Profiilissa: Kehitysjohtaja. Soile Kuitunen SIVU 9. Palveleva Mikkeli. Kyösti Ylijoki Miset Oy. Oopperajuhlat 2013, Jan Hultin

Näkökulma: Marjukka Aarnio ja bioetanolitehdas SIVU 14 Profiilissa: Kehitysjohtaja Soile Kuitunen SIVU 9 1 TORSTAINA 17. HELMIKUUTA 2011 ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄLEHTI TALOUDENTEKIJÄT Parikkalan rajanylityspaikka kansainväliseksi SIVU 6 Eläinhullun pikkuunelma Palveleva Mikkeli Kyösti Ylijoki Miset Oy SIVU 8 SIVU 7 Hyvä, parempi vai paras? SIVU 4 Oopperajuhlat 2013, Jan Hultin SIVU 3 Kuukauden Yritys: Moilas Oy Pieksämäki SIVU 5

2 TALOUDEN TEKIJÄT ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT TORSTAINA 17.2.2011 Hyvinvoinnin rakentajat Suomen Yrittäjät on ollut ja on tänä päivänä entistä merkittävämpi ja jäsenmäärältään suurin suomalaisten pienten ja keskisuurten yrittäjien ja yritysten etujärjestö. Yrittäjäjärjestön painoarvo yhteiskunnallisena vaikuttajana ja yrittäjyyden puolesta puhujana on jatkuvasti lisääntynyt ja entistä laajemmin on tunnustettu järjestön merkitys ja asiantuntemus yhteiskunnan eri portaissa päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä. Suomen Yrittäjät on laatinut tavoiteohjelman vuosille 2011-2015 Yrittäjyys kantaa Suomea, joka sisältää toimenpide-ehdotuksia suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tämä ohjelma on vaalikaudenmittainen, jolla hyvinvointi pystytään turvaamaan kuluvalla vuosikymmenellä. Kannustavuuden ohella tarvitaan parempaa tuottavuutta, korkeampaa osaamista, työvoiman täyskäyttöä sekä hyvää toimintaympäristöä yrittämiselle. Yrittäjyyden merkitys hyvinvoinnin rakentajana korostuu. Ohjelma on luettavissa yrittajat.fi sivuilta. Etelä-Savon Yrittäjät tukee paikallisyhdistyksineen omilla toimillaan keskusliiton yhteiskuntavaikuttamista ja tavoitteita. Tässä työssä edunvalvonnallisina painopisteinämme vuonna 2011 ovat työvoiman saatavuus ja osaava työvoima, Yrittäjien hyvinvointi ja jaksaminen sekä Yrittäjien välinen yhteistyö ja verkostot. Järjestötoimintamme painopisteillä vahvistamme edunvalvonnallisia tavoitteita. Näitä ovat viestinnän, nuorten yrittäjien ja paikallisyhdistystoiminnan toiminnan kehittäminen. Terveisin, Heikki Tynkkynen puheenjohtaja Punkaharjun Yrittäjät/ Etelä-Savon Yrittäjät PUHEENVUORO ARKADIANMÄELTÄ Kasvua Etelä-Savosta Yrittäjyys kantaa Työ luo tulevaisuutta ja hyvinvointia, sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Kasvu on useiden tekijöiden summa, uudet ideat ja niiden hyödyntäminen, markkinoiden tehokkuus ja toimiva väylä- ja tietoliikenneinfra eräitä lähtökohtia. Yritysten ja kansalaisten sähköistä asiointia on helpotettava niin, että kaikki keskeiset palvelut löytyvät sähköisesti. Innovaatiokannustimellekin luulisi löytyvän sopiva malli, jos oikein yritetään. Yrittäjien byrokratiaa on edelleen vähennettävä. Eli kun harmaan talouden torjuntaan laitetaan lisää paukkuja ja lainsäädäntöä kiristetään, se ei saa vaikeuttaa pienyrittäjän arkea kohtuuttomasti. Osaava, hyvinvoiva työntekijä ja yrittäjä on motivoitunut ja sitoutunut yritykseen ja työhönsä. Juuri pienet ja keskisuuret yritykset ovat avainasemassa suomalaisen hyvinvoinnin takaajana. Akavalainen yrittäjä on tyytyväisempi kuin palkansaaja sekä työ- että yksityiselämään ja aikoo jatkaa työssä pidempään. Yksi merkittävä syy intoon on vapaus päättää omasta ajankäytöstään. Etelä-Savossa naisyrittäjien työhyvinvoinnin ja liiketoimintaosaamista tukevien palvelujen sekä yrittäjien sijaispalvelun kehittäminen on käynnistynyt vuoden alussa. On oltava mahdollista yhdistää perhe ja työ hyväksi elämäksi. Elämänkaaren eri vaiheissa. Vanhemmuudesta johtuvia kustannuksia on tasattava edelleen eri keinoin. Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaa on parannettu. Yrittäjälle syntyy oikeus osittaiseen hoitorahaan ja työttömyysturvan piiriin pääsy on helpottunut. Johtamis- ja alaistaitoja on yhä vahvistettava. Siitä voi olla kiinni työhyvinvointi, puolin ja toisin. On käytävä läpi prosesseja, mitä on tarpeen tehdä ja mitä voisi tehdä toisin paremmin. Yrittäjyyden edistäminen on myös sisäisen yrittäjyysasenteen kehittämistä jo lapsista lähtien. Se on kokonaisvaltainen toimintapa, jolla yksilö ottaa vastuuta teoistaan ja tapahtumista ympärillään. Sitä voi opettaa ja siihen voi kasvaa. Tarvitsemme pitkäjänteistä luottoa toisiimme. On oltava valmis tekemään parin hallituskauden ohjelma, jolla päästään taas ylijäämäisiin budjetteihin, hallitusti. Ihan kuten hallitus piti vahvalla elvytyspolitiikallaan yritysten kanssa huolen siitä, että työtä monella riitti, vaikka vienti tyssäsikin. Katri Komi MMM, kansanedustaja (kesk.) Joroisista on valtionvarainvaliokunnan työja elinkeinojaoston jäsen Onko Etelä-Savon kasvuvauhti tällä hetkellä muuta maata nopeampaa? Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometri, jota esitellään toisaalla tässä lehdessä, ainakin kertoo pk-yritysten odotusten ja tavoiteasettelun olevan nyt muuta maata korkeammalla. Toki lähtötasokin saattaa jollain aloilla olla alhaisempi, mutta meiltä löytyy täältä todella monipuolista osaamista ja tietotaitoa. Taitoa vallata markkinaosuuksia ja ahkeruutta kehittää uutta. Nyt on meidän vuoro kasvaa! Panostukset ja päänavaukset ovat olleet oikeansuuntaisia ja nyt on aika lisätä vauhtia. Taloudentekijät-lehti esittelee alueen osaajia ja menestystekijöitä sekä kertoo talouden ilmiöistä ja tapahtumista Etelä-Savossa. Tämä ensimmäinen numero taustoittaa palveluliiketoiminnan kehitysajatuksia Mikkelin seudulla ja kertoo Savonlinnan alueen johtavan elämysyrityksen suunnitelmista tulevaisuudelle. Seuraavasta numerosta alkaen arvioimme myös talouden kehityssuuntia ja annamme talousvinkkejä sekä yrittäjille, että kuluttajille. Tahtotaso täällä on kova voittaa alueen haasteet. Ennakkoluulottomat hankkeet, kuten Parikkalan rajanylityspaikan avaaminen kansainväliseen käyttöön, auttavat meitä kehittämään tätä aluetta ja lisäämään investointeja. Taloudentekijät Etelä-Savon Yrittäjälehti Julkaisija: Etelä-Savon Yrittäjät Patteristonkatu 2 C, 2. krs 50100 Mikkeli Kustantaja: Mainostoimisto Grafical Oy Olavinkatu 53 57100 Savonlinna Päätoimittaja: Mirja Haavikko puh: 0500 651 310 mirja.haavikko@yrittajat.fi Toimitus: Jaana Matikainen, Kristiina Tolvanen, Kauko Hirvonen ja Arto Tolvanen media@grafical.fi Etelä-Savolla on vahvuuksia, joiden hyödyntäminen vaatii yhteistyötä. Katsokaamme asioita avarammin ja koko alueen kannalta. Siihen ovat nyt valmiita alueen yrittäjät, kauppakamari ja alueiden kehitysorganisaatiot. Talouden kehitysvaiheet kertoo Taloudentekijät-lehti, jonka sähköisen version voit lukea sanomalehtien Itä-Savo ja Länsi-Savo verkkosivuilla sekä Etelä-Savon yrittäjien verkkosivuilla. Tervetuloa Taloudentekijöihin, me kaikki teemme Etelä-Savosta ainutlaatuisen paikan asua ja yrittää. Arto Tolvanen Taloudentekijät, Julkaisujohtaja Ulkoasu, ilmoitusten valmistus ja taitto: Mainostoimisto Grafical Oy Olavinkatu 53 57100 Savonlinna puh: 010 292 0330 Ilmoitusmyynti: Mainostoimisto Grafical Oy puh: 010 292 0330 Tiina Seppänen puh: 010 292 0333 myynti@grafical.fi Ilmestyminen: Vuoden 2011 ilmestymispäivät: 17.2., 28.4., 9.6., 6.10. ja 8.12. Painopaikka: Länsi-Savon Lehtipaino, Mikkeli

