MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS klo 12:00-16:00

Maa- ja metsätalousministeriö ESITYSLISTA 12.9.2014 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2014-2020 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 3.10.2014 klo 12:00-16:00 Kokouspaikka: Paasitorni, Paasivuorenkatu 5A, Helsinki 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen - asettamispäätös (liite 1) 3. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi 4. Seurantakomitean työjärjestys (liite 2) - päätösesityksen hyväksyminen 5. Teknisen avun indikatiivinen käyttösuunnitelma ohjelmakaudelle 2014-2020 (liite 3) - päätösesityksen hyväksyminen 6. Teknisen avun väliaikainen käyttösuunnitelma (liite 4) - päätösesityksen hyväksyminen 7. Toimenpiteiden valintakriteerit (liite 5) - päätösesityksen hyväksyminen 8. Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valintamenettely (liite 6) - tiedoksi 9. Ohjelman viestinnän linjat vuosille 2014-2020 (liite 7) - tiedoksi 10. Valtakunnallisten hankkeiden, koordinaatiohankkeiden ja EIP-ryhmien valmistelu (liite 8) - tiedoksi 11. Maaseutuverkoston valmistelun tilanne - tiedoksi

12. Muut ajankohtaiset asiat 13. Seuraava kokous 14. Kokouksen päättäminen LIITTEET Liite 1 Asettamispäätös Liite 2 Työjärjestys Liite 3 Teknisen avun indikatiivinen käyttösuunnitelma ohjelmakaudelle 2014-2020 Liite 4 Teknisen avun väliaikainen käyttösuunnitelma Liite 5 Toimenpiteiden valintakriteerit Liite 6 Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valintamenettely Liite 7 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 viestinnän linjat Liite 8 Valtakunnalliset hankkeet, koordinaatiohankkeet ja EIP-ryhmät

Liite 1 Sivu 1 / 5 Maa- ja metsätalousministeriö ASETTAMISPÄÄTÖS MMM013:00/2014 xx.x.2014 LUONNOS 19.9.2014 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2014 2020 SEURANTAKO- MITEAN ASETTAMINEN Asettaminen Valtioneuvosto on tänään asettanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 seurantakomitean. Toimikausi Seurantakomitea asetetaan vuosiksi 2014 2020, mutta sen toimikausi jatkuu, kunnes Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 75 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun viimeisen täytäntöönpanokertomuksen. Tausta Komissio on hyväksynyt xx.x.2014 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020. Kunkin jäsenvaltion tulee perustaa seurantakomitea kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on hyväksynyt ohjelman. Maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annetun lain (27/2014) 14 :n mukaan valtioneuvosto asettaa seurantakomitean. Seurantakomitean puheenjohtajana toimii jäsenvaltion edustaja. Seurantakomitea koostuu jäsenvaltion viranomaisten ja välittävien toimielinten edustajista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (rahastojen yleisasetus) 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kumppaneiden edustajista. Seurantakomitean jäsenet on koottu tasapuolisesti keskushallinnon, kansalaisyhteiskunnan ja aluehallinnon edustajista. Koska maaseutuohjelmaa toteutetaan koko Manner-Suomen alueella, seurantakomitean kokoonpanossa on pyritty varmistamaan kaikkien alueiden edustus. Seurantakomitean päätösvaltaiset jäsenet toimivat virkavastuulla. Seurantakomitean toimintaan sovelletaan hallintolakia (434/2003), kielilakia (423/2003), saamen kielilakia (1086/2003), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettua lakia (13/2003) Tehtävät Seurantakomitean tehtävät ovat rahastojen yleisasetuksen 49 artiklan (alla kohdat 1 4) ja maaseutuasetuksen 74 artiklan (alla kohdat 5 9) mukaisesti seuraavat. 1) Komitean tulee tarkastella ohjelman täytäntöönpanoa ja ohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistystä. Tarkastelua suorittaessaan sen on

2 (5) otettava huomioon taloudelliset tiedot, yhteiset indikaattorit ja ohjelmakohtaiset indikaattorit, myös tulosindikaattorien arvon muutokset ja määrällisten tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunut edistys, sekä tuloskehyksessä määritetyt välitavoitteet ja tarvittaessa kvalitatiivisten analyysien tulokset 2) Komitean tulee tarkastella kaikkia ohjelman tuloksellisuuteen vaikuttavia tekijöitä, mukaan lukien johtopäätökset tulosten tarkastelusta, 3) Komiteaa tulee kuulla kaikista ohjelmaa koskevista hallintoviranomaisten esittämistä muutosehdotuksista ja se antaa niistä lausunnon jos se pitää sitä asianmukaisena, 4) Komitea voi esittää hallintoviranomaiselle huomautuksia ohjelman täytäntöönpanosta ja arvioinnista, mukaan lukien toimenpiteet, jotka liittyvät tuensaajien hallinnollisen taakan vähentämiseen. Komitean on seurattava esittämiensä huomautusten johdosta toteutettuja toimenpiteitä, 5) Komiteaa tulee kuulla rahoitettavien tukitoimien valintaperusteista, joita on tarkistettava ohjelmatyön tarpeita vastaavasti, ja sen annettava asiasta lausuntonsa neljän kuukauden kuluessa ohjelman hyväksymispäätöksestä 6) Komitean on tarkasteltava toimia ja tuotoksia ohjelman arviointisuunnitelman täytäntöönpanon edistymisessä 7) Komitean tulee tarkastella erityisesti ennakkoehtojen täyttämiseen liittyviä hallintoviranomaisen vastuualaan kuuluvia ohjelman toimia, ja sille on ilmoitettava muiden ennakkoehtojen täyttämiseen liittyvistä toimista, 8) Komitean tulee osallistua kansallisen maaseutuverkoston toimintaan ohjelman toteuttamista koskevien tietojen vaihtamiseksi, 9) Komitean tulee tarkastella vuosittaisia täytäntöönpanokertomuksia ja hyväksyttävä ne ennen niiden toimittamista komissiolle, Seurantakomitean tulee kokoontua vähintään kerran vuodessa. Organisointi Puheenjohtaja: Jaana Husu-Kallio, kansliapäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö Varapuheenjohtaja: Taina Vesanto, maatalousneuvos, maa- ja metsätalousministeriö muut jäsenet: Harri Ahlgren, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö varajäsen: Christell Åström, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö Jyri Inha, lainsäädäntöneuvos, valtiovarainministeriö varajäsen: Anne-Marie Välikangas, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö Tiina Malm, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö varajäsen: Eero Pehkonen, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö Esko Juvonen, maatalousneuvos, maa- ja metsätalousministeriö varajäsen: Sirpa Karjalainen, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö Sini Wallenius, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö varajäsen: Antero Nikander, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö

3 (5) Timo Halonen, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö varajäsen: Harri Kukka, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö Anne Polso, ylitarkastaja, ympäristöministeriö varajäsen: Rainer Lahti, ylitarkastaja, ympäristöministeriö Matti Puolimatka, johtaja, Elintarviketurvallisuusvirasto varajäsen: Maria Teirikko, osastonjohtaja, Elintarviketurvallisuusvirasto Esko Leinonen, osastonjohtaja, Maaseutuvirasto varajäsen: Markus Lounela, yksikönjohtaja, Maaseutuvirasto Erja Loppi, osastonjohtaja, Maaseutuvirasto varajäsen: Jukka Pekonniemi, osastonjohtaja, Maaseutuvirasto Marja Karvonen, ylijohtaja, Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus varajäsen: Kari Pääkkönen, ylijohtaja, Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ulla Mehto-Hämäläinen, yksikön päällikkö, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus varajäsen: Pekka Antila, yksikön päällikkö, Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hannu Linjakumpu, yksikön päällikkö, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus varajäsen: Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kari Kivikko, yksikön päällikkö, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus varajäsen: Jyrki Pitkänen, yksikön päällikkö, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Minna-Mari Kaila, maatalousjohtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry varajäsen: Juha Lappalainen, tutkimuspäällikkö, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Holger Falck, puheenjohtaja, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. varajäsen: Johan Åberg, toiminnanjohtaja, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. Hannamari Heinonen, elinkeinopoliittinen asiamies, Suomen yrittäjät varajäsen: Susanna Kallama, elinkeinoasioiden päällikkö, Suomen yrittäjät Jari Huovinen, asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

4 (5) varajäsen: Jari Konttinen, asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lauri Korkeaoja, alue- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry varajäsen: Auli Korhonen, elinkeinopoliittinen asiantuntija, Suomen ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hannu Heikkilä, palveluryhmäpäällikkö, ProAgria Keskusten liitto varajäsen: Meira-Pia Lohiluoma, johtaja, Svenska Lantbrukssällskapens Förbund Anna-Kaisa Wuotila, aluejohtaja, 4H Lappi Päivi Kiviranta, aluejohtaja, 4H Länsi-Suomi Mirja Hellstedt, toiminnanjohtaja, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry varajäsen: Hannele Partanen, kehityspäällikkö, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry Tapani Veistola, erityisasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto varajäsen: Anne Antman, asiantuntija, Natur och Miljön Pertti Iivanainen, maaseutujohtaja, Maaseudun kehittäjät varajäsen: Taina Wirberg, maaseutuasiamies, Maaseudun kehittäjät Risto-Matti Niemi, pääsihteeri, Suomen Kylätoiminta ry varajäsen: Pipsa Salolammi, Suomen Kylätoiminta ry Kati Pulli, toiminnanjohtaja, SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto varajäsen: Salla Tuomivaara, toiminnanjohtaja, Eläinsuojeluliitto Animalia Ilkka Peltola, toiminnanjohtaja, Keskipiste Leader ry varajäsen: Heikki Konsala, toiminnanjohtaja, Pirkan Helmi Taina Väre, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto varajäsen: Jarkko Huovinen, Suomen kuntaliitto Sihteerit: Leena Anttila, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö Virva Terho, maaseutuekonomisti, maa- ja metsätalousministeriö Noora Hakola, ylitarkastaja, Maaseutuvirasto Kustannukset ja rahoitus Seurantakomitean jäsenille ei makseta kokouspalkkiota. Valtion viranomaisten ja muiden valtionhallintoon kuuluvien organisaatioiden edustajille, kunnallisille ja maakunnallisille virkamiehille ja toimihenkilöille maksettavista palkkioista ja korvauksista vastaa se taho, jota jäsen edustaa.

5 (5) Seurantakomiteassa järjestöjä ja yhdistyksiä edustaville jäsenille, kunnallisille luottamushenkilöille sekä asiantuntijoille voidaan maksaa korvausta ansionmenetyksestä, matkakustannuksista ja muista tehtävän hoitamisesta aiheutuneista kustannuksista valtion matkustussäännön mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo Vanhempi hallitussihteeri Jukka Mirvo

Liite 2 Sivu 1 / 9 PÄÄTÖSESITYS Esitetään, että seurantakomitea hyväksyisi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 työjärjestyksen.

Liite 2 Sivu 2 / 9 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2014-2020 SEURANTAKOMITEAN TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa x.x.2014 ja vahvistettu maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä (MMM013:00/204) xx.x.20xx. I luku Seurantakomitea 1 Seurantakomitea ja sen toimikausi Euroopan parlamentin ja Neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (rahastojen yleisasetus) 47 artiklan mukaan seurantakomitea on perustettava kutakin maaseudun kehittämisohjelmaa varten kolmen kuukauden kuluessa ohjelman hyväksymispäätöksen tekemisestä. Komissio on päätöksellään K(20xx)xxx hyväksynyt Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutettavaksi ohjelmakaudella 2014-2020.Valtioneuvosto on x.x.20xx asettanut seurantakomitean Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020 (myöhemmin maaseutuohjelma) varten. Seurantakomitea on x.x.20xx hyväksynyt tämän työjärjestyksen maaseutuasetuksen mukaisten velvollisuuksiensa suorittamiseksi Suomen institutionaalisia, oikeudellisia ja taloudellisia puitteita noudattaen ja vahvistanut sen yhteisymmärryksessä hallintoviranomaisena toimivan maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Työjärjestyksessä on noudatettu maaseutuasetuksen 77 artiklan vaatimuksia seurantakomitean puheenjohtajan nimeämisestä sekä sen kokoonpanosta. Seurantakomitean toimikausi päättyy, kun Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt maaseutuasetuksen 75 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun viimeisen täytäntöönpanokertomuksen. 2 Seurantakomitean kokoonpano Valtioneuvosto on x.x.20xx asettanut maaseutuohjelman seurantakomitean (MMM013:00/2014). Puheenjohtaja: Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Varapuheenjohtaja: Maatalousneuvos Taina Vesanto Maa- ja metsätalousministeriö

