Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Euroopan unionin talousarvio Talousarvion tulee riittää EU:n velvollisuuksista huolehtimiseen FI
ETSK kehottaa käyttämään veronmaksajien rahoja tehokkaasti Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) katsoo, että EU:lla on oltava asianmukainen talousarvio, jotta se kykenee huolehtimaan uusista Lissabonin sopimuksen mukaisista velvollisuuksistaan sekä saavuttamaan kasvu- ja työllisyystavoitteet. Jäsenten suuren enemmistön äänin kesäkuun 2011 täysistunnossa hyväksytyssä EU:n talousarvion kokonaistarkastelua käsittelevässä komitean lausunnossa todetaan, että unionin talousarvion kasvattaminen on sekä toivottavaa että välttämätöntä, kun otetaan huomioon yhteistä vastausta edellyttävien uusien haasteiden laajuus. EU:n tulevan varainkäytön tulisi olla oikeudenmukaista ja asianmukaisesti kohdennettua: rahat tulisi käyttää sellaiseen politiikkaan ja hankkeisiin, jotka todella hyödyttävät EU:n kansalaisia ja saavat aikaan lisäarvoa sen ansiosta, että ne toteutetaan laajemmalla eurooppalaisella tasolla. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) puheenjohtaja Staffan Nilsson Euroopan unionilla ei nykyisin ole käytettävissään määrärahoja, joilla se voi toteuttaa poliittisen strategiansa tai täyttää uuteen Lissabonin sopimukseen perustuvat sitoumuksensa. Onkin osoitettava mielikuvitusta ja määriteltävä älykäs unionin talousarvio, joka tarjoaa EU:lle sen tavoitteiden mukaiset resurssit lisäämättä kansalaisiin ja yrityksiin kohdistuvaa kokonaisverotaakkaa. Komitea painottaa tarvetta varmistaa asianmukaisesti EU:n talousarvion sekä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden ja sitoumusten yhteensopivuus. Tämä edellyttää selviä yhteyksiä talousarviossa suunniteltujen toimien ja Eurooppa 2020 -strategian eri pilareiden välillä. ETSK ei voi hyväksyä, että Euroopan yhdentymisprosessi, jonka edellytyksenä ovat siihen osoitetut määrärahat, lamaantuisi julkistalouden alijäämien vähentämiskysymyksen johdosta.
EU:n on toimittava tehokkaammin EU:n talousarviolla tulisi olla vipuvaikutus. Unionin ja jäsenvaltioiden talousarvioiden tulisi täydentää toisiaan, välttää päällekkäisyyksiä ja edistää yhteisiä ensisijaisia tavoitteita. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kehittäminen, Euroopan investointipankin lainojen hyödyntäminen ja euro-obligaatioiden käyttöönotto voisivat helpottaa merkittävien investointihankkeiden rahoittamista ja tukea Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita. Rahoitusalan kriisin sävyttämässä nykytilanteessa voitaisiin käyttää eurooppalaista julkisten varojen kassaa jäsenvaltioiden velkataakan keskinäistämiseksi ja osoittaa jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta sekä sitoutumista euroon. Siirtämällä menotaloutta EU:n tasolle ja aikaansaamalla sen myötä mittakaavaetuja varmistetaan, että EU maksimoi saamiensa julkisten varojen käytön tehokkuuden. EU:n talousarvion kokonaistarkastelua käsittelevän lausunnon esittelijä, työnantajien ryhmän puheenjohtaja Henri Malosse ETSK kannattaa neljää komission esiin tuomaa keskeistä talousarviopainopistettä: olennaisten toimien toteuttaminen, lisäarvon vahvistaminen, tuloslähtöisyys ja yhteisvastuusta syntyvän keskinäisen hyödyn optimoiminen. ETSK toivoo, että niihin lisätään vielä yksi vaatimus, näkyvyys.
EU:n talousarviossa ei ole kysymys vain numeroista, vaan se on ennen kaikkea poliittista hanketta palveleva väline. Näin ollen sen kasvattaminen pysyvän omien varojen järjestelmän pohjalta on tarpeen, koska yhteisön vastausta edellyttävät uudet haasteet ovat laajoja. EU:n talousarvion kokonaistarkastelua käsittelevän lausunnon toinen esittelijä, työntekijöiden ryhmän varapuheenjohtaja Gérard Dantin Eräs merkittävä EU:n talousarvion painopiste on vahvistaa maailmanlaajuistumisen haasteen ytimessä olevia maagisen kolmion politiikkoja tutkimus, innovointi ja koulutus. Myös taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen tähtäävä politiikka edistää suoraan eurooppalaisen yhteisvastuun toteutumista. ETSK vastustaa kaikenlaista purkamistyötä, joka kohdistuu tähän politiikkaan, joka on kansojen välisen liiton symboli. ETSK esittää, että sitä kuitenkin uudistettaisiin tehokkuuden lisäämiseksi erityisesti yksinkertaistamalla sen hallintomenettelyjä ja keskittymällä aiempaa enemmän EU:n painopisteisiin liittyviin lippulaivahankkeisiin sekä varmistamalla talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoiden entistä tiiviimpi osallistuminen. ETSK muistuttaa suhtautuvansa myönteisesti yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseen. Tarkoitus on mukauttaa sitä uusiin haasteisiin niin, ettei sitä kuitenkaan uudelleenkansallisteta tai luovuta sen vahvoista periaatteista: sisäinen ja ulkoinen yhteisvastuu, elintarvikkeiden laatu, yhteisön etuuskohtelu sekä maaseutualueita ja erityisesti vuoristo- ja saaristoalueita hyödyttävä alueellinen yhteenkuuluvuus. ETSK katsoo lisäksi, että hätätilanteet saattavat edellyttää entistä suurempaa joustavuutta ja nykyistä paremmin soveltuvia mekanismeja globalisaatiorahaston tapaan.
