SELKÄLEHTI T U R U N S E U D U N S E L K Ä Y H D I S T Y S R Y 3 2015 JÄSENLEHTI
TURUN SEUDUN SELKÄYHDISTYS ry SELKÄLEHTI T U R U N S E U D U N S E L K Ä Y H D I S T Y S R Y Postiosoite: Yliopistonkatu 19 20100 TURKU Puhelin 040 525 1739 www.turunselkayhdistys.fi toimisto@turunselkayhdistys.fi SELKÄLEHTI ISSN 1456-8667 Jäsenlehti Päätoimittaja: Pirkko Heino Ilmoitukset: Markkinointi Sirpa Koskinen, puh. (02) 488 6367, 0400 535 764 Aineistot: matkahorisontti@gmail.com Taitto: Tmi Helle Laaksonen, puh. 040 704 1457 Paino: Painola, T. Nieminen Oy, Kaarina 3 2015 JÄSENLEHTI Tietoja selän hyvinvoinnista ja liikuntavinkkejä saa osoitteesta www.selkakanava.fi Turun Seudun Selkäyhdistyksen TUKIPUHELIN päivystää torstaisin klo 17 19 numerossa 040 558 1025 Turun TULE-tietokeskus tarjoaa neuvontaa ja ohjausta tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn sekä tietoa itsehoitomahdollisuuksista. TULE-tietokeskus on Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa toimintaa. Tietokeskuksen palvelut ovat asiakkaalle ilmaisia. Aukioloajat: Tiistaisin ja torstaisin klo 10-15 Keskiviikkoisin klo 10-17 Maanantaisin ja perjantaisin suljettu www.tule.fi toimisto@tule.fi p. 044 744 7085 Tietokeskus sijaitsee kauppatorin laidalla, osoitteessa Yliopistonkatu 19 (Mehiläisen talon sisäkäytävä).
SELKÄLEHTI 3 Puheenjohtajan palsta OLIPA KESÄ! Kirjoitukseni otsikkoa voi tarkastella monelta kannalta: säiden, lomailun, vuodenajan, auringon ja monien muiden. Kerron seuraavassa joitakin ajatuksia kuluneesta omasta kesästäni ja en tietenkään voi olla puuttumatta aika erikoiseen säähän. Mistähän ihmiset muuten puhuisivat hisseissä, kutsuilla ja vastaavissa, jos säästä ei olisi mitään erityistä sanottavaa. Lomailin taas heinäkuussa, mikä on työni kannalta kaikkein paras aika olla poissa, kun useimmat yhteistyökumppanit ja virastot ovat joko kiinni tai kovin pienellä miehityksellä. Nopeasti runsaat neljä viikkoa mennä hurahti ja nyt kirjoittelen tätä juttuani lomani viimeisenä päivänä. Huomenna menen taas töihin ja kuten veljeni tyttö sanoi odottelet sitten taas yksitoista kuukautta uutta lomaa. Piipahdin Tallinnassa ja Helsingissä. Lyhyet kaupunkilomat olivat ihan sopivia eikä liika kuumuus vaivannut. Kahteen kesäteatterinäytökseen varustauduin kaikilla mahdollisilla sadevarusteilla, mutta pisaraakaan vettä ei niiden aikana taivaalta tullut. Perinteinen ralliviikko Keski-Suomessa on aina ollut ja on edelleen lomani parasta aikaa. Kaunis, tänä vuonna kylmä Tyrisevänjärvi ja lämmin sauna sen rannalla rentouttavat niin kehoa kuin mieltä. Lisäbonuksen toi mahtava joutsenpariskunta kolmine poikasineen uiskentelemalla laiturin läheisyydessä. Viikkoon mahtui kesän sään koko kuva. Auringonpaistetta, sadetta, kaatosadetta, ukkosta, pilvisiä päiviä, kaunis iltarusko ja usvainen aamu. On meillä todella ollut erikoinen kesä ainakin kesäheinäkuun ajan. Elokuun alku näyttää vähän paremmalta ja kun kirjoittelen tätä 9.8., niin elokuuhun on mahtunut jo kolme hellepäivää. Sinun tätä lukiessasi tiedät myös, miltä elokuu lopulta näytti. Ei sateesta ainakaan minulle niin pahasti haittaa ole ollut ettenkö olisi voinut nauttia valtavista kedonkukkamääristä, mitkä sateinen kesä on saanut kasvamaan ja loistamaan paljon viime vuosia enemmän. Sateesta huolimatta olen voinut tehdä kävelylenkkejä ja tutustua myös eri paikkoihin. Kakolan kahvila on yksi mielenkiintoisimmista käyntikohteistani tänä kesänä. Sateinen kesä on ollut vaikeaa maanviljelijöille. Heinätyöt piti ainakin Turun seudulla saada tehdyksi sen ainoan heinäkuisen poutaisen viikon aikana ja kevään kylvötyöt ajoittuivat monella tilalla huhtikuusta kesäkuuhun, siis kolmelle eri kuukaudelle. Nyt pitää vaan toivoa, että viljasato, mikä jäänee aikaisempaa pienemmäksi, saadaan korjattua hyvien säiden vallitessa. Kesä siis oli ja meni. Syksy tuo tullessaan taas vilkkaan liikuntatoimintamme ja muita tapahtumia, joista kerrotaan tässä lehdessä. Tervetuloa mukaan toimimaan säässä kuin säässä! Hyvässä seurassa toiminen ei ole säästä kiinni, joten aktiivisesti liikkeelle oman mielenkiinnon ja kunnon mukaan! Pirkko Heino puheenjohtaja
