Kasvien ja mikrobien tutkimus: uusia mahdollisuuksia biopuhdistukseen BIO-Connect , Helsinki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvien ja mikrobien tutkimus: uusia mahdollisuuksia biopuhdistukseen BIO-Connect , Helsinki"

Transkriptio

1 Kasvien ja mikrobien tutkimus: uusia mahdollisuuksia biopuhdistukseen BIO-Connect , Helsinki Piippa Wäli, Annu Ruotsalainen, Anna Maria Pirttilä, Kaisa Lehosmaa, Heini Postila, Katharina Kujala, Anna-Kaisa Ronkanen Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö

2 Biopuhdistus = jätteidenkäsittelymenetelmä, jossa käytetään eliöitä neutraloimaan tai poistamaan haitta-aineita pilaantuneelta alueelta Epäorgaanisia haitta-aineita (esim. raskasmetallit) ei voi hajottaa Raskasmetallien puhdistusprosesseissa niiden liukoisuutta ja biosaatavuutta joko lisätään tai vähennetään Aktiiviset ja passiiviset menetelmät Passiiviset: + Luonnonmukaisia puhdistusmenetelmiä + Alhaiset perustamis- ja ylläpitokustannukset + Ei vaadi ulkopuolista energiaa - Hidas menetelmä

3 TEIJO MÄÄTTÄNEN Korkeiden raskasmetallipitoisuuksien maaainekset voivat pilata pinta- ja pohjavesiä kustannustehokkaita ja kestäviä menetelmiä tarvitaan lisää erityisesti kohteisiin, joissa tarvitaan passiivisia ratkaisuja Talvivaarassa vähäteltiin tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristö- ja vesiosaamisen tarvetta. Talvivaaran kaivosalueen näkymiä syksyllä Kainuun Sanomat Kanadalainen kaivosyhtiö konkurssiin Nivalassa jätti jälkeensä saasteet ja miljoonien laskun veronmaksajille. Suomen Kuvalehti

4 Raskasmetallipitoisten maiden sekä niiden suoto- ja valuvesien tyypilliset puhdistusmenetelmät Ns. Aktiiviset menetelmät Pilaantuneen maan kaivaminen ja poistaminen Maan peseminen Raskasmetallien kemiallinen ja fysikaalinen stabilointi Raskasmetallien suodatus ja imeytys vedestä Conventional soil and water remediation methods are expensive and often involve the storage of soil or absorbant in designated areas, postponing rather than solving the problem (Furini et al. 2015) Savaterra Oy

5 Miksi kasvit ja mikrobit kannattaa huomioida maan ja veden puhdistuksessa? Ottavat ravinteita maasta ja vedestä: - Jätevedenpuhdistamot - Kosteikot erilaisille valumavesille (metsätalous, maatalous, turvetuotanto) Hajottavat orgaanisia haitta-aineita: - Öljyisten maiden puhdistus Sitovat raskasmetalleja: - Kaivosten pintavalutuskentät Kasveilla usein myös välillinen vaikutus puhdistustehokkuuteen Parantavat puhdistusyksikön veden virtausominaisuuksia Lisäävät pinta-alaa Sekoittavat vettä Ruokkivat mikrobeja Siirtävät happea Tuottavat lämpöä

6 Kasvipuhdistus (fytoremediaatio) Fytostabilointi: kasvittamalla pilaantuneita alueita - vähentää eroosiota - juuristo sitoo raskasmetalleja Kasvisuodatus: juuret tai sammalet suodattavat raskasmetalleja vedestä Fytoekstraktio: raskasmetallien poistaminen maasta tai vedestä joko kertymällä niitä kasvibiomassaan tai haihduttamalla/höyrystymällä ne kasvien kautta ilmakehään

7 Kasvien mikrobisymbionttien rooli kasvipuhdistuksessa vähällä huomiolla Mikrobit selviävät erilaisissa ja biologisesti erittäin haasteellisissa olosuhteissa -> auttavat kasveja selviämään erilaisissa oloissa + stressinsietokyky + puolustus + haitta-aineiden detoksifikaatio + veden ja ravinteiden sekä muiden aineiden otto

