Myytävänä paitsi maitoa,

Mitä on IPR Due Diligence? Patentti loppuu, tavaramerkki jää No 1 2009 TIEDOTUSLEHTI ASIAKKAILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE Valio Oy Myytävänä paitsi maitoa, myös suojattua tutkimus- ja teknologiaosaamista Kuva: Markku Wiik, Valio Oy:n kuva-arkisto www.kolster.fi

Patentit TEKSTI TORBJÖRN LYDMAN torbjorn.lydman@kolster.fi Patentti loppuu, tavaramerkki jää Selatessani lehteä joitakin päiviä sitten katseeni osui pikku-uutiseen otsikolla Jo 5000 vuotta sitten Egyptissä ja Mesopotamiassa oltiin hyvin tarkkoja omasta tavaramerkistä. Tavaramerkki on siis hyvin vanha ilmiö, johon voi saada periaatteessa ikuisen oikeuden toisin kuin patenttiin. Tavaramerkin vesittymisellä tarkoitetaan merkin erottamiskyvyn heikentymistä sen johdosta, että samantapaisia merkkejä käytetään runsaasti. Lopulta vesittyminen saattaa johtaa siihen, että merkki menettää erottamiskykynsä kokonaan eli rappeutuu. Tavaramerkin degeneroitumisella tai rappeutumisella tarkoitetaan, että merkki on muuttunut yleisön tietoisuudessa pelkäksi lajinimitykseksi eli se on menettänyt erottamiskykynsä. Suomen vanhin voimassa oleva tavaramerkki on 2.6.1898 rekisteröity SINGER, jossa asiamiehenä toimi Rudolf Kolster, Kolster Oy Ab:n perustaja. Maailman vanhin yhä käytössä oleva tavaramerkki on BASS, punainen kolmio oluen merkkinä. Se otettiin käyttöön vuoden 1777 paikkeilla ja rekisteröitiin numerolla 1 heti sen jälkeen, kun The Trademark Registration Act astui voimaan Englannissa vuonna 1875. Yhtiön edustaja odotti läpi yön rekisteröintitoimiston ulkopuolella varmistuakseen numerosta 1. Koska tavaramerkin elinikä on periaatteessa päättymätön, merkki sisältää kaiken vuosien saatossa investoidun pääoman ja markkinoinnin niihin tuotteisiin, joiden tunnuksena sitä on käytetty. Siinä missä patentin voimassaolo loppuu, jatkuu yksinoikeus patentoituun tuotteeseen sille annetun nimen (= tavaramerkin) kautta. Kilpailijat voivat kopioida tuotteen patentin päätyttyä, mutta saattavat silti törmätä erittäin suuriin vaikeuksiin kopioiden tuonnissa markkinoille, sillä tavaramerkkiä kilpailijat eivät voi kopioida. Siksi onkin erittäin tärkeää tuoda patentoitu tuote (tai mikä tahansa tuote) markkinoille rekisteröitynä tavaramerkkinä. Tavaramerkin suunnittelu tulisikin aloittaa hyvissä ajoin ennen kuin tuote tosiasiallisesti julkistetaan markkinoilla. Lego Group on hyvä esimerkki siitä, miten liiketoiminta on voinut jatkua vahvana vielä patentin loppumisen jälkeenkin, sillä yhtymän valmistamille LEGO-rakennuspalikoille myönnettiin patentti jo vuonna 1958. Nyt yhtymä pyrkii suojaamaan LEGO-palikan muodon kolmiulotteisena tavaramerkkinä. Tässä se ei ole kuitenkaan toistaiseksi onnistunut kilpailijoiden vastustuksen takia. Muitakin esimerkkejä löytyy. BURANA on tuote, jonka vaikuttavan aineen patenttisuoja on päättynyt, mutta sitä myydään yhä erittäin hyvin tavaramerkin ansiosta, vaikka markkinoilla on huomattavasti edullisempia vastaavia valmisteita. Parhaassa tapauksessa tavaramerkki toimii pankkina kaikelle sille goodwill-arvolle, jonka yritys on saavuttanut oman toiminnan, investointien ja markkinoinnin kautta. Tätä yhteistä hyvää kutsutaan nykyisin myös yrityksen