4 SELKÄLEHTI Kampanjointia kasvisten puolesta Kirjahyllystäni löytyy noin 40 vuotta sitten julkaistu vihkonen Vihanneksemme viikosta viikkoon. Se perustuu radio-ohjelmaan Tunnetko kasvikset? Siinä edesmennyt professori Toivo Rautavaara esitteli kerran viikossa yhden kasviksen, yhteensä 40 kasvista. Ohjelmalle oli selvä tilaus, sillä tuolloin Suomessa syötiin Euroopan maista toiseksi vähiten kasviksia peränpitäjäksi jäi Islanti. Noista ajoista kasvisten kulutus on roimasti lisääntynyt. Syömme kasviksia, marjat ja hedelmät mukaan lukien, keskimäärin 350 g henkilöä kohden päivässä. Jäämme silti jälkeen lähes kaikista Euroopan maista. Esimerkiksi espanjalaiset popsivat kasviksia päivittäin keskimäärin runsaat 700 g ja kreikkalaiset jopa 1,2 kg. Syyskesällä kasvisten maku on parhaimmillaan ja valikoima laajimmillaan. On siis erinomainen tilaisuus tutustua oudompiinkin kasviksiin, joita löytyy ainakin toreilta ja kauppahalleista. Itse kasvattamalla valikoimaa voi laajentaa entisestään. Makupaloja syksyn sadosta Etelä-Amerikasta lähtöisin olevaa tomaattia kasvatettiin Euroopassa pitkään koristekasvina ja sen hedelmien arveltiin olevan myrkyllisiä. Myöhemmin tomaattia alettiin pitää lääkekasvina, jonka uskottiin muun muassa vauhdittavan rakkauselämää. Se saikin lempinimikseen paratiisiomena ja lemmenomena. Tätä taustaa vasten tuntuu miltei ihmeeltä, että tomaatti on nykyisin maailman viljellyin vihannes. Suomessa tomaattia on viljelty 1870-luvulta saakka, mutta sen käyttö yleistyi vasta 1950-luvulla. Nykyisin tomaattien lajike-, koko-, muoto-, väri- ja makukirjo on valtaisa. Parhaalta maistuvat itse kasvatetut tomaatit. Kotipuutarhureiden suosioon ovat nousseet kirsikkatomaatit. Ne tuottavat satoa muovin suojassa ja lämpiminä kesinä myös avomaalla. Kerralla suuhun mahtuvat herkkupalat maistuvat makeutensa vuoksi lapsillekin makeisten tapaan. Ruskea kirsikkatomaatti (kuvassa) ei houkuttele värillään, mutta maultaan se on punaisten veroinen. Viime vuosina tuoreet yrttimausteet ovat löytäneet tiensä yhä useamman lautasille. Ne tarjoavat tuulahduksen Välimeren maiden keittiöistä. Yrttien maku ja tuoksu ovat peräisin niiden sisältämistä eteerisistä öljyistä, jotka kiihottavat haju- ja makuaistia sekä ruoansulatusnesteiden eritystä. Basilikan mieto perusmaku lienee useimmille tuttu. Siitä on olemassa myös esimerkiksi sit-
SELKÄLEHTI 5 ruunan ja kanelin makuisia lajikkeita. Basilika kannattaa lisätä ruokaan vasta valmistuksen loppuvaiheessa, sillä sen aromit haihtuvat helposti. Basilikaa käytetään erityisesti tomaattiruokien mausteena, mutta se sopii moniin muihinkin ruokiin. Sen meheviä lehtiä voi syödä salaatin tapaan myös leivän päällä. Basilikaa on arka kylmälle ja vedolle, joten siitä saa muhkeimman sadon kasvihuoneessa. Lämpiminä kesinä se voi pärjätä myös avomaalla suojaisessa paikassa. Ulkomailta tuotua ananaskirsikkaa on myytävänä kaupoissa sesonkiaikoina. Sitä käytetään lähinnä jälkiruokien ja juustotarjottimen makupaloina ja koristeena. Marjojen maku vivahtaa ananakseen ja karviaiseen, mutta se ei ole niiden vaan perunan sukulaiskasvi. Ananaskirsikkaa voi kasvattaa myös itse. Kokemusteni mukaan ainakin osa marjoista ehtii kypsyä. Ne ovat makeampia ja aromikkaampia kuin ulkomaiset marjat. Kuvassa ananaskirsikan lehvästöä ja marja raakileasteella - vieressä kypsiä marjoja. Kartuta tietojasi kasviksista Kotimaiset kasvikset ry toimii aktiivisesti kasvisten käytön edistämiseksi. Sen nettisivuilla esitellään lukuisa määrä erilaisia kasviksia kuvien kera ja annetaan niiden käyttö- ja säilöntävinkkejä sekä ruokareseptejä. Tiedätkö muuten, mikä on valittu vuoden 2015 vihannekseksi? Jos et, käy kurkkaamassa www.kasvikset.fi Hyvä tietolähde on myös nettisivusto www.arktisetaromit.fi. Siellä esitellään erilasia marjoja, yrttejä ja sieniä käyttövinkkeineen. Sivustolta selviää muun muassa, että vuoden 2015 marjaksi on valittu tyrni. Se on ravintorikkain luonnonvarainen marja, jota voi kasvattaa myös puutarhassa. Vajaa desilitra marjoja sisältää yhtä paljon C-vitamiinia kuin keskikokoinen appelsiini. Marjan siemenet sisältävät elimistölle hyödyllisiä rasvahappoja. Marjat kypsyvät vasta loppusyksystä. Niiden kerääminen piikikkäistä pensaista kohmeisin käsin on hidasta ja vaivalloista puuhaa. Se palkitaan talven mittaan raikkaiden tyrnipitoisten juomien ja muiden tyrniherkkujen muodossa. Paula Hakala Dosentti, FT, johtava tutkija Kelan tutkimusosasto, Turku paula.hakala@kela.fi