8 Mikrobit voivat auttaa kasvia sopeutumaan haastaviin olosuhteisiin mm. korkeat lämpötilat Curvularia-sieni

9 Kasvit ja mikrobit pilaantuneiden maiden puhdistuksessa: Usein keskeisessä roolissa passiivisia menetelmiä Tutkimusta etenkin kasvi-mikrobi-yhdistelmistä vähän Tutkimustietoa heikosti hyödynnetty puhdistusratkaisujen suunnittelussa ja mitoituksessa Ohjeistus ja suunnitteluparametrit puuttuvat Tutkimattomia mahdollisuuksia! Kustannustehokasta! 9

10 Biopuhdistusmekanismit 1. Raskasmetallien sitoutuminen maaperään, turpeeseen ja pohjasedimenttiin liukoisesta ei-liukoiseen muotoon mm. mikrobitoiminnan vaikutuksesta 2. Raskasmetallien kertyminen kasvimateriaaliin voidaan poistaa alueelta 3. Raskasmetallien poistuminen ilmakehään mikrobien ja/tai kasvien aineenvaihdunnan seurauksena

11 MITÄ ME YHDESSÄ: Ekologia ja genetiikka + Vesi- ja ympäristötekniikka Haasteet kylmissä oloissa: Monet kasvit ja mikrobit passiivisia talviaikaan - Biopuhdistus kylmissä ilmasto-oloissa - Hydrologian ja kosteikkojen prosessien tuntemuksen yhdistäminen kasvi- ja mikrobiekologiseen, yhteisöekologiseen, kasvifysiologiseen ja molekyylibiologiseen tietämykseen - Kasvi- ja mikrobiyhteisöjen hyödyntäminen puhdistusyksiköissä: niiden mitoitus ja puhdistusteho Korkea sadanta ja kevättulvat Ratkaisuja: -> Maanalaiset bioreaktorit -> Psykrofiiliset mikrobit ja kasvit -> Sammalet ja levät (alhaisen lämpötilan fotosynteesi) Tavoitellaan mitoitusohjeita ja systemaattisia suunnitteluohjeita

12 Kasvien ja mikrobiyhteisöjen hyödyntäminen kosteikkojen toiminnan tehostamisessa Mikrobiologinen aktiivisuus keskeistä puhdistusprosesseissa Energiakasvien hyödyntäminen ravinteiden pidättymisessä (kiertotalous) Mykoritsalla on tärkeä rooli kasvien ravinteidenotossa Metallien pidättyminen kasveihin tehostuu Runsaasti perustutkimusta, kosteikkopuhdistamosovellukset alussa 12

13 Kasvit ja niiden symbionttiset mikrobit biopuhdistuksessa Koivut rikastavat sinkkiä (Zn) Pajut kadmiumia (Cd) Eräät heinät arseenia (As) Sammalet suodattavat vedestä haitta-aineita Etsimme erityisesti mikrobeja, jotka edistävät raskasmetallien kertymistä kasvien versoihin (puhdistuksen lisäksi myös metallien rikastaminen maasta mahdollista kasvien avulla?)

14 Ekologian ja genetiikan yksikkö Esimerkkejä tutkimuksista Raskasmetalleja rikastavien kasvien ja niiden mikrobikumppanien etsintä Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeeltä Kuolan saastealueiden juurisienet Pitkäaikaisen raskasmetallialtistuksen vaikutus lakkisieniyhteisöihin Heinät arseenin puhdistajina Pilaantuneiden pohjavesien bakteeriyhteisöt Sammalet vesien puhdistajina

15 Ekologian ja genetiikan yksikkö Osaaminen ja laitteistot Kasvi- ja mikrobiekologia Kasvisymbioosien biologia Molekyylimenetelmät Pohjavesi ja virtavesi mikrobiekologia Yhteisöekologiset menetelmät Bioinformatiikka Molekyylilaboratorio Biocenterin sekvensointipalvelut Kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneet ja kasvatuskentät Ilmastohuoneet ja kasvatuskaapit