brändiksi. Omaa tavaramerkkiä kannattaa siis vaalia, vaikka hallussa olisikin patentti suojaamassa itse tuotetta. Esimerkiksi degeneroituminen voi muodostua vaaraksi suositulle tavaramerkille. Tuotenimestä muodostuu tällöin suomen kielen yleissana. Vanhimpia esimerkkejä tällaisista tavaramerkeistä ovat mono ja heteka. Tavaramerkkiä voivat uhata myös kilpailijoiden rekisteröinnit, jotka tulevat liian lähelle omaa merkkiä, jolloin niitä ei pitäisi sallia. On huolehdittava siitä, että merkki ei vesity. Uhka vältetään yksinkertaisimmin uusien rekisteröintien valvonnalla, jonka tekee valvontaan perehtynyt tavaramerkkiasiamies. VT, eurooppatavaramerkkiasiamies Torbjörn Lydman vastaa Kolsterin tavaramerkki- ja mallioikeustoiminnoista. Hän on toiminut Kolsterilla vuodesta 1981 ja on perehtynyt erityisesti IPR-oikeuksien riidanratkaisuun ja sovintoneuvotteluihin. 2 KOLSTER Info

Pääkirjoitus No 1 2009 Julkaisija Kolster Oy Ab Iso Roobertinkatu 23 00120 Helsinki kolster@kolster.fi www.kolster.fi Turku Lemminkäisenkatu 14-18 C 20520 Turku kolster.turku@kolster.fi Tampere Pellavatehtaankatu 10 B 33100 Tampere kolster.tampere@kolster.fi Seinäjoki Kampusranta 9 C, 5. krs 60320 Seinäjoki kolster.seinajoki@kolster.fi Vaasa Vaasanpuistikko 16 65100 Vaasa kolster.vaasa@kolster.fi Oulu Elektroniikkatie 8 90570 Oulu kolster.oulu@kolster.fi Päätoimittaja Anne Suutala anne.suutala@kolster.fi Toimitusneuvosto Gudrun Dromberg Marjut Honkasalo Tiina Jääskeläinen-Alasaari Torbjörn Lydman Antti Peltonen Tuula Pulkka Maija-Liisa Puranen Terhi Salmi Marianna Sorsa Suunnittelu ja taitto White Sheep Oy, Kerkko Ulmanen Tilaukset ja osoitteenmuutokset Kolster Oy Ab Puh. (09) 618 821 Faksi (09) 602 244 Sähköposti petra.henriksson@kolster.fi Kiss Kiss! Suomi on edelläkävijä kemian, elintarviketeollisuuden ja bioalan tutkimuksessa ja myös alan innovaatioiden suojauksessa. Suomalainen patentti numero 3 vuodelta 1843 on maailman ensimmäinen elävään organismiin, leipomohiivaan, myönnetty patentti. Kolsterkin on näillä aloilla edelläkävijä. Olemme alusta lähtien olleet aktiivisesti mukana suojaamassa alan innovaatioita. Kolster on toiminut asiamiehenä, kun ensimmäiset geenitekniikan patenttihakemukset jätettiin Suomessa 1980-luvun alkupuolella, ja kun suomalaiselle tutkijalle Ilkka Palvalle myönnettiin Suomen kaksi ensimmäistä geenitekniikan patenttia vuonna 1984. Nykyään toimimme asiantuntijoina monissa kansallisissa ja kansainvälisissä ryhmissä, joissa käsitellään biokemiallisiin keksintöihin, erityisesti niin sanottua elävää materiaalia kuten kantasoluja sisältäviin keksintöihin, liittyviä eettisiä normeja ja lainsäädännöllisiä muutoksia. Kemianteollisuus ja bioalan yritykset ovat perinteisesti olleet aktiivisia patentoijia. Elintarviketeollisuus on lisäksi luottanut tavaramerkin voimaan. Fazerin KISS-KISS on vanhin suomalainen ja edelleen voimassa oleva rekisteröity tavaramerkki numero 443 vuodelta 1901. Tutkimus- ja tuotekehitystyön tulosten monipuolinen suojaaminen on nykyään entistäkin tärkeämpää. Kannattaa pitää mielessä, että eri suojamuodot eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan toisiaan täydentäviä. Patentti suojaa parhaiten itse teknologian ja varmistaa oman