6 SELKÄLEHTI Selkää säästäen marjaan ja sieneen Harvinaisen hyvä mustikkavuosi aiheutti monelle meistä selkäkipuja. Mustikoita tulvivat marjamättäät houkuttelivat poimimaan ja poimimaan marjoja. Siinä onnessa unohtui selän hyvinvointi. Puolukkavuosi näyttää lupaavalta ja sienisatokin saattaa olla runsas. Syksyn satoa metsässä kerätessä kannattaa ennaltaehkäistä selän kipeytymistä. Tauota työskentelyä Kumarassa työskenneltäessä selkärankaan ja sen välilevyjen etuosaan kohdistuu suuri paine. Samanaikaisesti kaikki selkärankaa selän puolelta tukevat ja sitä liikuttavat lihakset venyvät ja kuormittuvat eli niihin kohdistuu suuri asentokuormitus. Marjoja poimiessasi muista nousta seisomaan ja ojentaa selkäsi lyhyin väliajoin. Seiso vähintään minuutti. Ojenna selkäsi ja taivuta sitä taaksepäin. Liike alentaa selkärangan välilevyjen takaosaan kohdistuvaa painetta sekä rentouttaa ja elvyttää sitä tukevia lihaksia. Aloita tauotus heti aloitettuasi (marjan)poiminnan, KUVA 1. Selkään kohdistuva kuormitus vähenee, kun tuetaan vapaa käsi saman puolen polveen tai ollaan kyykyssä. älä vasta sitten kun selkäsi tuntuu kipeältä ja väsyneeltä. Vältä työskentelyä kumarassa Marjoja poimiessa voi vähentää selkään kohdistuvaa asentokuormitusta. Tukemalla vapaan käden kyynärpää saman puolen reiteen tai polveen (kuva 1). Työskentelemällä toispolviseisonnassa (kuva 2) jolloin voi nojata vartalollasi koukussa olevaan polveen. Silloin molemmat kädet ovat vapaat työskentelyyn (poimintaan). Selän kuormitusta vähenee myös kun tuetaan toispolviseisonnassa vapaan käden kyynärpää polveen. Marjaan lähtiessä kannattaa ottaa mukaan esimerkiksi rakennusmiesten käyttämä polvisuojus tai muovikassi, jossa on sisällä jokin pehmuste, esimerkiksi superlonlevy. Kun metsässä laskee polven maahan ja panee kassin sen alle, niin maan kosteus ja kylmyys eivät pääse polveen. Ja housun polvi säilyy puhtaana. Sa-
SELKÄLEHTI 7 man asian ajaa polvisuojus. Kyykyssä (kuva 1) voi poimia niin marjat kuin sienetkin, mikäli polvet ja lonkat sallivat kyykyssä olon. Matalalla kivellä tai kannolla istuen voi poimia runsaassa marjapaikassa. Tällöin muovikassa sisältöineen on oiva istuma-alusta! Kannon päässä istuen on mukava puhdistaa sienistä roskat ja panna sienet kotiinvientikuntoon (kuva 3). Nauti luonnosta turvallisesti Osa marjastuksen ja sienestyksen iloa ja nautintoa on metsäluonto. Näe metsässä muutakin kuin marjat ja sienet. Ojenna selkäsi, katsele ympärillesi, hengitä sy- KUVA 3. Sienisaalista siivoamassa. KUVA 2. Kumarassa työskentelyn sijasta voi lähellä maan pintaa olevat työt tehdä toispolviseisonnassa, myös marjojen poimimisen. vään, nauti kiireettömyydestä ja luonnosta. Liiku turvallisesti metsässä! Liiku metsässä kiireettä ja varoen. Esimerkiksi liukkaat kalliot, epätasainen maasto ja risukot voivat olla salakavalia. Ne voivat aiheuttaa horjahduksen tai kaatumisen. Selän hallitsemattomalla liikkeellä voi olla ikäviä seurauksia, kuten selän lihasten kivulias lihaskramppi. Metsässä liikkumista helpottavat tukevat jalkineet. Mukaan voi ottaa kävelysauvan. Se tukee tasapainon hallintaa ja lisää liikkumisen turvallisuutta. Ota mukaasi eväät esimerkiksi selkärepussa. Missään kahvi ja voileipä eivät maistu niin hyviltä kuin metsässä nautittuina. Eväiden syöminen on tervetullut ja mukavan mittainen tauko poimimisen lomassa. Sirkka-Liisa Karppi
8 SELKÄLEHTI Mitä ne siellä taas sanoikaan? Ensimmäinen TULE-tietokeskukselle suunnattu opinnäytetyö valmistui erikoistumisopintojeni päätteeksi toukokuussa ja sen tarkoituksena oli selvittää millä vuorovaikutuksen keinoilla voidaan tukea terveyspalveluiden käyttäjien ymmärrystä ja terveyden lukutaitoa sanallisen terveysviestinnän yhteydessä. Käytännössä työn tarkoituksena oli siis selvittää miten terveydenhuollon ammattilaisen tulisi tukea sanallista viestiään varmistaakseen, että se on ymmärretty oikein ja että asiakas osaa toimia sen pohjalta. Terveydenhuollon ammattilaiseksi voidaan tässä yhteydessä käsittää muun muassa lääkärit, lääkinnällisen kuntoutuksen väki, sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät, terveydenhoitajat, potilasasiamiehet ja tietysti TU- LE-tietokeskuksen asiantuntijat. Terveyden lukutaito puolestaan viittaa yksilön kykyyn hakea terveyteen liittyvää tietoa, tulkita sitä ja ymmärtää mistä siinä on kyse. Hyvä terveyden lukutaito on edellytys tehokkaalle itsehoidolle, omaan terveyteen liittyvälle päätöksenteolle ja terveyspalveluihin hakeutumiselle. Se myös helpottaa kanssakäymistä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Terveysviestintä taasen keskittyy terveyttä edistävän tiedon