Liite 2 Sivu 3 / 9 Jäsenet: Harri Ahlgren, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö varajäsen: Christell Åström, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö Jyri Inha, lainsäädäntöneuvos, valtiovarainministeriö varajäsen: Anne-Marie Välikangas, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö Tiina Malm, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö varajäsen: Eero Pehkonen, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö Esko Juvonen, maatalousneuvos, maa- ja metsätalousministeriö varajäsen: Sirpa Karjalainen, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö Sini Wallenius, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö varajäsen: Antero Nikander, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö Timo Halonen, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö varajäsen: Harri Kukka, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö Anne Polso, ylitarkastaja, ympäristöministeriö varajäsen: Rainer Lahti, ylitarkastaja, ympäristöministeriö Matti Puolimatka, johtaja, Elintarviketurvallisuusvirasto varajäsen: Maria Teirikko, osastonjohtaja, Elintarviketurvallisuusvirasto Esko Leinonen, osastonjohtaja, Maaseutuvirasto varajäsen: Markus Lounela, yksikönjohtaja, Maaseutuvirasto Erja Loppi, osastonjohtaja, Maaseutuvirasto varajäsen: Jukka Pekonniemi, osastonjohtaja, Maaseutuvirasto Marja Karvonen, ylijohtaja, Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus varajäsen: Kari Pääkkönen, ylijohtaja, Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ulla Mehto-Hämäläinen, yksikön päällikkö, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus varajäsen: Pekka Antila, yksikön päällikkö, Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hannu Linjakumpu, yksikön päällikkö, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus varajäsen: Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kari Kivikko, yksikön päällikkö, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus varajäsen: Jyrki Pitkänen, yksikön päällikkö, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Minna-Mari Kaila, maatalousjohtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry varajäsen: Juha Lappalainen, tutkimuspäällikkö, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Liite 2 Sivu 4 / 9 Holger Falck, puheenjohtaja, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. varajäsen: Johan Åberg, toiminnanjohtaja, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. Hannamari Heinonen, elinkeinopoliittinen asiamies, Suomen yrittäjät varajäsen: Susanna Kallama, elinkeinoasioiden päällikkö, Suomen yrittäjät Jari Huovinen, asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK varajäsen: Jari Konttinen, asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lauri Korkeaoja, alue- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry varajäsen: Auli Korhonen, elinkeinopoliittinen asiantuntija, Suomen ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hannu Heikkilä, palveluryhmäpäällikkö, ProAgria Keskusten liitto varajäsen: Meira-Pia Lohiluoma, johtaja, Svenska Lantbrukssällskapens Förbund Anna-Kaisa Wuotila, aluejohtaja, 4H Lappi Päivi Kiviranta, aluejohtaja, 4H Länsi-Suomi Mirja Hellstedt, toiminnanjohtaja, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry varajäsen: Hannele Partanen, kehityspäällikkö, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry Tapani Veistola, erityisasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto varajäsen: Anne Antman, asiantuntija, Natur och Miljön Pertti Iivanainen, maaseutujohtaja, Maaseudun kehittäjät varajäsen: Taina Wirberg, maaseutuasiamies, Maaseudun kehittäjät Risto-Matti Niemi, pääsihteeri, Suomen Kylätoiminta ry varajäsen: Pipsa Salolammi, Suomen Kylätoiminta ry Kati Pulli, toiminnanjohtaja, SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto varajäsen: Salla Tuomivaara, toiminnanjohtaja, Eläinsuojeluliitto Animalia Ilkka Peltola, toiminnanjohtaja, Keskipiste Leader ry varajäsen: Heikki Konsala, toiminnanjohtaja, Pirkan Helmi Taina Väre, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto varajäsen: Jarkko Huovinen, Suomen kuntaliitto Sihteerit: Leena Anttila, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö Virva Terho, maaseutuekonomisti, maa- ja metsätalousministeriö Noora Hakola, ylitarkastaja, Maaseutuvirasto Puheenjohtajalla, sihteereillä ja kullakin jäsenellä on yksi ääni (yhteensä 33). Komission edustajat voivat osallistua omasta aloitteestaan seurantakomitean työhön neuvonantajan ominaisuudessa. Seurantakomitea kutsuu pysyviksi asiantuntijoiksi: - Euroopan komission maatalouden pääosaston edustajat Seurantakomiteaan nimetty jäsen voi tarvittaessa lähettää seurantakomitean kokoukseen sijaisensa. Mikäli sijaisena kokouksessa on muu kuin viralliseksi varajäseneksi määritetty henkilö, tulee hänen esittää nimetyn edustajan antama valtakirja ennen kokouksen alkamista. Nimetty edustaja huolehtii varajäsenensä tiedottamisesta. 3

Liite 2 Sivu 5 / 9 Asiantuntijoiden kutsuminen Työjärjestyksen 2 :ssä mainittujen pysyvien asiantuntijoiden lisäksi seurantakomitea tai sen puheenjohtaja voi kutsua asiantuntijan kokoukseen myös yksittäisen asian käsittelyn ajaksi. 4 Seurantakomitean tehtävät Seurantakomitean tehtävät ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (rahastojen yleisasetuksen) 49 artiklan (alla kohdat 1-4) ja maaseutuasetuksen 74 artiklan (alla kohdat 5-9) mukaisesti seuraavat: 1) Sen on tarkasteltava ohjelman täytäntöönpanoa ja ohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistystä. Tarkastelua suorittaessaan sen on otettava huomioon taloudelliset tiedot, yhteiset indikaattorit ja ohjelmakohtaiset indikaattorit, myös tulosindikaattorien arvon muutokset ja määrällisten tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunut edistys, sekä tuloskehyksessä määritetyt välitavoitteet ja tarvittaessa kvalitatiivisten analyysien tulokset. 2) Sen on tarkasteltava kaikkia ohjelman tuloksellisuuteen vaikuttavia tekijöitä, mukaan lukien johtopäätökset tulosten tarkastelusta. 3) Sitä on kuultava kaikista ohjelmaa koskevista hallintoviranomaisen esittämistä muutosehdotuksista, ja se antaa niistä lausunnon, jos se pitää sitä asianmukaisena. 4) Se voi esittää hallintoviranomaiselle huomautuksia ohjelman täytäntöönpanosta ja arvioinnista, mukaan lukien toimenpiteet, jotka liittyvät tuensaajien hallinnollisen taakan vähentämiseen. Sen on seurattava esittämiensä huomautusten johdosta toteutettuja toimenpiteitä. 5) Sitä on kuultava rahoitettavien tukitoimien valintaperusteista, joita on tarkistettava ohjelmatyön tarpeita vastaavasti, ja sen on annettava asiasta lausuntonsa neljän kuukauden kuluessa ohjelman hyväksymispäätöksestä. 6) Sen on tarkasteltava toimia ja tuotoksia ohjelman arviointisuunnitelman täytäntöönpanon edistymisessä. 7) Sen on tarkasteltava erityisesti ennakkoehtojen täyttämiseen liittyviä hallintoviranomaisen vastuualaan kuuluvia ohjelman toimia, ja sille on ilmoitettava muiden ennakkoehtojen täyttämiseen liittyvistä toimista. 8) Sen on osallistuttava kansallisen maaseutuverkoston toimintaan ohjelman toteuttamista koskevien tietojen vaihtamiseksi. 9) Sen on tarkasteltava vuosittaisia täytäntöönpanokertomuksia ja hyväksyttävä ne ennen niiden toimittamista komissiolle. Seurantakomitean on kokoonnuttava vähintään kerran vuodessa. II luku Kokousmenettely 5 Kokousaika ja -paikka Seurantakomitea kokoontuu pääsääntöisesti kahdesti vuodessa, tarvittaessa useammin. Seurantakomitean jäsen voi tehdä puheenjohtajalle aloitteen kokouksen pitämisestä.

Liite 2 Sivu 6 / 9 6 Kokouksen koollekutsuminen Seurantakomitean kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Kokouskutsu ja asialista toimitetaan jäsenille, varajäsenille ja pysyville asiantuntijoille kolme viikkoa ennen kokousta. Kokousaineisto toimitetaan jäsenille, varajäsenille ja pysyville asiantuntijoille kaksi viikkoa ennen kokousta. 7 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnäolevat sekä kokouksen laillisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, ellei toisin päätetä. Seurantakomitea voi yksimielisesti päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 8 Läsnäolo seurantakomitean kokouksissa Muiden kuin seurantakomitean jäsenten, pysyvien asiantuntijoiden, kokoukseen kutsuttujen asiantuntijoiden, varajäsenten ja sihteerien läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää seurantakomitean puheenjohtaja. 9 Esittely Asiat päätetään seurantakomitean kokouksessa puheenjohtajan tai hänen määräämänsä henkilön esittelystä. Jos asia on esillä seurantakomiteassa ensimmäistä kertaa, eikä siitä päästä yksimielisyyteen, asia siirtyy uudelleen valmisteluun ja sen jälkeen päätettäväksi joko seuraavaan kokoukseen tai kirjalliseen menettelyyn. 10 Seurantakomitean päätösvaltaisuus Seurantakomitea on päätösvaltainen, mikäli kokouksessa on läsnä vähintään puolet (17) seurantakomitean äänivaltaisista jäsenistä.

Liite 2 Sivu 7 / 9 11 Äänestys Seurantakomitean tulee pyrkiä kaikessa päätöksenteossa yksimielisyyteen. Jos päätöstä ei voi tehdä yksimielisesti, päätökseksi tulee kanta, jota 2/3 äänestäneistä on kannattanut. Äänestää voivat vain seurantakomitean äänivaltaiset jäsenet. Äänestys toteutetaan käyttämällä jaa ja ei ääniä. Ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja sitä vastustavat ei. Seurantakomitean äänivaltaiset jäsenet voivat äänestää tyhjää tai pidättyä äänestämisestä. 2/3 määräenemmistö lasketaan annettujen äänien perusteella. Annettuihin ääniin ei lasketa mukaan tyhjää äänestäneitä. Seurantakomitean asioiden käsittely ja päätöksenteko tulee perustua seurantakomitean asialistaan ja sen pohjalta tehtyyn päätösehdotukseen. Asian käsittely aloitetaan asialistalla olevasta ehdotuksesta. Mikäli tämä ehdotus ei saa seurantakomitean jäsenten yksimielistä kannatusta, on siitä äänestettävä. Jos asia ei saa vähintään 2/3 kannatusta annetuista äänistä, se menee 9 :n mukaisesti uudelleen valmisteluun. Puheenjohtaja voi tehdä seurantakomiteassa käydyn keskustelun pohjalta uuden ehdotuksen asialistalla olevasta asiasta. Mikäli tämä ehdotus ei saa seurantakomitean äänivaltaisten jäsenten yksimielistä kannatusta, on siitä äänestettävä. Jos ehdotus ei saa vähintään 2/3 kannatusta annetuista äänistä, se menee 9 :n mukaisesti uudelleen valmisteluun. 12 Eriävä mielipide Päätöksentekoon osallistuneella, jos hän on tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt päätöstä vastaan, sekä asian esittelijällä, jos päätös poikkeaa päätösehdotuksesta, on oikeus ilmoittaa päätöksestä eriävä mielipide. Ilmoitus on tehtävä heti, kun päätös on tehty. Ennen pöytäkirjan tarkistamista esitetyt kirjalliset perustelut liitetään pöytäkirjaan. Päätöstä vastaan äänestänyt tai eriävän mielipiteen ilmoittanut ei ole vastuussa päätöksestä. Esittelijä on vastuussa hänen esittelyssään tehdystä päätöksestä, jollei hän ole ilmoittanut eriävää mielipidettä. 13 Pöytäkirjan laatiminen ja hyväksyminen Sihteerit laativat pöytäkirjan puheenjohtajan johdolla. Pöytäkirja toimitetaan kommentoitavaksi viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta. Kommentit tulee toimittaa seurantakomitean sihteereille 18 :n mukaisesti kahden viikon kuluessa lähetyspäivämäärästä. Vastaamatta jättäminen tulkitaan hyväksymiseksi. Puheenjohtaja allekirjoittaa ja yksi sihteereistä varmentaa kirjallisen käsittelyn jälkeen hyväksytyn pöytäkirjan. Pöytäkirja julkaistaan allekirjoitettuna Maaseutu.fi-sivuilla. 14 Kirjallinen menettely Asia, josta pitäisi tehdä ratkaisu ennen seuraavaa seurantakomitean kokousta, voidaan seurantakomitean tai sen puheenjohtajan aloitteesta saattaa seurantakomitean hyväksyttäväksi kirjallista menettelyä käyttäen.