toimintavapauden, kun taas tavaramerkki on myynnin kannalta tärkein. Mallioikeus puolestaan suojaa tuotteiden ja pakkausten omaperäistä muotoilua ja myös kolmiulotteisia tavaramerkkejä. Tässä lehdessä esiintyvä Valio on oivallinen esimerkki siitä, miten patenttisuojausta voi hyödyntää laajasti myös myynnin tukena. Valio-brändin alla myydään kuluttajatuotteita, mutta myös suojattua tutkimus- ja teknologiaosaamista. Patentti on voimassa enintään 20 vuotta, mutta tavaramerkki voi elää hyvän tuotteen kautta ikuisesti. Kuten KISS-KISS on tehnyt jo lähemmäs 110 vuotta. Monica Lax toimialajohtaja, bioteknologia ja kemia > monica.lax@kolster.fi KOLSTER Info 3

Asiakkaan näkökulma TEKSTI ANNE SUUTALA anne.suutala@kolster.fi Valio suojaa ja kaupallistaa tutkimustuloksensa globaaleilla markkinoilla Valion tavoitteena on olla meijerialan johtava brändi Suomessa ja lähialueilla sekä terveysvaikutteisten tuotteiden edelläkävijä maailmanlaajuisesti. Omat innovaatiot suojataan laajasti, jotta ne voitaisiin myöhemmin myös kaupallistaa mahdollisimman isoilla markkinoilla. Viemisinä maailmalle ei ole vain maitoa, vaan myös terveys- ja hyvinvointituotteiden valmistukseen liittyviä ainesosia, tutkimus- ja valmistusosaamista, patentteja sekä tavaramerkkejä. Valio pyrkii kasvattamaan brändinsä arvoa kehittämällä terveysvaikutteisia tuotteita, joiden teho perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen merkitys oivallettiin Valiolla jo vuonna 1916, jolloin perustettiin Valion tutkimuslaboratorio yrityksen hallituksen saatesanoin: Vain sellainen maa, jonka koko talous pohjautuu tieteeseen, voi saavuttaa ja ylläpitää ykkösaseman kansakuntien välisessä taloudellisessa sodankäynnissä. Valiolla onkin vahva tuotekehitys- ja tutkimuspanostus verrattuna muihin alan keskisuuriin meijerialan yrityksiin. Tuotekehityksessä työskentelee 140 henkilöä 18 miljoonan euron tutkimusbudjetilla. Valion innovatiivisten konseptien ja teknologian kaupallistamisesta vastaavan tuoteryhmäjohtajan Esa Laurinsillan mukaan puolet tutkimuksesta on pitkän tähtäimen tutkimusta, toinen puoli hyvin tavoitteellista tuotekehitystä uusien kaupallisten tuotteiden kehittämiseksi ja tuotantoprosessien parantamiseksi. - Meijerialan tutkimus on aikamoista kilpajuoksua, sillä kaikki yritykset ovat kiinnostuneita samoista asioista eli yleisestä hyvinvoinnista, elimistön vastustus- ja toimintakyvystä, sydämen ja aivojen terveydestä sekä lihavuusongelmasta, Laurinsilta kertoo. Valio on onnistunut kehittämään, suojaamaan ja kaupallistamaan useita terveysvaikutteisia tuotteita näiltä tutkimusalueilta. Esimerkkejä tuotteista ja samalla Valion globaaleille markkinoille lisensioimista innovaatioista ovat vastustuskykyä parantavat LGG -maitohappobakteeriin perustuvat tuotteet (Suomessa Valio Gefilus ), stressivatsaa rauhoittava probioottiyhdistelmä LGG Extra (Suomessa Valio Gefilus MAX), verenpaineen hallinnassa auttava ja kolesterolia alentava Valio Evolus, laktoositon maitojuoma Valio Zero Lactose ja sen valmistusosaaminen sekä painonhallintaan kehitetyt Valio Profeel -tuotteet. Tavoitteena entistä kansainvälisempi Valio Laurinsillan mukaan Valion tärkein tulevaisuuden haaste on kehittää uusia lisäarvotuotteita, suojata