GEnews 2/2013 a s i a k a s l e h t i Lapin keskussairaalan uudet tilat - uudet toimintamallit Sädehoidon millipeliä Tartossa Kuopiolainen innovaatio leviää Euroopassa MET - sairaalan sisäinen ensihoitopalvelu ESA ja Operatiiviset päivät healthymagination
GE news GE Healthcare Finland Oy:n suomen asiakaslehti 2013 nro 2 Päätoimittaja Maija Laukkanen Toimitusneuvosto Karri Ackalin Keijo Korhonen Maija Laukkanen Heidi Liikkanen Jorma Linnanmäki Risto Luukkonen Maija Savolainen KUVAT Maija Savolainen ulkoasu JA TOIMITUS Maija Savolainen Toimituksen yhteystiedot PL 300, 00031 GE Osoitemuutokset maija.savolainen@ge.com Tässä numerossa Lapin keskussairaala Rovaniemellä: Uudet tilat 4 - uudet toimintamallit Mitä enemmän näet - sitä enemmän tiedät 8 Monipuolisia ultraäänilaitteita useaan eri tutkimuskäyttöön 10 Päijät-Hämeen keskussairaala ja muse 12 Sydänperfuusiokuvantaminen (SPK) SPET-menetelmällä 14 Sädehoidon millipeliä Tartossa 16 Helppokäyttöisyyttä ja ergonomiaa 20 röntgenkuvantamisessa Keski-Suomen keskussairaalan teho-osasto 40 vuotta 22 Instrumentariumin Tiedesäätiö jakoi apurahoja 32. kerran 25 Kuopiolainen tietotekniikkainnovaatio leviää Euroopassa 26 MET - sairaalan sisäinen ensihoitopalvelu 28 Käyttäjätapaamisia 30 Tutustu uuteen lääkintätekniikan One Self -verkkopalveluun 31 Kirjapaino Puna-Musta Oy Painosmäärä 5500 kpl ISSN 1797-5778 Kansi: Osastonylilääkäri Arja Ylläsjärvi opastaa plexuxpuudutusta UÄ-ohjauksessa anestesiaan erikoistuvalle Mare Vinnalialle Lapin keskussairaalan päiväkirurgisessa yksikössä. Kansikuva : Päivi Posio, Lapin sairaanhoitopiiri 2013 General Electric Company All rights reserved. General Electric Company reserves the right to make changes in specifications and features shown herein, or discontinue the product described at any time without notice or obligation. Contact your GE representative for the most current information. GE, the GE Monogram and imagination at work are trademarks of General Electric Company. Printed in Finland.
Kesälomakauden yllättäessä lähes olemattoman kevään jälkeen on aika valmistautua lomailuun! Vuosisadan kesä näyttäisi olevan edessä. Mieleen on kieltämättä vyörinyt jo joukko epäilyksen pilviä - kuinka kauan tämä meitä kohdannut luonnontila voi jatkua? Ilmatieteen laitos kuitenkin lupasi juhannussuomeen uskomattoman määrän aurinkoa eikä heinäkuun alkuunkaan ole ennustettu lumimyrskyjä eikä yöpakkasia. Näyttää siltä, että laiturinnokassa ladataan akkuja tällä erää kesäisissä olosuhteissa. Jos näin ei kuitenkaan kävisi, loma on kaikesta huolimatta aina loma ja palvelee tarkoitustaan ja evästää meitä syksyn ja talven aherrukseen. Loman rooli työssäjaksamisen ja työkyvyn jatkuvan ylläpidon kannalta lienee meille kaikille tärkeä. Työolosuhteiden ja työkalujen säännöllinen tarkastelu ergonomianäkökulmasta on osa arkirutiinejamme ja sopivien työtapojen etsiminen ja tunnistaminen auttaa meitä jaksamaan. Osan rutiineista voi jopa automatisoida. Hyvä perehdyttäminen laitteisiin ja työtapoihin on osa potilasturvallisuutta, ja vähentää tietenkin osaltaan myös työhön liittyvää stressiä. Tässä kesäisessä lehdessä on taas muutamia niistä "mini-innovaatioista", jotka kumpuavat asiakkaiden omista tavoista soveltaa hankkimiansa järjestelmiä ja tavoitella ratkaisuja arjen helpottamiseksi ja potilastyön parantamiseksi. Mukavaa ja rentouttavaa lomaa, nautitaan kesälaitumista! Maija Laukkanen, myynnin maajohtaja maija.laukkanen@ge.com
Lapin keskussairaala, Rovaniemellä Uudet tilat - uudet toimintamallit 4
healthymagination Lapin keskussairaalan pyrkimys on päästä lyhyisiin viiveisiin sekä kehittää operatiivista toimintaa tehokkaammaksi, laadukkaammaksi ja ennen kaikkea potilasystävällisemmäksi. Laadukkaan työn saavuttaminen vaatii ennakkoluulottomuutta uusiin ratkaisumalleihin, toisaalta myös myönteistä asennoitumista ja niitähän sairaalasta löytyy. Leikkaussalitoiminnan suunnittelussa ja seurannassa Rovaniemellä otettiin viime syksynä käyttöön Opera-leikkaustoiminnan ohjausjärjestelmä. Loppuvuodesta tuli lisää muutoksia: leikkausosaston henkilökunta siirtyi kolmivuorotyöhön ja uusi LYHKI-yksikkö aloitti toimintansa. Hyvät ideat syntyvät käytännöntyöstä Osastonhoitaja Liisa Manner-Raappana kertoo odotusten ja tarpeen leikkaustoiminnan ohjausjärjestelmää kohtaan olleen korkealla. -Teimme perusteellista selvitystyötä siitä, mitä järjestelmältä todella halusimme. Tiesimme käytännön kautta, mitä liityntöjä haluttiin ja mitä järjestelmältä vaadittiin, toteaa osastonhoitaja Liisa Manner-Raappana, joka oli kokopäiväisenä Opera-leikkaustoiminan projektipäällikkönä. Hankkeen suunnittelu ja toteutus vaati kahden projektiin irroitetun henkilön työpanoksen kahden vuoden ajan. Osastonhoitaja Liisa Manner-Raappana kiitteleekin työparinaan ollutta Pekka Heliniä ja toteaa, että ilman yhteistä mielenkiintoa tietojärjestelmiä ja leikkaustoiminnan kehittämistä kohtaan tuskin olisi näin hyvään lopputulokseen päästy. Hankkeen eteneminen laajensi työparin käsitystä siitä, mitä leikkaustoiminnan tulisi olla ja mitä sen kehittämisessä on otettava huomioon. Yhteistyö järjestelmätoimittajan kanssa saa myös kiitosta. Rovaniemeläiset halusivat Operaan liityntöjä, joita ei aiemmin oltu toteutettu muissa sairaaloissa. Kun pyyntö toiveista oli välitetty ohjelmatoimittajalle, paluupostissa saatiin Titania- ja Ascom-liitynnät, jotka olivat syntyneet projektikaksikon hulluista ideoista. Titania-järjestelmä on henkilöstön työvuorojen ja vapaapäivien suunnitteluun tarkoitettu järjestelmä. Opera-Titania liittymässä Opera vastaanottaa Titanian lähettämän henkilölistauksen päivän suunniteltujen työvuorojen mukaisesti. Tältä listalta on helppo nähdä suunniteltujen työvuorojen pituus ja sijoittaa henkilökunta leikkaussaleihin. Ascom-hoitajakutsujärjestelmän ja Operan välisen liittymän avulla pyritään vähentämään puhelinliikennettä. Tietyt Operassa annetut aikaleimat toimivat laukaisijoina, jotka lähettävät viestin osastolla työskentelevän hoitajan kännykkään. Kun hoitaja vastaa saamaansa viestiin, syntyy viestin lähettämisen kellonajasta Operaan aikaleima. -Halusimme säästää aikaa ja kokeilla voiko tekstiviestillä tehdä aikaleiman. Projektiryhmässä Rovaniemellä oli tällä kertaa mukana: vasemmalta Pia Nietosvuori, anestesialääkäri Annukka Vinkanharju, sairaanhoitaja Irmeli Uutela, osastonhoitaja Marianne Jaako, ICT-asiantuntija Yrjö Ulmanen ja projektipäällikkö Liisa Manner-Raappana. GE Healthcare Finland Oy GE news - 2/2013 5