jakamiseen. Sitä tehdään niin henkilökohtaisessa neuvonnassa, kansanterveyskampanjoissa kuin myös terveyskasvatuksessa. Tehokkaasti välitetyllä terveysviestillä voi olla positiivisia vaikutuksia yksilön terveyden lukutaitoon. Lisäksi sekä terveyden lukutaidolla että terveysviestinnällä on tutkitusti todettu olevan Ymmärryksen kautta opitaan! * Keskity olennaiseen * Toista kuulemasi takaisin omin sanoin * Ole rehellinen. Mikäli et ymmärrä, kerro se. On ammattilaisen vastuulla selittää asia silloin niin, että ymmärrät. vaikutusta terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Opinnäytetyössä tehdyn tutkimuksen tulokset osoittivat suositeltujen terveyden lukutaitoa tukevien vuorovaikutuskeinojen perustuvan vahvasti tehokkaan vuorovaikutuksen perustaitoihin. Yhtälailla koettiin tärkeäksi räätälöidä terveysneuvonta asiakkaan yksilöllisten tarpeiden, toiveiden ja kykyjen mukaan. Asioiden tarkastelua asiakkaan näkökulmasta suositeltiin muutenkin ja siihen läheisesti liittyvää avomielisen ja hyväksyvän ympäristön luomista. Sanallista viestiä tuli tukea kirjoitetun materiaalin, kuvien, mallinnuksien ja esimerkkien avulla. Ammattilaisen vastuulle kuuluu
SELKÄLEHTI 9 myös selvittää, onko asiakas ymmärtänyt mistä on kyse, eli kerätä palautetta. Palaute voi olla sanallista tai sanatonta: asiakkaan kehonkieleen ja ilmeisiin tulee kiinnittää yhtälailla huomiota kuin sanalliseen viestiin. Mikäli terveysviesti on käsitetty väärin, tulee ammattilaisen toistaa viestinsä uudelleen muotoiltuna. Opinnäytetyö keskittyi siihen, miten terveydenhuollon ammattilainen voi kertoa terveyteen vaikuttavista tekijöistä asiakkaan ymmärrystä ja terveyden lukutaitoa tukevasti. Työn aikaansaamia tuloksia voidaan kuitenkin tarkastella myös asiakkaan näkökulmasta. Erityisesti tutkimustuloksissa esiinnousseet terveyden lukutaitoa tukevat menetelmät ovat suurimmaksi osaksi sovellettavissa myös asiakkaiden käyttöön. Näistä keskeisimpänä Ask Me 3, vapaasti suomennettuna ja asiakkaan näkökulmaan käännettynä keskity kolmeen. Ajatuksena on olennaiseen keskittyminen. Asiakkaan kannattaa siis uuden terveyteensä vaikuttavan tiedon edessä kysyä seuraavat kolme kysymystä: Mikä on pääongelmani, mikä on olennaisin toimi, johon minun tulisi ryhtyä sen ratkaisemiseksi ja miksi? Näin varmistetaan että tärkeää tietää -tieto tulee kerrotuksi eikä sekaannu kiva tietää -tietoon. Teach back, eli opeta takaisin - menetelmässä puolestaan asiakas kertoo terveydenhuollon ammattilaiselle takaisin omin sanoin, mitä ammattilainen on juuri neuvonut. Näin ammattilainen saa varmuuden asiakkaan ymmärryksestä ja voi tarvittaessa korjata väärinkäsitykset. Annettujen ohjeiden toistaminen auttaa myös muistamaan ne. Menetelmän tarkoitus ei ole kuitenkaan toi- mia testinä asiakkaan muisti- tai toistamiskyvystä. Sen pääasiallinen tarkoitus on varmistaa, että ammattilainen on selvittänyt asiakkaan terveyden kannalta olennaiset asiat selkeästi ja ymmärrettävästi. Mainitsemani keinot ovat suositeltavia terveydenhuollon ammattilaisten kanssa keskusteltaessa, mutta tämä ei poista vastuuta ammattilaiselta. Työn siksi ehkä olennaisin sanoma, ja asiakkaan kannalta tärkein, onkin se, että viime kädessä on aina ammattilaisen vastuulla selittää asiakkaan terveyteen liittyvät asiat niin, että asiakas ymmärtää mistä on kyse ja osaa toimia itsenäisesti annetuilla ohjeilla. Oma aktiivisuus auttaa, muttei poista ammattilaisten vastuuta. Päivi Saarinen projektivastaava VINKKEJÄ VIREÄÄN TYÖPÄIVÄÄN Pidä taukoja vähintään puolen tunnin välein. Nouse ylös, kävele ja hae esimerkiksi lasi vettä tai tulosteet tulostimelta. Sähköpostin lähettämisen sijaan käy työkaverisi luona selvittämässä asioita. Elvytä verenkiertoa ja tee taukojumppaa. Vaihda istuma-asentoa päivän aikana. Oikaise selkärankaasi vetämällä lapaluita taakse yhteen. Istu tuolin reunalla, jolloin selän keskiasennon ylläpitäminen on helpompaa. Nojaa hetkeksi työtasoon. Näin saat useamman tukipisteen ja kuormitus selkään vähenee. Tarkista työtuolisi ja -pöytäsi säädöt. Tee töitä seisten. Nouse seisomaan, kun puhut puhelimessa tai luet asiakirjoja. Ehdota työkavereillesi kävelykokousta. Vaihda tauoilla kuulumiset työkavereiden kanssa seisten. Opettele tunnistamaan kehosi viestit ja jaksota työtäsi. Suunnittele työpäiväsi mahdollisimman vaihtelevaksi. Lisää vinkkejä istumatyöhön ja oikeaan istuma-asentoon saat selkäkanava.fi sivustolta.