Vaikeaselkoisiin menettelyihin on puututtava Ongelmana on, etteivät EU:n kansalaiset anna nykyisin arvoa unionin talousarvion vaikutuksille. Menettelyt ovat liian raskaita ja vaikuttavat kansalaisista erittäin vaikeaselkoisilta. ETSK:n lausunnossa myönnetään, että toiminnan tulokset ovat liian usein luottamuksellisia, hajautuneet hyvin pieniin hankkeisiin tai monimutkaisen yhteisrahoituksen johdosta piilossa. Tämä vaikeuttaa tuen saamista kansalaisilta ja tarjoaa eräille jäsenvaltioille tekosyyn supistaa varainkäyttöä. ETSK kehottaa käynnistämään todellisen vallankumouksen menettelyjen nopeuttamiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi, jotta EU:n talousarviosta tulee hallintotavan, tehokkuuden, avoimuuden ja hallintokulujen kurinalaisuuden kannalta esimerkillinen.
Uudet omat varat oikeudenmukaisen palautuman käsitteen sijasta ETSK ehdottaa, että luovutaan oikeudenmukaisen palautuman periaatteesta, jonka turvin kukin yksittäinen EU:n jäsenvaltio pyrkii saamaan itselleen mahdollisimman suuren taloudellisen hyödyn unionin talousarviosta. Tämä lähestymistapa otettiin käyttöön 1980-luvulla sen jälkeen, kun Yhdistynyt kuningaskunta vaati itselleen yksinomaista hyvitystä. Se on kuitenkin ristiriidassa Euroopan yhdentymisen taustalla olevien yhteisvastuun ja keskinäisen hyödyn arvojen kanssa, ja komitea katsoo, että se on suurelta osin yhdentymisprosessiin liittyvien epäkohtien, viivästymisten ja epäonnistumisten aiheuttaja. Toissijaisuusperiaatteen tulisi toisaalta tarkoittaa, että politiikkoja siirretään unionille, kun niillä ei enää saavuteta parhaita tuloksia jäsenvaltiotasolla. Itse asiassa talous-, raha- ja poliittisessa unionissa hyötyjen ja lisäarvon tulee luonnostaan hyödyttää kaikkia. Kaikkien Euroopan unionin aikaansaamien edistysaskelten taustalla on kerrannaisvaikutus, joka perustuu yhteiseen toteuttamiseen, joka taas on täysin vastakkainen oikeudenmukaisen palautuman käsitteeseen nähden. ETSK kannattaa lisäksi Euroopan komission kehotusta ottaa uudelleen puheeksi EU:n omien varojen periaate eli se, että varoja kertyy suoraan EU:n kassaan. Ne voisivat olla uusia varoja, maksuja esimerkiksi hiilidioksidipäästöistä tai pääomasiirroista, tai varoja, jotka perustuvat jäsenvaltioiden verojen pienen osuuden ohjaamiseen EU:lle. Useita eri ehdotuksia on jo keskusteltavana, ja ETSK katsoo, että komission tulisi toteuttaa vaihtoehdoista vaikutustenarviointi.
EU:n tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämättä jättäminen aiheuttaa kustannuksia ETSK on käynnistämässä arvioinnin kustannuksista, joita aiheutuu, kun unionin tarjoamia mahdollisuuksia ei hyödynnetä (politiikkojen toteuttaminen eristyneesti kansallisella tasolla). Arvioinnilla osoitetaan, kuinka asiat voidaan tehdä paremmin ja halvemmalla, jos maat toimivat yhdessä ja välttävät talousarvioidensa päällekkäisyyksiä. Sillä ilmaistaan määrällisesti, kuinka paljon viivästykset EU:n yhdentymisessä esimerkiksi yhteisestä patentista tai yhtenäisestä eurooppalaisesta ilmatilasta sopimisessa maksavat unionin kansalaisille. Vastaavanlainen tutkimus laadittiin viimeksi vuonna 1988. Emme voi kasvattaa EU:n talousarviota, mikäli emme voita puolellemme yleistä mielipidettä. (Staffan Nilsson) Unionin kansalaisten ja veronmaksajien on tiedettävä, kuinka suuren laskun he joutuvat maksamaan siksi, että hallinnon ja talouden aloilla on edelleen lokeroituneisuutta, joka kaksinkertaistaa kustannuksia tarpeettomasti.
Lausunto CESE ECO/290 CESE 993/2011 Euroopan unionin virallinen lehti C 248, 25.8.2011, sivu 75 www.eesc.europa.eu/?i=portal.en.eco-opinions.15055 Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Vierailut ja julkaisut -yksikkö P. +32 25469604 F. +32 25469926 Rue Belliard/Belliardstraat 99 1040 Bruxelles/Brussel BELGIQUE/BELGIË www.eesc.europa.eu EESC-2011-45-FI QE-30-11-227-FI-C Euroopan unioni, 2011 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan Brysselin alueen ympäristövirasto myönsi vuonna 2009 ETSK:lle arvostetun Ecodynamic Enterprise -merkin. ETSK sai korkeimman mahdollisen eli kolmen tähden merkin. Merkin tarkoituksena on antaa tunnustusta yrityksille niiden ympäristönsuojelullisista suorituksista. doi:10.2864/38098