Uutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä

Samankaltaiset tiedostot
Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Metsätalouden vesiensuojelu

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

Kasvien ja mikrobien tutkimus: uusia mahdollisuuksia biopuhdistukseen BIO-Connect , Helsinki

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

HUJA/pajukosteikkopuhdistus

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Vesi- ja Ympäristötekniikan Tutkimusryhmä

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Kosteikot vesienhoidossa

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla. Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Veden stabiilit isotoopit vedenhankinnan ja viemäriverkoston analysointityökaluna

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Kosteikot kaivosvesien puhdistuksessa Maailman vesipäiväseminaari 2018

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Rauta ja fosfori turvemaissa. Björn Klöve Oulun yliopisto/vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

Humus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. TI klo 18 alkaen

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa

BIOSUODATUSRAKENTEILLA PUHTAAMPAA HULEVETTÄ?

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Vesiensuojeluseminaari Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Kunnosta lähivetesi -koulutus

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Biohiilisuodattamo kokeilussa Sirppujoella

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Lentoaseman maanalainen kosteikko

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia

Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry

Kiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä. Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy

TASO-hankkeen esittely

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Turvemaiden kuivatukseen. ja ympäristönsuojeluun. liittyviä tutkimuksia Oulun. yliopistolla. Björn Klöve, Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikka

Mittaaminen kaivosvesien hallinnan perustana. Esko Juuso Säätötekniikan laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto

TYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 2010, JÄTEVESIKUORMITUS JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy

Voidaanko vesiensuojelutoimia sopeuttaa ilmastonmuutokseen?

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Kuinka paikallisen ja valuma-aluetason pohjavesipintavesiyhteyksiä. kunnostustoimissa?

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Kohti tehokkaampaa vesiensuojelua

Osatehtävä 3. - Sedimentti ja kiintoaine selvitykset - Seurantakohteiden valintakriteerit

Vesiensuojelukosteikot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla. Heidi Nurminen

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Tuloksia kierrätys- ja luonnonmateriaalien käytöstä metallipitoisten vesien puhdistuksessa - yhteenvetoa HuJa-projektista ja HybArktprojektin

Tuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la. Samuli Joensuu

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Transkriptio:

Uutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila, Anna-Kaisa Ronkanen, Heini Postila, Riku Eskelinen, Katharina Palmer, Björn Klöve Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Oulun yliopisto

Vesiensuojelukosteikkojen soveltuvuus Vesiensuojelukosteikkoja on käytetty pitkään vähentämään ihmistoiminnasta aiheutuvaa kuormitusta vesistöihin Mukautuvat eri olosuhteisiin ja voidaan mitoittaa eri kuormituksille sekä olosuhteisiin Yksi eniten käytetyimmistä vesiensuojelumenetelmistä, missä pidättyminen perustuu fysikaalisiin, kemiallisiin ja biologisiin prosesseihin 2 Kuva Riku Eskelinen

Eri käyttökohteet ja erilaiset sovellukset Metsätalous Maatalous Turvetuotanto Jätevedenpuhdistamot Kaivosympäristö Hulevedet Wendling and Mroueh VTT Technology 2013 Kiintoaine Ravinteet Metallit ja metalloidit Lääkeaineet ja hienojakoinen muovi 3 Suomen ilmakuva oy

Haasteet kosteikkojen toiminnan optimoinnissa Viipymä, oikovirtaukset Koko suhteessa kuormitukseen Soveltuva alue (pohjavesipurkautumat) Talviaikainen toiminta Edustava näytteenotto toimivuuden tarkasteluun Virtaaman vaihtelu ja huiput Muuttuvat kemialliset olosuhteet Kuva Elina Isokangas 4

Kosteikkojen perustaminen ojitetuille alueille Haasteena löytää ojittamattomia ja hyvin soveltuvia suoalueita vedenpuhdistuskosteikoiksi valumavesien puhdistukseen Valtakunnallisilla alueidenkäyttöstrategioilla turvemaiden käyttöä ohjataan yhä enemmän jo aiemmin ojitetuille suoalueille Ojitetuille suoalueille voidaan perustaa toimiva kosteikko, mutta haasteena voi olla fosforin ja raudan huuhtoutuminen Turvelaatu ja ravinteikkuus vaikuttaa puhdistustehokkuuksiin Heini Postilan väitöskirja 2016 Kuvat Heini Postila 5

Kosteikkojen talviaikainen toiminta Pidättyykö ravinteet kosteikkoihin talvella ja muuttuvatko virtausreitit? Kosteikkojen toiminnassa selvää vuodenaikaisvaihtelua typen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta, ei fosforissa ja kiintoaineessa Kevättulvan aikaista huuhtoutumista havaittu Kosteikolla huomattaviakin muutoksia virtausreiteissä Roudan ja jää/lumikannen vaikutuksesta puhdistusprosesseihin heikosti tietoa, mutta tutkimuksia parhaillaan käynnissä Kuvat Heini Postila 6