10 Emmi Henriksson toiseksi projektityöntekijäksi TULE - tietokeskukseen Olen Emmi Henriksson, koulutukseltani fysioterapeutti ja terveystieteiden maisteri ja aloitin projektityöntekijänä TULE-tietokeskuksessa elokuun alussa. Olen työskennellyt aiemmin fysioterapeuttina pääsääntöisesti yksityisellä sektorilla neurologisen asiakaskunnan parissa. Fysioterapeutiksi valmistumisen jälkeen halusin laajentaa näkemystäni terveyden edistämisestä ja sen keinoista ja päädyin Tampereen yliopistolle suorittamaan terveystieteiden maisteritutkinnon. Valmistuttuani keväällä 2015 toivoin löytäväni työn terveysprojektien parista ja nyt elokuussa voin onnekseni todeta löytäneeni työn mielenkiintoisesta projektista. Toimin TULE-tietokeskuksessa toisena projektityöntekijänä ja vastaan pääasiassa tietokeskuksessa tapahtuvasta asiakastyöstä ja sen kehittämisestä. SELKÄLEHTI Selkäneuvontaa TULE-tietokeskuksessa Kysymyksiä selästä? Miten voin ehkäistä selkävaivoja? Miten voin hoitaa vaivojani? Mistä ja miten löydän tarvitsemani palvelut? Mistä saan vertaistukea? Selkäliiton fysioterapeutti Pirjo Ailanto tavattavissa TULE-tietokeskuksessa keskiviikkona 9.9., 14.10. ja 11.11. klo 12.00-14.00. Voit varata ajan neuvontaan jo etukäteen. Ota yhteyttä TULE-tietokeskuksen työntekijöihin: p. 044 744 7085, toimisto@tule.fi Palvelu on maksutonta niin kuin kaikki TULE-tietokeskuksen järjestämä toiminta.
SELKÄLEHTI 11 SYYSKAUDEN AVAJAISET 7.9.2015 Syyskauden avajaisia vietetään TULE-tietokeskuksessa, os. Yliopistonkatu 19, maanantaina 7.9. 2015 klo 16-18. Tarjolla on pientä purtavaa ja tietenkin kahvia. Mukana hallituksen jäseniä, joiden kanssa voit keskustella yhdistyksestä ja samalla esittää toimintaehdotuksia. TERVETULOA! TUTUSTUMINEN SUOLAHUONEESEEN Saltaria -suolahuone kutsuu tutustumiskäynnille keskiviikkona 23.9.2015 klo 17.00. Alussa on maksuton suolahuoneen esittely ja sen jälkeen on mahdollisuus kokeiluun hintaan 10 euroa/40 minuuttia. Mukaan mahtuu 15 ensiksi ilmoittautunutta. Varaa paikkasi soittamalla numeroon 040 525 1739. Saltaria sijaitsee Turussa osoitteessa Kauppiaskatu 10 (ns. Mehiläisen käytävä). TULE -päivä kaupunginkirjastolla torstaina 29.10. klo 12 14. TULE tietokeskus ja tule yhdistykset esittäytyvät. TULE non-stop-pikkujoulut TULE tietokeskuksessa keskiviikkona 25.11.2015 klo 10 17. Tarjolla glögiä ja mahdollisuus keskustella neljän tule yhdistyksen vertaisten kanssa.
12 SELKÄLEHTI TEATTERI-ILTA YHTEISTYÖSSÄ TURUN SEUDUN LUUSTOYHDISTYKSEN KANSSA TURUN KAUPUNGINTEATTERIN Tamara-musiikkinäytelmä Logomo-teatterissa keskiviikkona 28.10.2015 klo 19.00. Lipun hinta sisältäen kahvin ja Tamaran nimikkoleivoksen on 45 euroa. Sitovat ilmoittautumiset 28.9.2015 mennessä Tuula Palonperälle, puh. 040 538 0411. Kerro ilmoittautuessasi myös mahdolliset ruoka-aineallergiat. Osallistumismaksun suoritus yhdistyksen tilille FI42 5710 0440 1072 25.
SELKÄLEHTI 13 JÄSENALENNUSLIIKKEET Minisun D 3 vitamiini 20 mikrog 20 Bonus 300+50tabl (norm 23,68 ) Tarjous voimassa 31.8. asti. ma-pe 8-20 la 10-18 su 12-18 juhlapyhinä suljettu www.kupittaanapteekki.fi Onnittelu- ja Suruadressit Ruusuaiheinen onnitteluadressi Koko A4 Mukana kirjekuori Hinta: 12,00 e (sis.postikulut) Jäsenhinta: 10,00 e (sis.postikulut) Lilja-aiheinen suruadressi Koko A4 Mukana kirjekuori Hinta: 12,00 e (sis.postikulut) Jäsenhinta: 10,00 e (sis.postikulut) Tilaukset Selkäliitosta puh. 09 605 918 Seuraavat liikkeet antavat yhdistyksen jäsenille alennusta ostoista ja palveluista jäsenkorttia näyttämällä. Optikko Hakula Yliopistonkatu 25, Turku www.optikkohakula.fi -20 % Parturi-Kampaamo ja kauneushoitola Ritva Sjöblom Sibeliuksenkatu 5, Turku - 10 % Parturi-Kampaamo Geili Puistokatu 11 B, Turku Ruusukortteli puh. 02 235 6557-10 % Turun Tapetti ja Matto Orikedonkatu 2, Turku - 15 % varastossa olevista tapeteista, matoista ja värisilmämaaleista St Erikin Lääkintävoimistelu Oy Yliopistonkatu 26 B, 4. krs., 20100 Turku - 10 % puh. 02 250 1300 www.sterikinlaakintavoimistelu.fi Seuraavat liikkeet antavat alennusta sopimuksen mukaan. Suomen Ortotiika & Protetiikka Puh. 044 507 6880 www.fi-op.fi Ryötin tila Loimaantie 272, Alastaro, puh. 040 752 7353 www.ryotintila.fi Hyvän Olon fysioterapia ALATALO 21420 Lieto, puh. (02) 487 7611 Uudenkaupungin Huonekaluliike Kalustekuja 5, Uki, puh. (02) 842 4233 www.uudenkaupunginhuonekaluliike.fi Vocca Ruissalontie 6, 20200 Turku puh. (02) 250 6620 www.vocca.fi