TORSTAINA 17.2.2011 ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT TALOUDEN TEKIJÄT 3 A Sielukkaita elämyksiä Saimaan kaupungista Saimaa voisi olla palvelurakenteeltaan kuin iso Garda-järvi. Alue menestyy, jos myymme koko arvoketjua, sillä olemme aivan liian pieniä yksin. Vain yhteistyöllä voimme löytää sellaista lisäarvoa alueemme taloudelle ja palveluille, joka persoonallisesti ja lähtemättömästi hakeutuu niin matkailijan kuin teollisuusmiehenkin mielen sopukoihin. Kaikki lauseita, jotka oopperajohtaja Jan Hultin lausuu tottuneen brändinrakentajan varmuudella kuin opastaen. Samainen mies kutsui jo vuosia sitten Mikkelin, Lappeenrannan, Imatran ja Savonlinnan kaupunginjohtajat Rauhalahteen keskustelemaan kaupunkien välisestä yhteistyöstä, Saimaan kaupungista. Paikasta, joka tuottaa yhdessä palveluita saman brändin alla niin alueen asukkaille kuin turisteillekin. Aluetta, joka jakaa erikoisosaamisensa tasapuolisesti ja markkinoi tapahtumansa yhteisesti. Vaikka aika ei tuolloin ollut valmis yhteistyölle, ei Hultin kritisoi jo tehtyjä tai tekemättömiä toimia. Silti helposti tuntuu, että monella tapaa olemme olleet oopperan Don Giovanni, huoleton veijari ja kerskuva orhi, joka ei osannut oivaltaa monia maailman tarjoamia ainutlaatuisia mahdollisuuksiaan. Taloudentekijät, Savonlinna ARTO TOLVANEN Teksti ja kuvat Matkailun veturin kolme kivijalkaa Juhlavuotena 2012 tulemme erityisesti esille kaupunkilaisille ja alueen asukkaille. Kilpailu ihmisten harrastuksista ja vapaa-ajasta kiristyy koko ajan. Suomalaiset eurooppalaistuvat vauhdilla ja viikonloppumatkat Roomaan tai Salzburgiin eivät ole enää harvinaisia tai tavattomia vaan arkista todellisuutta yhä useammalle perheelle ja pariskunnalle. Pärjätäkseen kilpailussa ihmisten valinnoista Savonlinnan Oopperajuhlilla on oltava erittäin vahva mielikuva, joka kokonaisuutena valloittaa asiakkaat puolelleen. Oopperajuhlien mielikuva rakentuu kolmelle osatekijälle, Jan Hultin analysoi. Ensin tulevat tuotteen sisältö; ohjelmisto, esiintyjät ja kokonaislaatu. Ammattilaiset ja eurooppalainen media Wiener Zeitungin johdolla, tietävät, että meillä tehdään huipputasoista eurooppalaista oopperaa. Vieraileville oopperataloille kutsu vierailla Savonlinnan Oopperajuhlilla on kunnianosoitus, oopperajohtaja arvioi. Samaisen laatumielikuvan saattaminen suuren yleisön ja etenkin kansainvälisen yleisön tietoisuuteen vaatii meiltä vielä runsaasti työtä, panostusta ja toimenpiteitä, Hultin pohtii. Toinen kivijalkamme, persoonallinen oopperatalomme, akustiikaltaan erinomainen, 500 vuotta vanha linna, ei kalpene upeidenkaan oopperatalojen ja taidemiljöitten joukossa. Vastapainona on mm. joukko logistisia haasteita, joiden ratkaiseminen on vaatinut erityissuunnittelua ja järjestelyinnovaatioita. Linna personoi ja täydentää mainiosti elämystä toimien mieleenpainuvana ja aitona konserttisalina. Kolmas ja todella tärkeä osa mielikuvakokonaisuutta on ympäristö. Meillä se tarkoittaa luontoa, alueen palveluita ja välittömiä, helposti lähestyttäviä ihmisiä, Hultin ynnäilee. Vain harvassa paikassa maailmassa tämä kolmen tekijän kokonaisuus on yhtä hyvin balanssissa kuin meillä. Kuinka elämysten Oopperajuhlat vastaa haasteisiin 70% tulonmuodostuksestamme koostuu pääsylipuista, mikä on ainutlaatuista koko maailmassa. Omarahoitusosuutemme 85% on myös Eurooppalaisista oopperatoimijoista ylivoimaisesti suurin. Olemme tilanteessa, jossa asiakkaiden tuoma pääsylipputulo ei enää yksinään riitä. Tämä rakenteellinen rahoitusvaje on innovoinut meidät myymään koko palveluketjua, Hultin selvittää. Tarjoamme nyt kokonaiselämystä, jossa myymme oopperalipun lisäksi koko arvoketjua eli palveluyrityskumppaneittemme tuotteita, jotka täydentävät oopperaelämyksen. Visionamme on myydä yrityksille huolellisesti räätälöityjä ryhmäpalveluja, joiden hankkiminen hoituu kätevästi yhdestä ja samasta paikasta. Yksityishenkilöille olemme vastaavasti kehittäneet verkkopalvelun, jonka avulla hoituu oopperapalvelujen lisäksi, niin majoitus-, ruokailu- kuin risteilypalvelutkin, oopperajohtaja esittelee. Lisäksi kehittelemme uutta jakelutieratkaisua, joissa yksityishenkilöille tarjotaan palvelujamme uudenlaisen jakelu- ja viestinviejäketjun kautta, Hultin valottaa. Kotimaassa tunnettuutemme ei ole ongelma, meidän on vain pystyttävä herättämään jokaisessa asiakkaassamme henkilökohtainen kiinnostavuus elämystasolla, oopperajuhlien suunnannäyttäjä erittelee. Oopperajuhlien 100- vuotiskausi on jo ovella Oopperajohtaja Jan Hultin (oik.) ja myyntisihteeri Sami Taavitsainen ideoivat uusia myyntikeinoja. Savonlinnan Oopperakesän 2011 tarjonta on valikoima eurooppalaisten säveltäjien keskeisintä tuotantoa. Ohjelmassa on mm. Mozartin Don Giovanni, Wagnerin Lohegrin, Verdin Don Carlo ja kaikkien rakastama Puccinin Tosca. Linnan estradille marssivat myös valloittavat bassot Juha Uusitalo ja Jaakko Ryhänen. Juhlavuotena 2012 tulemme erityisesti esille kaupunkilaisille ja alueen asukkaille, Jan Hultin lupaa. Haluamme olla entistä näkyvämpi osa kaupunkikuvaamme ja tarjota kaupunkilaisille monipuolisia elämyksiä ja taidenautintoja. Myös lastenooppera palaa ohjelmistoon linnan isolle esiintymislavalle kesällä 2013, tarjoten monipuolisia elämyksiä perheen pienemmille. Paikallisten yrittäjien kanssa haluamme myös kehittää yhteistyötä ja olla aktiivinen sekä innovatiivinen osapuoli tuotekehittäjänä. Mietimme myös kuumeisesti keinoja ja etsimme riskinjakajia, jotta voisimme jatkaa juhlakautta ja kehittää alueellista matkailukokonaisuutta, päättää Suomen brändityöryhmän jäsenenäkin aktivoitunut oopperajohtaja Jan Hultin, ja toivottaa tervetulleiksi tuleviin oopperatapahtumiin ja alueelliseen yhteistyöhön.

4 TALOUDEN TEKIJÄT ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT TORSTAINA 17.2.2011 B KASVUA ETSIMÄSSÄ Hyvä, parempi vai paras? Hoiva-ala on globaalisti asiakasmääriltään, palveluiltaan ja työvoimatarpeiltaan maailman kasvavin toimiala. Jokainen meistä käyttää vapaaehtoisesti tai pakon edessä hoivapalveluja jokaisessa elämän vaiheessa. Tämä on tulevaisuuden toimiala, jonka asiakasmäärät ovat käsittämättömät. Tällä alalla erotutaan kilpailussa jatkossa yhä paremmin palvelulla. Taloudentekijät, Tampere SATU AHLMAN Teksti ja kuvat Suomalaisille sosiaali- ja terveyssektori on arvioni mukaan parit kolmet seuraavat eduskuntavaalit vielä niin pyhä toimiala, että se saa maksaa mitä vaan ja mm. viennin edistämistä ja markkinoiden todellista avautumista estetään monessa kohtaa lainsäädännöllä. Meille on vaikeaa hyväksyä vielä sitä, että joku voisi maksaa nykyistä suuremman osan hoidostaan itse - nykyistä suurempaa valinnanvapautta vastaan tai että meidän tulisi ottaa enemmän itse vastuuta ennaltaehkäisevien palvelujen käytön muodossa hyvinvoinnistamme. Eri alueet kertovat elinkeinostrategioissaan, että hoiva-ala on maakunnan kärkitoimiala. Liian usein näillä samoilla alueilla tilaajat tekevät hankintapäätöksiä, joiden puitesopimuslistoille ei pääse yhtään hoiva-alan pk-yritystä; ei sertifioituja, ei edullisia kotoisia mummuloita ja pappaloita. Toimialalla toimivien pk-yrittäjien riskit ovat todella suuret, koska poliitikot ovat milloin ostamassa, milloin kotiuttamassa ostoja riippuen mitkä vaalit menivät, ovat tai tulevat. Pitkän linjan suunnitelmallista, tavoitteellista ja järkevää ostopolitiikkaa tapaa valitettavan harvoin. Vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee - eikä nyt ole kysymys edes puoluepolitiikasta. En voi muuta kuin ihailla näitä urheita hoivayrittäjiä, jotka jaksavat epävarmassa liiketoimintaympäristössä. Vaikka toimialalla on paljon Satu Ahlman miettii hoiva-alan kasvun mahdollisuuksia valtakunnallisesti. uhkakuvia, uskon pk-yrittäjien parhaiden aikojen olevan tällä toimialalla vielä edessäpäin. Uskon, että näemme seuraavan vuosikymmenen aikana itse maksavien asiakkaiden määrän räjähdysmäisen kasvun hoivapalveluissa. Itse maksavista asiakkaista kilpaillessa palvelun laatu, erikoistuminen ja brändäys ovat ratkaisevassa asemassa myös Savossa. Hyvä yrittäjä tekee sen mikä riittää. Parempi yrittäjä uskaltaa ottaa riskin innovoidessaan uusia toimintatapoja ja riskin epäonnistua - ja saattaa usein onnistuakin. Paras yrittäjä ennustaa, kompastuu, nousee ja saavuttaa päämäärän hyviä ja parempia varmistelijoita vuosia ennen. Paras uskaltaa keskittyä olennaiseen ajoissa ja myydä jo tänään ylihuomisen palveluja huomisen asiakkaalle. Mikä riittää sinulle hoivapalvelujen käyttäjänä tai tuottajana? Hyvä, parempi vai paras palvelu? Millaista on Savon paras palvelu 2020-luvulla? Satu Ahlman on Blue Saga Companyn artikkelin kirjoittaja, toimitusjohtaja, hoiva-alan yrittäjyyden asiantuntija ja hoivapalvelujen käyttäjä. Y R I T Y S T A L O SCHAUMAN KASVUN PAIKKA AUTAMME YRITYSTÄSI KASVAMAAN Yritystalo Schauman tarjoaa yrityksille toimitilaa ja yhteisön, jonka vuokraedut, tuotekehitysmahdollisuudet sekä Saimaan järvinäkymät tekevät siitä ainutlaatuisen kokonaisuuden. Logistiikkaratkaisut valmiina: vesi- rautatie- ja maantiekuljetukset pihasta ympäri maailmaa. Syväsatama rakennetaan 500 m päähän, rautatie ja päärautatieasema on vieressä. Lentoasemalle matkaa vain 12 km. Kilpailukykyistä energiaa, sähköä, lämpöä, höyryä ja jäähdytystä kiinteistössä valmiiksi saatavilla edullisesti. JOUSTAVAT TOIMITILARATKAISUT Me haemme kasvuyrityksiä, joille tarjoamme tyylikkääksi uudistuvia toimitiloja, jotka huomioivat yrityksen kasvun. Tilat ovat joustavat ja vuokra on mitoitettu kasvun turvaamiseksi. UPM-Kymmene ja monet muut alojensa johtavat yritykset luottavat Savonlinnan seutuun investoimalla tänne merkittävästi. Hyödy nyt tuotekehitysyhteistyöstä ja tule osaksi voimakkaasti kehittyvää yrityskeskittymää. Lisätiedot ja palvelut: Juha Turtiainen 044-571 5853 juha.turtiainen@savonlinnaseutu.fi Marja Tiainen 044-517 4980 marja.tiainen@savonlinnaseutu.fi Yritystalo Schauman Schaumannintie 5, 57100 Savonlinna www.yritystalo.fi ANTAA AVAIMET KASVULLE