ja kaupallistaa ne mahdollisimman laajasti ja samalla vahvistaa kansainvälistä Valio-brändiä ja nostaa yrityksen arvoa. Valio pyrkii vahvistamaan kansainvälistä brändiään tiivistämällä entisestään yhteistyötä kumppaneidensa kanssa. Perinteisesti Valio on myynyt myös tuotelisenssejä, joissa Valio-brändi ei ole näkynyt. Jatkossa tavoite on, että tuotteita myydään suoraan Valio-brändin alla tai Valion nimi näkyy tuotteissa ainakin teknologian kehittäjänä. - Tavoittelemme pitkäaikaisia lisenssisopimuksia ja vahvoja kumppanuuksia, joiden avulla pyrimme sitouttamaan sekä asiakkaita että yhteistyökumppaneita Valioon. Valio on onneksi haluttu yhteistyökumppani, koska meillä on tarjota tutkimusosaamista ja nimenomaan suojattua tutkimusosaamista, Laurinsilta sanoo. - Teemme jo nyt hyvin läheistä tutkimusyhteistyötä esimerkiksi Norjan Valion eli TINEn kanssa, jonka kanssa meillä on myös yksi merkittävimmistä LGG lisenssisopimuksista. - Näemme suunnattoman arvokkaana referenssinä myös LGG -lisenssin myynnin ranskalaisen Danonen amerikkalaiselle tytäryhtiölle Dannonille. Ei siis ole mitenkään 4 KOLSTER Info

poissuljettua, että toimimme yhteistyössä kansainvälisten kilpailijoidemme kanssa valituilla tuote- tai markkinaalueilla. Laurinsillan mukaan on myös mahdollista, että Valio ostaa itselleen lisenssejä. - Bulgarian jogurtti on Valiolle ostettu lisenssi. Se on hyvä esimerkki siitä, miten menestyksellisesti Bulgarian valtio on aikoinaan kaupallistanut halutun jogurttihapatteensa globaaleille markkinoille. Suojausta omaksi hyödyksi, ei niinkään kilpailijoiden kiusaksi Oman toimintavapauden varmistaminen ja siten kilpailuetujen turvaaminen on Valiolle erityisen tärkeää jo aivan tuotekehityksen alkuvaiheessa, koska alan yritysten tutkimus ja suojaus keskittyy samojen megatrendien ympärille. Turhan työn välttämiseksi on tiedettävä ne rajat, joiden sisällä voidaan itse toimia. Valion patentti-insinöörin Päivi Javanaisen mukaan toimintavapauden varmistaminen on sisällytetty Valiolla osaksi tuotekehitysprosessia ja niihin kuuluvia katselmuksia. - Tutkijoiden ja tuotekehityksen projektipäälliköiden vastuulla on jo aivan alkuvaiheessa ja myöhemmin eri toteutusvaiheissa huolehtia siitä, että kaikki tarvittavat selvitykset tehdään ja erilaiset suojausnäkökulmat tulevat huomioiduiksi, niin patentit kuin tavaramerkitkin ja ennen kaikkea oma toimintavapaus. Patenttijulkaisut ovat tähän hyviä tiedonlähteitä. Niistä löytyy pohjatietoa, jonka päälle voi alkaa rakentaa omaa tuotekehitystä. - Seuraan itse sekä kilpailijoiden että tiettyjen teknologia-alueiden patenttihakemuksia. Kiina ja Japani ovat erityinen haaste. Meille olisi tärkeää saada jo aikaisessa vaiheessa selvää näistäkin patenttijulkaisuista, jotta voimme arvioida, mitä ne tarkoittavat oman toiminnan kannalta. Tällä hetkellä Valiolla on toimintaa yli 60 maassa: joko omien kuluttaja- tai teollisuustuotteiden myyntiä tai valmistusta ja myyntiä Valion lisenssillä. Lähialueiden eli Suomen, Ruotsin, Baltian ja Venäjän lisäksi tärkeitä markkinoita ovat Eurooppa, USA, Kiina ja Japani, joten kansainvälistä suojausta on mietittävä hyvinkin laajalla maavalikoimalla. - Pohdimme jatkuvasti, millä markkinoilla ja miten laajasti