Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain luotain I
Johdantoa Jättiläisplaneetat Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus Avaruusluotaimet Galileo, Cassini/Huygens ja Voyager 2
Jupiter ja Galilein kuut
Galileo-luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12. 1995-7. 12. 1997 Galileo/Proben törmäys 7. 12. 1995 Galileon törmäys 21. 9. 2003 http://solarsystem.nasa.gov/galileo/ http://www2.jpl.nasa.gov/galileo
Galileo -avaruusluotain-
Galileo lähiavaruudessa
Galileon instrumentit päävastuutahot tieteelliset tavoitteet instrumenttien kuvaukset yhteensä 12 tiedeinstrumenttia (aakkosjärjestys)
Galileo: : DDS (1/5) Dust Detector Subsystem Max-Planck-Institut für Kernphysik,, Heidelberg
Galileo: DDS (2/5) Jupiterin Galilein kuiden vuorovaikutus pöly-ympäristön ympäristön kanssa Pölyn, plasman ja magneettikentän vuorovaikutus Pölykeskittymien ja hiukkassäteilyn suhde Jupiterin magneettikentän vaikutus varattujen hiukkasten ratoihin Jupiterin renkaiden etsintä Jupiterin painovoimakentän vaikutus interplanetaarisen pölyyn
Galileo: DDS (3/5) Pölyhiukkasten massan, sähkövarauksen ja nopeuden mittaus Massat väliltä 10-16 g - 10-7 g Sähkövaraukset 10-14 C - 10-10 C negatiivisilla ja 10-14 C - 10-12 C positiivisilla varauksilla Nopeudet väliltä 1 km/s -70 km/s Mittaustaajuus 1/(115 d) - 100/s
Galileo: DDS (4/5) Maadoitettu impaktin ionisoivaan vaikutukseen perustuva puolipallodetektori
Yksityiskohtaista tietoa Galileo: DDS (5/5)
Galileo: : EPD (1/5) Energetic Particle Detector Applied Physics Laboratory, The Johns Hopkins University
Galileo: EPD (2/5) Jupiterin sieppaamaan hiukkassäteilyn energia ja kulmajakaumat, koostumus ja stabiilisuus Energeettisten hiukkasten ja Galilein kuiden sekä aurinkotuulen vuorovaikutus Termisen plasmavuon nopeudet ja lämpötilat Hiukkassäteilyn adiabaattiset ja ei-termiset prosessit
Galileo: EPD (3/5) yli 20 kev:n elektronien ja ionien mittaus ionien tulosuunnan mittaus, samaten koostumus mittaukset ajan ja paikan funktiona
Galileo: EPD (4/5) Kiinteän olomuodon Si-detektori ja time-of- flight detektori kaksi osalaitetta, askelmoottori pyörittää
Galileo: EPD (5/5) Yksityiskohtaista tietoa
Galileo: : EUV (1/5) Extreme Ultraviolet Spectrometer University of Colorado
Galileo: EUV (2/5) Jupiterin yläkaasukehän koostumus ja rakenne Galilein kuiden helposti haihtuvien kaasujen hukkamäärät Ion plasmatoruksen fysikaaliset prosessit Voyager-löytöjen jälkiseuranta
Galileo: EUV (3/5) hilaspektrometri jossa mekaaninen kollimaattori konkaavi dispersiohila joka fokusoi ääriultraviolettisäteilyn yhden heijastuksen kautta detektorille detektori fotokatodi, mikrokanavalevy elektronivahvistimena sekä anodisarja modifioitu Voyager-luotaimia varten rakennetusta varalaitteesta
Galileo: EUV (4/5)
Galileo: EUV (5/5) Yksityiskohtaista tietoa
Galileo: : HIC (1/5) Heavy Ion Counter Jet Propulsion Laboratory
Galileo: HIC (2/5) raskaiden ionien (C:stä Ni:hin hin) muodostaman hiukkassäteilyn monitorointi elektroniikka erityisen herkkää raskaiden ionien säteilylle: teknologioiden kehittämistehtävä muiden instrumenttien havaintojen komplementointi Voyagerin ja Pioneerin aiempien havaintojen täydentäminen Auringon koostumuksen tutkimus