Osastonhoitaja Liisa Manner-Raappana ja ylilääkäri Merja Lahtela ovat tyytyväisiä hyvin ohjattuun Opera-projektiin. Tämä on yksi hermokeskuksistamme, josta päiki-toimintaa seurataan. Värikoodit kertovat mikä vaihe on milloinkin menossa, osastonhoitaja Marianne Jaako esittelemässä LYHKI-toimintaa Pia Nietosvuorelle. Vältymme kolmelta puhelinsoitolta. Miettikääpä mitä se on kuukausi tahi vuositasolla, Manner-Raappana tuumaa. Puhelinkokous korvasi matkustuksen Projektin systemaattinen eteneminen on yhteistyötä järjestelmätoimittajan kanssa. Ari Mäkeläinen GE Healthcaresta vastasi Opera-liitynnöistä ja Pia Nietosvuorelle kuului sovellusneuvonta. Pia uudisti ohjaus- ja projektiryhmän kokoukset puhelinneuvotteluiksi, joissa tarvittavat dokumentit olivat Nietosvuoren näytöllä ja jaettiin sitä kautta kaikille osallistujille. Rovaniemen Opera-näkymä on kaikkien osallistujien näytöllä. Kokouksien aikana käytiin läpi projektin etenemistä, tehtävälistaa ja mahdollisia riskejä. Hallintaraportissa ovat korjaukset tai korjausehdotukset ja puhelinkokouksen päättyessä Nietosvuoren kokousmuistio odottaa jo osallistujien sähköpostissa. -Puhelinneuvottelut ovat mahdollistaneet paremman läsnäolon. Toisinaan on hyvä myös tavata projektiryhmää kasvokkain, silloin käymme kädestä pitäen Opera-asetuksia tai käyttöön liittyviä niksejä läpi. Nietosvuori pitää rovaniemeläisten Opera-projektia hyvin organisoituna. Esimerkkinä hän mainitsee ratkaisun henkilökunnan tehtäväsidonnaisista koulutuksista sekä päätöstä siitä mitä kunkin henkilöryhmän koulutus sisältää. -Täällä on ymmärretty mitä tietoa osaston eri ammattiryhmät tarvitsevat. Kaikkea on turha opettaa kaikille. Ylilääkäri Merja Lahtela joutui yllättäen viime kesänä jo käynnistyneen projektin ohjausryhmän vetäjäksi. Entuudestaan hänellä oli myönteisiä kokemuksia muun muassa Clinisoft-projektin läpiviennistä, joten arvostus järjestelmätoimittajan projektiorganisaatioiden toimintamalliin oli vahva. Tälläkin kertaa se eteni selkeästi ja hallitusti. Lahtela sanoo järjestelmänä Operan olevan monipolkuinen, silti sen käyttöön harjaantuu nopeasti. Leikkaustoiminnan tilannetta seurataan reaaliaikaisilta näytöiltä, joita on sijoitettu eri puolille leikkausosastoa. Samoin ylilääkäri Lahtela voi tarkistaa milloin tahansa leikkausosastojen tilanteen oman työhuoneensa näytöltä. LYHKIssä potilasvaihdot ovat lyhyitä. Viisi olkapääleikkausta kello kahteen mennessä, se on mahdollista vain kun potilaan etukäteisvalmistelu on tehty hyvin Kuva : Päivi Posio, Lapin sairaanhoitopiiri LYHKI-yksikkö ja Operan hermokeskus Lapin keskussairaalassa siirtymistä keskitettyyn leikkaustoimintaan tukee leikkaustoiminnan ohjausjärjestelmä Opera, joka on käytössä koko sairaalassa. Sairaalan entisen synnytys- ja äitiyspoliklinikan sijalle valmistui viime syksynä upouusi LYH- KI. Yksikkö käsittää neljä leikkaussalia, tutkimushuoneet, I- ja II-heräämöt, ajanvarauksen, vastaanoton ja potilaiden kotiutuksen. Myös keskusleikkaussalissa leikattavat päiväkirurgiset- ja LEIKO-potilaat kulkevat LYHKIn kautta. LYHKI-toiminnan aloittaminen ja tilojen käyttöönotto kolminkertaisti osaston henkilökunnan. Miten toimin- 6
healthymagination Sinikka Statsevich asettamassa oletusarvoja Carescape B850 monitoriin. Päiväkirurginen yksikkö on varustettu muun muassa Venue* 40 ultraäänilaitteella, joka soveltuu erinomaisesti akuuttiosastojen tutkimuksiin. _ tatavat upouudessa viihtyisässä ja potilasystävällisessä LYHKIssä löytävät lopullisen uomansa, hakee vielä toimintatapaa. Viihtyisien tilojen toteutuksen takana on yksikön voimakaksikko osastonylilääkäri Arja Ylläsjärvi ja osastonhoitaja Marianne Jaako. Kaksikon ideana oli saada sairaalatiloihin uudenlaista näkemystä ja lisäviihtyvyyttä. Suunnittelutyö annettiin Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnalle. Toteutuksessa piti ottaa huomioon sairaalamaailman lainalaisuuksia, mutta lopputulosta ei voi kuin ihastella: tarkoin harkitut värit, luonnonläheisyys ja viihtyvyys ovat läsnä kaikkialla. Keskussairaalan leikkaussalit ja heräämöt on varustettu viimeisimmällä tekniikalla. Uusissa Carescape* B850 anestesiavalvontamonitoreissa on täydellinen anestesian riittävyyskonsepti (Entropia, NMT ja SPI) Osastonylilääkäri Arja Ylläsjärvi ja sairaanhoitaja Joni Karjalainen Heräämön limenvihreää on käytetty harkiten. Kuva : Päivi Posio, Lapin sairaanhoitopiiri *Trademark of General Electric Company GE Healthcare Finland Oy GE news - 2/2013 7
Mitä enemmän näet - sitä enemmän tiedät Ultraäänitutkimusta on käytetty Euroopan lääkärihelikoptereissa joitakin vuosia. Koekäytössä ollut minikokoinen Vscan -ultraäänilaite teki vaikutuksen käyttäjiinsä. Ultraääni voisi tulevaisuudessa olla myös hoitotason ensihoitajan työväline. Helsingin pelastuslaitoksen lääkäriyksikössä on tehty ultraäänitutkimuksia jo vuosia. Käytössä olevilla kenttälaitteilla tehdään tavanomaisia ultraäänitutkimuksia aina sydänechosta lähtien. Niissä on isot näytöt ja ne painavat noin seitsemän kiloa. Viime syksynä pelastuslaitos testasi pienempää noin 400 grammaa painavaa Vscan*-tutkimuslaitetta, jonka käyttöalue on suppeampi, mutta sen hyviä puolia on pieni koko ja se, että sitä voi kantaa kaiken aikaa mukana esimerkiksi taskussa. Vscanissa on vain yksi anturi ja käyttömahdollisuudet rajalliset. - Pientä laitetta voi kantaa mukana ja sitä käytetään yhdessä kattavan ja suuremman laitteen kanssa. Isomman laitteen käyttömahdollisuus jää edelleen lääkäreillemme, lääkäri Susanne Ångerman-Haasmaa kertoo. Ultraäänitutkimus ei aiheuta minkäänlaista sädetystä eikä tutkimus aiheuta kipua potilaalle. Susanne Ångerman-Haasmaa pitää V-Scanin loistavista mahdollisuuksis- 8