16 Tutkimushankkeita, Ekologia ja genetiikka - Mykoritsat Kuolan niemimaan ympäristöstressialueilla (Turun yliopisto, Suomen Akatemia ) Luonnonkasvien ja niiden symbionttisten mikrobien käyttömahdollisuudet kaivostoiminnan pilaamien maa-ainesten ja vesien biopuhdistuksessa (Maj ja Tor Nesslingin säätiö ) Pohjavesien ja niistä riippuvien ekosysteemien kestävä hallinta (Suomen akatemia, AKVA- akatemiaohjelma ) Kunnostuksen vaikutukset lähteiköiden eliöyhteisörakenteeseen ja ekosysteemitoimintoihin (Maj ja Tor Nesslingin säätiö ) Add footer if needed

17 Vesi- ja ympäristötekniikan yksikkö Pitkä kokemus erilaisista kosteikkoratkaisujen suunnittelusta ja mitoituksesta teollisille vesille ja luonnon vesille Tuntemusta materiaalien pidätyskyvyistä ja toiminnasta erilaisissa puhdistusratkaisuissa Hydrologinen mitoitus ja laskenta vesimäärien arviointiin ja kuormitusten ennustamiseen Arktisten olosuhteiden huomioinen ympäristötekniikan sovelluksissa

18 Vesi- ja ympäristötekniikan yksikkö Osaaminen ja laitteistot Monipuolinen laitteisto erilaisten materiaalien testaukseen - Fysikaaliset ominaisuudet - Kemialliset ominaisuudet - Hydrologiset parametrit Pumppulaitteistoa erilaisten puhdistusyksiköiden testaukseen Kairausvälineistöä maaperänäytteiden ottoon Merkkiainemenetelmät veden kulkureittien ja viipymien mittaamiseen Isotooppihydrologiset menetelmät Monipuolinen ohjelmisto veden virtausten laskentaan sekä ravinteiden/haitta-aineiden reaktioiden laskentaan (MODFLOW, Hydrus, Phreeqcs jne.)

19 Min-North Modifioitujen biomateriaalien mahdollisuudet kaivosvesien puhdistuksen tehostamisessa - Laboratorio/pilot testejä Kosteikkopuhdistamon toiminta ja talven (jäätymis/sulamissyklien) vaikutus siihen - Kenttämittauksia ja pilot-testauksia HUJA - Pajukosteikko pohjoisissa olosuhteissa - Vesien puhdistus, haihdutus, ravinteiden kierrätys - Luonnon mineraalit ja modifioidut biomateriaalit esim. hulevesien ja teollisuusvesien metallien poistossa - Laboratorio ja pilot tutkimuksia 19

20 HybArkt-yhteistyöhanke-esitys typen ja raskasmetallien puhdistamiseksi erilaisesta vesistä (OY + SYKE) Bioreaktori Sammalpuhdistamo Hakepuhdistamo Paju- ja ruokopuhdistamo 20 20

21 Yhteistyökumppaneita Suomen ympäristökeskus, SYKE Luonnonvarakeskus, LUKE Geologian tutkimuskeskus, GTK Kaivosyhtiöitä Vesilaitoksia Start up yrityksiä Yliopistoja Suomessa ja ulkomailla 21

22 Etsimme kumppaneita, pilottiprojekteja ja kohteita sekä tutkimusrahoitusta testataksemme pilaantuneiden maiden ja vesien puhdistusta mikrobien, kasvien sekä mikrobeilla paranneltujen kasvien/materiaalien avulla

23 Kiitos! Kysymyksiä?

Uutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä

Uutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä Uutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila, Anna-Kaisa Ronkanen, Heini Postila, Riku Eskelinen, Katharina Palmer, Björn Klöve Vesi-

Lisätiedot

Vesi- ja Ympäristötekniikan Tutkimusryhmä

Vesi- ja Ympäristötekniikan Tutkimusryhmä Vesi- ja Ympäristötekniikan Tutkimusryhmä Kaivosvesiin liittyviä tutkimuksia Dr. Katharina Palmer (katharina.palmer@oulu.fi) Yleistä: Tutkimusrymä Henkilökunta ~30 työntekijää 2 professoria (Björn Klöve,