Liite 2 Sivu 8 / 9 Seurantakomitean puheenjohtaja ja sihteerit lähettävät seurantakomitean kaikille jäsenille kirjallisen menettelyn käynnistämistä koskevan ilmoituksen sekä päätösesityksen. Jäsenen tulee kolmen viikon kuluessa kirjallisesti vastata, mikäli hän ei hyväksy kirjallisen menettelyn käyttöä tai päätösesitystä. Ehdotus on tullut hyväksytyksi seurantakomiteassa, jos kirjallista menettelyä tai päätösesitystä ei ole enempää kuin 1/3 jäsenistä vastustanut määräajassa. Seurantakomitean puheenjohtaja ilmoittaa kirjallisen menettelyn tuloksen seurantakomitealle viipymättä vastaukselle annetun kolmen viikon määräajan kuluttua. Jos kolmen viikon määräajan kuluessa enemmän kuin 1/3 jäsenistä on vastustanut esitystä tai kirjallista menettelyä, josta seurantakomitea ei ole tehnyt päätöstä, asia palautuu seurantakomitean käsiteltäväksi. Jäsen voi peruuttaa tekemänsä vastustavan ilmoituksen määräajasta riippumatta. Seurantakomitea voi erikseen päättää nopeutetun kirjallisen menettelyn käytöstä tietyn yksittäisen asian päättämiseen. Menettely vastaa muuten normaalia kirjallista menettelyä, mutta kolmen viikon määräajan sijasta käytetään yhden viikon määräaikaa ja vastaus tulee antaa kirjallisesti myös siinä tapauksessa, että jäsen hyväksyy päätösesityksen. III luku Muut määräykset 15 Seurantakomitean jäsenten asema Menettelystä, jota seurantakomitea noudattaa hoitaessaan sille säädettyjä tehtäviä, säädetään hallintolaissa (434/2003), kielilaissa (423/2003), saamen kielilaissa (1086/2003), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003). Seurantakomitean päätöksentekoon osallistuvien henkilöiden toimintaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän hoitaessaan seurantakomitealle säädettyjä tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). 16 Palkkiot ja korvaukset Seurantakomitean jäsenille ei makseta kokouspalkkioita. Valtion viranomaisten ja muiden valtionhallintoon kuuluvien organisaatioiden edustajille, kunnallisille ja maakunnallisille virkamiehille ja toimihenkilöille sekä pysyville asiantuntijoille maksettavista palkkioista ja korvauksista vastaa se taho, jota jäsen tai pysyvä asiantuntija edustaa. Seurantakomiteassa järjestöjä ja yhdistyksiä edustaville jäsenille, kunnallisille luottamushenkilöille sekä asiantuntijoille voidaan maksaa korvausta ansionmenetyksestä, matkakustannuksista ja muista tehtävän hoitamisesta aiheutuneista kustannuksista valtion matkustussäännön mukaisesti. 17 Tiedottaminen Seurantakomitean tiedottamisesta vastaavat puheenjohtaja ja sihteerit yhteistyössä komission kanssa.

Liite 2 Sivu 9 / 9 18 Yhteydenotot seurantakomiteaan Seurantakomitean työhön liittyvät viralliset yhteydenotot osoitetaan seurantakomitean puheenjohtajalle tai sihteereille osoitteeseen: Maa- ja metsätalousministeriö, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 seurantakomitea, PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO (seurantakomitea2014-2020@mmm.fi)

Liite 3 Sivu 1 / 8 PÄÄTÖSESITYS Esitetään, että seurantakomitea hyväksyisi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisen avun indikatiivisen käyttösuunnitelman ohjelmakaudelle 2014-2020.

Liite 3 Sivu 2 / 8 Dnro 3708/107/2014 Teknisen avun indikatiivinen käyttösuunnitelma ohjelmakaudelle 2014-2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 teknistä apua voi käyttää ohjelman tavoitteiden edistämiseen ja hallinnointiin. Teknisestä avusta voidaan rahoittaa mm. ohjelman seurantaa, arviointia, tiedotusta, koulutusta ja henkilöstökuluja. Teknistä apua käyttävät maa- ja metsätalousministeriö (jäljempänä MMM), Maaseutuvirasto (jäljempänä Mavi), elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (jäljempänä ELY-keskukset) sekä kansallinen maaseutuverkosto. Euroopan komissiolle on 25.4.2014 toimitettu ehdotus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi 2014 2020. Esityksen mukaan teknistä apua on käytettävissä yhteensä 70 miljoonaa euroa, joka budjetoidaan valtion talousarvioon jaettavaksi kolmena eränä ohjelmakauden aikana. Tästä 42 % on EU:n maaseuturahaston rahoitusta ja 58 % valtion rahoitusta. Kokonaissummasta varataan yhteensä 10 miljoonaa euroa maaseutuverkoston toimintaan. Ohjelmakautta 2014-2020 koskevia maksajaviraston maksuja voidaan toteuttaa enintään 31.12.2023 saakka. Teknisen avun jako maa- ja metsätalousministeriön, Maaseutuviraston, ELYkeskusten ja maaseutuverkoston välillä Ohjelmakausi 2014-2020 (2023) yhteensä Tekninen apu euroa/ kausi htv/ ohjelmakausi Maa- ja metsätalousministeriö 7 000 000 51 Maaseutuvirasto 8 000 000 85 ELY-keskukset 45 000 000 684 Maaseutuverkosto 10 000 000 59 Yhteensä 70 000 000 879 Tekninen apu 1. erä 2. erä 3. erä /ohjelmakausi Maa- ja metsätalousministeriö 3 000 000 2 000 000 2 000 000 7 000 000 Maaseutuvirasto 3 429 000 2 285 000 2 286 000 8 000 000 ELY-keskukset 19 285 000 12 858 000 12 857 000 45 000 000 Maaseutuverkosto 4 286 000 2 857 000 2 857 000 10 000 000 YHTEENSÄ 30 000 000 20 000 000 20 000 000 70 000 000 Teknisestä avusta rahoitettaviin palkkauskustannuksiin on käytettävissä koko ohjelmakaudelle yhteensä 879 henkilötyövuotta. Vuosittainen tarve määritellään valtion talousarviossa.

Liite 3 Sivu 3 / 8 1. Maa- ja metsätalousministeriön tekninen apu ja käyttökohteet Teknisen avun indikatiivinen jako eri käyttökohteiden ja vuosien välillä Käytön kohde 1. erä 2. erä 3. erä YHTEENSÄ Arvioinnit ja selvitykset 1 000 000 800 000 600 000 2 400 000 Seuranta (ml. tilastotiedot, 765 000 100 000 135 000 1 000 000 seurantakomitea) Viestintä 110 000 90 000 50 000 250 000 Palkkauskulut 1 115 000 1 000 000 1 200 000 3 315 000 Muut 10 000 10 000 15 000 35 000 YHTEENSÄ 3 000 000 2 000 000 2 000 000 7 000 000 Arvioinnit ja selvitykset Maa- ja metsätalousministeriö laatii Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman arviointisuunnitelman vuosille 2014 2023. Arviointisuunnitelma sisältää mm. vaikuttavuusarviointeja ohjelmasta rahoitettavista toimenpiteistä ja toimista. Ohjelmakauden aikana teetetään useita erillisiä arviointisuunnitelman mukaisia arviointeja sekä ohjelmakauden aikana ilmeneviin tarpeisiin perustuvia erillisselvityksiä mm. ohjelman eri teemoista, toimenpiteistä ja prosesseista. Arvioinnit ja erillisselvitykset voivat liittyä esim. maatalouden ympäristöön, ilmastonmuutokseen, innovaatioihin, eläinten hyvinvointiin, maatalouden rakenteisiin, ruoan tuotantoon, maaseudun sosioekonomiseen kehitykseen, yrityksiin ja palveluihin sekä paikalliseen kehittämiseen. Arvioinneista ja erillisselvityksistä saadaan tietoa siitä, miten ohjelman tavoitteiden edistämisessä ja saavuttamisessa on onnistuttu sekä määrällisesti että laadullisesti, mitä laaja-alaisia, mm. aluetaloudellisia vaikutuksia ohjelmalla on ollut sekä miten toimenpiteiden toteuttamista ja toimintatapoja ja - prosesseja voitaisiin edelleen kehittää. Ohjelmakauden lopussa, vuosina 2022 2023 laaditaan koko ohjelman ja ohjelmakauden toimet kattava jälkiarviointi. Arvioitsijat valitaan tarjouskilpailun perusteella tai noudattaen MMM:n hankintaohjesäännön mukaisia menettelyjä. Seuranta (sis. kulut mm. tilastotiedoista ja seurantakomiteasta) Ostetaan mm. maaseutuindikaattoripalvelun päivitys. Indikaattoritietoja voidaan hyödyntää sekä valtakunnan, alueellisella että paikallistasolla ohjelman seurannan, arvioinnin ja erillisselvitysten ja erilaisten kehittämistoimien tausta-aineistona. Aineistoa voivat käyttää esim. MMM, Mavi, ELY-keskukset ja Leader-ryhmät sekä ohjelman arvioitsijat. Maaseutuindikaattoripalvelun tuottamaa aineistoa hyödynnetään ohjelman toimenpiteiden kehittämisessä sekä parannetaan niiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Seurantakomitea kokoontuu keskimäärin kaksi kertaa vuodessa vuosina 2014 2020 ja arviolta kerran vuodessa vuosina 2021-2023. Seurantakomitean kokouskulut, kuten tilavuokrat, kokousmateriaaleista aiheutuvat kulut sekä kahvi- ja ruokatarjoiluista aiheutuvat kulut maksetaan teknisestä avusta. Teknisestä avusta maksetaan myös seurantakomitean kokouksia valmistelevien tai tukevien työryhmien tai muiden kokousten järjestelykustannukset, kuten kokousmateriaalit, tilavuokrat ja kahvitarjoilut. Seurantakomitean kokousten yhteydessä järjestettävät tutustumisretket, ohjelman sisältöä koskevat seminaarit ja muut ohjelman toteutuksen seurantaa koskevat kulut rahoitetaan teknisestä avusta. Seurantakomiteassa järjestöjä ja yhdistyksiä edustaville jäsenille, kunnallisille luottamushenkilöille sekä asiantuntijoille voidaan maksaa korvauksia

Viestintä Liite 3 Sivu 4 / 8 ansionmenetyksestä, matkakustannuksista ja muista tehtävän hoitamisesta aiheutuneista kustannuksista valtion matkustussäännön mukaisesti. Hallintoviranomaisena MMM on vastuussa viestinnän kokonaisuudesta, ml. ohjelman viestintästrategia ja vuotuiset viestintäsuunnitelmat. Maaseutuverkosto toteuttaa pääosan ohjelman viestintäsuunnitelman toimista. Viestinnän pääkanavana on Maaseutu.fi-sivusto ja muu verkkoviestintä. Viestinnällä tehdään tunnetuksi ohjelman mahdollisuuksia ja tuloksia sekä vahvistetaan maaseututoimijoiden yhteistyötä. Lisäksi tuotetaan monipuolisia viestintämateriaaleja niin sähköisessä, painetussa kuin pr-materiaalien muodossa sekä järjestetään tiedotustilaisuuksia ja viestintäkoulutuksia. Viestinnän seurannassa hyödynnetään jatkuvaa mediaseurantaa, teetetään selvityksiä ja ulkopuolisia arviointeja. Lisäksi varaudutaan viestinnän kehittämiseen, seurantaan ja viestintästrategiaan liittyviin kokouskustannuksiin, selvitysten laatimiseen ja asiantuntijapalkkioihin. Teknisestä avusta rahoitetaan hallintoviranomaiselle kuuluvia tiedotus- ja julkistamistoimia, kuten esitteitä, verkkoviestintää ja koulutusta sekä näihin liittyviä käännöstöitä (mm. ruotsi, englanti). Maa- ja metsätalousministeriön henkilöstön palkkauskulut Maa- ja metsätalousministeriö käyttää teknistä apua vuosittain enintään 6 henkilötyövuoden palkkauksesta aiheutuviin menoihin. Palkkauskuluja käytetään mm. ohjelman ohjauksen, arvioinnin ja seurannan, eri toimenpiteiden ja tukimuotojen, maaseudun yritystoiminnan ja muiden elinkeinojen, maatalouden rakennetuen, luonnonhaittakorvausten, maatalouden ympäristökorvausten sekä hyvien käytäntöjen edistämiseen ja viestinnän kehittämiseen. Henkilöstön palkkauskuluihin sisältyvät myös muut palkkauksen sivukulut (mm. työnantajamaksut), matkakulut sekä muut palkattujen henkilöiden tehtävien hoitamisen kannalta syntyvät välttämättömät kulut. Yhden henkilön keskimääräiseksi yhden vuoden palkkauskustannukseksi sivukulut, matkakulut ja muut kulut mukaan lukien arvioidaan 65 000 euroa. Muut teknisen avun kulut Teknisen avun määrärahoista varataan rahoitusta mahdollisiin muihin ohjelmakauden 2014-2020 toiminnasta ilmeneviin tarpeisiin.