suojaamme uusia tuotteita tai valmistusmenetelmiä ja missä ylläpidämme suojausta, Javanainen kertoo. Valiolla pohdintaa tehdään kuukausikatselmuksissa, joihin osallistuu sekä tuotekehityksen että myynnin ja markki- Patentti-insinööri Päivi Javanainen huolehtii Valion innovaatioiden suojauksesta kansainvälisillä markkinoilla. Innovaatioiden tuoteryhmäjohtaja Esa Laurinsilta hyödyntää suojaukset kaupallisesti lisenssi- ja yhteistyösopimuksin. noinnin henkilöitä. Kerran tai kaksi kertaa vuodessa on myös perusteellisempi läpikäynti. Katselmuksissa arvioidaan esimerkiksi, voiko uutta tuotetta lisensoida, minkä brändin alle tuote tulee Suomessa, halutaanko sama tuotemerkki kaikille markkinoille ja mikä on lisenssisopimusten tilanne yhteistyökumppaneiden kanssa. - Näkisin, että Valiolla myös patenttisuojausta tehdään ennen kaikkea myynnin ja markkinoinnin tueksi, Javanainen sanoo. Hänen mukaansa Valio on myös onnistunut suojauksissaan yleisesti ottaen hyvin. - Patentit ovat pitäneet, emmekä ole joutuneet kovin paljon vastaamaan kilpailijoiden väitteisiin, vaikka toki patenttejamme on yritetty saada nurin sekä kotimaisten että eurooppalaisten kilpailijoiden taholta. - Väitteisiin vastaamisessa on aina haastetta, sillä ne työllistävät paljon ja pitkään. Näissä olemme hyödyntäneet Kolsterin palvelua patenttihakemusten laadinnan ohessa, vaikka talosta löytyy paljon omaakin osaamista. - Tulevaisuudessa Valiokin varmasti puuttuu aktiivisemmin kilpailijoidensa suojauksiin. Kun omat suojaukset ovat pitäviä, meidän on oltava valmiita myös puolustamaan suojattuja immateriaalioikeuksiamme ja puuttumaan tarvittaessa kilpailijoidemme toimintaan. KUVA: Heidi Lithenius, Valio Oy:n kuvapankki KOLSTER Info 5

IPR Due Diligence TEKSTI SOLVEIG NYLUND solveig.nylund@kolster.fi Miten arvioin IPR-omaisuu IPR Due Diligence -selvitys Kolsterilta Kauppaa solmittaessa kaupan kohde määritellään kauppakirjassa. Mikäli kaupan kohteena ei ole fyysinen tavara vaan kokonainen yritys, liiketoiminta, patenttisalkku tai muita IPR-oikeuksia, on luonnollisesti erittäin tärkeää, että kauppatavara määritellään tarkasti. Liiketoiminnan siirroissa on myös syytä tarkastaa kaupan kohde huolellisesti Due Diligence -selvityksen avulla. Termi Due Diligence tarkoittaa kutakuinkin asianmukaista huolellisuutta. Käytän jatkossa englanninkielistä termiä tai lyhennettä DD-selvitys. Mitä on Due Diligence? Due Diligence -selvityksiä tehdään useimmiten ostoaikeissa olevan yrityksen johdon päätöksenteon tueksi. Niiden sisältö vaihtelee sen mukaan, miten laajasta sopimuksesta on kyse ja miten hyvin ostaja tuntee yrityksen, markkinat ja toimialan. Selvityksen voi tehdä ostaja itse, mutta usein turvaudutaan ulkopuolisiin asiantuntijoihin. Due Diligence -selvitys tehdään ennen varsinaisen kauppa- tai lisenssisopimuksen allekirjoittamista. Usein aikaa on melko vähän, joten on tärkeää valmistautua selvitykseen mahdollisimman hyvissä ajoin, keskustella ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa ja ennen kaikkea kerätä saataville ja valmistella selvityksessä tarvittavat aineistot. Yrityskaupoissa DD-selvitys sisältää usein sekä taloudellisen/verotuksellisen että oikeudellisen osuuden, joissa arvioidaan yrityksen