healthymagination ta ja erityisesti siitä, että tutkimus voidaan suorittaa liikkuvassa ajoneuvossa tai lentokoneessa ja toistaa niin monta kertaa kuin on tarpeen. Tätä ei aiemmin juurikaan voinut tehdä. Sydämen karkeallakin ultraäänitutkimuksella saadaan tarpeellista lisätietoa elvytystilanteeseen. - Tutkimuksella voidaan tarkastella muun muassa sydämen pumppaustoimintaa (ROSC/PEA), tutkimuksen avulla voidaan poissulkea sydämen tamponaatio, arvioida sydämen oikean puolen kuormitusta esimerkiksi keuhkoemboliaepäilyssä ja havaita massiivit läppävuodot, Susanne Ångerman-Haasmaa selvittää. Ensihoitovaiheessa traumapotilas voi myös hyötyä ultraäänitutkimuksesta, sillä jo kuljetuksen aikana on mahdollista tehdä laajennettu FAST-tutkimus, jossa lääkäri pystyy nopeasti tutkimaan ultraäänellä onko thorax- ja vatsaontelossa sekä sydänpussissa kertynyttä ylimääräistä nestettä tai ilmaa. - Ultraäänitutkimuksesta on apua myös erilaisissa toimenpiteissä, kuten hankalissa kanyloinneissa. Tosin hätäpotilaalla intraosseaalineula ja sokkokanylointi useimmiten riittävät, lääkäri Ångerman-Haasmaa muistuttaa. Ultraäänilaitteesta on harjaantuneelle tutkijalle hyötyä monessa ensihoitotilanteessa. Dissekaation erottaminen esimerkiksi sydäninfarktista tai vatsa-aortan aneurysman diagnosoiminen onnistuvat onnettomuuspaikalla ultraäänilaitetta käyttäen. Ultraäänitutkimus soveltuu myös raskaana oleville, jolloin voidaan seurata sikiön vointia ja kehitystä. Lisäksi kohonneen kallonsisäisen paineen toteaminen onnistuu arvioimalla näköhermon turvotusta silmämunan läpi. - Ultraäänitutkimuksella voisi olla enemmänkin hyötyä intubaatioputken paikan *Trademark of General Electric Company GE Healthcare Finland Oy GE news - 2/2013 9
varmistamisessa Susanne Ångerman-Haasmaa sanoo. Ultraäänilaitteet ja laitteiden käyttö kehittyvät jatkuvasti. Susanne Ångerman-Haasmaa uskoo ultraäänilaitteiden olevan "tulevaisuuden monitoimistetoskooppi". - Toistaiseksi ultraäänitutkimus on pääsääntöisesti lääkäriyksiköiden työväline, mutta tulevaisuudessa sen käyttöä voisi hyvinkin kouluttaa myös kenttäjohtajille tai hoitotason ensihoitajille. USA:ssa on jo näyttöä siitä, että hoitotason ensihoitaja voi ongelmitta oppia käyttämään ultraäänilaitetta ja tehdä tutkimuksia luotettavasti, Susanne Ångerman-Haasmaa toteaa. Ultraäänikoulutusta ollaan useilla alueilla lisäämässä. Lääkintäesimiesten koulutus on jo suunnitteluvaiheessa ja alkanee piakkoin. Monipuolisia ultra tutkimuskäyttöön Venue 40 what s next, has arrived Loistava kuvanlaatu yhdistettynä helppokäyttöisyyteen ja ergonomiseen työskentelyyn. Valmis kuvantamiseen 10 sekunnissa. Kattava anturivalikoima. Oma anestesia-ohjelma. Mahdollisuus tallentaa myös videokuvaa muistitikulle. Laite helppo pitää puhtaana, ei erillisiä ulostulevia painikkeita. Venue* 40 On todettu, että ultraäänilaite ja ultraäänitutkimus ovat työvälineitä, jotka jo pienellä harjoittelulla antavat potilaasta oleellista lisätietoa. Lähde: Systole-lehti 1/2013 Vivid* E9 Vivid E9 Ensimmäinen GE Healthcaren kardiovaskulaarinen ultraäänilaite, joka soveltuu erityisesti vaativaan kardiologiseen diagnostiikkaan ja 4D-kuvaukseen. Ergonominen ja käyttäjäystävällinen tutkimuslaite, jolla saadaan erittäin tarkat ja luotettavat tutkimuskuvat. Saatavana sekä 2D- tai 4D-ominaisuuksilla. 10
healthymagination äänilaitteita useaan eri Voluson E8 Helppokäyttöinen, selkeä näppäimistöinen ultraäänilaite vaativiin ultraäänitutkimuksiin. Soveltuu erityisesti raskaus- ja sikiödiagnostiikkaan. Ergonomia on käyttäjäystävällinen pitkäaikaiseen päivittäiseen työskentelyyn. Voluson* E8 LOGIQ E9 -ultrasound agility has arrived GE:n lippulaiva monipuolisiin ultraäänitutkimuksiin. Teknologialtaan laite soveltuu fuusio-, navigointi- ja vaskulaarisiin tutkimuksiin. Logiq* E9 Sovi sinulle parhaiten sopiva ajankohta ja varaa oma ultraäänikoekäyttö! Lisätietoja: Heidi Liikkanen puh. 050 384 3816 Heidi Antila puh. 050 384 3829 Kim Björk puh. 050 384 3840 Helena Lari puh. 050 403 6799 Marko Murtasaari puh. 050 384 3839 Seppo Valli puh. 0400 612 418 *Trademark of General Electric Company GE Healthcare Finland Oy GE news - 2/2013 11
Päijät-Hämeen keskussairaalan MUSE-projekti on valmistunt ja järjestelmä palvelee sairaalaa odotetusti. Päijät-Hämeen keskussairaala ja MUSE Päijät-Hämeen keskussairaalan kardiologinen tietojärjestelmäprojekti käynnistyi jo kahdeksan vuotta sitten. Lopullinen päätös MUSE*-hankinnasta tehtiin joulukuussa 2011. Projekti lähti käyntiin hallitusti tammikuussa 2012 ja on nyt saatu valmiiksi. Tällä hetkellä potilaiden lepo-, rasitus- ja holter-tiedot rekisteröityvät sähköiseen kardiologiseen järjestelmään. Seuraavaksi järjestelmään liitetään monitori-ekg, päivystysyksikkö sekä ambulanssien defibrillaattorit. Myöhemmin järjestelmää laajennetaan PHSOTEY:n alueen kuntiin. Tavoitteena on, että MUSE tulee kattamaan koko Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän 210 000 asukkaan alueen. Rekisteröintilaitteiden liittämistä MUSEjärjestelmään Kliinisen fysiologian osas- tonhoitaja Jari Tuomola ei pitänyt ongelmallisena. Päijät-Hämeen keskussairaalan ekg-laitekanta oli yhtenäistä, joten järjestelmän käyttöönotto ei tarkoittanut laitekannan täydellistä uusimista. Kardiologisen tietojärjestelmän hankintavaiheessa kliinisen fysiologian yksikkö aloitti henkilökunnan ekg-rekisteröintikoulutukset jo hieman ennakkoon niin, että perusasiat olivat jo tuttuja järjestelmän käyttöön siirryttäessä. Osastonhoitaja Jari Tuomolan mukaan lisäkoulutusta on tarjolla heti kun siihen vain tarvetta ilmaantuu. Kun järjestelmä etenee kattamaan koko PHSOTEY:n alueen, kouluttaminen onkin jo hieman haasteellisempaa. Vertailukelpoisuuden ja laadun takaamiseksi koulutus on välttämätöntä. Pääkäyttäjä Minna Vuorinen vakuuttaa koulutuksen maksavan itsensä takaisin hyvänä laatuna ja luotettavina rekisteröinteinä. Hyvä organisointi on kaiken a ja o Kun hankintapäätös oli tehty, perustettiin projekti- ja ohjausryhmät. Projektiryhmä huolehti käytännön suunnittelusta sekä toteutuksesta. Päijät-Hämeessä MUSE integroitiin sekä laboratorio- että potilastietojärjestelmään. Liitäntöjen yhteensovittamisessa vaadittiin useiden osapuolien yhteistyötä, mutta lopputulos on hyvä ja täyttää käyttäjien toiveet. Projektiryhmän jäsenet kiittelevät saamaansa asiantuntevaa tukea. Ilman järjestelmätoimittajan oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta emme olisi onnistuneet hank- Kuvassa ylifyysikko Antti Sohlberg, Minna Vuorinen ja Markus Kajaste. Antti Sohlbergin vastuulla oli projektinjohto. - Potilaiden henkilötiedot ladataan koneelle ja vältytään kirjaamisvirheiltä. Tämä nopeuttaa hoitajan työtä ja ekgtietoihin voi luottaa, sanovat Minna ja Markus työpöytänsä ääressä. 12