2. Maaseutuviraston tekninen apu ja käyttökohteet Liite 3 Sivu 5 / 8 Käytön kohde 1. erä 2. erä 3. erä YHTEENSÄ Palkkauskulut (ml. 1 859 000 1 666 000 2 000 000 5 525 000 matkat ja koulutus) Koulutuskulut 80 000 29 000 36 000 145 000 Seurantakulut (ml. 1 350 000 535 000 215 000 2 100 000 tietojärjestelmät) Viestintäkulut 130 000 45 000 20 000 195 000 Muut teknisen avun kulut 10 000 10 000 15 000 35 000 YHTEENSÄ 3 429 000 2 285 000 2 286 000 8 000 000 Mavin henkilöstön palkkauskulut Teknistä apua varataan ohjelmakaudelle 2014-2020 ohjelman toimeenpanoon liittyviin tehtäviin palkattavien henkilöiden palkkauskuluihin (mm. tukijärjestelmien toimeenpano, koulutus- ja neuvontamateriaalin tuottaminen, koulutusten ja viestinnän toteuttaminen). Tämä kohta sisältää enintään 10 henkilötyövuoden palkkauskulujen lisäksi henkilöstön palkkauskuluihin sisältyvät muut palkkauksen sivukulut (mm. työnantajamaksut), matkakulut sekä muut palkattujen henkilöiden tehtävien hoitamisen kannalta syntyvät välttämättömät kulut. Yhden henkilön keskimääräiseksi yhden vuoden palkkauskustannukseksi sivukulut, matkakulut ja muut kulut mukaan lukien arvioidaan 65 000 euroa. Koulutuskulut Teknistä apua varataan ohjelman koulutuskuluihin. Seurantakulut Teknistä apua varataan ohjelman seurantakuluihin mukaan lukien tietojärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä aiheutuvat kulut. Viestintäkulut Teknistä apua varataan ohjelman tukijärjestelmien toimeenpanoon liittyvään verkkoviestintään sekä esitteisiin, oppaisiin ja lomakkeisiin ja niiden lähettämiseen sekä muihin ohjelman viestintäsuunnitelman toimenpiteisiin. Muut teknisen avun kulut Teknisen avun määrärahoista varataan rahoitusta luennoitsijamaksuihin, tarvikehankintoihin tai mahdollisiin muihin ohjelmakauden 2014-2020 toiminnasta ilmeneviin tarpeisiin.

Liite 3 Sivu 6 / 8 3. ELY-keskusten käytössä oleva tekninen apu ja sen käyttökohteet Käytön kohde 1. erä 2. erä 3. erä YHTEENSÄ ELY- keskusten palkkauskulut 18 137 000 12 124 000 11 879 000 42 140 000 Mahd. muut käyttökohteet Reservi 1 148 000 734 000 978 000 2 860 000 YHTEENSÄ 19 285 000 12 858 000 12 857 000 45 000 000 Tekninen apu suunnataan ohjelmaan perustuvan tuen toimeenpanotehtäviä hoitavien henkilöstön palkkoihin ja sosiaalikuluihin (ml. matkakulut) sekä koulutukseen. Näin teknisen avun määrä ELY-keskuksille koostuu ELY-keskusten palkkauskuluista, ja mahdollisista muista käyttökohteista (mm. koulutus). Teknisen avun jaossa ELY-keskuksille on pyritty käyttämään selkeitä ja perusteltuja jakokriteereitä, jotka huomioivat ohjelmarahoituksen suhteellista työmäärää ELY-keskuksissa. Jakokriteereinä on käytetty aluekehystä (+Leader-kehystä), alueen sisäisiä matkoja ja alueen muita erityispiirteitä mm. kaksikielisyys ja valtakunnalliset erikoistumistehtävät. Yhteensä 2,860 miljoonaa euroa jätetään reserviin. Teknisen avun reservistä jaetaan rahoitusta ELY-keskusten yksilöityihin tarpeisiin Maaseutuviraston toimesta osana tulosohjausta. Reservistä on tarkoitus osoittaa rahoitus yhtä ELY-keskusta laajempiin keskitettyihin tehtäviin.

Liite 3 Sivu 7 / 8 Teknisen avun rahoituksen jakautuminen vuosina 2014-2023 ELY-keskusten välillä ELY-keskus 42 140 000 640 htv Uusimaa 1 926 000 29.00 Varsinais-Suomi 3 272 000 50.00 Satakunta 2 405 000 37.00 Häme 2 211 000 34.00 Pirkanmaa 2 934 000 45.00 Kaakkois-Suomi 2 444 000 37.00 Etelä-Savo 2 313 000 35.00 Pohjois-Savo 3 051 000 46.00 Pohjois-Karjala 3 096 000 47.00 Keski-Suomi 2 969 000 45.00 Etelä-Pohjanmaa 3 787 000 58.00 Pohjanmaa 3 054 000 46.00 Pohjois-Pohjanmaa 4 049 000 61.00 Kainuu 1 840 000 28.00 Lappi 2 789 000 42.00 Reservi sis. aluetiedottaja -osuus 2 860 000 44.00 Yhteensä 45 000 000 684.00 ELY-keskus saa käyttää teknistä apua vuosina 2014-2023 enintään taulukossa mainitun htvmäärän pääosin palkkauksesta aiheutuviin menoihin.

Liite 3 Sivu 8 / 8 4. Maaseutuverkosto Teknisen avun indikatiivinen jako eri vuosien ja käyttökohteiden välillä Käytön kohde 1. erä 2. erä 3. erä YHTEENSÄ Palkkauskulut 3 300 000 Muut kulut Rakenteet yhteensä 1 414 000 943 000 943 000 3 300 000 Viestintä 2 900 000 Koulutukset 2 800 000 Hyvät käytännöt ja verkostot 1 000 000 Toimintasuunnitelma yhteensä 2 872 000 1 914 000 1 914 000 6 700 000 Yhteensä 4 286 000 2 857 000 2 857 000 10 000 000 Maaseutuverkoston kulut Euroa Prosenttia Maaseutuverkoston toimintaa varten 3 300 000 33 tarvittavat rakenteet Maaseutuverkoston 6 700 000 67 toimintasuunnitelman laatiminen ja täytäntöönpano Yhteensä 10 000 000 100 Maaseutuverkoston kulut jaetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013, artiklan 54.3 mukaisesti maaseutuverkoston toimintaa varten tarvittaviin rakenteisiin ja toimintasuunnitelman laatimiseen ja täytäntöönpanoon. Maaseutuverkoston toimintaa varten tarvittaviin rakenteisiin sisältyvät kaikki maaseutuverkostopalvelut -yksikön henkilöstöön liittyvät kulut, kuten palkkaus- ja sivukulut sekä matkakulut ja henkilöstön koulutukseen liittyvät kulut koko ohjelmakauden ajan sekä muut Maaseutuvirastossa sijaitsevan maaseutuverkostopalvelut -yksikön kulut. Toimintasuunnitelman kustannuksiin sisältyy laajan maaseutuverkoston tuottamat palvelut, esim. viestintään, koulutustilaisuuksiin, hyvien käytäntöihin ja verkostoihin liittyvät kulut. Maaseutuverkostossa voidaan käyttää teknistä apua vuosittain enintään 7 henkilötyövuoden palkkauksesta aiheutuviin menoihin. Maaseutuverkoston toiminnan kuvaus ja varojen jakautuminen eri käyttökohteisiin määritellään maaseutuverkoston ohjelmakauden 2014 2020 toimintasuunnitelmassa sekä vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa. Maaseutuverkoston ohjausryhmä käsittelee ja hyväksyy toimintasuunnitelmat. Maaseutuverkoston teknisen avun indikatiivistä jakoa täsmennetään myöhemmin ohjausryhmän hyväksymän monivuotisen toimintasuunnitelman mukaisesti.

Liite 4 PÄÄTÖSESITYS Esitetään, että seurantakomitea hyväksyisi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 teknisen avun väliaikaisen käyttösuunnitelman vuodelle 2014.

Päivämäärä X.X.2014 Viite Ehdotus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi 2014 2020 Asia MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2014 2020 TEKNISEN AVUN VÄLIAIKAINEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2014 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 teknistä apua voi käyttää ohjelmaan liittyviin henkilöstökuluihin, seurantaan, tiedotukseen, koulutukseen ja muihin hyväksyttäviin kustannuksiin, jotka on määritelty valtioneuvoston asetuksessa 395/2014 maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 varoista myönnettävästä teknisestä avusta (3 ). Teknistä apua käyttävät maa- ja metsätalousministeriö (MMM), Maaseutuvirasto (Mavi), elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) sekä kansallinen maaseutuverkosto. Euroopan komissiolle on 25.4.2014 toimitettu ehdotus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi 2014 2020. Esityksen mukaan teknistä apua on käytettävissä yhteensä 70 miljoonaa euroa, josta 42 % on EU:n maaseuturahaston rahoitusosuutta ja 58 % valtion rahoitusosuutta. Tämä väliaikainen käyttösuunnitelma sisältää vuoden 2014 valtion talousarvioon sisältyvän myöntämisvaltuuden 10 miljoonaa euroa tekniseen apuun, joka on tällä päätöksellä otettavissa tarvittaessa käyttöön koko ohjelmakautta 2014 2020 koskevan indikatiivisen teknisen avun käyttösuunnitelman mukaisiin menoihin sen henkilötyövuosikiintiön puitteissa Tämä väliaikainen teknisen avun käyttösuunnitelma yhdistetään vuoden 2015 valtion talousarvioon sisältyvän myöntämisvaltuuden kanssa ja esitetään vuonna 2015 seurantakomitealle hyväksyttäväksi lopulliseksi teknisen avun käyttösuunnitelmaksi vuodesta 2014 eteenpäin sen jälkeen kun Euroopan komissio on hyväksynyt ohjelman. Myöntämisvaltuuden ensimmäistä erää koskeva teknisen avun käyttösuunnitelma vahvistetaan lopullisesti sen jälkeen, kun myöntämisvaltuuden osoittaminen eri toimijoille on hyväksytty valtioneuvostossa. Vasta sen jälkeen maksajavirasto voi korvata myöntämisvaltuudesta aiheutuneet menot momentilta 30.10.64. Teknisen avun menot ovat kuitenkin tukikelpoisia 1.9.2014 alkaen. Ohjelmakautta 2014 2020 koskevia maksajaviraston maksuja voidaan toteuttaa enintään 31.12.2023 saakka. Teknisen avun määrä ja jakautuminen eri organisaatioiden välillä 2014 2020 (2023) euroa/ ohjelmakausi htv/ ohjelmakausi Maa- ja metsätalousministeriö 7 000 000 51 Maaseutuvirasto 8 000 000 85 ELY-keskukset 45 000 000 684 Maaseutuverkosto 10 000 000 59 Yhteensä 70 000 000 879 Kukin edellä mainituista organisaatiosta voi käyttää tällä päätöksellä korkeintaan 14 % koko ohjelmakauden varojen ja henkilötyövuosien kiintiöstään. ELY-keskusten välisessä varojen ja henkilötyövuosi- MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO (Helsinki) puh. (09) 16001 faksi (09) 160 54202 JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET PB 30, 00023 STATSRÅDET (Helsingfors) tfn (09) 16001 fax (09) 160 54202 MINISTRY OF AGRICULTURE AND FORESTRY PO Box 30, FI-00023 GOVERNMENT, Finland (Helsinki) tel. +358 9 16001 fax +358 9 160 54202

en jaossa noudatetaan liitteenä olevan ohjelmakauden 2014 2020 indikatiivisen käyttösuunnitelman mukaista jakoa. 2 XX (allekirjoittaja) XX (allekirjoittaja) LIITE: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 teknisen avun indikatiivinen käyttösuunnitelma

Liite 5 Sivu 1 / 8 PÄÄTÖSESITYS Esitetään, että seurantakomitea hyväksyisi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 valintaperusteet.