TORSTAINA 17.2.2011 ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT TALOUDEN TEKIJÄT 5 KUUKAUDEN YRITYS Menestys tulee yhteistyöllä ja sattumatkin voivat olla avuksi Pieksämäellä toimiva Moilasen leipomo on alallaan kolmanneksi tunnetuin valtakunnassa. Tulos on saatu kuluttajien keskuudessa tehdyssä tutkimuksessa. Taloudentekijät, Pieksämäki KAUKO HIRVONEN Teksti ja kuvat Yritys on myös kolmanneksi suurin, laskee hallituksen puheenjohtaja Juha Moilanen. Kaksi isoa toimijaa eli Fazer ja Vaasan & Vaasan hallitsevat kumpikin noin 30 prosentin osuutta markkinoista. Kolmas on Perheleipurit-ketju, joka muodostuu viidestä eri puolella Suomea toimivasta yrityksestä. Näistä Moilas Oy on suurin. Moilasella on vahva markkinaosuus Itä- ja Keski-Suomessa. Pieksämäeltä lähtee tuoretuotteita oman maakunnan ohella Pohjois-Savoon, Pohjois-Karjalaan, Keski-Suomeen ja Etelä- Karjalaan. Me olemme lähiruuan puolestapuhujia. Asenteissa on tapahtunut lyhyessä ajassa suuri muutos. Välillä kauppa vannoi tiukan ketjuohjauksen nimiin. Nyt kauppiailla on paikan päällä enemmän päätösvaltaa. Kaupan keskeiset ketjut ovat rakentaneet kukin omat alueorganisaationsa. Ne hakevat tavarantoimittajia, jotka pystyvät palvelemaan koko aluetta. Moilanen on lähimaakuntien alueella sopivan kokoinen. On hyvä, että alalla on monenkokoisia yrityksiä Juha Moilanen (vas.) näkee leipurin tulevaisuuden aika lailla vakaana. Tomi Hyttinen on perheyritykseen ulkopuolelta palkattu toimitusjohtaja. Me pystymme tarjoamaan monipuolisen ja kattavan tuotevalikoiman. Kokoluokka on sikäli optimaalinen. Kaupan on helpompi ostaa vaikkapa kolmelta leipurilta kuin kymmeneltä, kuvaa toimitusjohtaja Tomi Hyttinen tilannetta. Moilanen tekee tummaa ja vaaleaa ruokaleipää, sämpylöitä ja pullaa monenlaisina versioina. Piirakoistaan yritys varmasti tunnetaan parhaiten. On hyvä, että alalla on monenkokoisia yrityksiä. Nostan hattua kaikille, jotka tästä ottavat leipänsä. Kyllä tätä herkkua riittää kaikille, Moilanen sanoo. Tuoreen leivän kauppaan tulosta puhutaan tunneista. Pakasteiden puolella myyntiaika on vuosi, joten bisnes on kovin erilaista. Tavara asettuu sopivaan lämpötilaan muutaman päivän ajan lähtöpisteessä ennen kuin se lastataan autoihin. Logistiikka isossa osassa Leipuri palvelee kauppaa ja sen asiakasta niin, että töitä tehdään yöllä. Tuore tuote on lähialueilla aamulla hyllyssä muina päivinä paitsi sunnuntaisin. Iltapäivisin tehdään vielä täydennyksiä. Kuljetusten toimiminen on tuoretavaroissa tärkeää. Sillä puolella tehdään yhteistyötä. Kilpailijoiden tavara kulkee käytännössä samoilla kyydeillä etenkin harvaanasutuilla alueilla. Viimeisiin kyliin ei tule päivässä kovin monta kuljetusta. Aikataulujen sovittaminen on tärkeää meidän palvelussamme. Kaikki ketjut palvellaan tasapuolisesti. Meillä ei ole varaa ruveta valikoimaan asiakkaita, Moilanen sanoo. Tuotteita leivotaan myös kaikkien ketjujen omilla merkeillä. Se on noussut koko ajan tärkeämmäksi toiminnaksi. Osa kauppojen tarjonnasta on samaa kuin Moilas-tuote, osassa on omia muunnelmia resepteistä. Kilpailu on kovaa, mutta se pysyy kuitenkin tolkullisissa rajoissa. Me koetamme menestyä volyymilla. Nykyaikaisella koneellisella tuotannolla pystytään tekemään isoja sarjoja. Yritämme tehostaa omaa organisaatiotamme kaikin tavoin, Moilanen sanoo. Menestyksessä tarvitaan yhteistyön ohella sattumia ja monesti onneakin. Hyvä esimerkki on Moilasen tunnetuin tuote cocktailpiirakka. Sen mainoksessa esiintyi aikanaan jääkiekkomaajoukkueen valmentaja Curt Lindström. Kun joukkue sattui voittamaan Suomen toistaiseksi ainoan kullan, piirakan menekki pomppasi heti valtaisaan nousuun. Kauppa käy hyvin edelleen. Aina iso julkisuus ei takaa suurta myyntiä. Paljon on tehty juttuja siitä, että Pieksämäeltä viedään pizzoja Italiaan. Volyymituotteesta ei voida silti puhua. Koko gluteeniton tuotanto vaati Moilasen mukaan paljon opettelua yrityksen ja erehdyksen kautta. Monta vuotta tehtiin tappiota. Nyt gluteeniton puoli tuo liikevaihdosta 35 prosenttia ja sillä on hyvät kansainväliset markkinat. Pohjoismaat, Englanti, Saksa ja Hollanti ovat vahvoja vientimaita, Hyttinen kertoo. Venäjälle on viety kokeilumielessä suomalaisten kauppojen mukana, mutta kokemukset eivät ole olleet hyviä. Luomutuotteet ovat nousussa Toinen hyvä esimerkki sattumien vaikutuksesta ovat luomutuotteet. Moilanen pääsi mukaan ensimmäiseen aaltoon lähes 30 vuotta sitten, kun esillä oli Mikkelin läänin muutos ekolääniksi. Vaikka aaltoliikettä on ollut, jatkuvuuteen uskotaan. Saksassa toimii luomuun erikoistunut leipomo ja sikäläisillä markkinoilla on kysyntää. Suomen maabrändiä pohtinut työryhmä nosti luomun tärkeälle sijalle. Tämä on aika lailla vakaa ala. Pientä heittoa tietysti tapahtuu, mutta se kuuluu asiaan. Syötävä on joka tapauksessa, Moilanen arvioi tulevaisuutta. Turvaa itsesi, Tuotteet käyvät kovaa kilpailua kaupan hyllytilasta. Uutuuksia tulee koko ajan varsinkin vaaleisiin leipiin. Vain pieni osa jää pitkäksi aikaa tuotantoon. Leipuria harmittaa monesti ajankohtainen ruokakeskustelu. Leivästä on tehty syyllinen suomalaisten lihomiseen eikä suolaa saisi käyttää tuotteissa juuri ollenkaan. Ei muisteta, mitä leivän päälle pannaan. Naapurimaa Virossa jo kuulemma naureskellaan suomalaisten -ton-villitykselle: rasvaton, suolaton, mauton. panosta yritykseesi. Hanki itsellesi Yrittäjän Omaturva. Sen avulla suojaat toimeentulosi ja perheesi tilanteissa, joissa joudut yllättäen sairauslomalle tai työkyvyttömäksi. Samalla turvaat myös yrityksesi, koska ilman yrittäjää ei ole yritystäkään. Kysy lisää asiakaspalvelustamme 01019 5101 (ma pe 8 18). Tai käy osoitteessa tapiola.fi/omaturva Jos olet alle 45-vuotias yrittäjäjärjestön jäsen, kysy lisää jäsen eduista. Mikkelin-toimisto, Maaherrankatu 12. Savonlinnan-toimisto, Olavinkatu 53. Pieksämäen-toimisto, Keskuskatu 17-19. Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola.

6 TALOUDEN TEKIJÄT ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT TORSTAINA 17.2.2011 C Raja muotoutui uhasta mahdollisuudeksi Parikkalan Kolmikannassa sijaitseva rajanylityspaikka odottaa Kansainvälistämispäätöksiä. Kaakkoisen Suomen rajaseudun asukkaat ovat vuosisatojen vaihtuessa oppineet erinomaisiksi diplomaateiksi ja Suomi-brändin mukaisiksi ongelmanratkaisijoiksi. Venäläisten tullessa verojen keräysretkelle annettiin heille perusteellinen selvitys, kuinka maksoimme juuri viime viikolla verot ruotsalaisille ja seuraavalla kerralla vastavuoroisesti päinvastoin. Taloudentekijät, Parikkala ARTO TOLVANEN Teksti ja kuvat Rajaseudulta opittiin varomaan ryöstöretkeläisiä ja toisaalta hyödyntämään kaupankäyntiä itään ja länteen. Isoimmista ja pienemmistä vihoista sekä maailmanmyllerryksistä kärsineet, mutta selvinneet rajaseudun asukkaat olivat ensimmäisenä tutkimassa rautaesiripun takaa avautuvaa, monelle omaa entistä kotiseutua. Väkisin luontoon piirretty raja ei ollut poistanut vuosikymmenten ikävää. Myös rajan toiselta puolelta haluttiin kiivaasti tutustumaan länsinaapurin mahdollisuuksiin, kun laukkukauppiaiden jälkeläiset etsivät uusia businessmahdollisuuksiaan. Tsaarit ja venäläinen ylimystö olivat jo ammoin ymmärtäneet alueemme ylivertaisuuden lomanviettopaikkana ja rakentaneet tänne puolisoilleen ja rakastajattarilleen komeita vapaa-ajan asuntoja. Vuosisatojen muovaamat perinteet matkailussa ja kaupankäynnissä törmäävät nyt harvalukuisten rajanylityspaikkojen muodostamiin konkreettisiin pullonkauloihin EU:n, Suomen ja Venäjän taloudellisen ja matkailullisen yhteistyön kehittymiselle. Pohjois-Eurooppa, Parikkala, Kolmikannantie 599 Parikkalan rajanylityspaikan kautta liikennöidään tällä hetkellä noin 15 000 ajoneuvon verran vuodessa, pääsiassa puutavarakuljetuksia Venäjältä Suomeen. Vaalimaalla samainen ajoneuvoluku on yli 500 000 ja ajoittain pahasti ruuhkautunut liikenne on edelleen kasvussa. Parikkalassa liikenteen nykyinen 15-20%:n kasvuvauhti muodostuisi monikymmenkertaisiksi saman tien, jos tekniset valmiudet ja lupa-asiat esimerkiksi matkailulliselle rajanylitykselle olisivat kunnossa. On arvioitu, että kansainvälistämisen myötä Parikkalasta rajanylityksiä tapahtuisi lähes 300 000 jo ensimmäisenä vuonna. Vertailun vuoksi 24 h avoinna olevan Niiralan rajanylityspaikan ylittää tällä hetkellä jo lähes 1 000 000 henkilöä vuodessa. Kolmikannan, ehkä tuttavallisemmin Parikkalan rajanylityspaikan kehittämiseksi ja kansainvälistämiseksi on tehty molemmin puolin rajaa erilaisia toimenpiteitä jo kymmenkunta vuotta. Valtatie 6:delta rajanylityspaikalle kunnostettiin noin kuusi kilometriä pitkä tieosuus nro 4012 EU-rahoituksella 1990-luvun lopulla. Venäläiset ovat ottaneet rajanylityspaikan kehittämisen mukaan Pohjoisen ulottuvuuden politiikkaohjelmaan jo 2002. Maantiehankkeiden eteneminen Venäjällä ja Karjalan tasavallassa nostavat entisestään Parikkalan rajanylityspaikan hyödyntämismahdollisuuksia. Lukuisia aloitteita ministeriöihin ja keskusteluja jopa valtioiden johtotasolla on käyty sekä kannanottoja asiaan tehty, niin puolesta kuin vastaan. Savonlinnan kaupunki ympäristökuntineen, Parikkalan kunta, Etelä-Karjalan liitto ja Etelä-Savon maakuntaliitto ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ovat myös liputtamassa rajanylityspaikan puolesta. Tähtäimet ovat asetettu vuoteen 2015. Tuntuu vain kuin muut maakuntaliitot olisivat kateellisia omista rajanylityspaikoistaan ja pelkäisivät, että oman rajanylityspaikan kehittäminen ja rahoitus kuihtuu, jos uusia rajanylityspaikkoja avataan. Mitä maakunnassamme tapahtuu, kun Parikkalan rajanylityspaikka lähtee kehittymään? Ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena on vakinaistaa ja kansainvälistää Parikkalan rajanylityspaikka. Nyt väliaikainen raja-asema on avoinna klo 8.00-19.00 ja sen aukiolo vaatii jatkamista. Suurimmat investoinnit ovat Venäjän puolisen maantien kunnostaminen ja päällystäminen modernille tasolle. Venäjän ja osittain myös Suomen puolelle tarvitaan myös mukanaan tuomia rakentamisja tekniikkainvestointeja yhteensä noin 9 miljoonan euron arvosta. Investointitarve on todella pieni suhteutettuna sen mahdollisuuksiin. Investoinneille löytyy varmasti myös yksityistä rahoitusta kaavaillun Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI-rahoituksen lisäksi. Esimerkiksi maakunnallisilla kaupan toimijoilla on varmasti omat intressinsä olla mukana investointihankkeissa. Matka maanteitse Savonlinnasta Laatokan rannalle Lahdenpohjaan olisi Parikkalan kautta silloin alle 100 km. Juurikaan kauempana ei ole eteläisempi Käkisalmi. Matkailulle ja kaupalle ylityspaikan kehittäminen olisi todellinen jättiharppaus. Pietarin alueen ostovoima nopeutuisi Savonlinnan alueen kaupan ja matkailun investointeja vähintäänkin pitäisi alueen yleisessä kehityksessä mukana. Savonlinnan kauppakeskus- ja uudet matkailuinvestoinnit hotelleineen tulisivat tarpeeseen. Osaamisen hyödyntäminen ja raaka-aineiden jalostus aikaansaisi teollisuuden ja valmistuksen investointeja sekä kauppaa molemmilla puolin rajaa. Jatkohankkeena junaradan looginen jatkaminen Vaasasta sekä Turusta Pieksämäen, Savonlinnan ja Parikkalan kautta Pietariin toisi myös selkeitä logistisia etuja ja mahdollisuuksia. Muun muassa Vaasalaiset ovat olleet tarjoamassa tukeaan tämän hankkeen edistämiseen. On olemassa myös epäileviä kannanottoja haittavaikutuksista, joiden hoitamiseen meillä on onneksi se monisatavuotinen diplomatiaosaaminen takataskussa. Maakuntamme yksi tärkeimmistä ja konkreettisimmista lähiajan kasvumahdollisuuksista on rajanylityspaikan kansainvälistäminen Parikkalassa ja sen määrätietoinen kehittäminen. Rajan yli tapahtuvalle kaupalle ja yhteistyölle meillä on monisatavuotiset perinteet. Keräämme varoja yliopistoille ja taiteelle. Kerätkäämme sitä myös tälle alueellisesti tärkeälle hankkeelle, joka antaa seudulle elinvoimaa, työtä ja mahdollisuuksia, joista voi selvitä voittajana. Kiinan ja muun maailman talousmahtien puristuksessa. On kysymyksessä hanke, jolle eri elinkeinoelämän järjestöt, maakunnalliset tahot ja useimmat poliittiset päättäjät antavat yhteistuumin tukensa. Seutukuntien ja valtakunnantason kehittämisrahojen kärki ja tarvittavat voimavarat on ohjattava tämän hankkeen toteuttamiseen.