healthymagination keen toteutuksessa näin loistavasti, varsinkaan kun sairaalan henkilökunta oli toteutuksessa mukana oman toimen ohella. - Nämä projektit ovat isoja asioita, joihin aiemmin emme olleet törmänneet. On päivänselvää, etteivät ne etene omalla painollaan. Saimme loistavaa ohjausta toteuttaa hankkeemme ajatellen niin käyttöönottoa kuin myös järjestelmän ylläpitoa jatkossa. Suunta oli oikea, projektipäällikkönä toiminut ylifyysikko Antti Sohlberg ja Jari Tuomola kiteyttävät projektin hallinnasta. Osastonhoitaja Jari Tuomola uskoi projektin vaatimat käytännön kuviot Minna Vuorisen harteille. "Minnan ohjeiden mukaan edettiin hallitusti". MUSE pääkäyttäjien Minna Vuorisen ja Markus Kajasteen vahva tekninen osaaminen oli erityinen apu järjestelmän käyttöönotossa. Etukäteen arvioitu vuoden projekti valmistui suunnitelman mukaisesti. Minnan mielestä arkistointijärjestelmän suuria lisäarvoja on myös se, että tutkimusten tilastointi ja laskutus menee nyt MUSE-järjestelmän kautta automatisoidusti. - Kaikki ovat tähän niin tyytyväisiä, Minna kiteyttää. MUSE osana sairaalan tietojärjestelmäkokonaisuutta MUSE on kardiologinen terveydenhuoltoalan ammattilaisten käyttöön tarkoitettu tietojärjestelmä, siihen voidaan tallentaa lepo-ekg, rasitus-ekg, ambulanssi-ekg sekä holter-rekisteröinnit. MUSE-järjestelmä voidaan liittää sairaalan muihin tietojärjestelmiin HL7-palvelimen välityksellä. Suomessa liitännät ovat tehty potilastieto- sekä laboratoriojärjestelmiin. Laboratoriojärjestelmän kautta EKG-pyynnöt voidaan tuoda MUSE-järjestelmään ja sieltä siirtää EKG-laitteille. Pyynnön mukana siirtyvät potilaan henkilötiedot, joten hoitajan ei tarvitse tallentaa niitä laitteelle. Tämä toiminnallisuus vähentää hoitajan työmäärää sekä inhimillisiä näppäilyvirheitä. Pyyntö kuittaantuu automaattisesti, kun pyyntöä vastaava EKG otetaan vastaan MUSE:ssa. MUSE voidaan konfiguroida välittämään pyynnön kuittaus eteenpäin laboratoriojärjestelmään, joten myös tutkimusten laskutus hoituu automaattisesti. Pyyntöjen lisäksi on mahdollista käyttää apuna ADT-sanomaliikennettä. MUSE lähettää potilastietojärjestelmään kyselyn potilaan henkilötiedoista EKG-laitteen kautta. Henki- lötiedot tulevat EKG-laitteelle vastauksena kyselyyn (toimii MUSE V8 ja MAC*3500/5500 V10-version kanssa). Henkilötiedot näkyvät myös paperitulosteessa. Toinen vaihtoehto on lähettää potilastietojärjestelmästä potilaan sisäänkirjautumisen yhteydessä ADT-sanoma MUSE:en ja MUSE yhdistää sosiaaliturvatunnuksen perusteella henkilötiedot oikeaan EKG:hen (MUSE V7 ja V8). Jos henkilön ADT-sanoma löytyy MUSE:sta, tekee MUSE myös vertailun saapuvan EKG:n laitteella täytettyihin henkilötietoihin. Jos tiedoissa on virhe, EKG siirtyy muokkauslistalle jossa virheet on helppo korjata. EKG:n katselu on mahdollista suoraan MUSE:sta tai sairaalan muiden järjestelmien kautta. Laboratorio- tai potilastietojärjestelmä avaa MUSE WEB-sovelluksen, joka avaa EKG:n PDF-muodossa. Tämä sovellus voi olla koko sairaanhoitopiirin käytössä. Lisämahdollisuutena on MUSE Client, joka on muista tietojärjestelmistä erillinen työasemaohjelmisto sarjavertailua ja manuaalisia mittauksia varten. Teksti Tanja Kukkamäki *Trademark of General Electric Company GE Healthcare Finland Oy GE news - 2/2013 13
Sydänperfuusiokuvantaminen (SPK) SPET-menetelmällä Sydänsairaudet aiheuttavat eniten kuolemia länsimaissa. Niiden aiheuttama kuormitus terveydenhoitojärjestelmälle on suurempi kuin minkään muun sairausryhmän. Potilaiden suuren lukumäärän takia tehokas tutkimusstrategia on paitsi potilaan myös koko yhteiskunnan etu (Pentti Rautio, Esko Vanninen; Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede, 2003). Vaikka tämän päivän tilastojen mukaan muistisairaudet ovat eniten länsimaista terveydenhuoltoa kuormittava sairausryhmä (Helsingin Sanomat 3.12.2013, geriatrian professori Raimo Sulkava), niin sydänsairaudet pysyvät kuitenkin edelleen suurimpana kuolinsyyn aiheuttajana etenkin teollisuusmaissa. Tästä syystä nopea ja tarkka diagnostiikka on tärkeää, jotta oikea hoitolinja löytyy viiveettä. Iskeemisten sydänsairauksien diagnostisiin tutkimuksiin on olemassa useitakin erilaisia mittaus- ja kuvantamistapoja. Taudin ennakkotodennäköisyys vaikuttaa käytetyn menetelmän valintaan. Todennäköisyydeltään (< 15%) lievissä tapauksissa ei diagnostisia tutkimuksia yleensä kannata tehdä. Jos todennäköisyys on 15 50%, niin kliininen kuormituskoe on yleensä suositeltavin diagnostinen tutkimus. Todennäköisyydellä 50 85% sydänperfuusiokuvaus (SPK) on suositeltavin tutkimus. Suurella taudin todennäköisyystasolla (> 85%) ei SPK ole tarpeen ennen angiografiaa, jos kuormituksessa on jo saatu selkeä iskemianäyttö EKG:ssä (Pentti Rautio, Esko Vanninen; Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede, 2003). SPK on isotooppitutkimus (SPET, kuvaus gammakameralla) ja sitä tehdään kaikissa Suomen yliopisto- ja keskussairaaloissa eli tutkimuksen saatavuus on varsin hyvä. SPK on See more... see before... 14
healthymagination ei-kajoava tutkimus ja sillä on muitakin etuja muihin ionisoivaa säteilyä käyttäviin kuvantamismenetelmiin nähden. Yleisimmin SPK:ssa käytetään teknetiumleimattuja (99mTc) merkkiaineita ja niistä selvästi eniten käytetty on GE:n Myoview* (Tc99m-tetrofosmiini). Teknetium-leimatut merkkiaineet kertyvät sydänlihassoluihin injektiohetkellä vallinneen alueellisen verenkierron mukaisesti. Myös tallium-radioisotooppia (Tl201) käytetään SPK:ssa. Sydänlihasperfuusion lisäksi talliumilla saadaan selville mm. sydänlihaskudoksen viabiliteetti ja iskemian vaikeusaste washout-analyysin avulla. Talliumia käytetään tällä hetkellä vain HUSin Meilahden sairaalan sydäntutkimusyksikössä rinnakkain Myoview n kanssa. Muista teknetium-leimattavista merkkiaineista Myoview eroaa nopeamman kinetiikkansa myötä. Myoview n nopea poistuminen maksasta ja muusta taustaverenkierrosta mahdollistaa kuvantamisen ns. nopealla protokollalla (kuvaus 15 min. p.i.), joka taas puolestaan saattaa antaa sydänperfuusion lisäksi tietoa myös rasitetun sydänlihaksen epänormaalin liikkeen aiheuttamasta iskemiasta. Nopean protokollan ansiosta sekä rasitus- että lepokuvaus voidaan toteuttaa nopeimmillaan jopa kahdessa tunnissa. Näin ollen myös potilaskierto sujuu nopeammin ja kuvattavan potilaan sairaalassaoloaika lyhenee merkittävästi. Gammakameroiden uudistuneen puolijohdeilmaisintekniikan myötä - esimerkiksi GE:n ultranopea sydänkamera Discovery* 530C sydänperfuusiokuvaukset tulevat nopeutumaan entisestään. Gammakameroiden herkkyyden lisääntyessä käytettävien merkkiaineiden radioaktiivisuuden määrää voidaan myös alentaa ja sen myötä säderasitus luonnollisesti myös