Liite 5 Sivu 2 / 8 Valintaperusteiden käyttö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 1. Tukikelpoisuusehdot ja valintaperusteet Tukikelpoisuus Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 (maaseutuasetus) ja asetukseen (EU) N: o 1306/2013 (horisontaaliasetus) ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (yleisasetus) mukaisesti tukikelpoisuusehdot ja valintaperusteet auttavat valitsemaan ja asettamaan etusijalle hankkeet, jotka parhaiten toteuttavat EU- ja ohjelmatasolla asetettuja tavoitteita. Tuettavan toimenpiteen on täytettävä yleiset tukikelpoisuusehdot, jotka sisältyvät Euroopan unionin ja sitä täydentävään kansalliseen lainsäädäntöön. Ne tulee täyttää, ennen kuin hakemus voidaan ottaa valintamenettelyyn. Keskeiset tukikelpoisuusehdot on esitetty laissa maaseudun kehittämisen tukemisesta (28/2014) ja laissa maatalouden rakennetuista ja niitä tarkennetaan valtioneuvoston asetuksissa. Kaikkien toimien tulee tukea EU- ja ohjelmatasolla asetettuja tavoitteita. Valintaperusteet Ohjelmakaudella 2007 2013 valintaperusteita sovellettiin hankkeiden ja toimien valintaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 artiklan 71(2) mukaisesti eli valintaperusteiden käyttö oli edellytys maaseuturahaston varojen käytölle. Valintaperusteet käsiteltiin ohjelman ensimmäisessä seurantakomitean kokouksessa ja ne on sisällytetty ohjeistukseen sekä päätöksenteko- ja seurantajärjestelmään. Uudella ohjelmakaudella 2014 2020 valintaperusteiden käytön periaatetta laajennetaan maaseutuasetuksen (EU) N:o 1305/2013 49 artiklan mukaisesti. Hallintoviranomaisen tulee määritellä valintaperusteet kaikille ohjelman toimenpiteille 1 kuultuaan seurantakomiteaa. Valintaperusteiden käytön tarkoituksena on varmistaa hakijoiden tasapuolinen kohtelu, parempi taloudellisten resurssien käyttö ja toimenpiteiden kohdentaminen unionin tavoitteiden mukaisesti maaseudun kehittämiseen. Edunsaajia voidaan valita myös soveltaen taloudellisen ja ympäristötehokkuuden vaatimuksia, mutta vain silloin kun se on tarkoituksenmukaista (artikla 49(3)). Valintaperusteet laaditaan ja niitä sovelletaan kullekin maaseudun kehittämisen toimenpiteelle ja kaikkiin siihen esitetyille tukikelpoisille hankkeille (49(2) artikla). Valintaperusteita on käytettävä, vaikka varoja hakukierroksella olisi enemmän kuin hakemuksia. Valintaperusteita tulee käyttää koko ohjelmakauden ajan ja ne on määriteltävä ennen kuin hakuprosessi alkaa jotta hakijoita kohdellaan tasapuolisesti. Niitä voidaan kauden aikana muuttaa, mutta ei esimerkiksi kesken avoinna olevan haun. Valintaperusteiden muuttamisessa tulee noudattaa vastaavaa menettelyä kuin valintaperusteiden hyväksymisessä. Valintaperusteiden puuttuminen ja vastaavasti niiden soveltamisen puute asianomaisten toimien valinnassa voidaan pitää hallinto- ja valvontajärjestelmän puutteena. Tällainen päätelmä voi johtaa EU-rahoituksen epäämiseen. 1 Poikkeuksena ympäristökorvaukset, epäsuotuisten alueiden tuki ja eläinten hyvinvointi. On myös huomattava, että menettely paikallisten toimintaryhmien osalta on erilainen

Liite 5 Sivu 3 / 8 2. Valintaperusteiden asettaminen Maaseutuasetuksen 49 (1) artikla määrittää valintaperusteiden määrittelyssä noudatettavasta menettelystä seuraavaa: Maaseudun kehittämisohjelman hallintoviranomaisen on määritettävä toimien valintaperusteet seurantakomiteaa kuultuaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 1303/2013 34 artiklan 3 kohdan d alakohdan soveltamista. Valintaperusteiden tarkoituksena on varmistaa hakijoiden yhdenvertainen kohtelu, parantaa varojen käyttöä ja kohdentaa toimenpiteet maaseudun kehittämistä koskevien unionin prioriteettien mukaisesti. Valintaperusteita määriteltäessä ja sovellettaessa on otettava huomioon suhteellisuusperiaate tukitoimen laajuuden osalta. Saman asetuksen 65(4) säädetään lisäksi: Jäsenvaltioiden on määriteltävä selkeästi hallintoviranomaisen, maksajaviraston ja Leader-ohjelman mukaisten paikallisten toimijaryhmien tehtävät kelpoisuus- ja valintakriteerien soveltamisen ja projektinvalintamenettelyn osalta. Lisäksi seurantakomitean tehtävistä säädetään artiklassa 74(1)(a): Sitä (seurantakomitea) on kuultava rahoitettavien tukitoimien valintaperusteista, joita on tarkistettava ohjelmatyön tarpeita vastaavasti, ja sen on annettava asiasta lausuntonsa neljän kuukauden kuluessa ohjelman hyväksymispäätöksestä. Ohjelman aloituksen ja täytäntöönpanon nopeuttamiseksi seurantakomiteaa voidaan kuulla jo ennen kuin ohjelma on hyväksytty. Väliaikaisen seurantakomitean päätökset pitää vahvistaa sen jälkeen kun ohjelma on virallisesti hyväksytty. Valintaperusteiden yleiset periaatteet ja säännöt tulee kuvata myös ohjelma-asiakirjassa kunkin toimenpiteen kohdalla. 3. Valintaperusteiden laadinta Valintaperusteet ovat ehtoja, jotka hallintoviranomaisten on määriteltävä varmistaakseen, että tuki kohdentuu hankkeille, jotka parhaiten täyttävät SWOT-analyysissä yksilöityjä tarpeita ja maaseudun kehittämisohjelmassa vahvistettuja tarpeita. Yleisasetuksen 34 artiklan 3 kohdan 4 alakohdan perusteella Leader-toimien valinnassa käytettävät valintakriteerit asettaa paikallinen toimintaryhmä. Valintaperusteiden on oltava selkeitä, asiaankuuluvia ja tasapuolisia ja niitä on sovellettava avoimesti ja johdonmukaisesti koko ohjelmakauden ajan. Hakemukset arvioidaan näiden valintakriteereiden perusteella jotta suurinta lisäarvoa tuottavat hankkeet / toimet valitaan ja saavat tukea maaseudun kehittämisohjelmasta. Komissio suosittelee, että valintakriteereille annettaisiin pisteitä ja niistä muodostuisi hakemuksen kokonaispistemäärä, joiden perusteella parhaat valitaan ja päätökset tehdään. Komissio suosittelee myös määritettäväksi minimipistemäärän, joka hakijoiden tulee ylittää valintaryhmään päästäkseen. Pienten, esimerkiksi alle 10 000 euron tukien osalta suhteellisuusperiaatteen mukaisesti hallintoviranomainen voi käyttää yksinkertaisempia valintakriteereitä, mutta tämä ei saa johtaa hankkeiden pilkkomiseen. Jäsenvaltioita varoitetaan hallinnollisesti monimutkaisia valintaperusteista, joista voisi tulla perussyy virheille, joita on vaikea tarkistaa tai jotka on epäselvästi määritelty ja joita hakijan on

Liite 5 Sivu 4 / 8 vaikeaa ymmärtää. Valintaperusteiden tulee olla hakijoiden tiedossa kansallisen säädösten ja ohjeistuksen kautta. Valintaperusteiden olisi varmistettava: tuen kohdentuminen unionin ja kansallisten / alueellisten painopisteiden mukaisesti maaseudun kehittämiseen parempi taloudellisten resurssien käyttö - parasta vastinetta rahalle yhdenvertainen kohtelu kaikille (tukikelpoisille) hakijoille suhteellisuusperiaate hankkeen koon mukaisesti (artikla 49 (1)) Yleisasetuksen artiklan 74(3) mukaisesti jäsenvaltioiden tulee huolehtia siitä, että ERI-rahastoja koskevien valitusten tutkimiseksi on tehokkaat järjestelyt, eli asiakkaalla on valitusoikeus suoritettujen valintojen suhteen. 4. Valmistelu ja menettelyt Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Alueellisesti toteutettavien toimenpiteiden (koulutus, palvelut, yritystuet, yhteistyö) osalta alkavaa kautta koskevia valintaperusteita on valmisteltu aktiivisesti vuodenvaihteesta alkaen. Ministeriö on käyttänyt valmistelussa apuna asiantuntijatyötä sekä alueellisten hallintoviranomaisten asiantuntemusta. Avaintaito Osuuskunta Suomi tuotti selvityksen valintaperusteiden periaatteista, avusti luonnosten valmistelussa ja käsittelyssä useassa valmistelutilaisuudessa sekä koulutuksessa. Samassa yhteydessä on valmisteltu myös toimintaryhmien omien valintaperusteiden periaatteita. Valintaperuste-esitykset on käsitelty myös ohjelman näitä toimenpiteitä valmistelleessa työryhmässä 7.8.2014. Työryhmässä ovat edustettuna sekä ohjelman hallinto- ja maksajaviranomaiset sekä suuri joukko sidosryhmiä ja ohjelman potentiaalisia tuensaajia. Neuvontatoimenpiteen ja siihen liittyvä neuvojien valinnan eli hankintalain mukaisen kilpailutuksen valmistelua on tehty ao. valmisteluryhmässä. Neuvojien valintaan liittyy myös neuvojien alkukoulutus ja tentti. Ei-tuotannollisten investointien valmistelua on tehty ympäristökorvausten valmisteluryhmässä. Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden hakua avattaessa edellytettiin, että hakijat esittävät paikallista strategiaansa toteuttavien toimien valintaperusteet. Valintaperusteet perustuvat kuhunkin paikalliseen maaseudun kehittämisstrategiaan. Kaikille yhteisiä valintaperusteita ei ole tarkoituksenmukaista laatia, koska valintaperusteiden käytöllä Leader-ryhmä varmistaa rahoitettavien toimien toteuttavan sen laatimaa paikallista strategiaa. Yleisasetuksen perusteella valintaperusteiden asettaminen on Leader-ryhmän tehtävä. Kansainvälisille hankkeille on pyydetty laatimaan erilliset valintaperusteet. MMM on järjestänyt kevään 2014 aikana kolme koulutustilaisuutta valintaperusteiden laadinnasta yhdessä ELY-keskuksille ja potentiaalisille Leader-ryhmille. Leader-ryhmät ja ELY-keskukset ovat yhteen sovittaneet työnjaon ja tähän liittyen molempien valintaperusteet laatiessaan MMM:n edellyttämää yhteistyösopimusta. Yhteistyösopimuksessa kuvataan aluemääritys, työnjako ja painotukset eri toimissa, valintaperusteiden yhteensovitus sekä muut osapuolten katsomat tarpeelliset asiat. ELY-keskus noudattaa alueellisia valintaperusteita ja Leader-ryhmä paikallisia valintaperusteita. Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden hakemuksia arvioidessaan yleisasetuksen mukainen valintakomitea sekä hallintoviranomainen arvioivat esitetyt valintaperusteet ja tarvittaessa pyytävät hakijoita täydentämään niitä ennen toimeenpanon käynnistymistä. Seurantakomitea käsittelee myöhemmin Leader-ryhmien esittämät valintakriteerit käsitellessään Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valinnan.

Liite 5 Sivu 5 / 8 Esitys valintaperusteista toimenpiteittäin LIITE 1 1. Koulutus ja viestintä (toimenpide 1) Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat valintaperustetta. Lähtökohtaisesti kustakin aihealueesta voi saada enintään 3 pistettä. Aihealueille määritellään myös painotuskerroin. Yhteenlasketut pisteet muodostavat hakemuksen kokonaispistemäärän. Aihealueet: 1. Missä määrin hanke edistää ohjelman ja suunnitelman strategian ja tavoitteiden toteutumista? 2. Missä määrin hanke kykenee lisäämään osaamista? 3. Millainen on hankesuunnitelman laatu, vaikuttavuus ja toteutettavuus? 4. Kumppanuus ja sitoutuminen Tiedonvälityshankkeiden valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä kolmesta aihealueesta: 1. Missä määrin hanke edistää ohjelman ja suunnitelman strategian ja tavoitteiden toteutumista? 2. Millainen on hankesuunnitelman laatu, vaikuttavuus ja toteutettavuus? 3. Missä määrin hanke lisää tiedon ja osaamisen tehokasta hyödyntämistä? Lisäksi olisi mahdollista saada ns. bonuspisteitä (0 tai 1) jos hanke edistää biotalouden kehittymistä tai lisää tietoa biotalouden mahdollisuuksista. 2. Neuvonta (toimenpide 2) Toimenpiteessä myönnetään korvaus tehdystä maatilaneuvonnasta hyväksytyille neuvojille ja neuvontaorganisaatioille. Maaseutuvirasto valitsee neuvojat julkisista hankinnoista (348/2007) säädetyn lain mukaisella hankintamenettelyllä ja ohjelman toimeenpanosta annetun lain ja alemmanasteisten säädösten mukaisesti. Valinnan, alkukoulutuksen ja rekisteriin hyväksymisen jälkeen neuvojilla on edellytykset ja oikeudet antaa tukikelpoista neuvontaa. Valintamenettelyyn sisältyy valintakriteerien ja pisteytyksen perusteella tehtävän valinnan ohella alkukoulutus maatilojen neuvontajärjestelmän yleisistä periaatteista ja neuvonnan aihealueista sekä sähköinen tentti. Neuvonnan alaan soveltuva koulutus - soveltuva toisen asteen tutkinto - opistoasteen tutkinto - ylempi korkeakoulututkinto Soveltuva neuvontakokemus - 1 vuosi - 2 vuotta - 3 vuotta tai enemmän Muu soveltuva työkokemus (huomioidaan vain, jos hakijalla on ammattitutkinto) Tuotantoeläinten terveydenhuoltosuunnitelman osalta neuvojalta edellytetään eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa. Energianeuvonnassa joko koulutuksen tai työkokemuksen on oltava tekniseltä alalta. Neuvonnan käyttäjille ei aseteta valintakriteereitä. Tavoite on, että mahdollisimman moni viljelijä hyödyntäisi tarjolla olevaa neuvontaa.