Toiminta virtaamahuippujen aikana Päivittäinen näytteenotto Korentosuon pintavalutuskentältä lumensulannasta syyssateisiin Hydraulisella kuormalla ei ollut merkittävää vaikutusta fosforin, typen ja kiintoaineen puhdistustehoon Puhdistustehossa suurimmat vaihtelut kiintoaineen osalta havaittiin kevään ja syksyn ajalla kun taas kesäaikana pidätysteho oli melko vakaa Ravinteiden pidättymistä pintavalutuskentälle pääosin kesäaikaan 7

Haasteet kaivosympäristöissä Suuret vesimäärät ja ympärivuotinen puhdistusvaatimus Kaivosvesien sisältämät metallit ja metalloidit pidättyvät tehokkaasti turpeeseen, mutta vähän tietoa kuinka pysyvää sitoutuminen on Sulfaatti poistuu huonosti kosteikolla ja puhdistettavissa vesissä on korkeat sulfaattipitoisuudet Kaivosvesien laatu muuttuu kaivostoiminnan edetessä (avolouhos >< maanalainen louhos) Louhinnan seurauksena merkittävät typpikuormitukset, joita on haasteellista vähentää alhaisissa lämpötiloissa (talvi) 8

Toimintaa voidaan tehostaa eri menetelmillä Kaikilla kosteikolla on rajallinen optimaalinen toiminta-aika Jäteveden puhdistamolta kulkeutuvat kemikaalijäämät auttavat ja pidentävät pintavalutuskentän toimintaa - Pidättymisessä oleellista metallien olomuoto - Etenkin fosforin pidättyminen alumiinin paranee - Lisää kosteikon pidätyskykyä ja siten toiminta-aikaa Kosteikkojen yhdistäminen muihin passiivisiin puhdistusrakenteisiin - Reaktiiviset seinämät/suodattimet - Aktivoiduista biomateriaaleista rakennetut geotuubit - Soveltuvat ja vaihdettavissa olevat sorptiomateriaalit Ronkanen et al. 2016 Ecological Engineering 9

Kasvien ja mikrobiyhteisöjen hyödyntäminen kosteikkojen toiminnan tehostamisessa Mikrobiologinen aktiivisuus keskeistä puhdistusprosesseissa Energiakasvien hyödyntäminen ravinteiden pidättymisessä (kiertotalous) Mykoritsalla on merkitystä symbioosissa elävän kasvin ravinteiden ottoon Myös metallien pidättyminen kasveihin tehostuu Perustutkimusta on runsaasti, kosteikkopuhdistamosovellukset alussa 10

Edustava näytteenotto kosteikolta Edustava vesinäytteenotto kosteikoilta haastavaa Kosteikon viipymästä johtuen samana päivänä otetut näytteet eivät edusta samaa vettä Päivittäin otettujen näytteiden perusteella tehtiin analyysi näytteenoton vaikutuksista Nykyistä tiheämpi näytteenotto ei tulosten perusteella paranna kuormitusarviota huomattavasti Mikäli epävarmuus kuormitusarvioissa halutaan minimoida, on jatkuvatoimisten sensorien käyttäminen suositeltavaa Kuva Riku Eskelinen 11

Suoalueiden pohjaveden purkautumiskohtien huomioon ottaminen Ulkopuolisten vesien purkautuminen kosteikkoalueelle voi merkittävästi vaikuttaa kosteikkojen toimintaan Etenkin mitoituksellisesti haasteellisia Kosteikkojen rajaus Suot ovat monimutkaisia systeemejä, joissa pohjaveden rooli voi paikallisesti vaihdella Kosteikkopuhdistamon toimintaa voi häiritä pohjaveden purkautuminen - Pitoisuudet voivat laimentua - Vähähappiset/eri laatuiset vedet voivat heikentää puhdistusprosesseja Pohjaveden purkautumista voidaan selvittää lämpökamera kuvauksilla, stabiileilla isotoopeilla ja mallinnuksella 12

Pajukosteikkojen hyödyntäminen pohjoisissa olosuhteissa Esimerkiksi Tanskasta ja Ruotsista saatu hyviä kokemuksia pajukosteikkojen kyvystä vähentää jätevedestä ravinteita Käsiteltävän jäteveden tai valumaveden lisäravinteilla positiivinen vaikutus pajujen kasvuun (bioenergian tuotanto) Pajuilla kyky pidättää raskasmetalleja Pajut voivat myös haihduttaa merkittävän osan käsiteltävästä vedestä Pohjoisista oloista soveltuvien pajulajien, puhdistustehokkuuden ja haihdutustehokkuuden selvitystyötä tehdään 13

Lääkeaineet ja mikromuovi uusina haasteina Prioriteettiaineista on tullut uusi haaste vesiensuojelulle Lääkeaineet ja mikromuovi kulkeutuvat nykyisten vedenpuhdistus- ja vesiensuojelumenetelmien lävitse Meneillään tutkimuksia missä katsotaan kosteikkojen mahdollisuuksia lääkeaineiden ja muovien pidättämiseen Tarve perustutkimukselle eri prioriteettiaineiden pidättymisprosesseista kosteikoissa

Kiitos! Kysymyksiä?