laskee. Rasituskaikukardiografia (R-UKG) on pikkuhiljaa vakiinnuttamassa paikkaansa iskeemisten sydänsairauksien ei-kajoavassa diagnostiikassa. R-UKG:n saatavuus olisi kyllä hyvä eikä siinä käytetä ionisoivaa säteilyä, mutta toistaiseksi R-UKG -osaajien määrä on rajallinen ja se hidastaa menetelmän yleistymistä. MR-kuvantamista käytetään myös SPK:ssa, mutta toistaiseksi sen käyttö vielä on melko vähäistä. MR-kuvat ovat laadultaan erinomaisia, mutta menetelmä ja erityisesti kuvien prosessointi on aikaa vievää eli läheskään samoihin kuvausmääriin kuin SPETillä ei MRkuvantamisella vielä ylletä. Lisätietoja Myoview-merkkiaineesta antavat Teppo Petäjistö puh. 040 832 9751 teppo.petajisto@ge.com Keijo Korhonen, puh. 050 337 4609 keijo.korhonen@ge.com sekä Discovery 530C gammakamerasta Jorma Linnanmäki, puh. 050 384 3815 jorma.linnanmaki@ge.com. Teksti: Teppo Petäjistö Palautuvan verenkierto-ongelman tarkkaa tunnistamista Tällä potilaalla nopea (15 min. p.i.) kuvantaminen (yllä) auttoi tunnistamaan alemman inferiorisen infarktin sekä anteriorisen iskemian. Perinteinen (45 min. p.i.) kuvantaminen (alla) tunnisti samoin aiemman inferiorisen infarktin, mutta ei iskemiaa. Giorgetti A et al. J Nucl Med 2007; 48:1670-5 1 *Trademark of General Electric Company GE Healthcare Finland Oy GE news - 2/2013 15
16
healthymagination Sädehoidon millipeliä Tartossa Tarton yliopistollinen sairaala astui uuteen aikakauteen, kun syövän isotooppilääketieteen alalla, kun tutkimukset ryhdyttiin tekemään Discovery PET/TT 690 ja Discovery SPECT/TT 670 -laitteilla. Isotooppilääketieteellä on vakiintunut asema syövän diagnostiikassa ja hoidossa samoin kuin mm. kilpirauhassairauksien ja niveltulehdusten tutkimuksissa. Isotooppitutkimukset PET- ja SPECT- tietokonetomografialla ovat kehittyneet vauhdilla ja radioaktiivisten radiolääkkeiden kulkua elimistössä pystytään seuraamaan yhä tarkemmin. Tarton yliopistolliseen sairaalaan hankitut kuvantamislaitteet Discovery* PET/TT 690 ja Discovery SPECT/TT 670 edustavat alansa huippua ja niillä tutkimus voidaan tehdä joko yhdellä perustekniikalla tai niiden yhdistelmällä. Ennen laiteuusintaa isotooppikuvaukset tehtiin Tartossa pääosin joko kiertävässä PET/TT-rekassa tai sairaalan vuosia sitten hankitulla gammakameralla. Kun uudet kuvauslaitteet tulivat ajankohtaiseksi, tehtiin sairaalassa laajamittainen saneeraus. Kuvaushuoneen seinät ovat nyt vaatimusten mukaisesti erityisvahvistetut ja samalla rakenteisiin on upotettu muun muassa tietoliikenteen vaatimaa tekniikkaa. -Teemme noin 1500 isotooppitutkimusta vuodessa. Potilaat tulevat pääosin Etelä-Virosta. Tutkimuksia olisi mahdollisuus tehdä hieman enemmänkin, mutta kun kyse on kustannuksista asettaa se omat rajoitteet. Voimme nyt tehdä myös hengitystahdistettuja eli 4D-kuvauksia ja uskon, että työmotivaatio kasvaa uusien mahdollisuuksien myötä. Olen erittäin iloinen siitä, että saimme juuri nämä laitteet ja yhteistyö toimittajan kanssa vain lujittui, osastonylilääkäri Kai Ulst sanoo. Perusteellinen käyttökoulutus helpottaa laitteen käyttöönottoa Yhdistelmäkuvauslaitteiden tuomat mahdollisuudet ja käyttöönotto eivät aukea itsestään vaan vaativat perusteellisen käyttökoulutuksen. Tartossa tästä vastasi GE:n käyttökouluttaja Eira Kotoneva. Kuluneena keväänä käyttökoulutus on edennyt jo kolmanteen vaiheeseen. Koulutus kokonaisuudessaan vaatii suunnitelmallisuutta, jotta laitteiden tarjoamat erityispiirteet tulevat optimaalisesti hyödynnettyä. Eira Kotoneva aloitti työnsä heti kuvaushuoneen valmistumisen ja laitetoimitusten jälkeen. Keskeisiä asioita ovat isotooppikuvauksien ominaisuuksien ja eri kuvausmahdollisuuksien hallinta, jotka liittyivät mm. kuvanlaatuun ja annostietoisuuteen. Kotonevalla on yli seitsemän vuoden kokemus isotooppilääketieteestä ja sen kehityksestä. Hän korostaa hengitystahdistetun kuvauksen parantavan diagnostista tarkkuutta ja vähentävän epävarmoja diagnooseja. Hoitovaiheessa sädeannos pystytään kohdistamaan juuri haluttuun syö- Markus Vard ja Ando Aasa testaavat hengitystahdistuslaitteistoa. *Trademark of General Electric Company GE Healthcare Finland Oy GE news - 2/2013 17
päkasvaimeen, jolloin säästetään ympärillä olevaa tervettä solukkoa. -Tällä kertaa me harjoittelemme erityisesti tätä hengitystahdistettua kuvantamista tartolaisten kanssa, Eira kertoo. SPET/TT on tutkimus, jossa PET/TT:n tapaan on yhdistetty radioaktiivisia isotooppeja hyödyntävä tutkimus ja tietokonetomografia. Käytettävät merkkiaineet ovat kuitenkin erilaiset ja indikaatiotkin poikkeavat siten PET-kuvauksesta. PET-kuvauksen ylivoimaisesti käytetyin merkkiaine on sokerianalogi 18F-FDG, jonka puoliintumisaika on 110 minuuttia. Eira Kotoneva ja Juri Korpinen aloituspalavesrissa. Yhdessä kerrataan kuvausmahdollisuuksia ja annostietoisuutta. - Tyypillinen potilaaseen injisoitava annos on esim. aikuisten kokokehon tutkimuksissa vajaa 370 MBq, joka vastaa noin 7 msv effektiivistä annosta, Eira Kotoneva selvittää. Tarton Discovery 690 PET/TT-laitteessa on 64-leikkeinen TT-osa ja takana LBS-kiteinen PET-osa. Laitteessa on muun muassa Time of Flight, TOF-ominaisuus, jonka avulla nopealla kiteellä saadaan tarkka kuvaustulos. Hengitystahdistettuja tutkimuksia voidaan tehdä joko pelkallä TT:llä tai PET:llä tai molemmilla. PET-tutkimus voidaan tehdä ennen ja jälkeen hoitojen, jolloin saadaan sädehoidon suunnittelussa luotettavasti selville miten hoito on vaikuttanut. Hengitystahdistettu kuvantaminen oli tämän kertaisen koulutuksen pääaihe. PET/TT tutkimus soveltuu moneen muuhunkin tarkoitukseen kuten aivojen ja sydämen tutkimiseen. Voidaan nähdä esim. toipuuko sydänlihas sydänkohtauksen jäl- Osastonylilääkäri Kai Ulst kuvaushuoneessa. Hän on tyytyväinen laitehankintaan ja toivoo, että sen kapasiteetti tulee käytettyä hyödyksi. 18