Lisätiedot

HUJA/pajukosteikkopuhdistus

HUJA/pajukosteikkopuhdistus HUJA/pajukosteikkopuhdistus Heini Postila, Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät 14.11.2018, Ruka Sisältö Taustaa selvitykselle HuJa hankkeen lyhyt

Lisätiedot

Kosteikot kaivosvesien puhdistuksessa Maailman vesipäiväseminaari 2018

Kosteikot kaivosvesien puhdistuksessa Maailman vesipäiväseminaari 2018 Kosteikot kaivosvesien puhdistuksessa Maailman vesipäiväseminaari 2018 Anna-Kaisa Ronkanen, Heini Postila, Uzair Khan, Katharina Kujala Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö Oulun yliopisto SISÄLTÖ

Lisätiedot

Tuloksia kierrätys- ja luonnonmateriaalien käytöstä metallipitoisten vesien puhdistuksessa - yhteenvetoa HuJa-projektista ja HybArktprojektin

Tuloksia kierrätys- ja luonnonmateriaalien käytöstä metallipitoisten vesien puhdistuksessa - yhteenvetoa HuJa-projektista ja HybArktprojektin Tuloksia kierrätys- ja luonnonmateriaalien käytöstä metallipitoisten vesien puhdistuksessa - yhteenvetoa HuJa-projektista ja HybArktprojektin lyhyt esittely Heini Postila, Elisangela Heiderscheidt, Tiina

Lisätiedot

Metallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla

Metallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla Metallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla Tiina Leiviskä Kemiallinen prosessitekniikka, Miksi luonnonmateriaaleja vedenpuhdistukseen? Hyvin saatavilla, edullisia/ilmaisia, biomateriaalit

Lisätiedot

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Seminaarin avaus Raimo Ihme, Suomen ympäristökeskus Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen äi käsittely

Lisätiedot

Mitä pajukosteikon juuriston mikrobianalyysi kertoo? , Oulun yliopisto Karoliina Iso-Junno

Mitä pajukosteikon juuriston mikrobianalyysi kertoo? , Oulun yliopisto Karoliina Iso-Junno Mitä pajukosteikon juuriston mikrobianalyysi kertoo?, Oulun yliopisto Karoliina Iso-Junno Sisältö Taustaa Työn tarkoitus Materiaalit ja menetelmät Tulokset&Pohdinta Yhteenveto Taustaa - Mikrobit Mikro-organismit:

Lisätiedot

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun Ravinteet kiertoon - vesistöt kuntoon, kärkihankekiertue 28. marraskuuta 2018 Sibeliustalo, puusepän verstas, Ankkurikatu 7, Lahti Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Smart Mine Water Treatment System SEEWAY Tekes/Greenmining -programme project 2013-2015. Janne Kankkunen Geological Survey of Finland/Kuopio

Smart Mine Water Treatment System SEEWAY Tekes/Greenmining -programme project 2013-2015. Janne Kankkunen Geological Survey of Finland/Kuopio Smart Mine Water Treatment System SEEWAY Tekes/Greenmining -programme project 2013-2015 Janne Kankkunen Geological Survey of Finland/Kuopio Osaamisverkosto vesiturvallisuuden kokonaisratkaisuissa Kuopiossa

Lisätiedot

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila Isonevan vesiensuojelukosteikko 12.8.2010, kuva : Anssi Karppinen Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Kaisa asa Heikkinen, e Suomen ympäristökeskus Suomen pintavesien

Lisätiedot

Metallipitoisten hulevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla

Metallipitoisten hulevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla Metallipitoisten hulevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla Hulevesitutkimusten katsaus 2016 Lepaa, 11.8.2016 Heini Postila, Tiina Leiviskä, Harshita Gogoi, Oulun yliopisto Esityksen