14 Kesäretki Seilin saarelle SELKÄLEHTI Teimme yhteisen kesäretken Seilin saarelle Turun Osteoporoosiyhdistyksen kanssa. Lähtö tapahtui Turusta ja jatkui Raision kautta Naantaliin. Naantalista täyteen Taivassalon Auton bussiin liittyi matkan oppaamme Leena Kortesalo. Vesisateessa jatkoimme kohti Rymättylää Hangan rantaan. Matkan aikana oppaamme kertoili mukavassa hengessä matkaan liittyvistä rakennuksista ja mentiinpä sitä jonkin verran tuonne kiertolainkin puolelle. Rantaan saavuttuamme sade hellitti ja aurinkokin näytti säteitään. Siirryimme M/S Östern nimiseen laivaan jossa nautimme kahvit ja sämpylät. Matkan edetessä lähestyimme Seilin saarta ja ilma oli tosiaan kirkastunut ja lämmennyt mukavasti. Seiliin päästyämme oppaamme kertoi saaren historiasta ja toiminnasta mieleenpainuvasti. Lähdimme pienelle patikkaretkelle saaren kirkkoon. Tutustuimme kirkon ja entisen sairaalan historiaan, mikä tuntui tosi mielenkiintoiselta. Paluumatkalle lähdimme samalla laivalla ja nautimme laivassa virvokkeita, kuka kannella ja kuka sisätiloissa. Matka meni joutuisasti ja bussimme odotti meitä rannassa, josta lähdimme ajamaan kohti Ravintola Pohjakulmaa jossa nautimme maittavan lounaan ja kotiin viemiseksi saimme tehdä pieniä ostoksia (uusia perunoita, vasta paistettua leipää). Lounaan jälkeen lähdimme kohti Naantalia ja sieltä Raision kautta Turkuun. Retki oli kuin jonkinlainen jatkumo Seili musikaalille jota olimme katsomassa syksyllä. Oli mukava tehdä yhteinen retki toisen yhdistyksen kanssa ja kuulla heidän ajatuksiaan ja mikä parasta, bussi oli täynnä sekä kaikilla hyvä mieli. Kaarina Frosterus Sateisen kesän yksi aurinkoisista päivistä osui retkipäiväksi. Tuula Palonperä (vas.) ja Marjatta Kujala hoitavat yhdistyksemme retkeilytoimintaa Kaarina Frosteruksen kanssa. Kaikki kolme olivat mukana myös Seilin retkellä.
SELKÄLEHTI 15 Leprasairaalasta merentutkimuslaitokseksi Wikipedian mukaan Seili on saari Nauvossa, Paraisten kaupungissa. Saari sijaitsee noin 30 kilometriä Turusta etelään ja sen suurin pituus on noin 2,5 kilometriä ja suurin leveys noin 1,5 kilometriä. Leprahospitaali Seilin sairaala perustettiin Kustaa II Adolfin määräyksestä leprasairaiden (spitaalisten) hoitopaikaksi Ruotsin valtion omistamalle ulkosaarelle. Laitos aloitti toimintansa todennäköisesti vuonna 1622 ja enimmillään siellä oli 77 leprapotilasta (vuonna 1679). Lisäksi siellä hoidettiin mielisairaita ja ruumiillisesti vajavaisia henkilöitä. Tuolloin spitaalia pidettiin Jumalan rangaistuksena syntisestä elämästä. Siksi spitaalisten sairaalan tuli olla saarella ja etäällä asutuksesta. Seili sopi tarkoitukseen hyvin koska se oli lähellä Turun ja Tukholman välistä laivareittiä. Lisäksi siellä oli hautausmaaksi sopiva hiekkaharju. Spitaalipotilaille ei ollut lääkärinhoitoa. Ensimmäisen kerran saarella vieraili lääketieteen oppinut yli 40 vuotta hospitaalin perustamisen jälkeen, vuonna 1686. Myöhemminkään lääkäri ei yleensä ollut saarella. Hoitokeinoja olivat paloviina, parantavien lähteiden vesi ja Jumalan sana. Hospitaalia johtivat läänin maaherra ja Turun piispa. Viimeinen spitaalipotilas kuoli vuonna 1785. Seilin saaren nykyinen puukirkko rakennettiin vuonna 1733. Sen rakennusmestariksi mainitaan merimaskulainen Kaarle Jaakonpoika. Kirkon länsiosan erottaa muusta kirkosta pylväikkö, jonka takana olivat tarttuvien tautien vaivaamat eli spitaaliset. Heitä varten oli oma sisäänkäynti. Seilin hospitaali Vuosina 1785 1840 Seilin hospitaali oli Suomen suurin mielisairaala, jonka potilasmäärä vaihteli 30 ja 50 välillä. Heikkomielisyys, huonoluonteisuus, moraalittomuus ja mielenterveyden häiriöiden perinnöllisyys, joskus myös köyhyys, olivat yleisimpiä syitä, joiden vuoksi naisia passitettiin Seilin saarelle. Joukossa oli myös kriminaalipotilaita. Tuolloin rakennettiin saarella vielä jäljellä olevat kiviset sairaalarakennukset, jotka piirsi Turun kaupunginarkkitehti P. J. Gylich. Ne edustavat saaristomaisemassa harvinaista uusklassista tyyliä. Sairaalarakennus jaettiin pitkällä käytävällä, jonka varrella oli yhden hengen huoneita, kooltaan 1,87 2,07 metriä. Henkilökunta piti potilaat visusti eristyksissä, eikä sellien kunnosta juurikaan huolehdittu. Mielisairaiden turvalaitos Vuonna 1841 Seilin hospitaali muutettiin parantumattomasti mielisairaille tarkoitetuksi turvalaitokseksi. Myöhemmin (1889) kaikki hospitaalin miespotilaat siirrettiin Käkisalmen turvalaitokseen, josta eteenpäin Seilissä oli vain naispotilaita. Vuoden 1960 jälkeen sairaalaan ei enää otettu uusia potilaita ja sairaala lakkautettiin 1962. Turvalaitoksen alkuaikoina potilaiden olot saarella eivät olleet kehuttavat. Seilin arkistosta on löytynyt potilaiden kirjoittamia lähettämättömiä kirjeitä. 