tärkeät sopimukset painottuen erityisesti mahdollisiin oikeudellisiin kiistoihin. IPR-DD-selvitystä voidaan pitää osana oikeudellista selvitystä, mutta se on myös tekninen selvitys, jossa tarkastellaan ja arvioidaan immateriaaliomaisuuden tilannetta ja arvoa joko osana kauppaa tai sen varsinaisena kohteena. Perusteellinen IRP-DD edellyttää, että patentti- ja tavaramerkkiasiantuntija analysoi IPR-salkun. Milloin ja miksi Due Diligence -selvitys? On luonnollista, että myyjän/lisenssinantajan on tunnettava myymänsä kauppatavara riittävän hyvin. Kun on kyse IPR-omaisuuden siirroista, varsinkin patenttilisensseistä, on erityisen tärkeää, että myyjä tuntee patenttisalkkuun mahdollisesti liittyvät riskit ja heikkoudet pystyäkseen päättämään lisenssinsaajalle annettavista vakuuksista. On myyjän etu nostaa esille kaikki kaupan kohteeseen liittyvät näkökulmat, jotka voivat vähentää myyjän vastuuta mahdollisissa oikeudellisissa kiistoissa tulevaisuudessa. Myyjä vastaa aina antamiensa tietojen oikeellisuudesta ja siitä, että kaikki oleellinen tieto on ollut saatavilla. Myyjä voidaan asettaa vastuuseen DDselvityksen yhteydessä toimittamatta jätetyistä tiedoista, erityisesti mikäli puuttuva tieto on ollut luonteeltaan oleellista. Voidaankin sanoa, että kaik- Eurooppapatenttiasiamies Solveig Nylund on Kolster Oy Ab:n johtoryhmän jäsen. Hänellä on laaja kokemus immateriaalioikeusasioiden hallinnasta, strategioiden laadinnasta, rahoituksesta ja kilpailijaseurannasta. Hän avustaa asiakasyrityksiä IPR-salkun arvioinnissa ja antaa lausuntoja esimerkiksi toimintavapaudesta sekä IPR-omaisuudesta yritys- ja lisenssikauppojen yhteydessä. 6 KOLSTER Info

tta lisenssineuvotteluissa? ki annettu tieto pienentää myyjän vastuuta myymästään kauppatavarasta sopimuksenteon jälkeen. Myös ostajan/lisenssinsaajan etu on hankkia kaikki saatavilla oleva tieto ja vaatia, että mahdolliset puutteet korjataan tai korvataan alhaisemmalla hinnalla tai muulla tavalla. Ostajalla on velvollisuus ottaa selvää ostokohteesta, eikä ostaja voi sopimuksenteon jälkeen vedota puutteisiin, joista hänen olisi pitänyt olla tietoinen jo kauppaa tehdessä. DD-selvityksen voi myös teettää rahoittaja, joka kartoittaa ja pyrkii minimoimaan sijoitukseensa liittyvät mahdolliset riskit. Miten DD-selvitys tehdään? Yritysostoa tai merkittävää lisenssisopimusta suunniteltaessa nimitetään usein selvitysryhmä (DD-ryhmä), jonka tehtävänä on laatia luettelo kaikista tarkastettavista osa-alueista, esimerkiksi oleellisista sopimuksista ja aineettomasta omaisuudesta kuten patenteista, tavaramerkeistä, mallioikeuksista ja verkkotunnuksista. Luettelo toimitetaan ostajalle, joka kerää tiedot. Usein tieto kerätään saataville erilliseen tilaan, joka voi olla fyysinen huone, jossa kaikki pyydetty aineisto on saatavilla paperimuodossa mapeissa. Tänä päivänä datahuone on yhä useammin virtuaalinen, jossa aineisto on cd-levyllä tai muussa sähköisessä muodossa. DD-selvitysryhmä analysoi kerätyt tiedot ja haastattelee tarvittaessa myyjäyrityksen henkilöstöä. Yleisesti ottaen mitään tietoa ei saa kopioida tai tulostaa, vaan analysointi tapahtuu datahuoneessa. Analyysistä tehdään yhteenvetoraportti, joka esitetään suullisesti tai kirjallisesti