healthymagination keen ja arvioida mahdollinen jatkotoimenpide, esim. pallolaajennus. Juri Eiran taustatukena Monivaiheinen käyttökoulutus tuo mukanaan hankaliakin kysymyksiä, joihin Eira saa taustatukea muilta GE Healthcaren asiantuntijoilta. Joskus mukana saattaa olla toinenkin asiantuntija Suomesta tai muualta Euroopasta, kuten tällä kertaa TT:n käyttökouluttaja Juri Korpinen. Yhdessä he tartolaisten kanssa pohtivat sopivimmat ja käyttökelpoisimmat toimintamallit. Osastonylilääkäri Kai Ulst on erittäin iloinen uudesta ja toimivasta isotooppiosastostaan. Jurilla on usean vuoden käytännön kokemus TAYSin ajoilta röntgenhoitajana. Uusi tehtävä GE:llä on vaatinut lisäoppia käytännöntyön lisäksi lukuisilta toimittajan tarjoamilta kursseilta ympäri maailmaa. Ando Aasa, Neuvonpitoa Juri ja Eira Jurin, neuvonpidossaran X ja Ei- kanssa. -Minulla on kova halu tutustua teknisiin ratkaisuihin, haasteet ja erilaiset toimintaympäristöt pitävät vireänä. En osannut aavistakaan millainen mielenkiintoinen maailma täällä voi odottaa, Korpinen sanoo lopuksi. Käytännön harjoittelua päivän päätteeksi. Etualalla osastonhoitaja Epp Linnasmägi harjoittelemassa hengitystahdistettua tutkimusta. GE Healthcare Finland Oy GE news - 2/2013 19
Helppokäyttöisyyttä ja ergonomiaa röntgenkuvantamisessa aton detektori ivi- ja Optimaalinen 41x41 cm kuva-ala. 160 kg kestävyys. Uuden sukupolven langaton detektori GE:n natiivi- ja osastokuvauslaitteisiin. Kevyt. Ergonominen muotoilu. 1568 Langaton. Luotettava. GE Healthcare Finland Oy PL 330, 00031 GE FlashPad* on GE:n valmistama uuden sukupolven suoradigitaalinen, langaton detektori, jossa on erittäin hyvä annos-hyötysuhde mm. monoliittisen rakenteen ja korkean DQE arvon vuoksi. Detektori käyttää laitteen väliseen tiedonsiirtoon langatonta UltraWideBand-tekniikkaa (UWB). UWB on turvallinen ja luotettava tiedonsiirto detektorin ja laitteen välillä. Se käyttää eri taajuusaluetta kuin WLAN ja on näin ollen häiriöttömämpi, nopeampi ja luotettavampi kuin ruuhkainen WLAN verkkoliikenne. Ansiokkaan ergonomisen muotoilun ja käytettävyyden lisäksi detektori on kestävä. FlashPad detektori kestää potilaspainoa jopa 160 kg ja mahdollistaa muun muassa jalkaterien rasituskuvat seisten. Detektorin optimaalinen 41 cm x 41 cm koko mahdollistaa monipuoliset kuvaukset ja keuhkokuvat ilman että kuva leikkaa. Uuden detektorin myötä myös GE:n natiivi- ja osastokuvauslaitteet ovat uudistuneet ja detektoria voidaan käyttää ristiin näiden uusien laitteistojen välillä. Uudistunut natiivikuvauslaitteisto on Discovery* XR656. Laitteen kokoonpano määritellään aina asiakkaan tarpeiden mukaan ja siihen saa jopa 20 uutta FlashPad -detektoria. Kuvaukset voidaan suorittaa joko detektorin ollessa bucky-pöydän tai thoraxtelineen kotelossa tai detektorin ollessa ns. lentävä, eli suoritetaan pöydän ulkopuoliset kuvaukset. Detektorit latautuvat aina niiden ollessa bucky- tai thorax-telineessä. Pöydän ulkopuolisissa kuvauksissa detektori käyttää omaa akkua, joka kestää 150 eksponointia yhdellä latauksella. Kokonaisuudessaan Discovery XR656 tarjoaa monipuolisen suoradigitaalisen natiivikuvauslaitteiston, joka automatisoitujen toimintojen ansiosta helpottaa ja vähentää käyttäjän fyysistä rasitusta. Automatisoidut toiminnot kattavat koko työnkulun, mm. RIS työlistan kelakoodin linkittäminen kuvausprotokollaan, autopositio toiminto ja automaattinen kuvakentän rajaus. Kuvat tulevat kuvaustyöaseman näytölle välittömästi. Laitteeseen saatava Auto Image Paste (kuvien yhdistäminen) -toiminto on automatisoitu. Kuvien yhdistäminen on mahdollista thorax-telineellä 20
healthymagination ja bucky-pöydällä kuvattaessa. Kuvat yhdistyvät erittäin nopeasti ja automaattisesti laitteiston kuvaustyöasemalle. GE on edelläkävijä myös muissa kehittyneissä sovelluksissa, sillä Discovery XR656 laitteistolla on mahdollisuus tehdä leiketyyppistä kuvantamista (VolumeRAD) ja kaksoisenergia kuvantamista (Dual Energy). Uudistunut tuoteperhe liikuteltavissa röntgenlaitteissa Liikuteltavien röntgenlaitteiden tuoteperhessämme on kaksi eri laitteistovaihtoehtoa. Osastokuvauslaitteet Näiden osastokuvauslaitteiden perusrunko on samanlainen kaikissa vaihtoehdoissa, ja erot tulevat toiminnallisuuksissa. Uusi tuoteperhe Optima XR200amx* Optima XR220amx* - digitaalivalmius - suoradigitaalinen laitteisto langattomalla FlashPad detektorilla Laitteet ovat saatavissa eri väri- ja kuviovaihtoehdoilla, piristäen niin potilaiden kuin henkilökunnankin päivää. Kuvauslaitteet pohjautuvat suosittuun ja tuttuun AMX tuoteperheeseen ja niissä on edellisen mallin mukainen pilaritekniikka röntgenputkelle. Merkittävimpinä muutoksina ovat integroitu kosketusnäyttö, laitteen pienempi koko ja tehokkaampi generaattori. Edellisten laitteiden mukaisesti nämä kaikki ovat helppokäyttöisiä ja helposti liikuteltavia osastokuvauslaitteita. Laitteet sopivat eri osastoille ja soveltuvat hyvin kaikkiin peruskuvauksiin. Lisätietoja: Markus Sipilä puh. 040 550 1568 *Trademark of General Electric Company GE Healthcare Finland Oy GE news - 2/2013 21
Keski-Suomen t eho-osasto 40 22
healthymagination keskussairaalan vuotta Keski-Suomen keskussairaalassa on kuluneen kevään aikana juhlistettu teho-osaston 40-vuotista taivalta. Vuosikymmenten aikana niin itse tehohoito kuin teho-osaston toimintakin ovat muuttuneet yhteiskunnan, teknologian ja lääketieteen kehityksen myötä. Suunnitteilla oleva uusi keskussairaala luo lähivuosina uudet puitteet myös teho-osaston toiminnalle Osastonylilääkäri Raili Laru-Sompa toteutti yhdessä teho-osaston henkilökunnan kanssa historiasta kertovan pysyvän näyttelyn, joka avattiin teho-osaston 40-vuotistaipaleen kunniaksi. GE Healthcare Finland Oy GE news - 2/2013 23
Osastomme toiminnan juhlistaminen ja tehoosastomme valinta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vuoden työyksiköksi on kunnianosoitus niin meidän henkilökunnallemme kuin meidän työllemmekin, Raili Laru-Sompa sanoo.keski-suomen keskussairaalan teho-osastolla hoidetaan ja valvotaan sairauksien sekä onnettomuuksien yhteydessä syntyneitä vakavia ohimeneviksi arvioituja elintoimintahäiriöitä. Hyvä tehohoito edellyttää tehohoitoon kehitettyjä hoitomenetelmiä, laitteita ja erikoisosaamista. - Osastollamme työskentelee kokopäiväisesti lisäkseni yksi anestesiaerikoislääkäri ja yksi anestesiologiaan ja tehohoitoon erikoistuva lääkäri. Meillä käy myös päivittäin kardiologi ja infektiolääkäri sekä eri erikoisalojen hoitavia lääkäreitä, teho-osaston osastonylilääkäri Raili Laru-Sompa kertoo. Yhteiskunnan haasteet näkyvät teho-osastolla Keski-Suomen keskussairaalan teho-osasto avattiin 16.4.1973. Sitä ennen tehohoitoa tarvitsevat potilaat, kuten tajuttomat, traumapotilaat, huonokuntoiset leikkauspotilaat sekä hengitysvajauksesta ja vaikeista nestetasapainon häiriöistä kärsineet potilaat, hoidettiin vuodeosastoilla. 