16.5.1945 päivätyssä ja avatussa kirjeessä eräs nainen kuvasi oloa saarella: "Paikka, missä olen, on kyllä luonnon puolesta kaunis. Mutta jos on kysymys sairaalasta, niin tämä on vain sairaalan nimen taakse naamioitu pesäke, jossa meidän potilaiden sekä sielun että ruumiin voimat pyritään täällä maailman selän takana tuhoamaan." Sen oli kirjoittanut nainen, jonka älykkyys oli testin mukaan 12-vuotiaan tasolla! Seilin keittiön emäntänä 1931-1962 työskennellyt Signe Erfors on sanonut, että Seilistä liikkui liian synkkiä juttuja. Siellä oli oma maatila, eikä ruuasta ollut puutetta sota-aikanakaan. Potilaat työskentelivät maatilalla ja vapaakävelijät pääsivät kauemmaksi marjastamaan. Saaristomeren tutkimuslaitos Suomen valtio luovutti vuonna 1964 Seilin hospitaalin rakennukset ja lähialueet Turun yliopistolle, joka perusti sinne Saaristomeren tutkimuslaitoksen. Sen tehtävänä on edistää, koordinoida ja toteuttaa monien tieteenalojen tutkimusta Saaristomerellä ja Itämerellä. Sirkka-Liisa Karppi
16 Kylmiin olosuhteisiin. Ilma-vesilämpöpumppu. KYLMIIN OLOSUHTEISIIN! SELKÄLEHTI Taatusti* energiatehokas ilmavesilämpöpumppu kotitalouksien tilan ja veden lämmitykseen. Tehokkaasti lämpöenergiaa pienellä virrankulutuksella. Paras Ilma-vesilämpöpumppu. järjestelmä, jossa lämmitysvettä ei viedä ulos. KYLMIIN OLOSUHTEISIIN! Joustava järjestelmä, jonka voi kytkeä nykyisen rinnalle Testatusti* ja laajentaa energiatehokas myöhemmin. ilmavesilämpöpumppu Valmistettu Japanissa: kotitalouksien korkealaatuiset komponentit tilan ja veden lämmitykseen. ja materiaalit vaikuttavat kokonaissäästöihin ja Tehokkaasti lämpöenergiaa pienellä virrankulutuksella. virrankulutukseen. Paras järjestelmä, jossa lämmitysvettä ei viedä ulos. Joustava järjestelmä, jonka voi kytkeä nykyisen rinnalle Useita ja laajentaa eri varaajavaihtoehtoja. myöhemmin. Valmistettu Japanissa; korkealaatuiset komponentit Helppokäyttöisin ja materiaalit vaikuttavat kokonaissäästöihin ilma-, vesi- ja lämpöpumppuvirrankulutukseen. järjestelmä. Useita eri varaajavaihtoehtoja. Helppokäyttöisin ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä. MADE IN MADE IN JAPAN JAPAN Lue lisää: www.toshibasuomi.fi Maahantuoja: Oy Combi Cool Ab, Ruosilantie 14 E, 00390 Helsinki TESTIMENESTYJÄ * TM Rakennusmaailma 2/2015 * TM Rakennusmaailma 2/2015 Jälleenmyyjä: Sepäntie 8 TARVASJOKI. P. 045-678 0926 info@tjj-tekniikka.com www.tjj-tekniikka.com TESTIMENESTYJÄ TJJ-tekniikka - PALKITTU TOSHIBA ILMA-VESI ILVES JÄRJESTELMIEN JÄLLEENMYYJÄNÄ SUOMESSA 2013 2013 JA JA MYÖS NYT 2014! MYÖS 2014! Meiltä myös osamaksulla! Tuki- ja liikuntaelinten fysioterapiaan erikoistunut fysikaalinen hoitolaitos FYSIOTERAPEUTTI TEEMU AHTI LIIKUNNAN PALVELUOHJAUSTA TULE-TIETOKESKUKSESSA TULE tietokeskuksessa on saatavana liikunnan palveluohjausta keskiviikkoisin 2.9., 7.10. ja 4.11.2015 klo 12.00 13.30. TULE TIETOKESKUS JA TULEYHDISTYKSET Turun kauppatorilla Turun päivänä 20.9.2015 klo 12 16. Tervetuloa tutustumaan ja keskustelemaan! Nopea hoitoonpääsy Myös ilta-aikoja (02) 250 1300 Yliopistonkatu 26 B, Turku (Kestilän talo) www.sterikinlaakintavoimistelu.fi -10% fysioterapiapalveluista jäsenille Ammattitaidolla jo vuodesta 1988 TULE-TERVEYSPÄIVÄ kaupunginkirjastolla torstaina 29.10.2015 klo 12 20.
SELKÄLEHTI 17 Turun Seudun Selkäyhdistys ry:n S Y Y S K O K O U S pidetään tiistaina 24.11.2015 klo 17.00 Turun TULE tietokeskuksessa, os. Yliopistonkatu 19, Turku Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu alkaen klo 16.45 Tervetuloa! KESKIVIIKKOKERHO TULE-tietokeskuksen tiloissa Yliopistonkatu 19, Turku (Mehiläisen kauppakäytävä, jonne pääsee sekä Kauppiaskadulta että Aurakadulta). Tule mukaan keskiviikkokerhoon (entinen Ompeluseura ) keskustelemaan kahvikupin ääressä sinua kiinnostavista asioista. Halutessasi voit ottaa mukaasi käsityön. Tule viettämään kiinnostavia ja rentouttavia hetkiä yhdessä. Keskiviikkokerho kokoontuu joka kuukauden kolmantena keskiviikkona klo 11.00. Ensimmäinen kerta on 16.9.2015. Tervetuloa! VERTAISTAPAAMISET Tule sinäkin mukaan! Turun TULE-tietokeskuksessa joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 18.00. Ensimmäinen kerta on 6.10.2015. Kaikille avoin, joten mukaan voi tulla milloin tahansa.