toimeksiantajalle, minkä jälkeen ostaja mahdollisesti yhdessä selvitysryhmän kanssa huolehtii siitä, että raportissa esiintuodut ongelmat ja muut huomiot otetaan käsittelyyn eri tavoin ja huomioidaan lopullisessa kauppakirjassa/lisenssisopimuksessa. Koska DD-selvityksen aikarajat ovat usein hyvin tiukat, on syytä varmistaa, että ulkopuolinen konsultti on hyvin perillä ongelmakohdista ennen arvioinnin käynnistämistä. Mitä IPR-DD sisältää? Liiketoiminnan siirron yhteydessä tarkastetaan luonnollisesti yrityksen koko IPR-salkku. Rekisteröityjen oikeuksien kuten patenttien, hyödyllisyysmallien, tavaramerkkien, mallioikeuksien, verkkotunnusten ja toiminimien lisäksi analysoidaan myös laajalti eirekisteröityjä oikeuksia kuten tekijänoikeuksia, tietokantoja, ohjelmistoja ja esimerkiksi lähdekoodeja. Yrityssalaisuuksien ja muun tietotaidon tulisi sisältyä selvitykseen, samaten tutkimusja kehityssopimusten sekä muiden yhteistyö- tai salassapitosopimusten. Lisenssisopimuksissa ei myöskään riitä, että pelkästään luetellaan mitä patentteja tai patenttihakemuksia lisenssi koskee, vaan mahdolliset puutteet ja riskit on myös otettava mukaan tarkasteluun ja arvioitava. Sopimukset työsuhdekeksinnöistä, hankitut ja myönnetyt IPR-lisenssit sekä muut käyttöluvat, jotka voivat rajoittaa myyjän oikeutta luovuttaa oikeuksia edelleen, ovat tärkeitä. Myös meneillään olevat tai yritystä uhkaavat IPR-oikeudenkäynnit sekä riskit muista mahdollisista kiistoista on analysoitava tarkasti. Lisenssisopimuksissa on tärkeää selvittää kaupan kohteena olevien patenttien oikeudellinen tilanne. Onko omistusoikeus siirtynyt asianmukaisesti keksijältä yritykselle/lisenssinantajalle? Onko patentti myönnetty, ja onko se voimassa? Onko kaikki vuosija muut maksut maksettu? Miten kauan patentti on voimassa? Tällainen selvitys on helppo tehdä tietoa on nykyisin saatavilla patenttivirastojen kotisivuilta. Patentti-DD pitää kuitenkin aina sisällään myös teknisen arvioinnin myönnetyn patentin suojapiiristä ja mielellään myös selvityksen mahdollisista dominoivista oikeuksista, jotka voivat rajoittaa lisenssinsaajan mahdollisuutta hyödyntää kaupallisesti hankkimiaan oikeuksia. Ilman tällaista arviointia on mahdotonta antaa lausuntoa mahdollisista riskeistä loukata kolmansien osapuolien oikeuksia. Myönnettyjen patenttien suojapiirin teknisen selvityksen voi tehdä ainoastaan patentteihin perehtynyt konsultti tai asiamies, jolla on riittävä teknologiaosaaminen, patenttilainsäädännön tuntemus sekä käytännön kokemusta tulkita patenttivaatimuksia. Voimme tarjota tällaista kokemusta asiakkaidemme käyttöön kaikilla teknologia-aloilla. KOLSTER Info 7

Uutisia Lisää uutisaiheita sivustollamme > www.kolster.fi Kolsterin Oulun-toimipisteen numerot muuttuivat: Uusi puhelinnumero: 046 7147 401 Uusi faksinumero: (08) 348 070 Tervetuloa Kolster Info aamiaiselle 18.3.2009 Paikka: AnnaK:n Ulappa-kabinetti, Annankatu 24 (5. krs), Helsinki Ilmoittautumiset: seminars@kolster.fi Ohjelma 08.30 Aamiainen katettuna 09.00 Muutoksia ja trendejä bioalan patentoinnissa Toimialajohtaja Monica Lax, Bioteknologia ja kemia 09.20 Uutta liiketoimintaa lisensoimalla - Case Valio Vientipäällikkö Kalle Leporanta, Valio Oy 09.40 Miten arvioin