SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 1/5 Hallitus Kannanotto Metsähallituksen hallinnonuudistuksen valmistelusta

Transkriptio

1 SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 1/5 Sámi Árvvut (saamelaiset arvot) on riippumaton saamelainen yhdistys, jonka toimintaa ohjaavat saamelaiset arvot. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää, tukea ja edistää saamelaisten perinteistä tietoa, saamelaisten yhteisöllisyyttä, perinteisiä saamelaisia elinkeinoja, saamelaisia arvoja ja oikeuksia kaikessa kansallisessa ja kansainvälisessä toiminnassa, mikä liittyy saamelaisiin. Yhdistyksen tehtävien johdosta yhdistys on päättänyt antaa oheisen lausunnon ja esitykset jatkotoimenpiteiksi. ASIA: Kannanotto Metsähallituksen hallinnonuudistuksen valmistelusta Pääministeri Sipilän hallitus on aloittanut perinteisestä lainvalmistelusta poikkeavan tavan valmistella keskestä lainsäädäntöä, hallinnollisia uudistuksia. Useita lakihankkeita on valmisteltu poliitikko- ja virkamiesvetoisesti ilman sidosryhmiä, avointa keskustelua. Metsähallituksen hallinnonuudistuksen valmistelu on tästä murheellinen ja valitettava esimerkki. Metsähallituksen hallinnonuudistuksen valmistelua lienee helpottanut huomattavasti se, että sitä on johtanut sama ministeri ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriössä. Valmistelu näyttää ulospäin tältä osin poliittiselta peliltä, jossa lehtitietojen mukaan kärsijöinä ovat ympäristöarvot, Suomen luonto ja myös saamelaiset. Pääministeri Sipilän mukaan valtioneuvosto muutti työelämää koskevia pakkolakiesityksiään kätilöiltä saadun palautteen perusteella. Sámi Árvvut -yhdistys vaatii, että Metsähallituslakiesitystä muutetaan samalla tavoin ja analogisesti saamelaisyhteisöltä saadun palautteen perusteella. Mikäli saamelaisyhteisöä ei tässäkään asiassa kuulla, se eriarvoistaa Suomen eri kansalaisia, etnisiä ryhmiä ja eri ammattiryhmiä, kätilöitä ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittajia ei näin ollen kohdella yhdenvertaisesti. Maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet ovat ilmoittaneet, että Suomi ei ratifioi tällä eduskuntakaudella ILO 169-sopimusta, ja että sen perusteella metsähallituslakiin esitetyt ns. saamelaispykälät voitaisiin ottaa pois metsähallituslakiesityksestä. Sámi Árvvut -yhdistyksen mukaan on todellakin ennenaikaista arvioida ILO 169- sopimuksen ratifiointimahdollisuuksia, koska KHO on hyväksynyt alkuperäiskansa saamelaisten, saamelaisyhteisön, saamelaiskulttuurin sisällön ja saamelaisen elämäntavan vastaisesti saamelaiskäräjien vaaliluetteloon henkilöitä, joilla ei ole yhteyttä saamen kieleen ja kulttuuriin. Sen sijaan metsähallitusesityksen ns. saamelaispykälien sisällyttäminen lakiesitykseen tulisi tehdä tästä huolimatta ja erityisesti myöhemmin esitettyjen seikkojen vuoksi. Saamelaispykäliä ja niiden selitteitä tulee täydentää muuttuneen tilanteen johdosta ottaen huomioon sen, että KHO:n linjaus on heikentänyt saamelaista kulttuuri-itsehallintoa ja täten käsitellä saamelaisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia saamelaista kulttuuri-itsehallintoa laajemmin. Hallitusohjelman ylväät tavoitteet lisätä lainsäädännön vaikutustenarviointia ei ole toteutunut, vaan laki, joka koskettaa tavalla tai toisella kaikkia suomalaisia ja luonnon Sámi Árvvut sámiid iežaset sorjjasmeahttun searvi Searvvi ulbmilin lea doalahit, doarjut ja ovddidit sámiid árbevirolaš dieđu, sámiid searvvušvuođa, árbevirolaš sámi ealáhusaid, sámiid árvvuid ja vuoigatvuođaid. Sámi Árvvut saamelaisten oma riippumaton yhdistys Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää, tukea ja edistää saamelaisten perinteistä tietoa, saamelaisten yhteisöllisyyttä, perinteisiä saamelaisia elinkeinoja, saamelaisia arvoja ja oikeuksia. samiarvvut@gmail.com