1970-luvulle tultaessa tehostetulle hoidolle oli selvä tarve, ja kymmenpaikkainen teho-osasto aloitti toimintansa sairaalan D- siiven kolmannessa kerroksessa. Osastolla oli tilaa 240 neliötä. Vuonna 1995 tehoosasto muutti nykyisiin 790 neliön tiloihinsa sairaalan M-siipeen, jossa sillä on 8 tehohoitopaikkaa ja 4 valvontapaikkaa. Lääketieteen, teknologian ja ylipäätään yhteiskunnan kehitys ovat vuosien saatossa vaikuttaneet niin potilaisiin kuin tehohoitoonkin. Kun 70-luvulla teho-osastolla hoidettiin valtaosin aiemmin terveitä nuoria liikenneonnettomuuksien uhreja, niin tänä päivänä potilaat ovat usein jo lähtökohtaisesti iäkkäitä ja monisairaita. - Ylipäätään tehohoidossa nykyisin näkyvät samat terveyttämme uhkaavat riskitekijät kuin sairaalan ulkopuolellakin, muun muassa syrjäytyneisyys, tupakointi, ylipaino sekä alkoholin ja lääkkeiden liikakäyttö, Raili Laru-Sompa sanoo. Ennakointia ja tehovalvontaa parempaa hoitoa Teho-osaston potilaista yli 90 prosenttia on päivystyspotilaita. Viime vuonna osastolla hoidettiin noin 1 100:aa potilasta. Hoidettavien keski-ikä on vuosikymmenten aikana noussut: ihmiset elävät entistä pidempään. - Tehohoito on muuttunut valtavasti muutamassa vuosikymmenessä. Hoitotulokset ovat vuosien aikana parantuneet, ja vaikeasti sairaat potilaat on opittu tunnistamaan aiempaa varhaisemmin. Myös lääkkeet ovat entistä parempia. Niin ikään laitteiden kehittymisen myötä muun muassa monitorointi eli potilaiden seuranta on parantunut, osastonylilääkäri Laru-Sompa sanoo tyytyväisenä. Keski-Suomen keskussairaalassa vuonna 2010 käyttöön otetun MET-toiminnan (Medical Emergency Team) myötä elvytystilanteita pyritään ehkäisemään. Tavoitteena on parantaa potilaiden selviytymismahdollisuuksia hoidon tarpeen varhaisella tunnistamisella ja saada heidät tarvittaessa teho-osastolle hoitoon jo valvontakuntoisina eikä vasta tehohoitokuntoisina. - Uuteen, todennäköisesti vielä tällä vuo- sikymmenellä valmistuvaan keskussairaalaan kaavaillaankin runsaasti lisätilaa nimenomaan tehostettua valvontaa tarvitseville potilaille, Laru-Sompa kertoo. Juhlaa arjen keskellä Tehohoito jos jokin on tiimityötä, jossa jokaisen työntekijän panos on tärkeä. Yhteistyössä suunniteltiin ja järjestettiin myös teho-osaston 40-vuotisjuhlallisuuksia. Osastolla oli sen virallisena 40-vuotispäivänä avoimet ovet koko sairaalan henkilökunnalle, jolloin esiteltiin monin tavoin osaston toimintaa mm. kävijät pääsivät seuraamaan elvytysnuken avulla demonstroitua elvytystilannetta. Samana päivänä avattiin myös pysyvä teho-osaston historiasta kertova näyttelyvitriini. - Osastoamme kelpaa esitellä, tilat ovat asianmukaiset ja välineet sekä laitteet viimeisen päälle, osastonylilääkäri Raili Laru- Sompa sanoo ylpeänä. Arkisen aherruksen keskellä teho-osastolla on tänä keväänä ehditty myös juhlia. Huhtikuun lopussa teho-osaston henkilökunta kutsuvieraineen juhli menneiden vuosikymmenten työtä juhlasymposiumin ja iltajuhlan merkeissä. - Osastomme toiminnan juhlistaminen on kunnianosoitus niin meidän henkilökunnallemme kuin meidän työllemmekin, jo yli kolmekymmentä vuotta Keski-Suomen keskussairaalassa viihtynyt Laru-Sompa päättää. 24
healthymagination Instrumentariumin Tiedesäätiö jakoi apurahoja 32. kerran Tiedesäätiö jakaa vuosittain apurahoja lääketieteen ja lääketieteen tekniikan sekä niihin liittyvään taloustieteelliseen ja luonnontieteelliseen tutkimukseen. Vuoden 2013 apurahat, yhteensä 750 000 euroa julkistettiin maaliskuussa 34 tutkijalle/tutkijaryhmälle. Summa sisältää kuusi vähintään yhden vuoden pituista ulkomailla tapahtuvaa tutkimustyötä varten myönnettyä henkilökohtaista post-doc-apurahaa, sekä yhden Instrufoundation Fellow -apurahan, joka on tarkoitettu yhden vuoden mittaista Suomessa tapahtuvaa tutkimusta varten. Instrufoundation Fellow-apuraha myönnettiin Helsingin yliopiston Biotekniikan Instituuttiin dosentti Ulla Pirvolalle "Kuulovamman parantamiseen tähtäävä uusi hoitomuoto - kuuloelimen regeneraatioterapian kehitys" -tutkimushankkeeseen. Ulla Pirvola kiitti Instrumentarium Tiedesäätiön hallitusta apurahasta ja kertoi olevansa iloinen, että suomalainen säätiö jakaa rahaa myös uudelle tieteenalalle ja uudelle innovaatiolle, jota sisäkorvatutkimus on. Säätiö perustettiin 1970-luvulla, jolloin Instrumentariumin toimitusjohtaja Aulis Hauhia päätti ratkaista apurahapyynnöt perustamalla Tiedesäätiön. Ensimmäiset apurahat jaettiin vuonna 1970, avustussumma oli 40 000 markkaa. Sen jälkeen säätiö on kehittynyt ja vuosien varrella vaurastunut. Vuonna 2000 avustussumma ylitti miljoonan markan rajan. - Säätiöiden merkitys on tullut entistä tärkeämmäksi, sillä valtiovalta on kiristänyt entisestään tieteellisten tutkimuksien tukemista. Tämä näkyy kliinisen lääketieteen tutkimuksessa. Tänä päivänä rahoitus on 30% siitä tasosta mitä se oli vajaat kymmenen vuotta sitten, joten Suomen tiede kärsii rahapulasta ja säätiöt tulevat entistä tärkeämmäksi, Jaakko Karvonen totesi apurahan saajien julkistamispuheessa. Dosentti Ulla Pirvola ja GE Healthcaren Suomen toimitusjohtaja Urs Pennanen. Instrumentariumin Tiedesäätiön hallituksen puheenjohtaja professori Jaakko Kavonen kertoi Tiedesäätiön alkutaipaleesta ja nykytilasta. FM Johanna Soikkeli työskentelee Helsingin yliopiston Haartman instituutissa. Johanna oli iloinen saadessaan apurahan "Ihomelanooman kehittymiseen ja leviämiseen vaikuttavien geenien ja proteiinien identifiointi ja karakterisointi" tutkimustyöhön. GE Healthcare Finland Oy GE news - 2/2013 25
Kuopiolainen tietojärjestelmäinnovaatio leviää maailmalla Ensimmäinen tehohoidon tietojärjestelmä otettiin käyttöön 20 vuotta sitten. GE Centricity Critical Care on siitä lähtien valloittanut maailmaa. Kuopion yliopistollinen keskussairaala ja Uddevallan keskussairaala Ruotsissa olivat ensimmäisiä käyttäjiä, kun GE Centricity* Critical Care tietojärjestelmän ensimmäinen versio esiteltiin 20 vuotta sitten. Tuolloin alkanut GE:n kliinisten tietojärjestelmien tuotekehitys jatkuu edelleen vahvana. Kuopion yksikkö on yksi maailman osaavimmista ja kokeneimmista alansa tuotekehitysyksiköistä. Vuosien varrella on tullut esimerkiksi uusi anestesiatietojärjestelmä, joka sisältää päivittäistä hoitoa tukevan päätöksentukityökalun ja kattavan integroitavuuden sairaalan muihin järjestelmiin. Potilaan tiedot graafisina kokonaisuuksina Tehohoidon tietojärjestelmän kehityksen poikkeuksellisuus perustui kliinikoiden näkemykseen potilastiedon graafisesta esityksestä järkeviksi hoitoa tukeviksi kokonaisuuksiksi. Tietojärjestelmän