TORSTAINA 17.2.2011 ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT TALOUDEN TEKIJÄT 7 Eläinhullun pikku-unelma Aina urasuunnitelmat eivät mene odotetusti. Vaatetusalan artenomiksi valmistunut Maarit Karhu ajautui kymmenkunta vuotta sitten rakkauden perässä Mikkeliin, ja työpaikka löytyi lemmikkieläintarvikeliike Musti ja Mirristä. Nyt hän on ollut viisi vuotta yrittäjänä kyseisessä liikkeessä. Suurimmat haasteet liittyvät Karhun mukaan yrittämisen ja vapaaajan yhteensovittamiseen. Etenkin kun harrastuksena ovat koirat. Taloudentekijät JAANA MATIKAINEN Teksti ja kuvat Maarit Karhun työhön ja vapaa-aikaan liittyvät koirat. Askel yrittäjäksi oli Maarit Karhulle luonteva ratkaisu, sillä ennen äitiyslomaansa hän oli työskennellyt viisi vuotta Musti ja Mirrissä myymälänhoitajana. Käytännössä työ ja asiakaskunta olivat tuttua, ja franchising-yrittäjänä taustalla oleva verkosto turvasi heittäytymisen. Se täytyy myöntää, että en osaisi kuvitella olevani muuta kuin tämän ketjun yrittäjä, sanoo Maarit Karhu. Moni mieltää franchisingyrittämisen kankeaksi tavaksi toimia. Karhu on toista mieltä. Oma aktiivisuus ratkaisee pitkälti sen, miten osaa hyödyntää ketjun tarjoamat mahdollisuudet. Karhu on päässyt muun muassa vaikuttamaan uusien tuotteiden hankintaan ja kanta-asiakas ohjelman kehittelyyn koko ketjussa. Ei tämä ole rahastusta, vaan maksamme tunnetusta brändistä ja sen mukana tulevista eduista. Vaikka ketju päättää valikoimista ja ulkoisesta ilmeestä, en koe, että meitä määräiltäisiin liikaa. Esimerkiksi markkinointiponnisteluja en pystyisi millään tekemään niin näkyvästi kuin mitä ketjun kautta tehdään. Myös sopimusasioissa on sellaista ammattitaitoa käytettävissä, jota en varmasti yksin löytäisi mistään, kertoo Karhu. Omiin tempauksiin jää hänen mielestään ihan riittävät vapaudet. Yrittäjänäoloaikana Karhu on laajentanut yritystään kertaalleen ja muuttanut uusiin toimitiloihin Mikkelin keskustaan. Esimerkiksi tapahtumapuolella olemme keksineet paljon sellaisia juttuja, joita voidaan hyödyntää myös muissa ketjumme liikkeissä. Yhtenä tällaisena voidaan mainita meidän viime syksynä toteuttama muotinäytös, jossa esiteltiin turvavälineitä kuten heijastimia. Rajaaminen tarpeellista Musti ja Mirri on keskittynyt nimensä mukaisesti koirien ja kissojen tarpeisiin. Myymälästä löytyvät ruoat ja herkut, monenlaiset tarvikkeet niin turkinhoitoon kuin esimerkiksi kuljetukseen. Ainoastaan lääkinnällisiä tuotteita ei ole myynnissä. Eikä eläimiä. Haluamme ohjata asiakkaat ostamaan lemmikit suoraan kasvattajilta. Sieltä saa parhaat neuvot ja vinkit myös pentujen hyvinvointiin. Toinen syy on se, että jos myisimme eläimiä, olisi työnkuva ihan toisenlainen. Jo nyt täytyy miettiä omaa jaksamistaan ja muistaa, ettei täällä voi olla ympäri vuorokauden. Se täytyy myöntää, että en osaisi kuvitella olevani muuta kuin tämän ketjun yrittäjä. Maarit Karhun kaikki liikenevä vapaa-aika menee koiraharrastuksen parissa. Hänellä itsellään on kolme koiraa. Hän kasvattaa walesinspringerspanieleja ja toimii muun muassa Suomen toko-maajoukkueen joukkueenjohtajana. 5-vuotias poikani pitää onneksi huolen siitä, että arjessa on muutakin kuin koirat ja työ, naurahtaa Karhu. Yrittäjän lisäksi yrityksessä työskentelee kaksi kokopäiväistä ja kaksi tarvittaessa töihin kutsuttavaa. Heidän ansiostaan Karhu pystyy raivaamaan työpäiviinsä aikaa monenlaisten juoksevien asioiden hoitoon, joita yrittäjän arkeen kuuluu. Olemme myös suosittu harjoittelupaikkana. Uskon, että pystymme antamaan harjoittelijoille paljon, sillä pienessä työyhteisössä pystytään opastamaan ja neuvomaan harjoittelijaa ja hän pääsee ihan todellisiin töihin ja tutustuu esimerkiksi kassajärjestelmään. Kyllä tämä työpaikka on varmasti sellainen eläinhullun pikku-unelma. Vaativia asiakkaita Maarit Karhu sanoo, että nykyään lemmikkien kanssa harrastetaan paljon kaikenlaista. Lemmikki on monelle hyvinvointia edistävä kapistus, sosiaalinen linkki ja kavereiden tuoja. Vaikka lemmikkitarvikkeita myydään nykyään myös päivittäistavarakaupan puolella, Karhu uskoo erikoisliikkeillä olevan silti paikkansa. Ihmiset haluavat laatua ja palvelua, sillä he ovat tänä päivänä paljon valveutuneempia lemmikkiensä ravinnon ja hoidon suhteen kuin vielä kymmenkunta vuotta sitten. Etenkin kissaharrastus on harpannut eteenpäin huimin askelin, kuvaa Maarit Karhu. Nordea Pankki Suomi Oyj Yrittäjä, teemme elämäsi helpommaksi. Etuyrittäjänä saat oman pankkineuvojan, joka tarkastelee talouttasi yhtenä kokonaisuutena. Soita 0200 2121 (pvm/mpm) ma pe klo 8 18 ja varaa aika tapaamiseen. nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi

8 TALOUDEN TEKIJÄT ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT TORSTAINA 17.2.2011 D PAREMMAN PAL Paremmasta palveluosaamisesta seudullista kilpailuetua Palvelut, tieto, innovaatio ja niiden muotoilu ratkaisevat yhä useammin liiketoiminnan menestyksen niin yrityksille, kunnille kuin alueillekin. Persoonallinen erottautuminen kilpailijoista on tärkeää, eikä se juuri palveluliiketoiminnassa ole kovinkaan helppoa, siksi haluamme tehdä innovatiivisia ja analyyttisiä ratkaisuja Mikkelin seudun kehitysyhtiön, Miset Oy:n toimitusjohtaja Kyösti Ylijoki avaa Mikkelin seudun elinkeinostrategiaa. Taloudentekijät, Mikkeli ARTO TOLVANEN Teksti ja kuvat Me olemme jo vieneet läpi palvelurakenneuudistuksen siltä osin, että olemme tuoneet yrittäjäkumppanit julkisten palvelujen rinnalle, sekä aloittaneet alueen palveluosaamisen kehittämisen kaikilla sektoreilla. Mikkelin seudulla eräänä pääavaajana on toiminut myös sosiaali- ja terveyspuoli, jossa hyödynnetyt palveluinnovaatiot ja palvelusetelit on otettu hyvin vastaan, Kyösti Ylijoki valottaa. Kehitettävää vielä riittää, sillä tavoitteenamme on mm. sähköinen palveluseteli ja selkeät alueelliset kilpailuedut juuri palvelusektorilla. Lisäksi olemme päättäneet tuottaa julkisesti sellaisia palveluita, joihin yksityistä tarjontaa ei vielä ole. Tavoitteenamme on siirtää nuo palvelut takaisin yrityspuolelle heti käynnistysvaiheen jälkeen, Ylijoki suunnittelee. Palvelumittaritutkimus antoi perustaa strategiavalinnoille Miset Oy:n toimitusjohtaja Kyösti Ylijoki (vas.) ja Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitunen ovat yhteistuumin luoneet kaupungille uutta palvelustrategiaa. Palveluliiketoimintaa on johdettava kaupungin omiin vahvuuksiin perustuen. Toimintalinjausten perustaksi, asiakastiedon ymmärtämiseksi ja palveluliiketoiminnan jalostamiseksi toteutimme Mikkelin seudulla palvelumittari-tutkimuksen vuoden 2009 syksyllä, Ylijoki kertoo. Koska haluamme olla paremman palvelun seutu, kiinnosti tutkimustulosten kaupunkien välinen vertailu meitä erityisesti, toimitusjohtaja jatkaa. Toteutettu palvelumittaritutkimus osoittikin, että Mikkeli selviytyi kaupunkien välisessä vertailussa varsin hyvin, tietyillä aloilla, kuten esimerkiksi rautakaupassa, jopa loistavasti. Strategian kehitystyössä meillä Mikkelissä ovat toimineet yhteistyökumppaneina mm. Yrittäjät, Etelä-Savon ammattiopisto ja Mikke ry. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa valmiiksi työstetty ja 3 vuotta eteenpäin luotaava seutustrategia sai erääksi pääteemakseen juuri palvelut. Kärkitavoitteina meillä on saada Mikkelin seudulle valtakunnan tason palveluliiketoimintayrityksiä ja kasvattaa tehokkaasti business to business -palveluliiketoimintaa, seudullisen kehitysyhtiön päästrategi kertoo. Päätimme myös panostaa ensimmäisenä palveluosaamiseen. Julkiselle puolelle, yrityksille ja yksityishenkilöille kasattiin saman sateenvarjon alle kattava asiakaspalvelun koulutuskokonaisuus, Paremman Palvelun Osaaja. Samalla käynnistimme myös palvelujen laajamittainen tuotteistaminen. Palvelujen kehittämisen koulutusorganisaationa toimii ESEDU, joka sijoittaa jatkossa Paremman palvelun palvelukoulutuksen myös kaikkiin keskiasteen koulutusohjelmiinsa, Kyösti Ylijoki valaisee. Uusimme palvelumittaritutkimuksen jälleen vuonna 2012 ja katsomme mielenkiinnolla kuinka hyvin olemme asettamamme tavoitteet saavuttaneet, Ylijoki seuraa strategian toteutuksen askeleita. Laadukkaampia Paremman Palvelun Osaajia Mikkeliin Paremman Palvelun Osaaja -koulutus sisältää monipuolista ja monitasoista palvelukoulutusta, Etelä-Savon ammattiopiston yritysasiamies Teija Pylkkänen kertoo. Käytämme koulutuksessa draamankin keinoja ja ajatusten sekä keskustelujen herättelijöinä ulkopuolisia luennoitsijoita. Korostamme, että perusasiakaspalvelu ei riitä vaan asiakas on osattava yllättää odotuksia paremmalla palvelulla. Muuten koulutuskokonaisuuden sisältö on palveluprosessin läpikäymistä, toki tuoreella ja keskustelevilla menetelmillä, Pylkkänen jatkaa. Olimme ESEDUssa miettineet jo ennen seudun strategiapäätöksiä palvelun koulutuskokonaisuutta ja kun Mikkelin seudulle muodostui luonnollinen yhteistyökuvio, on toteutus ollut palkitsevaa. Osapuolet kuten esimerkiksi yritykset ja julkishallinto, ovat olleet innokkaasti mukana. Lisäksi Palvelustrategiatavoitteiden kirjaaminen alueen elinkeinostrategiaan oli mielestämme erittäin tärkeää, Teija Pylkkänen painottaa. Kyösti Ylijoki uskoo, että koulutuksen ja osaamisen kehittymisen myötä Mikkeliin voidaan avata uusia palvelun tavoiteohjelmia, joita muuttuvassa yhteiskunnassamme tarvitaan. Mainittakoon esimerkkinä iäkkään asiakkaan kohtaaminen asiakaspalvelutilanteessa, hän erittelee. Asiakkaan ikä vaatii palvelulta usein muotoilua. Asiakas on osattava kohdata oikein erilailla eri elämänvaiheissa, mikä asettaa onnistuneelle palvelulle isot vaatimukset. Valtakunnallista julkisuutta herättänyt, monimuotoinen koulutus sisältääkin sekä henkilökohtaisia, yrityskohtaisia että yhteistyötavoitteita. Vuoden 2012 Palvelumittari-tutkimuksen yhteydessä uusimme myös eri toimijoille suunnatun, palvelukilpailun, Kyösti päättää.