2 SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 2/5 käyttäjiä, valmistellaan keskeisiltä osin salassa, ja kiireellä. Sámi Árvvut ry. pitää menettelytapaa hyvin valitettavana ja ongelmallisena. Metsähallituslakia on valmisteltu hyvin pitkään ja asian valmistelussa on toistuvasti vedottu kiireeseen. Asiaa on yritetty ratkaista kolmella eduskuntakaudella, vedoten aina kiireeseen. Kiire ei ole hyväksyttävä syy sille, että lainsäädäntöä tehdään puutteellisiin tiedon, ilman sidosryhmäkuulemisia ja perus- ja ihmisoikeuksia heikentäen. Julkista kuulemista lain sisällöstä ja yleistä tiedottamista lain keskeisistä vaikutuksista ei ole toteutettu. Ministeriön julkistama tiedote Metsähallituslain valmistelun etenemisestä ei täytä avoimuuden ja osallistavan valmistelun edellytyksiä. Maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet ovat ilmoittaneet, että Suomi ei ratifioi tällä eduskuntakaudella ILO 169-sopimusta. Asian ilmoittaminen tällä tavoin antaa valitettavan kuvan Suomen valtioneuvostosta, ikään kuin asia olisi päätetty virkamiestasolla, ei poliittisesti. Asian esittely virkamiesten toimesta ja asian valmistelu salassa ei anna hyvää kuvaa pääministeri Sipilän ahllituksen lainvalmistelusta, ministeriöiden toimivalloista eikä alkuperäiskansaoikeuksien edistämisestä. ILO 169-sopimuksen ratifiointi kuuluu ensisijaisesti oikeusministeriön hallinnonalalle, jonka vastuulla saamelaisasiat ovat. Nyt julkisuuteen on annettu kuva, jonka mukaan vastuu onkin maa- ja metsätalousministeriöllä. Metsähallituslakiin esitetyillä saamelaispykälillä on väitetty voitavan luoda edellytyksiä ILO 169-sopimuksen ratifioimiselle. Metsähallituslakiin esitetyt ns. saamelaislakipykälät eivät yksistään luo edellytyksiä sopimuksen ratifioimiselle. Viime hallituskaudella ne yhdistettiin samaan hallituksen esitykseen ILO 169-sopimuksen ratifioimisesta siitä yksiselitteisestä syystä, että Metsähallituslain kokonaisuudistus kaatui. Muuten lakipykälät olisivat olleet osa Metsähallituslain uudistamista. Metsähallituslain saamelaispykälät valmisteltiin kokoomuksen johdolla ja pykälistä oli eri ministeriöiden välinen yhteisymmärrys. Sámi Árvvut ry. vetoaa, että kokoomus hoitaisi viime vaalikaudella aloittaneen tehtävänsä loppuun ja uudistaa Metsähallituslain siten, että saamelaispykälät ovat siellä edelleen mukana. Metsähallituslakiin esitetyt saamelaissäädökset eivät perustu ILO 169- sopimuksen velvoitteisiin, vaan perustuslakivaliokunnan kannanottoihin, kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaan yleissopimukseen ja biodiversiteettisopimukseen sekä Suomen hyväksymään YK:n alkuperäiskansojen maailmankonferenssin loppuasiakirjaan ja sen sitoutumiseen alkuperäiskansojen oikeuksien kehittämisessä. Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että saamelaisia koskeviin erityislakeihin on otettava saamelaiskulttuurin heikentämiskielto. Tämän johdosta kaivoslakiin, vesilakiin ja ympäristönsuojelulakiin säädettiin saamelaiskulttuurin heikentämiskielto. ILO 169-sopimus ei sisällä säädöksiä alkuperäiskansakulttuurinen heikentämiskiellosta. Saamelaiskulttuurin heikentämiskielto pohjautuu kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen artiklaan 27. Kun maa- ja metsätalousministeriö asetti viime eduskuntakaudella työryhmän valmistelemaan Metsähallituslakiin otettavia säädöksiä (MM005:00/2013) työryhmän tehtäväksi ei asetettu ILO 169-sopimukseen liittyviä tehtäviä. Työryhmän tehtävänä oli valmistella pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman tavoitetta kehittää saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia mm. selkiyttämällä maankäyttöön liittyvää lainsäädäntöä. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli valmistella kansallisen perus- ja ihmisoikeustoi-

3 SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 3/5 mintaohjelman tavoitetta nro 4, joka koski saamelaisten osallistumisoikeuksia. Sekä hallitusohjelmassa että perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmassa on erilliset ILO 169- sopimuksen ratifiointiin liittyvät tavoitteet (tavoite 44). Pykälille oli laaja tuki ja niiden säätäminen metsähallituslakiin olisi hyvin perusteltua myös sen vuoksi, koska ko. pykälät tukisivat Suomen kansallisten velvoitteiden toteutumista, jossa perustuslakivaliokunta on omaksunut näkemyksen saamelaiskulttuurin heikentämiskiellosta erityislakeihin otettavana erillissäädöksenä ja valtioneuvosto on hyväksynyt periaatepäätöksen kansallisesta perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmasta. 1 Kansainvälisten velvoitteiden osalta ko. pykälien säätäminen olisi perusteltua viimeaikaisen kehityksen valossa, jossa esim. alkuperäiskansaoikeudet ovat kehittyneet ja vahvistuneet juuri Suomen vahvalla tuella syyskuussa 2014 alkuperäiskansojen maailmankonferenssin loppuasiakirjassa. Saamelaispykälien poisjättämistä pois Metsähallituslaista ei voida perustella täten vain sillä, että Suomi ei ratifioi ILO 169-sopimusta. Saamelaisten osallistumisoikeuksia koskevat säännökset soveltavat biodiversitteettisopimuksen velvoitteita sekä alkuperäiskansojen osallisuutta koskevia säädöksiä. Akwé: Kon-ohjeet (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2011) ovat osa Biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen (Biodiversiteettisopimus, SopS 78/1994) toimeenpanoa, joka velvoittaa sopimuksen osapuolia suojelemaan alkuperäiskansojen luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa, innovaatioita ja käytänteitä. Biodiversiteettisopimuksen 8(j)-artiklan mukaan kunkin osapuolen tulee mahdollisuuksien mukaan ja soveltuvin osin kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kunnioittaa, suojella ja ylläpitää alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen sellaista tietämystä, keksintöjä ja käytäntöä, jotka sisältyvät biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta merkityksellisiin perinteisiin elämänmuotoihin sekä edistää ja laajentaa niiden soveltamista mainittujen yhteisöjen luvalla ja myötävaikutuksella samoin kuin rohkaista tietämyksestä, keksinnöistä ja käytännöstä saadun hyödyn tasapuolista jakoa. Sámi Árvvut korostaa, Suomi on äänestänyt YK:n yleiskokouksessa alkuperäiskansajulistuksen hyväksymisen puolesta sekä YK:n alkuperäiskansojen maailmankonferenssin loppuasiakirjan 2 hyväksymisen puolesta vuonna 2014 ja on ilmoittanut sitoutuneisuuteensa alkuperäiskansajulistuksen ja alkuperäiskansakonferenssin loppuasiakirjan tavoitteiden toimeenpanoon. Alkuperäiskansojen maailmankongressin loppuasiakirjassa vahvistetaan valtioiden sitoutuminen YK:n alkuperäiskansajulistukseen Saamelaiset, osallistumisoikeuksien toteutuminen a) Nimi: Kehittää saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana erityisesti selkeyttämällä lainsäädäntöä saamelaisten oikeudesta osallistua saamelaisten kotiseutualueella olevien valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevan päätöksentekoon. b) Sisältö: Tarkoitus luoda näiltä osin edellytyksiä ILO:n alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen n:o 169 ratifioinnille. c) Oikeusperusta: Hallitusohjelma, lukuisat kansainvälisten ihmisoikeuselinten suositukset ja PeVL 1/2010 vp. d) Vastuuministeriö: OM, YM, MMM e) Indikaattorit: Sektorilainsäädännön kehittäminen vuosina Saamelaiset, osallistumisoikeuksien toteutuminen a) Nimi: Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden käytön suunnittelussa. Tarvittavat säännökset otettaisiin Metsähallitusta koskevaan organisaatiolainsäädäntöön. b) Sisältö: Metsähallitusta koskevaan organisaatiolainsäädäntöön otettaisiin säännökset, joidenka mukaan Metsähallituksen tehtävänä olisi poronhoidon, metsästyksen ja kalastuksen yleinen edistäminen saamelaisten kotiseutualueella ja että tämän tehtävän hoitamista varten valtion talousarvioon otettaisiin vuosittain erillinen määräraha. Metsähallitusta koskevaan organisaatiolainsäädäntöön otettaisiin myös säännökset saamelaisten oikeudesta osallistua saamelaisten kotiseutualueella olevien valtion maa- ja vesialueiden käytön suunnitteluun. c) Oikeusperusta: Hallitusohjelma, PL 14 ja 17 d) Vastuuministeriö: MMM, YM ja OM e) Indikaattorit: Säännösehdotukset valmistellaan vuosina 2012 ja (Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 18/2012.) 2 A/69/L.1

4 SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 4/5 ja alkuperäiskansaoikeuksien edistämiseen. Esimerkiksi YK:n alkuperäiskansajulistuksen ja maailmankongressin loppuasiakirjan velvoite alkuperäiskansojen osallisuudesta lakien ja hallinnon valmisteluun tosiasiallisesti ja vilpittömin mielin ei ole toteutunut kuten ei myöskään sitoutuminen alkuperäiskansajulistuksen pääperiaatteisiin. Suomen ihmisoikeuspoliittinen linja ei kuitenkaan vastaa kansainvälisillä areenoilla tehtyjä sitoumuksia esimerkiksi metsähallituslain valmistelun osalta. Sámi Árvvut -yhdistys painottaa, että Metsähallituslaista on kuultava avoimesti, vuorovaikutteisesti ja vaikuttavasti sidosryhmiä, saamelaisyhteisöä ja paliskuntia. Menettelytapa, jossa lakia ja hallintomallia valmistellaan salassa ja lain keskeiset kohdat lyödään etukäteen lukkoon valtioneuvostossa ennen sidosryhmäkuulemisia ei ole hyväksyttävä toimintamalli. Sámi Árvvut ry. vaatii, että metsähallituslakiesitys julkistetaan ja lain vaikutukset tuodaan avoimeen keskusteluun. Mikäli saamelaislakipykälät esitetään otettavaksi pois lakiesityksestä, on arvioitava, mikä vaikutus sillä, että saamelaiskulttuurin suojasta ja osallistumisoikeuksista ei säädetä lailla, on saamelaisiin, saamelaisten oikeuksiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin. Nämä seikat on lisäksi tuotava avoimesti esille hallituksen esitysluonnoksessa. Metsähallituksen hallintomalli, valtion hallinnassa olevien metsäalueiden hallinta ja käyttö ja luonnonsuojelualueiden hallinta ja käyttö vaikuttavat saamelaisiin ja saamelaisten mahdollisuuksiin harjoittaa omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisyhteisön tulee voida ottaa kantaa myös koko hallintomalliin ja sen on voitava arvioida mallin vaikutuksia saamelaisten oikeuksiin ja saamelaiskulttuurin harjoittamiseen. MMM:n julkistaman tiedotteen mukaan metsätalouden harjoittamista