IPR-omaisuutta lisenssineuvotteluissa? IPR Due Diligence selvitys Kolsterilta Yksikönjohtaja, patenttiasiamies Solveig Nylund 10.00 Patentti loppuu, tavaramerkki jää Toimialajohtaja Torbjörn Lydman, Tavaramerkit ja mallioikeudet 10:20 Malja terveydeksi! Vapaata keskustelua (aina klo 12.00 asti) Kolster jälleen ykköstasolla kansainvälisessä patentti- ja tavaramerkkitoimistojen vertailussa Teollisoikeudellisella alalla arvostettu Managing Intellectual Property lehti on julkistanut vuosittaisen kansainvälisen patentti- ja tavaramerkkitoimistoja arvioivan tutkimuksensa. Tässä tutkimuksessa Kolster on arvioitu ykköstasolle ( Tier 1 ) suomalaisista alan toimistoista patentti- ja tavaramerkkihakemusten käsittelyssä. Tutkimuksessa oli mukana 70 maata ja se toteutettiin nyt jo 13:nnetta kertaa. Kolster on sijoittunut toistuvasti suomalaisten alan yritysten kärkeen. EPO:n maksuihin muutoksia 1.4.2009 Euroopan Patenttivirasto EPO uudistaa maksurakennettaan huhtikuun 2009 alusta. EPO pyrkii edelleen rajoittamaan patenttivaatimusten lukumäärää ja hakemustekstien pituutta lisämaksuilla jatkona jo keväällä 2008 tehdyille uudistuksille. Pitkien hakemusten (yli 35 sivua) lisäpainatusmaksu siirtyy maksettavaksi hakemuksen tekemisvaiheeseen, kun se aiemmin tehdyillä hakemuksilla maksetaan myöntämisvaiheessa. Näiden hakemusten myöntämismaksu muuttuu kiinteäksi eli kaikille samansuuruiseksi. Lisäksi patenttivaatimusten määrälle tulee lisäporras: 51. vaatimuksesta alkaen lisämaksu on 500 euroa/vaatimus. Myös nimeämismaksu muuttuu kiinteäksi: jatkossa hakija maksaa vain yhden 500 euron nimeämismaksun yhdestä tai useasta jäsenvaltiosta. Liitännäisvaltioista on kuitenkin maksettava kustakin erikseen. Uutta on myös se, että vuosimaksun saa maksaa aikaisintaan vasta kolme kuukautta ennen määräpäivää. Huhtikuun alussa voimaan astuvat nimeämis-, lisäpainatus- ja vaatimusmaksumuutokset koskevat kaikkia eurooppapatenttihakemuksia, jotka jätetään 1.4.2009 tai sen jälkeen sekä kansainvälisiä hakemuksia, jotka siirtyvät kansalliseen vaiheeseen 1.4. tai sen jälkeen. Vuosimaksumuutos koskee kaikkia vireillä olevia hakemuksia. Suomi liittymässä mallien kansainväliseen rekisteröintijärjestelmään Suomi on liittymässä mallien kansainväliseen rekisteröintimenettelyyn, mikä tarkoittaa käytännössä Haagin sopimuksen Geneven asiakirjan hyväksymistä (HE 225/2008). Samalla tehtäisiin muitakin muutoksia mallioikeuslakiin. Kansainvälinen rekisteröintijärjestelmä on suomalaisten hakijoiden käytettävissä jo nyt, sillä EU on liittynyt Geneven asiakirjaan 1.1.2008. Suomen liittyminen järjestelmään mahdollistaisi kuitenkin sen, että kansainvälisessä hakemuksessa voitaisiin nimetä myös Suomi. Mallioikeuslakiin valmisteilla olevia muutoksia: Malli rekisteröitäisiin ennen kuuluttamista väitteitä varten. Hakemuksessa ei vaadittaisi siirtokirjan esittämistä mallin luojalta hakijalle. Mikäli hakijalla/haltijalla ei ole kotipaikkaa Suomessa, tulisi tällä olla asiamies, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueella. Hakemuksen hylkääminen osittain tulisi mahdolliseksi. Kolster Infossa julkaistut artikkelit ovat luettavissa sivustomme www.kolster.fi osiossa Tietoa alalta/kolster Info www.kolster.fi