TORSTAINA 17.2.2011 ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT TALOUDEN TEKIJÄT 9 PROFIILI VELUN MIKKELI Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitunen Ihmisen kokoista kehitystyötä yritys- tutkimus- ja innovaatiotoiminta valtakunnantason edelläkävijäksi vuoteen 2020 mennessä. Muistamme taksien kyljistä kampanjan: Parempaa palvelua olisit saanut Mikkelissä. Ja Mikkelissä palvelun ympärille onkin kokoontunut mietiskelemään koko joukko Mikkelin alueen avaintekijöitä ja toteutuksen etunenässä häärivät Mikkelin seudun kehitysyhtiö Miset Oy ja Etelä-Savon ammattiopisto. Palvelupassi on jatkoa palvelukampanjalle ja Mikkelin alueella erityinen asiakaspalvelukoulutuksen perusta on koottu nyt saman sateenvarjon alle. Paremman palvelun takeena on mm. palvelupassin suorittaminen ja ylläpito. Kaupunki kouluttaa omaa henkilöstöään palveluosaamiseen ja käyttäjälähtöisyyteen myös muilla laajoilla valmennusohjelmilla. Piste tulevaisuuden Mikkelin iin päälle Matkailu on intohimo, vaikka se busineksenä on tällä pääomavyöhykkeillä yksi haastavimmista. Se kiehtoo ja vangitsee, tekee jokaisesta kokijastaan asiantuntijan. Mikkelin kaupungin kehitysjohtajana kolmatta vuotta kaupungin elinkeinoelämää designaavan Soile Kuitusen ideologiat ja matkailun kehittämisen ajatusmaailma on helppo ostaa hengeltään arvokkaan Raatihuoneenkadun työhuoneen retroilmapiirissä. Taloudentekijät, Mikkeli ARTO TOLVANEN Teksti ja kuvat Soile Kuitusen henkilökohtainen elämänkaari paluumuuttajana istuu myös yhtä kotoisasti päämajakaupungin vai pitäisikö sanoa digitoinnin ja sähköisen muistikapasiteetin päämajan elinvoima- ja kilpailustrategiaan. Mikkelissä osaamispolitiikka tahdittaa ja on olennainen osa elinkeinopolitiikkaa, vaikkei Mikkeli pääsekään paistattelemaan kokeneempien yliopistokaupunkien yksityisten pääomasijoitusten nosteessa. Muut vahvat osaajainstanssit tukevat ansiokkaasti maakuntafiliaaleja ja ovat osa Mikkeliläisen elinkeinoelämän identiteettiä. Rohkeampia avauksia elinvoimaisuuden kehittämiseksi Mikkelin sähköisen asioinnin ja digitoinnin keskittymä on Mikkelin kilpailukyvyn kärkiteemoja, ja sellaisenaan pisimmälle jalostunut. Jos kuntien keskusarkisto SARKK saadaan Mikkeliin, toisi se keskittymälle huiman nosteen. Ja jos Heurekan Mikkelin toimipisteen ansaintalogiikka saadaan muovattua kehitysyhtiössä ideaaliseksi, on toinen rohkean ajattelun merkkipaalu saanut starttipainikkeensa. Kaupungin ja seudun rooli ei ole yksin edistää innovaatiotoimintaa vaan luoda edellytyksiä elinkeinoelämälle ja yritysten uudistumiselle, Soile painottaa. Tärkeää on antaa vauhtia rohkeille avauksille ja uudenlaiselle ajattelulle. Tarvitsisimme Mikkelin seudulle ja miksei koko Etelä-Savoonkin elinkeino- ja innovaatiorahaston, joka pystyisi olemaan mukana strategisten painoalueiden kasvuyritysten kehityskumppanina ja joka nostaisi innovaatioiden tavoittelun yhdeksi painopisteeksi, kehitysjohtaja painottaa. Korkea laatu, design, käyttäjäja asiakaslähtöisyys, ekologisuus Design Mikkeli ovat kaikki kehitysjohtajan mielissä ja tavoitteissa mukana. Palvelupassi avaa ovea parempaan palveluun Elinvoiman kehittäminen modernin palvelun kasvukeskukseksi Saimaan rannalla, kuten Mikkelin visio on kirjattu, saa potkua ympäristöosaamisen, energiatehokkuuden ja turvallisuuden kärkialoihinsa nimenomaan käyttäjälähtöisyyden ja palveluosaamisen lähtökohdista. Ideana on kehittää kärkialojen Kaupunkistrategian mukaisesti Mikkelille rakennetaan tehokas ja vetovoimainen ydin kauppakeskuksineen ja toriparkkeineen. Kauppakeskus Akseli on jo keritty valita vuoden kauppakeskukseksi Suomessa. Luontoa lähellä oleva ihmisen kokoinen moderni palvelukaupunki tarvitsee ytimeensä myös hieman ennakkoluulottomamman palvelupisteen. Info, työnimeltään Piste, ei erittele matkailijoita ja kaupunkilaisia vaan tavoitteena on, että Pikkutorin Piste palvelee ennakkoluulottomasti molempia kohderyhmiä. Aika näyttää mitä kaikkia palveluita Pisteeseen keskittyy. Kehitysjohtaja Kuitusen hymyssä ja ideologioissa on jotain maagisen tarttuvaa. Siivittävätkö ne Mikkelin kaupunkia, seutua ja sen elinkeinoelämää menestyksen nosteeseen, sen saamme nähdä jo ennen vuotta 2020. PROFIILI Soile Kuitunen, 40 Perhe: aviomies ja 6-vuotias tytär Asuu: puutalossa Mikkelissä Lempikirjalijat: Milan Kundera, Anna Kortelainen, Raymond Carver, Anna-Liisa Härkönen Intohimot: hyvä lähiruoka, murtsikka, pitkät kävelyt ystävien kanssa, lukeminen, kahvilat ja teehuoneet Auto: Mercedes-Benz

10 TALOUDEN TEKIJÄT ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT TORSTAINA 17.2.2011 YRITTÄJÄ, KUULUTKO TyEL:IIN VAI YEL:IIN? YEL lakimuutos tuli voimaan yrittäjämääritelmään 01.01.2011 Yrittäjämääritelmä muuttui 01.01.2011 Yrittäjänä pidetään 01.01.2011 alkaen: osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevää osakasta, joka omistaa yksin yli 30 % yhtiön osakkeista tai hänellä on yksin yli 30 % yhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvan ulkopuolelle ovat aikaisemmin jääneet esimerkiksi sellaiset henkilöt, jotka ovat kahdestaan tai kolmestaan omistaneet yrityksen yhtä suurin omistusosuuksin, eivätkä ole työstään nostaneet palkkaa. Siis mm. yli 30 %:n osakas osingonsaajana kuuluu nyt YEL:n piiriin ja voi myönteisesti vaikuttaa omaan eläketurvaansa. Yrittäjäksi katsotaan myös edelleen: Osakeyhtiön osakas, joka työskentelee yhtiössä johtavassa asemassa ja omistaa yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 % yhtiön osakkeista tai hänellä on yksin tai yhdessä perheenjäsenten kanssa yli 50 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Johtava asema ja perheenjäsenyys käytännössä: Johtavalla asemalla tarkoitetaan: - toimitusjohtajaa - hallituksen jäsentä tai - muuta vastaavaa asemaa tai tosiasiallista määräämisvaltaa osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä. Perheenjäsenellä tarkoitetaan osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä johtavassa asemassa työskentelevän henkilön - aviopuolisoa - rekisteröidyn parisuhteen puolisoa - samassa taloudessa asuvaa avopuolisoa sekä perheenjäsentä suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa. Omistusosuutta laskettaessa huomioidaan myös välillinen, toisten yhteisöjen tai yhtymien kautta tapahtuva omistaminen. Lain voimaantulo vuoden 2011 alusta: Sellaisten henkilöiden, jotka omistavat yli 30 % yrityksen osakkeista tai äänimäärästä ja työskentelevät kyseisessä yrityksessä, on otettava YEL-vakuutus 01.01.2011 alkaen, mikäli heitä ei ole TyEL-vakuutettu kyseisestä työstä. Vakuutus voidaan ottaa takautuvasti ilman laiminlyöntikorotusta 30.06.2011 saakka. Jos kyseinen työntekijä on jo TyEL-vakuutettu tästä työstä siirtymäaikaa on 01.01.2014 saakka YEL-vakuutus on tehtävä viimeistään 30.06.2014! Henkilö ei voi olla samanaikaisesti kahden eri eläkelain mukaan vakuutettu samasta työstä. Uuden lain vaikutukset: Ja muista: Vuoden 2014 alkuun mennessä vakuutettuja arvioidaan siirrettävän TyEL:stä YEL:iin 10.000. Työntekijän eläke kertyy vuosityöansiosta, mutta yrittäjän eläke kertyy ja muun sosiaaliturvan perusteena on aina yrittäjän työtulo. Uusi YEL-vakuutettu yrittäjä saa 25 %:n alennuksen 48 kk ajan eläkemaksuista. Pidä työtulosi vähintään nykytasolla (voit itse määritellä) Muista, ettei tämä lakimuutos koske tapaturmavakuuttamista, joten muista hoitaa myös se samalla, kun siirryt YEL:iin. Vaikka eläkkeistä puhutaan yhä kaukaisempana tapahtumana, se tapahtuma kuitenkin lähenee. Tarkkaile omaa eläketurvaasi. Sijoita itseesi ja muista: On olemassa myös erilaisia vapaaehtoisia eläkeratkaisuja! JUVA Audace Oy 015 452600 Juvan Tili Oy 015 228820 Tili- ja isännöintitoimisto Paula Vuorinen Oy 010 5482670 KERIMÄKI Laskenta-Laitinen Oy Keritilit 015 541392 PUNKAHARJU Yrityshuollon Punkaharjun Tilitoimisto Oy 010 5482672 PUUMALA Juvan Tili Oy 0440 630821 Puumalan Tili- ja Kiinteistöpalvelu Ky 015 4681608 LUE ILMAINEN OPAS TALOUSPALVELUN OSTAJALLE taloushallintoliitto.fi MIKKELI Laskentamaa Oy 015 228585 Mikkelin Tilikeskus Oy 015 7600760 Mikkelin Tilitoimisto Oy 015 3370200 Pretax Tulospalvelu Oy 020 7442640 TietoAkseli Oy 010 3472800 Tilisavotta Ky 015 4150999 Tilitoimisto O. Tarkiainen Ky 015 214581 Visma Services Teemuaho Oy 029 0030315 RAIKUU Tilitoimisto Katja Makkonen 040 8271473 RANTASALMI Tilitoimisto Tuija Pylkkänen 015 643186 RISTIINA Saimaan Tilitalo Oy 015 3373550 MÄNTYHARJU Tilipalvelu Venemies Ky 044 3061839 Tilituuma 015 683444 PIEKSÄMÄKI Laskentasolmu Ky 020 7981400 Savon Tilitieto Oy 0440 377500 Tiliarja Oy 010 6666432 SAVONLINNA Laskenta-Laitinen Oy 015 533010 Laskentakonsultit Oy 015 7362200 Mediatili Oy 044 5755820 PM-Laskenta Oy 015 515491 Savonlinnan Tilikeskus Oy 015 515175 TSP Tieto Oy 015 7372200 Yritysterapia Oy 015 514075 Yritystoiminnan Ratkaisijat Oy 015 5550250