Galileo: HIC (3/5) raskaiden ionien rekisteröinti niputettujen yksikiteisten Si-detektorien avulla energia-alue alue 6 MeV - 200 MeV / nukleoni esim. rikki S 16-kertaisella varauksella saadaan talteen 3200 MeV:n energialla uudelleen pakattu Voyager-varalaite
Galileo: HIC (4/5) Kaksi kiinteän olomuodon teleskooppia yhteinen kommunikointilinkki EUV:n kanssa
Galileo: HIC (5/5) Yksityiskohtaista tietoa
Galileo: : MAG (1/1) Magnetometer University of California, Los Angeles
Galileo: MAG (2/5) Jupiterin magnetosfäärin kartoitus ja sen dynamiikan tutkimus ympäröivän magneettikentän muutosten mittaaminen magnetosfääri-ionosfääri ionosfääri -kytkennän tutkimus Galilein kuiden magneettikenttien olemassaolo kuiden ja magnetosfäärin vuorovaikutuksen luonne
Galileo: MAG (3/5) kaksi kolmen sensorin ryvästä kolme ortogonaalista sensoria tuottaa kolme magneettikentän komponenttia toinen ryväs on 11 m:n etäisyydellä pyörimisakselista puomin päässä toinen ryväs on 6.7 m:n etäisyydellä tavoite on pystyä eliminoimaan luotaimen aiheuttamat häiriöt
Galileo: MAG (4/5) ulomman alue ±32 nt - ± 512 nt sisemmän alue ±512 nt- ±16384 nt Magneettikenttä Maan pinnalla 50000 nt
Galileo: MAG (5/5) Yksityiskohtaista tietoa
Galileo: : NIMS (1/5) Near-Infrared Mapping Spectrometer Jet Propulsion Laboratory
Galileo: NIMS (2/5) Galilein kuiden pintojen mineraalien kartoitus resoluutiolla 5-30 km mineraalifaasien ja mineraalien sekoitussuhteiden kartoitus mineraalijakaumien kytkentä SSI- instrumentin tuloksiin Jupiterin kaasukehän pilvien rakenteen määrittäminen monilla vaihekulmilla tehtävistä havainnoista
Galileo: NIMS (3/5) kuvantavana spektroskooppina ensimmäinen laatuaan planeettakunnan avaruustutkimuksessa aallonpituusalue 0.7-5.2 µm, diffraktiohilaspektrometri f/3.5 peilikaukoputki 229 mm:n aukolla ja 80 cm:n polttovälillä (Ritchie-Chretien) detektorit InSb ja Si
Galileo: NIMS (4/5)
Yksityiskohtaista tietoa Galileo: NIMS (5/5)
Galileo: : PLS (1/5) Plasma Subsystem University of Iowa
Galileo: PLS (2/5) magnetosfäärin plasman lähteen selvittäminen ympäröivän plasman ja Galilein kuiden vuorovaikutuksen tutkimus plasman osuus Jupiterin säteilyvyöhykkeiden energeettisistä hiukkasista Jupiterin magnetosfäärin dynamiikka
Galileo: PLS (3/5) Seitsemän elektronidetektoria, seitsemän ionidetektoria (differentiaalinen/integroiva) 64 kanavaa energia-alueella alueella 0.9 ev - 52 kev, resoluutio ΔE/E = 0.11 Massaresoluutiot ΔM/M=0.24 (differentiaalinen( differentiaalinen) ja ΔM/M=0.5 (integroiva( integroiva) diff.: H+,H2+/He++,He+,O++,O+,Na+,S+ ja K+ int: : H+,H2+/He++,O++,S+ ja SO 2 +
Galileo: PLS (4/5) Tiedepuomilla, lähes 4π:n kattavuus
Galileo: PLS (5/5) Yksityiskohtaista tietoa
Galileo: : PPR (1/5) Photopolarimeter- - Radiometer Goddard Institute for Space Studies, New York
Galileo: PPR (2/5) Jupiterin kaasukehän pilvien ja usvien pienhiukkasten vertikaalinen ja horisontaalinen kartoitus (taitekerroin, koko, muoto) Jupiterin energiatasapainon tutkimus: heijastuneen auringonvalon ja emittoituneen lämpösäteilyn määrä ja avaruusjakauma sekä Jupiterin terminen rakenne Galilein kuiden fotometriset, polarimetriset ja radiometriset ominaisuudet (myös muita kohteita)