Liite 5 Sivu 6 / 8 3. Investoinnit fyysiseen omaisuuteen (toimenpide 4) 3.1. Maatalouden investoinnit (alatoimenpide 4.1) Valintaperusteet muodostuvat viidestä aihealueesta, joiden avulla pyritään tarkastelemaan ohjelmassa esitettyjen tarpeiden ja tavoitteiden toteutumista. Kussakin aihealueessa on alakohdat, joita tarkastellaan kunkin pääkohdan pisteytyksessä. Kustakin aihealueesta voi saada enintään kolme pistettä. Aihealueille määritetään myös painokertoimet, joiden avulla korostetaan tavoitteiden kannalta tärkeimpiä valintaperusteita. Investoinnit on tarkoitus jakaa kahteen ryhmään, joissa hankkeiden painokertoimet voivat poiketa toisistaan. Valintakriteerit ovat: 1. Vaikutus tuen kohteena olevan yrityksen talouteen 2. Vaikutus tuen kohteena olevan yrityksen kilpailukykyyn 3. Vaikutus toimintaympäristöön 4. Vaikutus tuotanto-olosuhteisiin 5. Vaikutus muiden tavoitteiden toteutumiseen 3.2. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen (alatoimenpide 4.2) Maaseudun yritystuen valintaperusteet ovat samoja alatoimenpiteissä 4.2, 6.2 ja 6.4. Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä kuudesta aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat valintaperustetta. Lähtökohtaisesti kustakin aihealueesta voi saada enintään 3 pistettä. Aihealueille määritellään myös painotuskerroin. Yhteenlasketut pisteet muodostavat hakemuksen kokonaispistemäärän. Aihealueet 1. Tuettavan toimenpiteen sijainti 2. Tuettavan toimenpiteen vaikutus uusien kokoaikaisten työpaikkojen syntymiseen 3. Tuettavan toimenpiteen vaikutus yrityksen markkina-alueen muodostumiseen 4. Tuettavan toimenpiteen vaikutus yrityksen toiminnan uudistumiseen 5. Tuettavan toimenpiteen vaikutus yrityksen yhteistyöhakuisuuteen 6. Lisäpisteet 3.3. Ei-tuotannolliset investoinnit (alatoimenpide 4.4.) Ei-tuotannollisissa investoinneissa (kosteikkoinvestoinnit sekä perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaus ja aitaaminen) tarkistetaan tukikelpoisuuskriteereillä, että tuensaaja on tukikelpoinen, sopimus täyttää minimikoon vaatimuksen, kohde on tuensaajan hallinnassa, mahdolliset luvat löytyvät, että kohde on yleisellä tasolla toimenpiteen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukainen. Lisäksi tarkistetaan tukikelpoisuuskriteerinä, että esitetty suunnitelma on laadultaan toteuttamiskelpoinen ja esitettyjen toimenpiteiden kustannukset hyväksyttäviä. Tukikelpoisuuskriteerien tarkastelun läpäisseet hakemukset pisteytetään valintakriteerien avulla. Valintakriteereillä arvotetaan haettavan kohteen odotettavissa oleva ympäristöllinen vaikuttavuus. Valintakriteereillä varmistetaan siten, että tuettavalla kohteella on merkittävää investoinnin tavoitteiden mukaista vaikuttavuutta. Valinta tapahtuu alla olevien kysymysten perusteella. Kunkin kysymyksen alla on hakemuskäsittelijän valittavana joukko vaikuttavuuden mukaan pisteytettyjä (0-3 pistettä) väittämiä. Hakemuskäsittelijä valitsee jokaisesta kysymyksestä hakemuskohdetta parhaiten kuvaavan väittämän. Jokaisesta kysymyksestä saatava vähintään 1 piste, jotta voidaan tuki myöntää. Väittämät perustuvat ohjelmassa kuvattuihin valintakriteerien yleisiin periaatteisiin.

Liite 5 Sivu 7 / 8 Kysymykset ovat: 1. Miten hyvin kohteen toimenpidetarve tunnetaan etukäteen? 2. Mikä on kohteeseen tehtävän investoinnin merkitys maatalouden ympäristönsuojelussa? 3. Kohteen mitoitus/rajaus? 4. Vaikuttavuuden laatu? (vain kosteikkoinvestointien osalta) 4. Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen (toimenpide 6) 4.1. Nuorten viljelijöiden aloitustuki (alatoimenpide 6.1) Valintaperusteet muodostuvat kolmesta aihealueesta, joiden avulla pyritään tarkastelemaan ohjelmassa esitettyjen tarpeiden ja tavoitteiden toteutumista. Kussakin aihealueessa on alakohdat, joita tarkastellaan kunkin pääkohdan pisteytyksessä. Kustakin aihealueesta voi saada enintään kolme pistettä. Aihealueille määritetään myös painokertoimet, joiden avulla korostetaan tavoitteiden kannalta tärkeimpiä valintaperusteita. Valintakriteerit ovat: 1. Tilan yritystoiminnan taloudelliset edellytykset 2. Tilan tuotantoedellytykset 3. Tilan kehittämistoimet ja mahdollisuudet 4.2. Yrityksen perustamistuki ja investointituki (alatoimenpiteet 6.2. ja 6.4.) Maaseudun yritystuen valintaperusteet ovat samoja alatoimenpiteissä 4.2, 6.2 ja 6.4. Ne muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä kuudesta aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat valintaperustetta. Lähtökohtaisesti kustakin aihealueesta voi saada enintään 3 pistettä. Aihealueille määritellään myös painotuskerroin. Yhteenlasketut pisteet muodostavat hakemuksen kokonaispistemäärän. Aihealueet 1. Tuettavan toimenpiteen sijainti 2. Tuettavan toimenpiteen vaikutus uusien kokoaikaisten työpaikkojen syntymiseen 3. Tuettavan toimenpiteen vaikutus yrityksen markkina-alueen muodostumiseen 4. Tuettavan toimenpiteen vaikutus yrityksen toiminnan uudistumiseen 5. Tuettavan toimenpiteen vaikutus yrityksen yhteistyöhakuisuuteen 6. Lisäpisteet 5. Palvelujen ja kylien kehittäminen (toimenpide 7) Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat valintaperustetta. Lähtökohtaisesti kustakin aihealueesta voi saada enintään 3 pistettä. Aihealueille määritellään myös painotuskerroin. Yhteenlasketut pisteet muodostavat hakemuksen kokonaispistemäärän. 1. Missä määrin hanke edistää ohjelman ja suunnitelman strategian ja tavoitteiden toteutumista? 2. Missä määrin hanke parantaa toimintamahdollisuuksia? 3. Millainen on hankesuunnitelman laatu, vaikuttavuus ja toteutettavuus? 4. Missä määrin hanke lisää kumppanuutta ja sitoutumista?

Liite 5 Sivu 8 / 8 Lisäksi olisi mahdollista saada ns. bonuspisteitä (0 tai 1) jos hanke tuottaa tai hyödyntää innovaatioita tai uutta tietoa, hanketta toteutetaan harvaan asutulla tai ydinmaaseudulla, hanke aktivoi nuorisoa tai hanke edistää väestöryhmien/alueiden tasa-arvoa. Investointihankkeiden valintaperusteet muodostavat alueella valittavissa toimenpiteissä kolmesta aihealueesta: 1. Missä määrin hanke edistää ohjelman ja suunnitelman strategian ja tavoitteiden toteutumista? 2. Missä määrin hanke lisää uudistumista ja toimintamahdollisuuksia? 3. Millainen on hankesuunnitelman laatu, vaikuttavuus ja toteutettavuus? 4. Missä määrin hanke edistää yhteistyötä? Lisäksi olisi mahdollista saada ns. bonuspisteitä (0 tai 1) jos hanke lisää maaseudun vetovoimaa, hanke tukee kulttuuri- tai luonnonperinnön säilyttämistä tai ennallistamista tai kohteiden kehittämistä, hanke lisää maaseutualueiden tasavertaisuutta, hanke ylittää ja hyödyntää toimiala- tai osaamisrajapintoja tai hankkeen toimialueen asukkaat ovat sitoutuneet kehittämistyöhön. 6. Yhteistyö ja innovaatiot (toimenpide 16) Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä viidestä aihealueesta joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat valintaperustetta. Lähtökohtaisesti kustakin aihealueesta voi saada enintään 3 pistettä. Aihealueille määritellään myös painotuskerroin. Yhteenlasketut pisteet muodostavat hakemuksen kokonaispistemäärän. Aihealueet: 1. Missä määrin hanke edistää ohjelman ja suunnitelman strategian ja tavoitteiden toteutumista? 2. Missä määrin hanke edistää elinkeinotoimintaa? 3. Millainen on hankesuunnitelman laatu, vaikuttavuus ja toteutettavuus? 4. Miten vaikuttavaa on hankkeen tuottama strateginen kumppanuus ja sitoutuminen? 5. Miten tehokkaasti hanke hyödyntää tietoa ja osaamista? Maaseudun innovaatioryhmien valinnassa, joka tapahtuu keskitetysti ja jossa valinnan suorittaa asiantuntijoista koostuva valintaryhmä, valintaperusteet olisivat seuraavien aihealueiden alla: 1. Millainen on tavoitellun innovaation liiketoimintapotentiaali? 2. Miten selkeä tarvelähtöisyys on osoitettavissa? 3. Millainen on hanke-esityksen laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus? 4. Miten tehokasta on tiedon ja osaamisen hyödyntäminen? 5. Miten hanke kehittää uudistuvaa biotaloutta?

Liite 6 Sivu 1 / 3 TIEDOKSI Esitetään tiedoksi seurantakomitealle Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valintamenettely.

Liite 6 Sivu 2 / 3 Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valintamenettely 1. 54 hakemusta Leader-ryhmäksi Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden haun välittömästi sen jälkeen, kun Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 ohjelmaesitys oli toimitettu komission käsittelyyn 25.4.2014. Hakemuksia saapui 10.6.2014 mennessä 54 kpl. Ohjelmakaudella 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa toimi 55 Leader-ryhmää. Yhden ryhmän alue sulautui muihin ryhmiin. Hakemuksien julkisen rahoituksen (EU:n maaseuturahasto, valtio, kunnat) määrä on noin 320 miljoonaa euroa. Ohjelmaesityksen rahoitussuunnitelmassa Leader-toimenpiteelle on varattu julkista rahoitusta 300 miljoonaa euroa. Kaikki toiminta-alueiden kunnat ovat sitoutuneet 20 prosentin kuntarahoitusosuuteen koko ohjelmakaudeksi. Yksityisen rahoituksen tavoite on 35 % kokonaisrahoituksesta, mikä toteutuu valtaosassa hakemuksia. Ohjelman hallintoviranomainen eli maa- ja metsätalousministeriö on asettanut yleisasetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013) mukaisen Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valintakomitean. Valintakomitea tekee hallintoviranomaiselle eli maa- ja metsätalousministeriölle päätösesityksen valittavista Leader-ryhmistä ja niiden rahoituskehyksestä. Valintakomitea toimii maa- ja metsätalousministeriön puheenjohtajuudella. Sen jäsenet ovat Maaseutuvirastosta, maaseutuverkostosta, eri ministeriöistä ja sidosryhmistä sekä tutkimuslaitoksesta. Rahoituksessa painotetaan eniten strategioiden laatua. Myös harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestömäärää painotetaan ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Valintakomitean tekemä hakemusten laadun arviointi perustuu maa- ja metsätalousministeriön hakukirjeeseen. Kriteerit on jaoteltu paikallista toimintaryhmää eli Leader-ryhmää koskeviin pakollisiin kriteereihin, paikallisen maaseudun kehittämisstrategian kriteereihin sekä hyvän strategian tunnusmerkkeihin. Työsuunnitelman mukaisesti valintakomitean työ on valmis lokakuun loppuun marraskuun puoliväliin mennessä. Maa- ja metsätalousministeriö voi tehdä virallisen päätöksen valittavista ryhmistä ja niiden rahoituksesta sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020. 2. Esitys Ohjelmakauden 2007-2013 Leader-ryhmien toimintaraha on loppumassa. Kaikki Leader-ryhmät ovat käyttäneet erilaisia sopeuttamistoimia ohjelmakausien välisestä siirtymäajasta selviämiseksi. Näitä ovat mm. määräaikaisten työsopimuksien jatkamatta jättäminen. Valtaosassa Leader-ryhmiä lomautukset ovat käytössä. Komissio on korostanut sujuvaa siirtymistä ohjelmakaudelta toiselle, mikä on myös kansallinen tavoite. Ohjelmakausien valmistelussa on tärkeää varmistaa mahdollisimman sujuva siirtyminen uudelle ohjelmakaudelle ja edesauttaa kertyneen kokemuksen hyödyntäminen uuden ohjelmakauden toimeenpanossa. Maa- ja metsätalousministeriö tuo tiedoksi uuden ohjelmakauden seurantakomitealle, että maa- ja metsätalousministeriö selvittää, voidaanko Leader-ryhmien toimintaraha ottaa tarvittaessa käyttöön kansallisella riskillä ennen ohjelman hyväksymistä. Tämä koskisi niitä Leader-ryhmiä, jotka

Liite 6 Sivu 3 / 3 valintakomitea ehdottaa valittavaksi ohjelmakaudella 2014-2020 toimiviksi toimintaryhmiksi. Käyttöönotto tapahtuisi kuitenkin niin, että ohjelmakausien 2007 2013 ja 2014 2020 toimintarahojen ollessa samanaikaisesti käytettävissä yksittäisten menojen kohdentuminen varmistetaan joko ohjelmakauteen 2007 2013 tai 2014 2020. Tarvittaessa maa- ja metsätalousministeriö tekisi ehdollisen päätöksen valittavista ryhmistä ja niiden kehyksistä ennen kuin komission päätös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta saadaan. Käytännössä maa- ja metsätalousministeriön ehdotus merkitsee, että valintakomitean päätösesityksessä valittavat Leader-ryhmät voisivat saada ohjelmakauden 2014-2020 toimintarahaa koskevat kustannukset hyväksyttäviksi sen jälkeen, kun valintakomitean päätösesitys on valmis. Näin toimintarahan kustannukset olisivat hyväksyttäviä ennen vireilletuloa. Syntyviä kustannuksia voitaisiin maksaa jo neuvotellulla kuntarahoituksella. Ohjelma-asiakirjaan on tehty tarvittavat tekstimuutokset kohtaan 19. siirtymäjärjestelyt. Maa- ja metsätalousministeriö tuo tiedoksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitealle menettelyt, joiden perusteella maa- ja metsätalousministeriö tekee virallisen päätöksen valittavista Leader-ryhmistä, paikallisista strategioista sekä niiden rahoituskehyksestä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman. Seurantakomitea käsittelee valinnan seuraavassa mahdollisessa kokouksessaan.