TORSTAINA 17.2.2011 ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT TALOUDEN TEKIJÄT 11 Yrittäjien laivaseminaari ideoi kehittämistoimia Työurien pituuden lisääminen ja työvoiman saatavuuden turvaaminen, yrittäjien edunvalvonta, yrittäjäjärjestön panostaminen jäsenpysyvyyteen, nuorien yrittäjien huomioiminen sekä kuntien ja yrittäjien väliset asiat nousivat keskeisenä esille Yrittäjien laivaseminaarissa 6. 8.2., Helsingistä Tukholmaan ja takaisin. Etelä-Savon yrittäjien varapuheenjohtaja Jaana Leskisen keskusteluissa valtionvarainministeri Jyrki Kataisen ja Suomen yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesosen kanssa nousi esille yritysvaikutusten arvioinnin ja kuntavaikuttamisen tärkeys. kruunupuisto.fi Taloudentekijät HEIMO TURUNEN Kuva: Mirja Hämäläinen Tapahtumaan osallistui reilut 450 henkilöä paikallisyhdistyksistä, alue- ja toimialajärjestöistä, Suomen Yrittäjistä ja yhteistyökumppanien edustajia. Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemen juontamassa Yrittäjyys kantaa Suomea -puoluevaikuttajien paneelissa olivat mukana pääministeri Mari Kiviniemi, valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner. Yrittäjiä kiinnosti yritysja osinkoverotus, jossa Katainen piti hyvänä laajaa veropohjaa. Hän kertoi Kokoomuksen tavoittelevan 29.1 julkistetun kannanoton mukaan yhtiöverotushyvitysjärjestelmän palauttamista, jonka Kiviniemi tyrmäsi. Panelistit kertoivat, että Keskustan ja Kokoomuksen verolinjausten avaukset julkistetaan lähiviikkojen aikana. Jungner sanoi kannattavansa Suomen Yrittäjien ehdotusta siitä, että uuden työntekijän koeaikaa nostettaisiin nykyisestä neljästä kuukaudesta. Valtion talouden kunnossapitämiseksi Kiviniemellä oli keinoina julkisen talouden menojen kasvuvauhdin pysäyttäminen, maltilliset palkkaratkaisut, Suomen velkaantumisen pysäyttäminen, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja kuntaliitoksiakin on vielä Kiviniemen mukaan tulossa. Kataisen mukaan Suomi on saatava maaksi, jossa kannattaa investoida ja työllistää. Valtio on elvyttänyt voimakkaasti, mutta se on johtanut valtion velan huomattavaan kasvamiseen. Myönteistä palautetta edunvalvonnasta ja naisyrittäjiä jäseniksi Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna kertoi saaneensa myönteistä palautetta yrittäjäjärjestön toteuttamasta edunvalvontatyöstä. Monilla pienyrittäjillä on ollut huoli alv:n korotuksesta, joka työvoimavaltaisille yrityksille olisi vaikea pala niellä. Aktiivinen toiminta tuo yrittäjät yhteen, totesi puheenjohtaja ja mainitsi esimerkkinä Keski- Suomen yrittäjäjuhlan, jossa oli 1300 osallistujaa. Hän myös sanoi havainneensa, että tilaisuuksien osallistujissa on ollut paljon nuoria yrittäjiä. Järjestöpäällikkö Petri Rajaniemi selvitti Suomen Yrittäjien kehittämisohjelmaa Yrittäjyys mihin suuntaan. Rajaniemen selvitysten mukaan yrittäjyys kiinnostaa nykyisin korkeakoulutettuja nuoria naisia, jotka aikaisemmin ovat olleet yrittäjyydestä vähiten kiinnostuneiden joukkoa. Eväitä kansantulon ja työllisyyden nostamiseen Työn verotusta tulee alentaa ja työhön liittymättömiä veroja sekä kiinteistöveroa kiristää. Eläkeiän nostaminen on tärkeää, työttömyysturvan tasoa ja kestoa on tarkasteltava kriittisesti, ammatillista ja alueellista liikkuvuutta on lisättävä, työnvälitystä tehostettava ja työperäistä maahanmuuttoa edistettävä. Monet näistä päätöksistä ovat ikäviä ja vaikeita toteuttaa ja koskaan niillä ei tunnu olevan oikea aika. Edellä mainitut asiat tulisikin ottaa poliittisiksi ohjelmiksi, Ruotsin valtiovarainministeriön suhdanneinstituutin tutkija Juhana Vartiainen opasti luennossaan. Myös yritysvaikutusten arviointi on välttämätön kuntien päätöksenteossa, totesi elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen Suomen Yrittäjistä. Suurimmalla osalla kunnissa tehtävistä päätöksistä on vaikutuksia myös yritysten toimintaedellytyksiin. Vaikutusarvioinnit ovat edellytys tulokselliselle politiikalle, mainitsi Janne Pesonen. Kuntoutus- ja hyvinvointikeskus Kruunupuisto Punkaharjulla on erinomainen paikka vaihtaa vapaalle, hoitaa kuntoa tai viettää kunnon loma. Tervetuloa viihtymään Kruunupuistoon! Kuntoloma Harjulla, 5 vrk tarjous voimassa 1.1.-18.6.2011 (ei pääsiäisenä) ja 1.8.-18.12.2011 Kuntoloma sisältää majoituksen hotellissamme 2hh täysihoidon kolme puolihierontaa liikuntaryhmän päivittäin fysioterapeutin alkutapaamisen alk.449 /hlö/2hh (norm. 495 ) Varaukset ja lisätiedot myyntipalvelustamme puh. (015) 775 091, s-posti: myyntipalvelu@kruunupuisto.fi Kysy myös tarjousta avustettaville! Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. (015) 775 091, www.kruunupuisto.fi

12 TALOUDEN TEKIJÄT ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT TORSTAINA 17.2.2011 E Veneala pyrkii plaaniin Vene 2011-messut Helsingin messukeskusksessa keräsivät jo ensimmäisenä viikonloppuna yli 20 000 kävijää. Taantumasta kuoriutunut ja uudistunut veneteollisuus on esitellyt kevään venemessuilla ympäri Eurooppaa joukon mielenkiintoisia uutuuksia. Dusseldorfin venemessuilla esiteltiin jopa 12,5 tonnia painava plaanaava teräsvene. Osa jopa perinteisistä norjalaisistakin venevalmistajista on siirtänyt tai siirtämässä tuotantoaan Kiinaan, josta on odotettavissa kokonaan uudenlaista mallistoa. Parhaillaan meneillään olevilla Vene 2011 messuilla Helsingissä on esillä jo melko kehittynyt joukko hybridi- ja aurinkopaneeliveneitä sekä edustava joukko retrohenkisiä puuveneitä. Myös veneiden palveluliiketoiminnan puolella on esillä uutuuksia, joista savonlinnalainen Saimaa Boating Oy esittelee messuilla maan kattavimman veneosakemallistonsa. Taloudentekijät, Helsinki KRISTIINA TOLVANEN Teksti ja kuvat Investointeja venepalveluihin Saimaalla Pöntinen Group rakentaa Mikkelin Pursialaan näyttävän venepalvelukokonaisuuden. Myös muualla Saimaan alueella kehitetään veneilijöiden palveluja. Vuoden vierasvenesatamaksi valittu Saimaa Holidayn Oravin toimipiste resursoi lisää palveluihinsa kuuman veneilykesän innoittamana. Myös Punkaharjun Tuunaansaaressa veneilijöiden palvelut lisääntyvät kun Harjun Portin veneilypalvelupisteen lisäksi Punkaharjun Lomakeskus avaa ensi Juhannukseksi uuden rantaravintolan saunapalveluineen ja laitureineen. Myös veneilytarjonta lisääntyy. Savonlinnassa Saimaa Boating tarjoaa matkaveneitä ja mm. hollantilaisia teräsristeilijöitä myyntiin sekä vuokralle. Veneistä voi myös ostaa osakkeen, jolla omistaja veneilee kaksi viikkoa Saimaalla joka kesä. Veneosake on huoletonta veneilyä, koska osakas voi keskittyä veneilyyn palveluyhtiön hoitaessa kaikki veneen huoltoon, ylläpitoon ja talvisäilytykseen liittyvät palvelut. Venevalmistajien ja alihankkijoiden näkymät positiivisia Savonlinnalaisen venevalmistajan Esmarin Composites Oy on Vene 2011 messuilla tavalla tai toisella mukana 11 eri venemallilla, 4 eri osastolla. Toimitusjohtaja Esa Tynkkynen luonnehtii näkymiä yleensä ja kokemuksia Vene-messuilta positiivisiksi. Olemme nyt tuotannossa 80 % alan huippuvuosista. Kevät näyttää lopullisesti sitten alan kehityssuunnan, hän toteaa. Suuret valmistajat, kuten Bella Boats kertovat, että vienti on lähtenyt isojen veneiden osalta vetämään erityisesti Ruotsiin, mutta myös Venäjälle. Esmarin valmistaa nykyisin SeaStarmerkkisiä veneitä Terhitecille sekä Buster ja Drive-veneiden malleja Fiskarsille. Meille tärkeää on tuotekehitysyhteistyö Fiskarsin kanssa, Esa Tynkkynen toteaa. Olemme mukana mm. valmistussuunnittelussa, jolloin mietimme, kuinka kukin venemalli on järkevin suunnitella valmistuksen kannalta. Odotamme paljon myös Fiskarsin uudelta Drive-mallistolta, jonka persoonallinen muotoilu ja modernit ratkaisut herättivät kiinnostusta messuilla, Tynkkynen iloitsee. Alumiinin ja lasikuidun yhdistämisellä saavutetaan monenlaisia etuja ja lisätään vapaa-ajan veneiden käytettävyyttä oleellisesti. Vastaavanlaisen paketin toteutamme myös tuotannossamme olevaan Buster XXL Cabin venemalliin, jonka varustelemme myös kauppiasvalmiiksi asti, Tynkkynen kertoo. Messuilla esittelee tuotantoaan myös Savonlinnalainen Ykköskaide Oy, joka toimittaa veneisiin alihankkijana rosterikaiteita ja myy uistelutarvikkeita ja varusteita. Pienenä valmistajana olemme joustavia ja pystymme huomioimaan yksilölliset tarpeet, toimitusjohtaja Olli Kankkunen esittelee. Uisteluharrastus on Suomessa laajaa ja harrastajat arvostavat kunnon varusteita, hän toteaa. Venemessujen virallinen hanuristi Kotkan Kalle ja Savonlinnan seudun kuntayhtymän esittelijä Jukka Hämäläinen ovat molemmat kokeneita venemessukävijöitä. Princess-veneet olivat monen pojan unelmien kohteena.