Lisätiedot

Mikä on (meri)roska? Jätevedenpuhdistamot mikromuovin kulkureittinä vesistöihin

Mikä on (meri)roska? Jätevedenpuhdistamot mikromuovin kulkureittinä vesistöihin Jätevedenpuhdistamot mikromuovin kulkureittinä vesistöihin Mikä on (meri)roska? Marine litter: any man-made persistent, manufactured or processed solid material discarded, disposed of or abandoned in the

Lisätiedot

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Oulussa Kuvat: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Oulun yliopiston ja hankkeen toteuttaneiden tutkimusyksikköjen esittely

Oulun yliopiston ja hankkeen toteuttaneiden tutkimusyksikköjen esittely Oulun yliopiston ja hankkeen toteuttaneiden tutkimusyksikköjen esittely Heini Postila (Vesi- ja ympäristötekniikka), Tiina Leiviskä (Kemiallinen prosessitekniikka) ja Satu Pitkäaho (Ympäristö- ja kemiantekniikka)

Lisätiedot

Luontopohjaiset kaksitasouomat tulvanhallinnassa: uutta tutkimusta ravinteiden pidätyksestä Pienvesiseminaari

Luontopohjaiset kaksitasouomat tulvanhallinnassa: uutta tutkimusta ravinteiden pidätyksestä Pienvesiseminaari Luontopohjaiset kaksitasouomat tulvanhallinnassa: uutta tutkimusta ravinteiden pidätyksestä Pienvesiseminaari 14.11.2018 TkT Kaisa Västilä, Aalto-yliopisto https://www.aalto.fi/fi/rakennetun-ympariston-laitos/vesi-ja-ymparistotekniikka

Lisätiedot

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM, Nosta rahat pintaan Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM, 2.2.2017 Suomesta kestävän bio- ja kiertotalouden edelläkävijä Cleantech Biotalous Kiertotalous

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus

Lisätiedot

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus

Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus, Tommi Kauppila, Raisa Neitola antti.pasanen@gtk.fi tommi.kauppila@gtk.fi raisa.neitola@gtk.fi 30.01.2014 1 GTK:n rooli yhteiskunnassa

Lisätiedot

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Vesistöjen ja valuma-alueiden tila Muutostekijät, vesistöjen

Lisätiedot

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAISTA VESISTÄ KILPAILUETUA Vesiensuojelutarpeet koskevat kaikkea maankäyttöä. Vesienkäsittely voi olla tuottavalle toiminnalle välttämätöntä tai sillä on saavutettavissa tuottavuuden

Lisätiedot

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti Liiallisesta ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen on merkittävin Suomen vesistöjen tilaa heikentävä ilmiö. 35 % jokipituudesta, 15 %

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

Jyväskylän Eerolanpuron kaupunkikosteikko: virkistysarvoa ja luonnonmukaisia puhdistusprosesseja kaupunkiympäristöön

Jyväskylän Eerolanpuron kaupunkikosteikko: virkistysarvoa ja luonnonmukaisia puhdistusprosesseja kaupunkiympäristöön Jyväskylän Eerolanpuron kaupunkikosteikko: virkistysarvoa ja luonnonmukaisia puhdistusprosesseja kaupunkiympäristöön Järvenpään hulevesiseminaari 10.11.2016 Anneli Wichmann Erityisasiantuntija Vapo Clean

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Biomassasta aktiivihiileksi - biohiilen aktivointimenetelmistä ja sovelluksista

Biomassasta aktiivihiileksi - biohiilen aktivointimenetelmistä ja sovelluksista Biomassasta aktiivihiileksi - biohiilen aktivointimenetelmistä ja sovelluksista Virpi Siipola, VTT Kestävää liiketoimintaa biohiilestä-workshop HAMK, Forssa 15.3.2019 VTT beyond the obvious 1 Aktiivihiili

Lisätiedot

Kuinka paikallisen ja valuma-aluetason pohjavesipintavesiyhteyksiä. kunnostustoimissa?