Liite 7 Sivu 1 / 6 TIEDOKSI Esitetään tiedoksi seurantakomitealle Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 viestinnän linjat.

Liite 7 Sivu 2 / 6 Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014 2020 viestinnän strategiset linjaukset Viestinnän linjaukset koskevat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ohjelmakaudella 2014 2020 ja siitä viestivää Maaseutuverkostoa. Ohjelmaviestinnällä tarkoitetaan linjauksissa maaja metsätalousministeriön, Maaseutuviraston ja maaseutuverkostoyksikön muodostamaa viestinnän ydintiimiä sekä osin koko viestintäverkostoa. Viestinnän linjaukset on laatinut ohjelman viestintää yhteen sovittava ryhmä ja ne hyväksytään seurantakomiteassa 3.10.2014. Nykytila Ohjelmakaudella 2007 2013 viestintää on kehitetty jatkuvasti. Verkkoviestinnän välineistö on laajentunut ja yhteisöllinen media on otettu mukaan. Viestintä on monikanavaista, ja yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa on tehty. Ohjelmaviestinnän menestyskonseptiksi on osoittautunut viestintäverkosto, johon kuuluu yhdyshenkilöitä ohjelman hallinnosta, ELY-keskuksista, Leaderryhmistä ja keskeisistä muista sidosryhmistä. Viestinnän koordinoimisessa on edelleen kehitettävää, jotta eri tahoilla tehtävästä työstä saadaan enemmän synergiahyötyjä. Viestintäverkostolle kehitetään entistä enemmän yhteisiä työkaluja, ja alueiden osallistumista viestinnän yhteisten sisältöjen tuottamiseen helpotetaan. Tavoitteena on entistä paremmin nostaa ohjelman vaikuttavuus ja alueelliset tulokset esiin. Viestinnässä on edelleen panostettava ohjelman tunnettuuden parantamiseen. Tunnettuustutkimuksen mukaan 60 prosenttia suomalaisista ja kolme neljästä tuottajasta tunnistaa ohjelman traktorinjälkitunnuksesta. Kysyntää maaseudun viesteille on: Ympäristö-, ilmasto- ja kilpailukykykysymykset ovat keskeisiä puheenaiheita; bioenergia-, lähiruoka-, downshiftaus- ja luonnonmukaisuustrendit tukevat maaseutuaiheiden esillä oloa. Viestinnän periaatteet Maaseutuohjelman viestinnän kulmakivenä on toimiva Maaseutuverkosto, jonka jokaisella osallisella on vastuu tiedonkulusta (ks. kohta vastuut). Jokaisella alueella ja keskeisillä ohjelman toimijoilla on oltava viestintäyhdyshenkilö, jotta viestintä on alueellisesti kattavaa ja ohjelman vaikutuksista saadaan tietoja. Viestit kulkevat verkostossa ylhäältä alas ja alhaalta ylös. Maaseudun kehittäjien kentän tarpeita kartoitetaan ohjelman vuotuisilla neuvottelupäivillä ja muissa tilaisuuksissa. Ohjelman verkkosivut kannustavat kentän toimijoita tuomaan ääntään kuuluviin. Ohjelmaviestintä on ajantasaista, yleistajuista ja kohderyhmille räätälöityä. Ajantasaisuus: Tietoa on tarjolla ennakoivasti sitä etsivälle. Verkkosivujen ajantasaisuudesta huolehditaan. Ohjelmajohdon ja viestinnän tiiviillä yhteistyöllä pyritään suunnitelmallisuuteen ja ennakoimaan viestintätarpeita. Yleistajuisuus: Viestinnässä käytetään hyvää kieltä. EU:n käyttämät termit avataan ja ohjelman termejä käytetään johdonmukaisesti. Räätälöiminen: Viestintämateriaali laaditaan kullekin kohderyhmälle sen tarpeista käsin.

Liite 7 Sivu 3 / 6 Kohderyhmät ja kumppanit Ohjelmaviestintä jakautuu karkealla tasolla Maaseutuverkoston sisäiseen ja ulkoiseen viestintään. Itse ohjelmasta ja tukien hakemisesta viestitään vain sisäiselle kohderyhmälle, kun suurta yleisöä lähestytään ohjelman teemoilla ja tuloksilla enemmän markkinointiviestinnän keinoin. Sisäisen viestinnän ryhmään kuuluvat esimerkiksi Maaseutuverkoston jäsenorganisaatiot. Sisäisen viestinnän pääkohderyhmänä on ohjelman toteuttajien ydin: maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuvirasto, Maaseutuverkostopalvelut, ELY-keskukset, Leader-ryhmät ja kuntien maaseutuhallinto. Maaseutuverkoston osallisina on lisäksi ohjelmaa toteuttavia järjestöjä sekä tutkimus- ja oppilaitoksia. Yksityiskohtaisemmin viestitään myös ryhmälle, johon kuuluu tukia jo saavia yrittäjiä ja hanketoimijoita sekä maaseudun asukkaita ja kehittäjiä. Ulkoisen viestinnän ryhmässä erityisen merkittäviä ovat potentiaaliset tuensaajat, joille ohjelman mahdollisuudet ovat tuntemattomat. Jokainen kansalainen on tärkeä viestinnän kohderyhmä, sillä ohjelman tulosten esiin nostamisella voidaan perustella julkisten varojen käyttöä. Vaikuttavuudesta kertominen on oleellista yhtä lailla Maaseutuverkoston ulkopuoliselle hallinnolle sekä poliittisille päättäjille. Ohjelmalla on myös kansainvälinen, EU-virkamiehistä, muiden maiden maaseutuverkostoista ja kansainvälisistä medioista koostuva yleisö. Viestinnän oleellisia kumppaneita ovat viestintäverkosto, Maaseutuverkoston organisaatioiden muut tiedottajat, muiden rahastojen ja ministeriöiden tiedottajat sekä media. Pääviestit Laajan maaseutuohjelman kolme kärkeä ovat uudistuva ympäristö- ja ilmastokysymykset huomioiva maatalous, kehittyvät maaseudun elinkeinot ja työllisyys sekä maaseudun asukkaiden hyvinvointi. Tavoitteista johdetaan ydinviestit [hiotaan lanseerauskampanjan yhteydessä], joita käytetään johdonmukaisesti kaikessa viestinnässä. Ohjelmaviestinnän perusviesti on, että maaseutu tarjoaa koko maalle ratkaisuja kilpailukyky-, ympäristö- ja ilmastokysymyksiin. Maaseutu on Suomen valtti. Tavoitteet Ohjelmaviestinnän tavoitteena on, että: ohjelman mahdollisuudet tunnetaan ja varat hyödynnetään (potentiaaliset tuensaajat) ohjelman vaikutukset tiedostetaan, tietoa EU-rahoituksen tuloksista on saatavilla (tuensaajat, suuri yleisö, päättäjät) yhteistyö maaseututoimijoiden kesken lisääntyy, hyvät ideat ja käytännöt leviävät, osaaminen lisääntyy (maaseutuverkoston toimijat, maaseudun kehittäjät) yhä useampi allekirjoittaa väitteen, että maaseutu tuottaa hyvinvointia koko maalle ja voi osaltaan ratkaista ilmasto- ja ympäristökysymyksiä (suuri yleisö, päättäjät). Vuosittaiset viestinnän tavoitteet johdetaan näiden pohjalta viestinnän vuosisuunnitelmaan.

Liite 7 Sivu 4 / 6 Seuranta Viestinnän tavoitteet asetetaan ja niiden toteutumista seurataan puolivuosittaisissa viestinnän ja johdon kokouksissa. Viestintä raportoi työstään seurantakomitealle osana vuosikertomuksia. Koko viestintäverkoston työstä raportoidaan samassa yhteydessä. Ohjelmaviestinnän käyttöön hankitaan mediaseurannan palveluja, joilla viestintää arvioidaan päivittäin. Mediaseurannan tuloksista tehdään vuosittain raportti, joka voi tarkastella jonkin erityisteeman tai panostuksen näkyvyyttä ja vastaanottoa. Verkkoliikenteestä tehdään analyysia kuukausittain ja sitä seurataan ohjelmaviestinnän kokouksissa. Ohjelmakauden aikana viestinnästä tehdään ainakin kaksi syvempää arviointia tai kehittämisprojektia (vuosina 2016 ja 2019). Noin kahden vuoden välein teetetään ohjelman tunnettuutta mittaava kysely, joka antaa kuvaa viestinnän tavoitteiden toteutumisesta. Viestinnän tuloksellisuutta mitataan myös osana ohjelman jatkuvaa arviointia sekä Maaseutuverkoston toiminnan arviointia. Välitöntä palautetta kerätään viestintäverkostolta ja järjestetyistä tilaisuuksista. Ennakoimisen hankaluus leimaa ohjelmakautta. Jo senkin vuoksi luotausta on kehitettävä heikkojen signaalien havaitsemiseksi. Viestinnän vastuut Ohjelmaviestintä perustuu toimivaan Maaseutuverkostoon, jossa jokainen viestii ohjelmasta omalla tahollaan ja koordinoidusti. Ohjelman teemojen ympärille muodostuvat kumppanuudet ovat avainasemassa viestien leviämisessä laajalle. Ohjelmaviestintä tunnistaa tiedonkulun kannalta avainasemassa olevat tahot ja varmistaa, että kaikkien käytössä on perustietopaketti. Ohjelman eri tukimuotoja esitteleviä esitteitä on jaossa alueellisilla viranomaisilla, Leader-ryhmillä ja rahoituslaitoksilla. Koulutuksella varmistetaan, että jokainen taho osaa viestiä ohjelman mahdollisuuksista. Maa- ja metsätalousministeriö johtaa ohjelmaviestintää viestintäryhmän puheenjohtajana ja sovittaa yhteen ohjelmaviestinnän vuotuiset suunnitelmat. Se vastaa viestinnän suunnittelusta, seurannasta, raportoinnista ja arvioinnista. Ministeriö viestii ohjelma-asiakirjan muutoksista, EU:n yhteisestä maaseutupolitiikasta ja rahastojen välisestä kumppanuudesta. Maaseutuvirasto vastaa yksityiskohtaisista tukiehtojen kuvauksista ja hakuohjeista. Virasto pitää yllä hankkeiden hallinnointiin liittyviä tietorekistereitä ja varmistaa, että seurantadata on viestinnän hyödynnettävissä. Maaseutuverkostopalvelut viestii ohjelman mahdollisuuksista sekä tuloksista ja hyvistä käytännöistä. Verkostopalvelut koordinoi ohjelman viestintäverkostoa ja tuottaa viestintämateriaaleja ja -työkaluja yhteiseen käyttöön. Yksikkö ylläpitää ja kehittää Maaseutu.fisivustoa. Hanketiedottajat työskentelevät hankevaroin ELY-keskuksissa, Leader-ryhmissä tai muussa hanketta hallinnoivassa organisaatiossa. Hanketiedottajat tekevät monipuolista ohjelmaviestintää erityisesti tuensaajille ja potentiaalisille tuensaajille. He toimivat tiiviissä yhteistyössä paikallisten maaseudun kehittäjien sekä alue- ja paikallismedioiden kanssa, tekevät paikallisiin tarpeisiin räätälöityä viestintää ja nostavat esiin alueensa hyviä esimerkkejä niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Hanketiedottajat tuottavat sisältöjä valtakunnalliseen viestintään päivittämällä muun muassa Maaseutu.fi-sivustoa ja osallistumalla Maaseutuverkoston tapahtumiin. Heillä on