TORSTAINA 17.2.2011 ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT TALOUDEN TEKIJÄT 13 Something to count on Ensure a safe landing. Target an international career in the field of modern technology. Trust ANDRITZ with your career decision. As a strong employer, we appreciate commitment, expertise and foresight. ANDRITZ has earned its place as a valued international employer with excellent opportunities in the field of high technology. We aim at lasting, reliable solutions that carry far into the future. Saimaa Boating Oy:n toimitusjohtaja Olli Österlund oli venemessuilla esittelemässä uutta hollantilaista teräsristeilijää. www.andritz.com We accept the challenge!

14 TALOUDEN TEKIJÄT ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT TORSTAINA 17.2.2011 NÄKÖKULMA Bioetanolitehdas olisi saatava aluilleen ja alueelle: Punkaharjulla erinomainen ekosysteemi bioetanolituotannolle Suomi panostaa biopohjaisten polttoaineiden tuotannon lisäämiseen. Oma tuotanto on välttämätöntä, jotta emme olisi riippuvaisia pelkästään tuonnista. Tällä hetkellä viemme viljaa ja tuomme etanolia ja valkuaisainerehua. Viljasta saatava ja etanolista maksettava hinta vaikuttavat toiminnan kannattavuuteen. Taloudentekijät MARJUKKA AARNIO Suomessa on vahva osaaminen ja tahto biopolttoaineiden käytön kasvattamiseksi. EU on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2011 kaikilla Suomen jakeluasemilla tulee olla tarjolla 10 prosenttia etanolia sisältävää E10-seosta, jota voidaan käyttää ongelmitta nykyisessä autokannassa. simmäisenä bioetanolin teollisen mittakaavan tuottajana Suomessa. SBe:n tavoitteena on olla alan edelläkävijä Suomessa vuoteen 2013 mennessä ja yhtiöllä on merkittävä kasvupotentiaali Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä. Bioetanolin valmistusta tukevat monet globaalit trendit sekä kasvava poliittinen ja kaupallinen paine tulevaisuuden energiasaannin turvaamiseksi ja maataloustuotteiden jalostusarvon nostamiseksi. Jatkuvasti kasvava energiankulutus, ilmaston lämpenemisen ja ympäristötietoisuuden lisääntymisen myötä kasvava vaihtoehtoisten (ei-fossiilisten) polttoaineiden kysyntä, fossiilisten polttoaineiden loppuminen ja huoli öljyn hinnan noususta pakottavat uusien vaihtoehtojen etsimiseen. Olemassa olevat ja ennustetut öljyvarat riittävät nykykäsityksen mukaan enää runsaaksi 40 vuodeksi. Bioetanolia tuotetaan ensisijaisesti Suomen markkinoille EU-direktiivin määrittämän biopolttoaineen käyttövelvoitteen synnyttämän kysynnän tyydyttämiseksi. Oman etanolituotannon käynnistäminen luo uusia työpaikkoja, parantaa Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta ja on hiilidioksiditaseeltaan selvästi tuontietanolia pa- on suuri merkitys yhtiön kilpailukykyyn, erityisesti Suomessa. Biopolttoaineiden markkina on käynnistetty EU-tason poliittisin päätöksin, markkinoiden kokoon ja kehitykseen voi sisältyä poliittisia riskejä. Esimerkiksi biopolttoaineidenverotus sekä puuraaka-aineen käyttö energiaksi vaikuttavat yhtiön menestykseen tulevaisuudessa. Entä puntarin toinen puoli - ne mahdollisuudet voidaanko pitkään valmisteltu ja tutkittu tuhannen taalan paikka jättää käyttämättä? Ei missään tapauksessa. Bioenergialaitoksen suorat kunnallis- ja yhteisöverotulot ovat noin 4,3 miljoonaa euroa vuosina 2013-2017. SBe:n bioenergialaitoksen raaka-ainekäytön tulot Savonlinnan talousalueelle ovat yhteensä noin 46 miljoonaa euroa vuodessa kerrannaisvaikutusten kautta syntyvien merkittävien lisätulojen lisäksi. Hankkeen työllisyysvaikutukset ovat mittavat. SBe:n bioenergialaitoksen suora työllistävä vaikutus huomioiden raaka-aine- ja lämmöntuotanto on 370 henkilötyövuotta ja välilliset työllisyysvaikutukset 180 henkilötyövuotta. Yhteensä hankkeessa on kyse noin 500 työpaikasta. Seutujohtaja Marjukka Aarnio analysoi bioetanolitehtaan menestymismahdollisuuksia. KAUNEUS- JA TERVEYSPALVELUT Toiminnan menestyksellinen käynnistäminen edellyttää tietotaitoa sekä raaka-ainetuotantoa, kuljetuslogistiikkaa ja sivutuotteena syntyvän rehun käyttöketjua tuotantolaitoksen lähelle. Alueen kaavoitus ja käyttöluvat tulee olla päätetty ja kunnossa, ympäristövaikutukset selvitetty ja ennakoitu. Ja ne on Punkaharjulla kaikki valmiina. Suomen Bioetanoli Oy (SBe) on vuonna 2005 perustettu yhtiö, jonka tavoitteena on valmistaa liikennepolttoaineeksi käytettävää biomassaetanolia Punkaharjulle rakennettavassa tuotantolaitoksessa. Tuotantolaitoksen suunniteltu vuosituotanto on 82 500 000 litraa etanolia kapasiteetti vastaa 50 prosenttia Suomen liikennepolttoaine-etanolin vuotuisesta tarpeesta laitoksen valmistuessa vuonna 2013. Tehtyjen selvitysten perusteella biomassaetanolin tuotanto Punkaharjun tuotantoyksikössä on teknisesti korkealaatuista ja taloudellisesti kannattavaa. Suomen Bioetanoli Oy:n tavoitteena on olla Suomen johtava liikennebioetanolintuottaja Yhtiö uskoo saavansa merkittävää kilpailuetua asemastaan en- rempi vaihtoehto. Lisäksi etanolitehdas takaa merkittävän viljan kysynnän Itä-Suomen maataloudelle, edistää maaseudun alueellista elinvoimaisuutta ja poistaa viljan viennin tarvetta. Isoihin pioneerihankkeisiin sisältyy toki aina riskejä, jotka on tutkittava, tiedostettava ja punnittava. On mahdollista, että suunniteltu investointi maksaa toteutuessaan huomattavasti enemmän tai että käyttöönotto kestää oleellisesti odotettua kauemmin. Voimakas kilpailu ja alan ylikapasiteetti voivat vaikuttaa yhtiön markkinaosuuksiin ja hinnoitteluun Energiapolitiikalla Etanolitehtaan kokonaisinvestointi on 100 M, josta lainarahoituksen osuus on 55 M. Valtion energiatukipaketissa biopohjaisiin liikennepolttoaineisiin on varattu 18 M :n investointituki. Hankkeen omarahoitusosuuden kattamiseksi tarvitaan 25 M :n riskipääoma, josta seudun kuntien vastuulle on allokoitu 10 M :a sijoitusyhtiön välityksellä. Henkilökohtaisesti toivon ja luotan, että voin tankata puhtaammin ja kestävämmin Punkaharjun vihreällä kullalla - bioetanolilla jo vuonna 2013. Hyvinvointi- ja hemmotteluhoidot Hieronnat Jalkojen hoito Intialainen päähieronta Kuumakiviterapia Vyöhyketerapia Hyvän olon hoidot Terveystuotteiden myynti Hoitovaraukset Maanantaista perjantaihin, puh. (015) 537 823, LPG-hoidot Selluliitin poisto Kiinteytyshoidot Urheilijoiden lihashuolto Turvotuksen poisto Kivun ehkäisy Paranemisen edistäminen kirurgisten toimenpiteiden jälkeen Ihonhoito Muista Hyvän olon lahjakortit! Soita ja nouda vastaanotostamme (015) 537 823. Työhyvinvointipalvelut Kuntoremontit Liikuntaryhmät Kuntosali Vesivoimistelu Yritysvalmennus Fysioterapia Magneetti- ja elektrolyyttihoidot Testaukset Kuntotestaukset Indody-kehonkoostumus mittaukset Kehon ikämittaukset BEWELL CASINO Kylpylaitoksentie 7 57130 Savonlinna (015) 537 823 www.bewellcasino.fi

