosten erotuksena joko melko nopeasti (oksat) tai hitaasti (kannot) Mitä hitaammin metsäenergia vähentää päästöjä sitä enemmän päästöjä on vähennettävä muilla keinoilla ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi Metsäenergialle asetettu tavoite vaikuttaa loppupäätelmään Ilmastonmuutoksen hillintä Metsäbiomassan runsas kestävä hyödyntäminen
61 Voiko metsäenergian tuotanto olla kannattavaa, kestävää ja hiilineutraalia? Antti Asikainen, Metla TUTKAS , Pikkuparlamentti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
62 Metsäenergia maailmalla ja meillä Maailman, EU:n ja Suomen puuenergiavarat ja kasvun rajoitteet Voiko energiabiomassan kasvatus olla kannattavaa ja kestävää? Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
63 Metsäenergian lisäysmahdollisuus n. 2% maailman energiankulutuksesta Milj. m 3 /a Plantaasit Hakkuutähteet Sellupuu 0 Liikenne Sähkö ja lämpö Source: Röser et al Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
64 EU:lla n. 100 milj. kuivatonnin biomassavaje v Milj. kuivatonnia Biolämpö Biopolttoaineet Biosähkö Ainespuu Lyhytkiertoviljely Agrobiomassa Puu 0 Tarjonta Supply Kysyntä Demand Rettenmaier et al Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
65 Suomen metsähakkeen käyttk yttö kuusinkertaistunut luvulla Metsähakkeen käyttö, 1000 m 3 /a Pienkäyttö Sekal. Kannot Järeä runkopuu Hakkuutähde Kokopuu Karsittu ranka
66 Puuenergian tuotanto laskenut 15% Vuotuinen käyttö, 1000 m Pienkäyttö Sekal. Kannot Järeä runkopuu Hakkuutähde Kokopuu Karsittu ranka Mustalipeä Sahojen sivutuotteet Vuosi 6
67 Metsäenergian osuus jo 25% puunkorjuun koko työpanoksesta Työvoimapanos, htv Vuosi Energiapuu Ainespuu 7
68 Metsähakkeen tekninen korjuupotentiaali kahdella ainespuun hakkuuskenaarioilla ja metsähakkeen nykykäytt yttö Latvusmassa Kannot Nuorten metsien energiapuu Järeä runkopuu 25 Metsähaketta, milj. m³ vuodessa Suurin kestävä ainespuun hakkuumäärä: 78,4 milj. m³/vuosi jaksolle Toteutuneiden hakkuiden taso ja rakenne: 56,1 milj. m³/vuosi jaksolle Metsähakkeen käyttö vuonna 2009 Tavoite 13,5 milj. m³ vuoteen 2020 mennessä Lähteet: Salminen 2010/Mela ryhmä, Ylitalo 2010
69 Kuitupuuta ohjautuu energiaksi ja dieseliksi Tavoite metsähakkeelle (25 TWh + 3 biodiesel -laitosta) kova, mutta saavutettavissa jos Päästölupien jako riittävän kireä (vähintään 25 /t-co2) Sahatukin kysyntä palaa korkeammalle tasolle Kuitupuudimensioista puuta ohjautunee myös energiasektorille. Biodiesel -laitosten metsähakkeen käyttö nostaa hintoja ja vähentää metsähakkeen polttoa sähkö- ja lämpölaitoksissa
70 Voiko energiapuun tuotanto olla kannattavaa? Polttoaineet Suomessa ilman veroja /MWh Raskas PÖ Maakaasu Hiili Turve Hakkuutähde Kannot Pienpuu