Galileo: PPR (3/5) polarimetrilla kolme kaistaa näkyvässä alueessa fotometrissa seitsemän kapeaa kaistaa näkyvässä ja lähi-infrapunassa infrapunassa (metaanin ja ammoniakin absorptiovyöt) seitsemän radiometriakaistaa, yksi ilman suodatinta, yksi puhtaalle Auringon spektrille viisi lisäkanavaa 11-110 µm:n alueella
Galileo: PPR (4/5) perustuu Pioneer- Venus -luotaimen- isntrumenttiin 10-cm:n aukolla varustettu peilikaukoputki
Galileo: PPR (5/5) Yksityiskohtaista tietoa
Galileo: : PWS (1/5) Plasma Wave Subsystem
Galileo: PWS (2/5) plasman aaltojen ja radioemission merkitys Jupiterin sieppaaman hiukkassäteilyn sironnassa ja hiukkasten katoamisessa Fundamentaalien plasman parametrien johtaminen plasman aaltoilmiöistä (esim. elektronitiheys)
Galileo: PWS (3/5) sähköinen dipoliantenni sähkökenttien mittaamiseksi taajuusalue 5.62 Hz - 5.6 MHz kaksi magneettista kehäantennia magneettikenttien mittaamiseksi toisen taajuusalue 5 Hz - 3.5 khz, toisen 1-50 khz kaksi systeemiä: hidas (kolme analysaattoria) ) ja nopea (yksi leveäkaista-analysaattori analysaattori)
Galileo: PWS (4/5)
Galileo: PWS (5/5) Yksityiskohtaista tietoa
Galileo: : Radio Science (1/2) Radio Science Jet Propulsion Laboratory Stanford University
Galileo: : Radio Science (2/2) Kappaleiden massojen ja sisäisen rakenteen johtaminen avaruusluotaimeen vaikuttavista voimista Kuiden kokojen ja ionosfäärien koostumuksen määrittäminen radioaaltojen etenemisestä Jupiterin paikanmääritys interferometrian avulla tutkimuksessa hyödynnetään radioalueen telekommunikointijärjestelmää (ei erillistä instrumenttia) Taajuus 2500 Hz, 5000 mittausta/s
Galileo: SSI (1/5) Solid State Imaging National Optical Astronomy Observatories
Galileo: SSI (2/5) Galilein kuiden kartoitus 1 km:n resoluutiolla Jupiterin kaasukehän ja pilvien rakenne Jupiterin kaasukehän dynamiikka Galilein kuiden kokojen ja muotojen johtaminen ja pyörähdysakseleiden määrittäminen 3 km:n tarkkuudella Jupiterin renkaiden tutkimus ja niihin liittyvien pienkuiden etsintä Jupiterin ja kuiden revontuli-ilmiöiden ilmiöiden kartoitus kaasukehän tilan laskeutujakokeessa (aika ja paikka)
Galileo: SSI (3/5) katadioptrinen teleskooppi, f/8.5 ja polttoväli 150 cm näkökenttä 8.1 mrad,, 10.16 µrad/pixel modifioitu Voyager-varakamera suljin ja kahdeksanpaikkainen suodatinpyörä myös peräisin Voyagerilta kahdeksan suodatinta: : 611, 404, 559, 671, 734, 756, 887 ja 986 nm detektorina paksu, etupuolelta valaistu 800 x 800 viiva CCD
Galileo: SSI (4/5)
Galileo: SSI (5/5) Yksityiskohtaista tietoa
Galileo: : UVS (1/5) Ultraviolet Spectrometer University of Colorado
Galileo: UVS (2/5) Jupiterin yläkaasukehän rakenne ja koostumus Galilein kuiden helposti haihtuvien kaasujen poistoteho Ion plasmatoruksen fysikaaliset prosessit
Galileo: UVS (3/5) 5.03 cm x 5.28 cm:n aukolla ja 25 cm:n polttovälillä varustettu Cassegrain kaukoputki 12.5 cm:n skannaava spektrometri spektrometrin polttotasossa kolme valomonistinputkidetektoria
Galileo: UVS (4/5)
Galileo: UVS (5/5) Yksityiskohtaista tietoa