TORSTAINA 17.2.2011 ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT TALOUDEN TEKIJÄT 15 JÄSENpalvelut www.yrittajat.fi/etelasavo Patteristonkatu 2 C (Mikpoli, 2 krs.) 50100 Mikkeli Fax: (015) 7600 950 Puheenjohtaja Heikki Tynkkynen Puh. 0500 151 164 E-mail. heikki.tynkkynen@pvloy.fi Toimitusjohtaja Mirja Haavikko Puh. 0500 651 310 E.mail. mirja.haavikko@yrittajat.fi Järjestösihteeri Mirja Hämäläinen Puh. 0500 651 311 E.mail. mirja.hamalainen@yrittajat.fi Paikallisyhdistysten puheenjohtajat 2011 YrittäjYYs on minulle elämäntapa. Näytä olevasi jäsen! Enonkosken Yrittäjät Puheenjohtaja Kirsti Eronen p. 0500 601 699 www.yrittajat.fi/enonkoski Haukivuoren Yrittäjät Puheenjohtaja Hannu Kohvakka (015) 669 868, 0400 909716 www.yrittajat.fi/haukivuori Heinäveden Yrittäjät Puheenjohtaja Isä Andreas p. 040 588 9271 heinaveden@yrittajat.fi Hirvensalmen Yrittäjät Puheenjohtaja Markku Kivisaari p.(015)652 601, 0400 474 579 hirvensalmen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/hirvensalmi Joroisten Yrittäjät Puheenjohtaja Topias Haapanen p. 040 757 6440 joroisten@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/joroinen Juvan Yrittäjät Puheenjohtaja Riitta Rimmi p. 040 772 8832 juvan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/juva Jäppilän Yrittäjät Puheenjohtaja Sirpa Ylönen p. (015) 610 347, 040 510 6022 jappilan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/jappila Kangasniemen Yrittäjät Puheenjohtaja Matti Tulla p. 0400 655 692 kangasniemen@yrittajat.fi www.kangasniemenyrittajat.info Kerimäen Yrittäjät Puheenjohtaja Jukka Suomalainen p. (015) 542 155, 050 563 9235 kerimaen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/kerimaki Mikkelin Seudun Yrittäjät Puheenjohtaja Nina Rasola p. 050 517 0472 mikkelin@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/mikkeli Mäntyharjun Yrittäjät Puheenjohtaja Teemu Punavaara p. 040 572 7986 mantyharjun@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/mantyharju Pertunmaan Yrittäjät Puheenjohtaja Jouko Toivonen p. 0500 602 302 pertunmaan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/pertunmaa Pieksämäen Yrittäjät Puheenjohtaja Jaana Leskinen p. (015) 341 699, 0500 579 509 pieksamaen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/pieksamaki Punkaharjun Yrittäjät Puheenjohtaja Heikki Tynkkynen p. (015) 449 910, 0500 151 164 punkaharjun@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/punkaharju Puumalan Yrittäjät Puheenjohtaja Jaakko Kuntonen P. 040 522 5635 puumalan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/puumala Rantasalmen Yrittäjät Puheenjohtaja Esko Myllys p. 040 057 1900 rantasalmen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/rantasalmi Ristiinan Yrittäjät Puheenjohtaja Hannu Kortelainen p. 045 6758 443 ristiinan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/ristiina Savonlinnan Seudun Yrittäjät Puheenjohtaja Pasi Pekkonen p. 050 546 6940 savonlinnanseudun@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/savonlinna Savonrannan Yrittäjät Puheenjohtaja Juha Voutilainen p. 040 768 2560 savonrannan@yrittajat.fi Sulkavan Yrittäjät Puheenjohtaja Heikki Kolehmainen p. (015) 471 203, 0400 240 380 sulkavan@yrittajat.fi Olen yrittäjäjärjestön jäsen. Mitä enemmän meitä on, sitä vahvempi järjestömme on. liity sinäkin! Teresa De Rita - Cavlek Move Wellness & Dance Center Alueelliset jäsenedut Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys 2011 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille. Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin. ELISA OYJ Alennusta puhumisesta, edut Elisa puheluista, Elisa- Yrittäjä -liittymästä ja Elisa Paketista. Avaus maksutta palveluiden käyttöönotossa. Lisätietoja www.elisa.fi/yedut Tapiola-ryhmä tarjoaa asiantuntijoidensa palvelut Etelä-Savon Yrittäjien ry:n jäsenistön käyttöön. Suomen Yrittäjien kanssa kehitetty yrittäjien henkilöturva on kehitetty niin, että se voidaan räätälöidä kunkin yrittäjän omiin tarpeisiin sopivaksi. Yrittäjän Omaturvaan kuuluu esimerkiksi laaja henkilökeskeytysvakuutus, joka on erittäin tärkeä, jos vaikka sairastuminen keskeyttää yrittäjän työn. Kysy lisää! Mikkelin toimisto, Maaherrankatu 12, 50100 Mikkeli Alueelliset neuvontapalvelut Fennian eduista jäsenyrittäjille pääset lukemaan lisää osoitteessa www.fennia./suomenyrittajat NEUVONTAA LAKIASIOISSA Asianajotoimisto Kunnas & Ervasti Oy Asianajaja OTL Matti Kunnas ma-pe puh. (015) 365 333 matkapuhelin 0440 656 135 fax (015) 161 694 asianajokunnas@asianajokunnas.fi Asianajotoimisto Arto Tiensuu Asianajaja Arto Tiensuu ma-pe puh. (015) 361 122 matkapuhelin 0500 570 880 fax (015) 162 626 arto.tiensuu@asianajotoimisto. inet.fi Asianajotoimisto Suhonen Oy Asianajajat Tuula ja Antti Suhonen ma-pe puh. (015) 321 540 matkapuhelin 0500 557 205/Tuula, 0500 276 086/Antti fax (015) 150 696 tuula@suhonen.info Asianajotoimisto Päivi Molari Asianajaja, varatuomari Päivi Molari puh. 050 382 9196 fax (015) 515 700 toimisto@paivimolari.fi www.paivimolari.fi NEUVONTAA YRITTÄJÄN SOSIAALITURVA ASIOISSA JA TYÖSUHTEISIIN LIITTYVISSÄ PERUSASIOISSA Audace Oy Lila Lindroos, KTM, KLT, VTS matkapuhelin 050 511 5212 lila.lindroos@audace Asianajotoimisto Laamanni Jukka Huiskonen Ky Asianajaja, laamanni Jukka Huiskonen ma-pe puh. (015) 338 600 matkapuhelin 0440 338 600 fax (015) 338 605 asianajotoimisto.huiskonen@ surffi.fi Svea Perintä Oy jäsenetuja: maksuton neuvontapalvelu vuosisopimus veloituksetta (jäsenetu 110eur) perintätarrat tehostamaan omaa perintää. Svea Rahoitus jäsenetuja: maksuton neuvontapalvelu rahoituspalveluiden vuosisopimuksesta 100 euroa alennusta. Lisätietoja palveluista ja jäseneduista puh. (09) 4242 3080, www.svea. ja myynti@svea. Yhteyshenkilö Anne-Mari Finska puh. (03) 512 4421, anne-mari.nska@svea. Etelä-Savon yrittäjien toimisto esittelyssä NEUVONTAA YRITYSVEROTUKSESTA Mikkelin Tilitoimisto Oy Sinikka Hiidenmaa KTM, KHT puhelin (015) 337 0211 perjantaisin klo 9 14 sinikka.hiidenmaa@mikkelintilitoimisto Tapahtumakalenteri Mirja Haavikko toimitusjohtaja Etelä-Savon Yrittäjät Puh. 0500 651 310 mirja.haavikko@yrittajat.fi Mirja Hämäläinen Järjestösihteeri Etelä-Savon Yrittäjät Puh. 0500 651 311 mirja.hamalainen@yrittajat.fi Päivi Laitinen toimistosihteeri Puh. 0500 651 312 Fax. 015 7600 950 paivi.laitinen@yrittajat.fi Helmikuu 17.2. Taloudentekijät -lehti ilmestyy 21.2. Tietoisku: Vakuutukset, verotus 23.2. Etelä-Savon Yrittäjien hallituksen kokous Maaliskuu 14.3. Tietoisku: Markkinointi 15.3. Yrittäjän iltakoulu 24.3. Etelä-Savon Yrittäjien hallituksen kokous Huhtikuu 11.4. Tietoisku: Yrityksen kotisivut 28.4. Taloudentekijät -lehti ilmestyy Katso tarkemmat tiedot netistä www.yrittajat.fi/etelasavo Harrastukset säännöllistä lenkkeily, sisustamista, mökkeily, lukeminen Perhesuhteet aviomies Hannu, kaksi aikuista lasta Harri ja Hanna Motto Kyl` kaikki järjestyy. Harrastukset Judo, Nuorkauppakamaritoiminta Perhesuhteet Aviomies Motto Jos on asenne paikallaan, niin homma rokkaa! Harrastukset lukeminen (tällä hetkellä Stephen King ja Isaac Asimov), käsityöt, koirien kanssa touhuaminen/ulkoilu Perhesuhteet Avopuoliso Kari ja kaksi chihuahuaa Sissi ja Remu Motto Worrying is like a rocking chair, it gives you something to do, but it doesn t take you anywhere.

16 TALOUDEN TEKIJÄT ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT TORSTAINA 17.2.2011 PK-BAROMETRI Yritysten suhdannenäkymät nousussa Etelä-Savossa Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyössä teettämässä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavassa Pk-yritysbarometrissä tutkittiin pk-yritysten näkymiä koko valtakunnan alueella. Taloudentekijät KRISTIINA TOLVANEN Kevään 2011 Pk-yritysbarometri perustuu valtakunnan tasolla 3900 pk-yrityksen vastauksiin. Etelä-Savon alueella henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat kasvussa verrattuna syksyyn 2010. Koko maan tasolla odotetut henkilöstön muutokset ovat myös hieman, mutta maltillisemmin nousussa. Etelä-Savon pk-yritykset arvioivat yleisten suhdannenäkymien pysyvän ennallaan, mutta jopa 45 % ennakoi oman yrityksen kannalta suhdannenäkymien paranevan lähimmän vuoden aikana. Alueen pk-yritysten suhdannenäkymät ovat yleisestikin paremmalla tasolla, kuin koko maassa keskimäärin. Työllistämiselle on vielä esteitä 24 prosentilla Etelä-Savon pkyrityksistä ei ole barometrin mukaan kasvuhakuisuutta tai muuta tarvetta työllistää. Tutkimus osoittaa, että alueemme yritysten työllistämisen pahimmat esteet ovat kysynnän riittämättömyys tai epävakaus (36 %). Toisena estävänä tekijänä alueella on työvoiman saatavuus ja työn sivukulut (17 %). Etelä-Savossa myös irtisanomisen vaikeus ilmoitettiin työllistämisen esteeksi (20 %). Elinkeinoilmastossa näkyvät alueen vahvuudet Etelä-Savon elinkeinoilmastossa korkeimmaksi arvioidaan asuinympäristön viihtyisyys (58 %). Vastaava lukema on korkein myös koko maan vertailussa. Toiseksi tyytyväisempiä Etelä-Savossa toimivat pk-yritykset ovat tietoliikenneyhteyksiin ja kolmantena liikenneyhteyksiin. Tyytymättömimpiä vastaavasti oltiin yrityksille sopivan työvoiman saatavuuteen ja yhteistyömahdollisuuksiin yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Etelä-Savon alueen elinkeinoilmasto on kehittynyt positiivisesti, mutta on kuitenkin edelleen koko maan tasoa alhaisempi. Alueen pk-yritysten investointihalukkuus on maan keskitasoa Etelä-Savon yrityksistä 28 % oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun vastaava luku koko maassa on 29 %. Finnveran suhdannelainaa tai -takausta aikoo alueen yrityksistä hakea vielä 27 %, joka on täsmälleen samaa tasoa kuin koko maassa. Tärkeimpänä rahoituksen käyttötarkoituksena alueemme yrityksissä ovat koneiden ja laitteiden hankinta ja rakennusinvestoinnit. Rahat investointeihin hankitaan Etelä-Savossa useimmiten pankista (86 %) tai Finnverasta (36 %). Etelä-Savossa pkyritysten kasvuhakuisuus on maltillista 34 % alueen pk-yrityksistä yrittää säilyttää nykyisen asemansa. Voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on Etelä-Savossa kuitenkin huomattava määrä, eli yhteensä 54 %. Kokonaisuutena alueen kasvuhakuisten yritysten osuus on hieman noussut verrattuna syksyn 2010 ajankohtaan. Etelä-Savon investointihalukkuus noudattaa koko maan tasoa, ollen kuitenkin hieman korkeampi. Tarvitaan vain yhteistyötä ja kasvusysäyksiä, että Etelä-Savon pk-sektori saadaan reippaammalle kasvu-uralle. Matkusta Helsinkiin EDULLISELLA SARJALIPULLA 20 lentoa 127,96 + alv / kpl 50 lentoa 112,06 + alv / kpl Tilaa sarjaliput numerosta: 045 679 7901 Varaa lennot saamallasi koodilla netistä koska tahansa, ilman toimitusmaksua! Huomioi, että sarjalipun matkan voit aina vaihtaa. Tai valitse HUIPPUEDULLINEN LENTOLIPPU netistä alk. 49,- Savonlinna - Helsinki tai Helsinki - Savonlinna 50 min 07:55 Lentoaika + 08:45 Kahvitauko 1 h 25 min 17:45 19:10 Lentoaika + Kahvitauko Varaa ajoissa niin säästät. Ennakoi matkustaminen niin hyödyt aina enemmän! Varaa:fc.fi LENNÄT AINA HALVEMMALLA KUIN KILOMETRIKORVAUS Yritysten ja yhteisöjen kannattaa hankkia edullinen sarjalippu, jonka voi aina vaihtaa tai perua. Oman auton käytön kilometrikorvaukseen verrattuna Sinulle jää 45 euroa taksirahaa! SÄÄSTA AIKAA JA MATKUSTA TURVALLISESTI ILMAN RUUHKIA! Nauti matkasta ja älä stressaa ruuhkissa. Säästä aikaa ja hermojasi!