18 SELKÄLEHTI SELKÄVOIMISTELURYHMÄT Selkävoimisteluryhmät kokoontuvat Ruusukorttelissa, os. Puistokatu 11, Turku. Ryhmät kokoontuvat syksyllä 2015 seuraavasti: maanantaisin klo 17.30 ajalla 14.9. 14.12. maanantaisin klo 18.15 ajalla 14.9. 14.12. (neuvontapainotteinen, sopii aloittelijoille) maanantaisin klo 19.10 ajalla 14.9. 14.12. tiistaisin klo 11.10 ajalla 25.8. 15.12. torstaisin klo 16.30 ajalla 17.9. 17.12. (runsaasti selkäkipuja omaaville, osteoporoottisille ja aloittelijoille) Ilmoittautumiset ryhmissä ohjaajille. Osallistumismaksu on 3,50 /kerta jäseniltä ja muilta 4 /kerta. Jäsenet voivat ostaa ohjaajilta edullisia lippuvihkoja (10 kertaa/30 ). VESIVOIMISTELURYHMÄT Vesivoimisteluryhmät kokoontuvat Ruusukorttelissa syksyllä 2015 seuraavasti: maanantaisin klo 19.15 ajalla 7.9. 14.12. torstaisin klo 16.30 ajalla 10.9. 17.12 torstaisin klo 17.00 ajalla 10.9. 17.12. Osallistumismaksu on 30 minuutin torstain ryhmässä 70 jäseniltä ja muilta 88. Maanantain 45 minuutin ryhmässä maksu on jäseniltä 100 ja muilta 118. Ilmoittautumiset puh. 040 525 1739. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. NISKA-HARTIRYHMÄ Niska-hartiaryhmä kokoontuu Ruusukorttelissa torstaisin klo 17.15 ajalla 17.9. 3.12.2015. Ryhmässä keskitytään verenkiertoa vilkastuttaviin, elvyttäviin ja rentouttaviin liikkeisiin. Ilmoittautumiset puh. 040 525 1739. Osallistumismaksu on jäseniltä 60 ja muilta 78. VINKKEJÄ SELKÄYSTÄVÄLLISEEN LIIKUNTAAN JUMPPAKISSAN OPASTUKSELLA LÖYDÄT OSOITTEESSA www.selkakanava.fi.
SELKÄLEHTI 19 Turun seudun Reumayhdistys ry:n kanssa yhteistyössä järjestettävät ryhmät yhdistyksen jäsenille JOOGARYHMÄ TUKI- JA LIIKUNTAELINSAIRAILLE keskiviikkoisin klo 18.30-20.00 Ruusukorttelin liikuntasalissa alkaen 2.9. Ohjaajana on joogaohjaaja Minna Kuusisto. Lukukausimaksu on 85. ASAHIA TUKI- JA LIIKUNTAELINSAIRAILLE JA OIREISILLE Asahi on monitasoinen terveysliikuntajärjestelmä, jossa yhdistyvät sekä itämaisen että länsimaisen terveysliikunnan parhaat perinteet. Liikkeissä koko keho avataan systemaattisesti niskasta nilkkoihin. Liikkeet ovat pehmeitä ja ne tehdään hengityksen kannattelemana. Liikkeet on suunniteltu tarkoituksella yksinkertaisiksi, jotta jokainen voisi alkaa harjoittaa niitä heti. Asahiin ei ole osallistumiskynnystä. Ryhmä kokoontuu perjantaisin klo 15.30 Reumayhdistyksen toimitiloissa, alkaen 4.9. Lukukausimaksu on 60. Ohjaajana jooga- ja asahi-ohjaaja Minna Kuusisto. Selkäyhdistyksestä mukaan mahtuu viisi henkilöä. PETRELIUKSEN UIMAHALLI keskiviikkoisin klo 13.00-13.45 alkaen 2.9. Lukukausimaksu on 65. Ohjaajana fysioterapeutti Sirkka Luotero. Ilmoittautumiset ja osallistumismaksujen kerääminen ensimmäisellä kerralla liikuntapaikalla puoli tuntia ennen ryhmän alkua. TULE MUKAAN SELKÄYHDISTYKSEEN Turun Seudun Selkäyhdistyksen jäsenenä saat - Selkälehden neljästi vuodessa kotiisi - Selkäliiton Hyvä Selkä -lehden neljästi vuodessa kotiisi - edullisen osallistumisen liikuntatoimintaan - edullisen osallistumisen retkitoimintaan - alennusta ostoksista jäsenalennusliikkeissä - jäsenmaksu vuonna 2015 on 18 euroa - jäseneksi voit liittyä kotisivujemme kautta tai soittamalla numeroon 040 525 1739 SÄHKÖPOSTIOSOITTEET Jos sinulla on toimiva sähköpostiosoite etkä ole sitä vielä yhdistykselle ilmoittanut, niin laita tietoa osoitteeseen toimisto@turunselkayhdistys.fi. Voit saa vuoden aikana ylimääräistä postia ja pystymme ilmoittamaan esim. muutoksista liikunta- ym. toiminnoissa. OSOITTEEN MUUTOKSET Osoite- ym. muutokset jäsenyhteystiedoissa tulee tehdä sähköpostilla toimisto@turunselkayhdistys.fi tai puhelimella numeroon 040 525 1739. Yhdistys löytyy myös Facebookista.
Syksyn lehtien myötä kaikille oikein hyvää syksyä!