71 Voiko energiapuun tuotanto olla kannattavaa?
72 Päätehakkuulla havaitut biomassan talteensaantoprosentit n. 62% (Peltola ym. 2010) palstalle jäävä biomassa pääosin neulasia ja pienoksia-> kasvuvaikutukset jäävät pieniksi Harvennushakkuulla kuusta ei korjata kokopuuna mäntyjen oksista merkittävä osa karsiutuu hakkuussa (latvusmassasta saadaan talteen vain puolet) runkojen järeytyminen johtamassa yhä enemmän karsitun rangan korjuuseen
73 Kokopuuhakkuu voi nostaakin kasvua
74
75 Ravinteet saatava kiertämään Turve- ja puutuhkaa syntyy Suomessa n tonnia vuodessa Puhdasta puutuhkaa n tonnia vain 10% käytetään lannoitteena
76 Tuhka pidentää typen lannoitusvaikutusta
77 Kantojen poltto kivihiilen veroinen päästö? -100 Mt/a +70 Mt/a
78 Metsien hiilivarasto kasvaa nyt 40 Mt/a
79 Kantojen hajoamisnopeus, malli vs. mittaukset kanto, kenttäkokeet, Ruotsi kanto, kenttäkokeet, METLA Lähde: SYKE 2010
80 Metsään jätetyt kannot vapauttavat hiilen nopeasti ilmakehään kanto, kenttäkokeet, Ruotsi
81 Suomalaista metsäenergiateknologiaa energiateknologiaa
82 Kehitysajurit Keski- ja Etelä-Euroopassa
83 Kasvun rajoitteen keskiarvo Kasvun rajoitteen keskihajonta Kehittämispotentiaalin keskiarvo Kehittämispotentiaalin keskihajonta Korjuukustannukset: Harvennuspuu Korjuun & käsittelyn vaatima ammattitaito: Harvennuspuu Työvoiman tarve: Harvennuspuu Metsänomistajien suhtautuminen energiapuukauppaan: Harvennuspuu Integroitavuus muihin toimintoihin: Harvennuspuu 4,8 4,4 4,3 3,3 3,3 0,4 0,8 0,7 1,3 1,2 4,6 4,6 3,9 3,8 3,8 0,9 1,1 0,9 0,5 0,6 Harvennusenergiapuun kehityspotentiaali Lähde: Laitila ym Lainsäädäntö & metsänkäsittely: Harvennuspuu 3,4 1,3 3,6 1,1 Saatavuus eri markkinatilanteissa: Harvennuspuu 2,4 1,0 3,7 1,0 Kuljetustehokkuus: Harvennuspuu 2,9 1,0 3,1 0,9 Pääoman tarve: Harvennuspuu 3,1 1,0 2,8 1,3 Kestävyys & seurannaisvaikutukset: Harvennuspuu 2,5 1,1 3,2 1,0 Materiaalin kuormaus & purku: Harvennuspuu 2,5 1,0 2,9 1,1 Laatu & lämpöarvo: Harvennuspuu 2,2 1,0 3,1 0,9 Varastoitavuus: Harvennuspuu 2,5 0,7 2,6 0,8 Soveltuvuus eri kokoluokan käyttöpaikoille: Harvennuspuu 1,5 0,7 1,8 0,8
84 Johtopäätöksiä Taloudellisen kestävyyden puuttuminen pysäyttää metsäenergian nopeimmin Sosiaalisen kestävyyden aikaskaala kuukausia-vuosia, Ekologinen vuosiavuosikymmeniä Kannot ovat 10 vuodenkin tarkastelujaksolla yhtä hyvä polttoaine kuin maakaasu ja pidemmillä tarkastelujaksoilla maakaasuakin parempia hiilipäästöjen suhteen Biojalostamoiden ja kivihiililaitosten raakaainekäyttö voi vähentää puun käyttöä perinteisessä sähkön ja lämmön tuotannossa
85 Metsähakkeen heikoin kestävyystekijä: talous Pilkkeen heikoin kestävyystekijä: hiukkaset
Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus
Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto
LisätiedotMetsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät
Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Antti Asikainen, Metla Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotVoiko metsäenergian tuotanto ja käyttö olla kannattavaa ja kestävää?
Voiko metsäenergian tuotanto ja käyttö olla kannattavaa ja kestävää? Antti Asikainen, Metla Argumenta 15.2.2011, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotIhmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen
LisätiedotIhmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman
LisätiedotBioenergiapotentiaali Itä- Suomessa
Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotMetsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
LisätiedotMetsäenergian mahdollisuudet
Metsäenergian mahdollisuudet Hannu Ilvesniemi, Metla Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 8.6.2011 1 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotSuomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase
Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa
LisätiedotRiittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
LisätiedotMetsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma
Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma Jussi Lintunen (Luke) Puuta vai jotain muuta Johdantoa Energiaa on monenlaista: Sähkö, lämpö, jalostetut polttoaineet ja polttonesteet
LisätiedotSähkövisiointia vuoteen 2030
Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat
LisätiedotKommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari
Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari 28.8.2019, Koli Jaana Bäck Professori (Metsien ja ilmaston vuorovaikutukset), Helsingin yliopisto 28/08/2019 1 7.8 PgC y -1 Ihmistoiminnasta syntyvät CO
Lisätiedotelinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.
Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;
LisätiedotEuroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014
Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotKohti päästöttömiä energiajärjestelmiä
Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä
LisätiedotKestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin
Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin Antti Asikainen, professori, METLA VTT 2G 2020 Biofuels -loppuseminaari Hilton Helsinki
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotMetsätuotannon elinkaariarviointi
Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta
Lisätiedotsaatavuus energiantuotantoon
Metsäbiomassan saatavuus energiantuotantoon Timo Karjalainen, Perttu Anttila, Antti Asikainen, Yuri Gerasimov ja Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti
LisätiedotMetsäbioenergian kestävyyden rajat
Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17
LisätiedotSuomi muuttuu Energia uusiutuu
Suomi muuttuu Energia uusiutuu Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet 15.11.2018 Esa Vakkilainen 1 ENERGIA MUUTTUU Vahvasti eteenpäin Tuuli halvinta Sähköautot yleistyvät Bioenergia
Lisätiedot23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla
Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija
ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla
Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotCCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050
CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050 Tiina Koljonen & Antti Lehtilä VTT CCS-seminaari 28.10.2009, Hanasaari SISÄLTÖ 1. TAUSTAA 2. CCS:N MERKITYS GLOBAALISTI ILMASTONMUUTOKSEN HILLINNÄSSÄ
LisätiedotBIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN
BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset
LisätiedotPuuvarojen riittävyys ja käyttökelpoisuus bioraaka-aineena
Puuvarojen riittävyys ja käyttökelpoisuus bioraaka-aineena Antti Asikainen Metla, Joensuu EU Open Days: Bioenergia yksi Itä- Suomen mahdollisuuksista 30.10.2009 Kuopio Finnish Forest Research Institute
LisätiedotSuomestako öljyvaltio? Kari Liukko
Päättäjien Metsäakatemia Kurssi 34 Maastojakso 22.-24.5 2013 Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Öljyn hinta, vaihtotase, työllisyys, rikkidirektiivi TE 3.5.-13 TE 3.5.-13 TE 26.4.-13 KL 21.8.-12 2 PMA
LisätiedotBiopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo
Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo 8.30 16.00 VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo Sessio 1: Biopolttoainemarkkinat Euroopassa ja Suomessa Seminaarin avaus Timo
LisätiedotMihin metsäpolttoainevarat riittävät
Mihin metsäpolttoainevarat riittävät Timo Karjalainen Metsäntutkimuslaitos ClimBus ohjelman päätösseminaari 9-10. 6.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotKOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012
KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien
LisätiedotMatti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.
Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Esityksen sisältö 1.Mitä ilmastotavoitteet edellyttävät? 2.
LisätiedotSuomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet
Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 15.11.2018 Pikkuparlamentti Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto
LisätiedotMetsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia
Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotPuunpolton merkitys Suomen energiataloudessa. Armi Temmes, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu Puulämmityspäivä
Puunpolton merkitys Suomen energiataloudessa Armi Temmes, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu 8.2.2017 Puulämmityspäivä 1 Kokonaisenergian kulutus Suomessa: Fossiiliset ja uusiutuvat energianlähteet 1970-2015
LisätiedotAjankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa
Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5
LisätiedotMetsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet
Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotMetsäenergian hankinnan kestävyys
Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon
LisätiedotVart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
LisätiedotSuomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
LisätiedotSelvitys biohiilen elinkaaresta
Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet
LisätiedotJohdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
LisätiedotBiopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?
Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman
LisätiedotBioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015
Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotOnko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotMitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät
Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 22.1.2019 Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät Arvio kivihiilen energiantuotannon päästöistä EU:ssa MtCO2 400 350 Kivihiilen päästöt
LisätiedotPoliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi
Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi Jussi Uusivuori Helsinki 21.11.2012 Konsortiohankkeen Lynet-osapuolet Metla MTT Syke Hankkeen rahoitus:
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
LisätiedotMETSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA
METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA Eljas Heikkinen, metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus, pohjoinen palvelualue Energiametsä hanke Hankkeen hallinnoija ja toteuttaja: Suomen metsäkeskus, Julkiset
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotBioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori
Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian Lappi-seminaari 11.5.2010 Jaakko Repola, Anssi Ahtikoski, Mikko Hyppönen Antti Hannukkala Bioenergiaa metsistä
LisätiedotVN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
LisätiedotRiittääkö metsähaketta biojalostukseen?
Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio
LisätiedotArvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä
Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotNuoren metsän energiapuu ja hiilinielu
Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta
LisätiedotPuhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri
Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla
LisätiedotPuuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012
Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja
LisätiedotFortumin Energiakatsaus
Fortumin Energiakatsaus Kari Kankaanpää Metsäakatemia Joensuu 13.5.2016 Fortum merkittävä biomassan käyttäjä Vuosikulutus 5,1 TWh (2,6 milj. k-m 3 ), lähivuosina kasvua 50 % Biomassan osuus ¼ lämmityspolttoaineistamme
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotNäkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?
Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus
LisätiedotBiohiilen käyttömahdollisuudet
Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä
LisätiedotSuomen metsien kasvihuonekaasuinventaario
Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen
LisätiedotKestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?
Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission
LisätiedotNestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
LisätiedotFINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA
FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka
LisätiedotUusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development
Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6
LisätiedotEnergialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa
Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon
LisätiedotEnergia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta
Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita
LisätiedotTuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy
Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja
LisätiedotTurve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
LisätiedotVoiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla
Matti Palon juhlaseminaari, Kannus 6.4. 2008 Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla Jussi Uusivuori Finnish Forest Research Institute Metla Unioninkatu 40 A, FIN-00170 Helsinki jussi.uusivuori@metla.fi
Lisätiedot