varten lailla perustettavaan yhtiöön ei siirrettäisi valtion maa- ja vesiomaisuutta, vaan ne säilyisivät Metsähallitus-liikelaitoksen hallinnassa. Yhtiö ainoastaan oikeutettaisiin yksinoikeudella käyttämään valtion maa- ja vesiomaisuutta metsätalousliiketoiminnan harjoittamiseen. Tätä yksinoikeutta ei voitaisi siirtää muille. Metsätalousyksikön oikeutta käyttää vesiomaisuutta metsätaloustoiminnan harjoittamiseen ei tiedotteessa ole selvennetty eikä sitä, millä reunaehdoin metsätaloustoimintaa saa harjoittaa, miten sitä valvotaan ja miten luonnon monimuotoisuuden suojelu turvataan tällaisessa toimintamallissa. Tiedotteen mukaan aluevedet ja suuret järvet vedet on suunniteltu siirrettäväksi luontopalveluilta Metsähallituksen kaupalliseen taseeseen. Tiedotteen mukaan tällä halutaan vahvistaa biotaloutta ja tukea elinkeinotoimintaa. Sámi Árvvut -yhdistys tähdentää, että yleisten vesialueiden hyödyntäminen nykyistä laajemmin biotalouden edistämiseen edellyttää vaikutustenarviointia, sidosryhmäkuulemista ja vaikutusten selvittämistä yleisiin kalastusoikeuksiin ja saamelaisten erityisperusteisiin kalastusoikeuksiin ja kalastukseen osana saamelaisten perinteisiä elinkeinoja. Yhdistys pitää tarkoituksenmukaisena, että yleiset vedet säilyisivät luontopalvelujen taseessa. Yleiset vedet ovat osa Suomen arvokasta luontoa, joita ei tule käyttää kauppatavarana eikä lyhytaikaisiin talouspoliittisiin etuihin vaarantaen puhtaan veden ja luonnon virkistyskäytön. Sámi Árvvut ry. esittää seuraavia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi: a) Metsähallituslakiesitys julkistetaan, jotta lain sisällöstä, vaikutuksista ja poliittisista linjauksista voidaan keskustella avoimesti ja hallitusohjelman mukainen tavoite parantaa lain vaikutustenarviointia kehittyy.

5 SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 5/5 b) Sidosryhmiä, saamelaisyhteisöä, kolttien kyläkokousta ja saamelaisten kotiseutualueen paliskuntia kuullaan metsähallituslaista vuorovaikutteisesti ja avoimesti. c) Nk. saamelaispykäliä ja niiden selitteitä tulee täydentää muuttuneen tilanteen johdosta ottaen huomioon sen, että KHO:n linjaus on heikentänyt saamelaista kulttuuri-itsehallintoa ja täten käsitellä saamelaisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia saamelaista kulttuuri-itsehallintoa laajemmin. d) Valtioneuvosto kehittää linjaansa saamelaisten oikeusaseman kehittämisen suhteen yhdessä saamelaisyhteisön kanssa ja julkistaa, mikä on valtioneuvoston linja saamelaisasioissa, mitkä tavoitteet sillä on ja millaiset vaikutukset valtioneuvoston politiikalla arvioidaan olevan saamelaisten oikeusasemalle ja sen kehittymiselle. e) Mikäli saamelaislakipykälät esitetään otettavaksi pois lakiesityksestä, on arvioitava, mikä vaikutus sillä, että saamelaiskulttuurin suojasta ja osallistumisoikeuksista ei säädetä lailla, on saamelaisiin, saamelaisten oikeuksiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin ja tuotava nämä seikat avoimesti esille hallituksen esitysluonnoksessa. Sámi Árvvut -yhdistys on valmis toimimaan ja auttamaan viranomaisia ja muita toimijoita hyvässä yhteisymmärryksessä ja rakentavasti kehittämään saamelaiskulttuurin asemaa ja saamelaiskulttuurin arvostusta suomalaisessa yhteiskunnassa. Sámi Árvvut- yhdistyksen hallitus on hyväksynyt kannanoton kokouksessaan Kannanotto toimitetaan vain sähköisesti. Jakelu (avoin): Valtioneuvosto Maa- ja metsätalousministeriö Ympäristöministeriö Oikeusministeriö Ulkoasianministeriö