haluttiin olevan jotain muuta kuin paperilomakkeita muistuttava ratkaisu ja siinä myös onnistuttiin. - Teho-osastolla kerätään vuorokauden aikana runsaasti erilaista tietoa. Halusimme kriittisesti sairaan potilaan tietojen näkyvän graafisina kokonaisuuksina tietokoneen näytöillä siten, että lääkäri näkee potilaiden tilan heti astuessaan huoneeseen. Saman tiedon tulkitseminen ja vertaaminen paperilta veisi lääkäriltä huomattavasti enemmän aikaa ja jotain oleellista saattaisi jäädä huomaamatta, Dosentti ja LKT Aarno Kari selvittää muistellessaan tehoosaston tietojärjestelmän alkuvaiheita, kun Kuopion Technopoliksessa juhlittiin tietojärjestelmien kehityksen 20-vuotistaivalta toukokuussa 2013. - Kriittisesti sairaita potilaita on pystytty pitämään paremmin hengissä kuin aikaisemmin. Yhtenä tekijänä voidaan pitää tietojärjestelmää, joka vapauttaa käsiä ja auttaa toimimaan systemaattisesti sekä ohjaa käyttäjiä tärkeiden hoitotoimenpiteiden suunnittelussa ja seurannassa. Tänä päivänä GE Centricity Critical Care -tehotietojärjestelmää käytetään niin vastasyntyneiden kuin aikuisten teho-osastoilla. - Ajattelen lämmöllä järjestelmän suunnittelijoita ja rakentajia, osastojen henkilökuntaa, hoitajia ja lääkäreitä ja sitä mitä vaikeuksia on voitettu. Kaikkia niitä, jotka ovat olleet Centricity Critical Caren kehityksessä mukana. Enpä olisi uskonut, että näin pitkälle voidaan päästä. Visioita pitää olla, eikä kannata olla huolissaan, jos on edellä aikaansa, Aarno Kari kiteyttää lopuksi. 20-vuotisjuhlassa oli mukana tietojärjestelmän kehittäjiä alkumetreiltä lähtien. Tilaisuuden ohjelma rakentui järjestelmän eri kehitysvaiheista aina tähän päivään asti. Juhlan isäntänä toimi Kuopion tuotekehityksen toimistopäällikö Juha Kaasisen. Juha on ollut Kuopion tuotekehityksessä reilut 15 vuotta. Lisäksi systeemisuunnittelija Matti Teppo muisteli alkuaikoja ja sitä miten hän tuli tuotekehitykseen suoraan koulunpenkiltä. Teppo toimitti järjestelmän testit KYSin teho-osastolle "lerpulla" polkupyörää käyttäen. Järjestelmiä kehitetään yhdessä lääkäreiden kanssa Tällä hetkellä Centricity Anestesia ja Centricity Critical Care järjestelmiä käyttää jo yli 30 pohjoismaista sekä noin 250 eurooppalaista sairaalaa. Tuotekehitys on keskittynyt Suomeen ja Saksaan ja kyseisten järjestelmien parissa, myynti ja ylläpito mukaan lukien työskentelee, noin 100 henkilöä. Tuotekehitys perustuu edelleen myös tiiviiseen yhteistyöhön asiakkaiden kanssa. Pohjoismaisten sairaaloiden tietotaito järjestelmi- 26
healthymagination Aarno Kari, Pekka Kolu, Petteri Mussalo, Arno Heikelä ja Matti Teppo ovat tehotietojärjestelmän alkuperäisiä kehittäjiä. en kehityksessä on ollut ja tulee olemaan oleellinen osa tehohoidon ja anestesia ratkaisujen menestystä maailmalla. Tietojärjestelmien käytössä Suomi on muuta Eurooppaa edellä. Suomalaiset kliinikot käyttävät säännöllisesti tietotekniikkaa jokapäiväisessä työssään. Suomalaiset lääkärit ja muut terveydenhuollon loppukäyttäjät osallistuvat innokkaasti tietojärjestelmien käytettävyystestauksiin ja sitä mukaa he osaavat vaatia tietojärjestelmiltä yhä enemmän ja modernimpia ratkaisuja. Potilastiedon jatkuvuus yli järjestelmien ja hoitoalueiden Suomalaisilta käyttäjiltä saadun palautteen mukaan yksi tärkeimmistä potilasturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä helppokäyttöisyyden lisäksi on potilastiedon jatkuvuus yli järjestelmien ja hoitoalueiden. GE onkin vahvasti keskittänyt tuotekehitystään liitettävyyteen ja toteuttanut myös noin 300 järjestelmäliityntää pelkästään Suomessa. Esimerkiksi potilaan hoitoyhteenvedot siir- tyvät rakenteisina vuodeosastolle, erilaisiin rekistereihin kuten lääke-, infektio- ja implanttirekistereihin liitytään jo useimmissa sairaaloissa. Tällä hetkellä tuotekehitys keskittyy lääkemääräysten toiminnallisuuden parantamiseen ja tiivistä paikallista yhteistyötä on tehty myös esimerkiksi CGI:n kanssa. Tästä esittelimme yhdessä yliopistosairaaloiden käyttäjille Centricity Critical Care Miranda lääkemääräysliitynnän mallia kesäkuun alussa. Ja kuten esittelyn tarkoituskin oli, saimme taas käyttäjiltä hyvää palautetta, jotta pysymme oikealla reitillä ja voimme edelleen parantaa kliinisten tietojärjestelmien käytettävyyttä ja turvallisuutta. Aarno Kari kertoi tehotietojärjestelmän syntyvaiheista kuinka kaikki sai alkunsa 20 vuotta sitten. Juhlayleisö keskittymässä Kimmo Vauhkosen esitykseen lääkintälaiteohjelmistojen laatuvaatimuksista. *Trademark of General Electric Company GE Healthcare Finland Oy GE news - 2/2013 27
MET:n (Medical Emergency Team) perusajatuksena on arvioida sairaalan vuodeosastopotilaan tehohoidon tarve mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja avustaa äkillisestä peruselintoimintojen häiriöstä kärsivien potilaiden hoidossa. MET on Suomen sairaaloissa uusi toimintamalli, jonka käytännöt vaihtelevat paikasta riippuen. TAYSissa MET otettiin käyttöön vuonna 2008. MET - sairaalan sisäinen ensihoitopalvelu MET-toiminta on tehohoidon osa-alue, jota tehdään varsinaisen tehohoidon ulkopuolella. MET:n idea ja tärkein tavoite on arvioida hoidon tarve vuodeosastopotilaan perustoimintojen huonontuessa ja luoda siihen välittömästi toimintamalli. Tavoitteena on hoidon lopputuloksen parantaminen ja potilaan hyvä elämänlaatu mahdollisen tehohoitojakson jälkeen. - Kun tehohoito pystytään tarvittaessa aloittamaan tarpeeksi ajoissa, on todennäköistä, että myös potilaan ennuste paranee, TAYSin tehohoidon apulaisylilääkäri Sanna Hoppu kertoo. MET sai alkunsa noin parikymmentä vuotta sitten Australiassa, jossa se on tänä päivänä USA:n ja Ison-Britannian ohella vakiintunut osa sairaaloiden toimintaa. Isossa-Britanniassa MET-toiminta on jopa valtion tasolta säädeltyä. Näissä maissa myös MET:in liittyvää tutkimusta tehdään runsaasti. Suomessa MET on jossakin muodossa käytössä kaikissa yliopisto- ja keskussairaaloissa, mutta toiminta on hyvin kirjavaa ja myös MET-kriteerit ovat vaihtelevia. Seinäjoen keskussairaalassa on ollut jo vuosia HEVI-toimintaa (hätätilan ennakoiva varautuminen), jonka idea on sama: pyrkiä ennakoimaan vuodeosastopotilaan elintoimintojen huononeminen ja tehdä suunnitelma siitä mitä tehdään, jos tilanne huononee. - Koska maassamme ei vielä ole yhtenäistä MET-käytäntöä, jokainen sairaala on miettinyt MET-toimintaa omista lähtökohdistaan, Hoppu sanoo. MET ja TAYS Tampereella MET sai alkunsa vuonna 28