Saamelaisten etnisiteetin representaatiot saamelaismediassa Saamentutkimuksen seminaari Levi 30.9.2010 Mari Keränen, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos
Millaisin symbolein saamelaiskulttuuria kuvataan?
Aineisto Sámi Áigi 1979-1984 Min Áigi 2002-2004 Lisäksi 2000-luvulla kirjoitettu materiaali Alta-Kautokeinon tapahtumista
Metodi Kriittinen diskurssianalyysi Norman Fairclough (mm. 1995, 2003) Teun van Dijk (1988, 1993) Theo van Leeuwen (1996) Etnisyys ja identiteetti Mikael Svonni (1996) Stuart Hall (1992, 1999)
Kriittinen diskurssianalyysi (Fairclough) Kieli yhteiskunnallisena vaikuttajana Kriittine n diskurssi - analyysi Aspektien välinen jännite Kieli yhteiskunnallisena tuotoksena Kuvailu & selvitys yhteiskunnallinen analyysi Tulkinta lingvistinen analyysi
Saamelaisten etnisen identiteetin ulkoiset määritelmät (Svonni 1996) Yhdeksi kansaksi määräytyminen Oma asuinalue Oma kieli Elinkeino Yhteinen historia Omat traditiot Oma kulttuuri Oma yhteiskuntaelämä
Etninen identiteetti Stuart Hall: kieli uskonto tavat traditiot paikkoihin kiinnittyminen
Partisipantit saamelaiset (sápmelaččat, sámit, sámi álbmot, sámi servodat, pronomini mii) (Norjan) saamelaiskäräjät ([Norgga] Sámediggi, diggi) (Norjan) suurkäräjät (stuorradiggi) (Norjan) hallitus (ráđđehus) Norjan valtio (Norga, stáhta, riika) viranomaiset (eiseválddit, riikkaeiseválddit)
Van Leeuwenin semanttisten roolien malli (1996)
Esimerkkejä Aktiivinen partisipantti: Ja dan stivrii ii fuola Sámediggi stáhta. Ja siihen hallintoon ei saamelaiskäräjät huoli valtiota. (28.5.) Stuorradiggi sáhttá heaittihit dahje rievdadit lága vaikko goas. (9.5.c) Suurkäräjät voi purkaa tai muuttaa lakia koska tahansa. Ráđđehusa árvalus doalvu sámepolitihka máŋga jagi maŋosguvlui áiggis. (9.4.) Hallituksen ehdotus vie saamelaispolitiikan monta vuotta ajassa taaksepäin.
Esimerkkejä Hyötyvä/hyödyttävä partisipantti (beneficialised): Ulbmilin lei sihkkarastit sámi vuoigatvuođaid. Tavoitteena oli varmistaa saamelaisten oikeudet. Soaid* dáhttuba Stuorradikki árvvoštallat sihkarastit erenoamáš vuoigatvuođaid luondduriggodagaide finnmárkulaččaide eará EEO-boargáriid ektui. He (kaksi henkilöä) haluavat kritisoida suurkäräjiä varmistaakseen finnmarkilaisille erityisoikeudet luonnonvaroihin suhteessa muihin Euroopan talousalueen kansalaisiin. *Huom. Toimittajan kirjoitusvirhe: oikea muoto on soai.
Esimerkkejä Alisteinen partisipantti (subjected): Maŋŋel nuppi joavkočoahkkima lea oalle čielggas ahte measta ollislaš Sámediggi hilgu Ráđđehusa Finnmárkoláhkaevttohusa. Toisen (saamelaiskäräjien) puolueryhmäkokouksen jälkeen on melko selvää, että lähes koko saamelaiskäräjät hylkää hallituksen Finnmark-lakiesityksen. Stádas lea geatnegasvuohta sámi álbmoga ektui dohkkehit sámi árbevirolaš luonddugeavaheami, lohká Vars. Valtiolla on velvollisuus Saamen kansaa kohtaan hyväksyä saamelaisten perinteinen luonnonkäyttö, sanoo Vars.
Johtopäätökset Teksteissä jaettujen roolien perusteella aktiivisin ryhmä saamelaiskäräjät, passiivisin saamelaiset Partisipanteista saamelaiset ja saamelaiskäräjät lukeutuvat meihin ; hallitus, valtio ja viranomaiset kuuluvat muihin Suurkäräjät ei puhtaasti kumpaakaan, mutta nähdään saamelaiskäräjien (ja saamelaisten) yhteistyökumppanina Finnmarklakikäsittelyssä
Johtopäätökset Paikkaa ja traditioita edustavat representaatioissa perinteiset oikeudet maihin ja vesiin Traditioita edustavat perinteiset pyyntielinkeinot Saamelaiset representoituvat Finnmark-lakia koskevassa uutisoinnissa alkuperäiskansana
Esimerkkejä Representaatio alkuperäiskansasta: ILO-169 attášii sámegiliide, nugo Mázii ja Sirbmái, vejolašvuođa gáibidit vuoigatvuođaid iežaset lagasguovlluide. (9.5.a) ILO-169 antaisi saamelaiskylille, kuten Masille ja Sirmalle, mahdollisuuden vaatia oikeuksia omille lähiseuduilleen. Eiseválddit leat rihkkumin Finnmárkkulágain ILOkonvenšuvnna ja ON konvenšuvnna, mii lea siviilla ja politihkalaš rivttiid birra (SP-27), lohká Sara. (14.5.b) Viranomaiset ovat rikkomassa Finnmark-lailla ILO-sopimusta ja YK:n sopimusta, joka koskee siviili- ja poliittisia oikeuksia (SP-27), sanoo Sara.
Sovellettavia (tutkimus)aloja ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifiointi ja kielipoliittiset kysymykset Suomessa Pohjoismaisessa ja kansainvälisessä kontekstissa vähemmistökansa ja - kielinäkökulma Vähemmistökansojen nation building prosessin tutkiminen Enemmistö-vähemmistödiskurssien suhde toisiinsa
Giitu! Kiitos! mari.keranen@helsinki.fi