Liite 7 Sivu 5 / 6 oleellinen rooli ohjelman tulosten keräämisessä ja vaikuttavuuden esittämisessä viestinnällisesti kiinnostavassa muodossa. Viestintäverkostoon voi kuulua myös yhdyshenkilöitä, joiden työnkuvasta viestintä on vain osa. Leader-ryhmät, ELY-keskukset ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset toimivat tuenhakijoiden ja -saajien yhteyshenkilöinä tuen hakuun liittyvissä asioissa. Heidän viestintänsä kohdistuu erityisesti tuensaajille ja -hakijoille. Tuensaajat osallistuvat ohjelman viestintään erillisen ohjeen mukaisesti, jolloin elävät esimerkit ohjelmarahalla aikaansaadusta nousevat esiin. Kanavat Viestinnän pääpaino on sähköisissä kanavissa ja erityistapauksissa julkaistaan painotuotteita. Esitteet tuotetaan pääasiassa sähköisinä ja tulostettavina. Maaseutu.fi-sivusto on maaseututiedon portaali, joka ohjaa eteenpäin esimerkiksi ministeriön, Mavin, ELY:jen tai Leader-ryhmien sivuille. - Maaseutu.fi-sivustolle kootaan esimerkkejä toteutetuista hankkeista ja hyviksi havaituista käytännöistä. Se on keskeisin ajankohtaisviestinnän kanava. Sivusto kokoaa uutisia ohjelman toimijoilta, tapahtumia, koulutus- ja viestintämateriaaleja sekä linkkejä muiden maaseututoimijoiden palveluihin. Maaseututoimijoille tarjotaan mahdollisuus jakaa kokemuksiaan ja ideoitaan keskustelupalstalla. - Tietoa tukien hakemisesta ja yksityiskohtaiset tukien kuvaukset ovat sivustolla Mavi.fi. - Hallinnon sisäisen viestinnän pääkanavana on ekstranet Aitta. - Hyrrä on hanke-, yritys- ja rakennetukien sähköinen asiointipalvelu. Vipu-palvelussa hallinnoidaan viljelijätukia. - MMM:fi-sivustolla on taustoittavaa tietoa ruoka- ja maaseutupolitiikasta. - ELY-keskusten verkkosivuilta löytyvät alueelliset maaseutusuunnitelmat, tietoa rahoituskriteereistä, tukialueista ja yhteystiedot tuenhakijalle. - Leader-ryhmiä koskeva tieto keskitetään osoitteeseen Leadersuomi.fi. Siellä ovat ryhmien yhteystiedot sekä Leader-työhön innostavaa yleistietoa. Yhteisöllistä mediaa käytetään tavoitteellisesti verkkoviestinnän ohjeistuksen mukaisesti. Audiovisuaalisia viestinnän kanavia hyödynnetään aktiivisesti ja ohjelmaviestinnän videot jaetaan kootusti verkossa, kuten muukin viestintämateriaali. Mediayhteistyötä tehdään artikkelien ja liitelehtien toteuttamisessa. Ohjelmakauden aikana toteutetaan lukuisia teemakampanjoja, jotka voivat olla eripituisia (ks. kohta Teemat). Ne mahdollistavat koko viestintäverkoston keskittymisen kerralla yhteen laajan ohjelman mahdollisuuksista. Kampanjoja tuodaan sinne, missä kansalaiset ovat: yhteisölliseen mediaan ja muihin viestimiin, kesätapahtumiin, ostospaikkoihin, kyläiltoihin ja niin edelleen. Resurssit Ohjelmaviestinnän ryhmän muodostavat maa- ja metsätalousministeriön, Maaseutuviraston ja Maaseutuverkostopalvelujen tiedottajat sekä muut viestinnän kannalta keskeiset asiantuntijat. Verkostopalveluissa ohjelmaviestintää tekee kokoaikaisesti kaksi tiedottajaa, ministeriössä yksi. Mavin tiedottaja tekee myös muihin tukiin liittyvää viestintää. Viestinnän sisältöjen tuottamiseen osallistuu oleellisena resurssina koko viestintäverkosto ja myös muut Maaseutuverkoston toimijat.

Liite 7 Sivu 6 / 6 Viestintään on ohjelmakaudella 2014 2020 käytössä 3,345 miljoonaa euroa, josta 2,9 miljoonaa euroa Verkostopalveluiden, 250 000 MMM:n ja 195 000 Mavin teknisen avun varoista. Summa budjetoidaan vuosittain viestintäsuunnitelmassa. Viestinnän määrärahaa käytetään materiaalihankintoihin, viestintäkampanjoihin, viestintäpalveluihin, viestintäverkoston koulutukseen sekä viestinnän kehittämiseen ja seurantaan. Ostopalveluna hankitaan muun muassa graafista suunnittelua ja taittotöitä, audiotuotantoja, käännöspalveluja, kampanjoja, tapahtumasuunnittelua ja liikelahjoja. Teemat ja viestinnän jaksotus Ohjelmakauden alkaessa panostetaan sisäiseen viestintään ohjelman toimijoiden välillä ja rakennetaan aktiivisesti kumppanuuksia sidosryhmien kanssa. Ohjelman lanseerauskampanja käynnistetään. Ohjelman esittelymateriaalin leviäminen ja kumppaneiden viestintäosaaminen varmistetaan. Tukimahdollisuuksista viestitään näkyvästi hyödyntäen myös edellisen ohjelmakauden tuloksia. Ohjelmakauden keskivaiheilla nostetaan esiin jo saatuja tuloksia ja niiden vaikuttavuutta. Viestintä kytketään osaksi ohjelman arviointia ja seurantaa. Hyviä käytäntöjä jaetaan ja eri puolella maata erilaisissa organisaatioissa toimivia törmäytetään uusien avauksien synnyttämiseksi. Ohjelmakauden jälkipuolella viestinnän painopiste siirtyy ohjelman vaikutuksista ja tuloksista kertomiseen. Kohderyhmänä on erityisesti suuri yleisö. Tuenhakijoille välitetään tietoa tulevista kehittämisen mahdollisuuksista. Maaseutuverkoston toiminnan keskeisiä teemoja ovat yrittäjyys, ympäristö ja ilmasto, nuoret sekä uudet avaukset. Teemat näkyvät viestinnässä koko ohjelmakauden. Näistä laajoista kokonaisuuksista poimitaan kohdennetumpia aiheita, joita tuodaan esiin kampanjoissa. Kampanjoihin kootaan mukaan aiheen kannalta otollisia sidosryhmiä ja niiden avulla voidaan tehdä yhteistyötä uusien, yllättävienkin kumppaneiden kanssa. Teemat vahvistetaan osana viestintäsuunnitelmaa. Ohjelman visuaalinen ilme Ohjelmakaudella 2014 2020 hyödynnetään edellisellä ohjelmakaudella lanseeratun logon saavuttamaa tunnettuutta. Ohjelman graafinen ohjeistus pitää sisällään logon ja ydinviestien käytön erilaisissa yhteyksissä sekä julkaisujen ohjeistuksen. Graafista ohjetta täydentää komission asetus (808/2014), jonka mukaisesti ohjelmaan liittyvässä viestintämateriaalissa tulee käyttää EU-lippua sekä tunnuslausetta: "Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin". Viestintämateriaaleissa, kuten verkkosivuilla, julkaisuissa ja lehti-ilmoituksissa, on käytävä ilmi sen tuottanut ja rahoittanut taho yhteystietoineen. Tukea saaneisiin kohteisiin pystytetään tiedotuskyltti. Mikäli tuki rahoitetaan Leader-toimintatavan kautta, tulee kaikessa tiedotusmateriaalissa olla EUlipun lisäksi Leader-logo. Leader-ryhmät käyttävät viestinnässään kansallista Leader-ulkoasua, josta on laadittu erillinen graafinen ohjeistus. Kaikki viestintäohjeet ja -suunnitelmat ovat ohjelman verkkosivuilla.

Liite 8 Sivu 1 / 5 TIEDOKSI Esitetään tiedoksi seurantakomitealle valtakunnallisten hankkeiden, koordinaatiohankkeiden ja EIPryhmien valmistelun tilanne.

Liite 8 Sivu 2 / 5 Valtakunnalliset ja koordinaatiohankkeet sekä maaseudun innovaatioryhmät Seurantakomitea 3.10. 2014 Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet Tarkoitus noudattaa pitkälti vastaavia periaatteita, kriteereitä ja menettelyjä kuin päättyneellä kaudella. - Haut vuosittain tai harvemmin tarpeen mukaan. - Kehys arvioidaan kaudelle ja vuosittain. Yli jäävä jaetaan alueille kehysten suhteessa - Ensimmäinen ideahaku marraskuussa 2014 avoimena hakuna, myöhempinä vuosina teemoilla, jotka seurantakomitea käsittelee - 2-vaiheinen haku edelleen perusteltu: ideahaku + varsinainen haku - Valintakriteerit kuten ao. toimenpiteissä + valtakunnallisten erityiskriteerit - Valintaryhmä, jossa ELY keskukset lopullisina päättäjinä - Hämeen ELY toimii hallintoviranomaisena - Vahvaa verkottumista ja viestintää hankkeista alusta asti Sivu 2

Liite 8 Sivu 3 / 5 Koordinaatiohankkeet Hallinnollinen menettely kuin valtakunnallisissa hankkeissa, mutta haku avataan valmiina tehtävänkuvina: Energiatehokkuus Luomu Lähiruoka Luonnontuotteet Hoiva/hyvinvointipalvelut (Green Care) Luontomatkailu alustava tehtäväksianto - Lisäksi aiheeseen liittyy: Vesien suojeluhankkeet (6,5 M ), joiden koordinaatiota hoidetaan yhdistettynä maatalouden ravinteidenkierrätys -hanke (MAKERA / MTT) Tehtäväkuvat /haku avattaisiin marraskuussa. Päätökset, kun päätöksenteon edellytykset olemassa. Toteutus ja tuloksellisuus arvioidaan parin, kolmen vuoden jälkeen ja tehdään johtopäätökset mm. jatkotarpeesta. Hakijoilta edellytetään mm. vahvat verkostot ja yhteistyöosaamista Sivu 3 Energiatehokkuus Taustalla: Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä energiatehokkuusdirektiivin velvoitteet. Tehtävä: Alueellisten hankkeiden koheesion ja tehokkuuden parantaminen yli rahastorajojen. Tuottaa alueiden käyttöön yhteistä materiaalia, kouluttaa ja informoida kansallisella tasolla. LUOMU Taustalla: VN periaatepäätös, luomuohjelma ja sen tavoitteet (20 % vuonna 2020.) Tehtävä: Rakentaa eri kohderyhmille tarkoitettua viestintää, koota hajanaisia toimijoita ja seurata aktiivisesti asetettujen tavoitteiden toteutumista ja viestiä siitä. Keskeisiä aihealoja esim. valkuaiskasvituotanto, luomusiementuotanto, joihin erityishuomio. Sivu 4

Liite 8 Sivu 4 / 5 Lähiruoka Tausta: VN periaatepäätös ja lähiruokaohjelma. Tehtävä: Yhteen sovittaa ja tukee alueellista kehittämistyötä ja poistaa päällekkäisyyttä. Hankkeiden välisen tiedonvälityksen parantaminen. Toimialakohtaisten hankkeiden ja arvoketjujen yhteistyön rakentaminen. Työnjaon kehittäminen toimijoiden välillä. Luonnontuoteala Tausta: Tavoitteita ja valmisteltu ylialueellisessa hankkeessa ja osana kansallista metsäohjelmaa. Tehtävä: Uuden ja kasvavan toimialan valtakunnallinen viestintä. Yhteen sovittaa ja tukee alueellista kehittämistyötä ja poistaa päällekkäisyyttä. Hankkeiden välisen tiedonvälityksen parantaminen. Toimialakohtaisten hankkeiden ja arvoketjujen yhteistyön rakentaminen. Työnjaon kehittäminen toimijoiden välillä. Sivu 5 Maaseudun hoiva- ja hyvinvointipalvelut Tausta: Valtakunnallisen Green Care hankkeen esitykset. Tehtävä: Yhteen sovittaa ja tukee alueellista kehittämistyötä ja poistaa päällekkäisyyttä uudella kehittyvällä alalla. Hankkeiden välisen tiedonvälityksen parantaminen. Työnjaon kehittäminen toimijoiden välillä ja mm. ylialueellisten hankkeiden edistäminen. Palvelumallien ja tutkimustiedon levittäminen. Luontomatkailu (alustava toimintasuunnitelma) Tausta: Kansallinen matkailustrategia jonka osia on maaseutu-, luonto- ja kalastusmatkailuhankkeiden tavoitteina. Yhteen sovittaa ja tukee alueellista kehittämistyötä ja poistaa tehottomuutta ja päällekkäisyyttä. Työnjaon kehittäminen toimijoiden välillä. Sivu 6