Kuinka paikallisen ja valuma-aluetason pohjavesipintavesiyhteyksiä. kunnostustoimissa? Kuinka paikallisen ja valuma-aluetason pohjavesipintavesiyhteyksiä tulisi huomioida kunnostustoimissa? Pekka Rossi Tutkijatohtori Pertti Ala-aho 1, Hannu Marttila 1, Jussi Jyväsjärvi 2, Kaisa Lehosmaa

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin -kommenttipuheenvuoro Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mean annual temperature ( C) Lämpötilat nousevat

Lisätiedot

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosten riskit Saavutuksia 2014 Käynnissä olevia hankkeita

Lisätiedot

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA 2012-2014 1 HANKKEEN TOIMIJAT JA RAHOITTAJAT Hankkeen toteuttajat: VTT (hallinnoija) ja JAMK Hankkeen rahoittajat: Euroopan aluekehitysrahasto, Vapo Oy, Turveruukki Oy,

Lisätiedot

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Kosteikoiden tehokas käyttö Maankäytöstä peräisin oleva kuormitus on nykyisin

Lisätiedot

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Kaisa Martikainen, MUTKU-päivät 2017 Pro Gradu, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen

Lisätiedot

BIOHIILI SUOMESSA CASET NIITTYKUMPU JA PUUTARHAKATU TIIA VALTONEN RAMBOLL FINLAND OY

BIOHIILI SUOMESSA CASET NIITTYKUMPU JA PUUTARHAKATU TIIA VALTONEN RAMBOLL FINLAND OY BIOHIILI SUOMESSA CASET NIITTYKUMPU JA PUUTARHAKATU TIIA VALTONEN RAMBOLL FINLAND OY ESITYKSEN SISÄLTÖ Biohiilen käyttö viherrakentamisessa Suomessa ja sen hyödyt Case Niittykumpu Case Puutarhakatu Seuranta

Lisätiedot

Kansainväliset PIMA-markkinat ja yhteiset vientiponnistukset. Suomen ympäristökeskus Outi Pyy

Kansainväliset PIMA-markkinat ja yhteiset vientiponnistukset. Suomen ympäristökeskus Outi Pyy Kansainväliset PIMA-markkinat ja yhteiset vientiponnistukset Suomen ympäristökeskus Outi Pyy Markkinoita luovia tekijöitä Kehittyneillä kansallisilla markkinoilla toimintaa vie eteenpäin yleensä yksityinen

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA Saara Kankaanrinta Soilfood Oy, perustaja-, hallituksen jäsen, T&K Qvidja Kraft Ab, perustaja-, hallituksen jäsen BSAG säätiö, perustaja-, hallituksen jäsen Carbon to Soil Ltd,

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

Kaivosvesien puhdistukseen ratkaisuja metsäteollisuudesta

Kaivosvesien puhdistukseen ratkaisuja metsäteollisuudesta Kaivosvesien puhdistukseen ratkaisuja metsäteollisuudesta Yrjö Hiltunen Mikkelin ammattikorkeakoulu iformine-hanke Itä- ja Pohjois-Suomen temaattinen yhteistyö 2014-2020 -ohjelma (maakuntaliitot) Toteuttajat:

Lisätiedot

Teollisuustaito Oy. 12.3.2014 Annika Hämäläinen. Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: 2584153-5 puh. +358 40 7234008 info@teollisuustaito.

Teollisuustaito Oy. 12.3.2014 Annika Hämäläinen. Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: 2584153-5 puh. +358 40 7234008 info@teollisuustaito. Teollisuustaito Oy 12.3.2014 Annika Hämäläinen Teollisuustaidon toimialat Kaivosteollisuus ja metallinjalostus Malminkäsittely Murskaus, jauhatus ja materiaalin käsittely Hydrometallurgia - Metallien talteenotto

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Pajupuhdistamo matalaravinteisten vesien käsittelyssä. Vihreä infrastruktuuri

Pajupuhdistamo matalaravinteisten vesien käsittelyssä. Vihreä infrastruktuuri Pajupuhdistamo matalaravinteisten vesien käsittelyssä Vihreä infrastruktuuri Tausta Iowa State University, Laura Christianson Bioreaktori, Illinois Illinois, USA, 20 ha:n valuma-aluetta varten Menetelmän

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

Biohiilen mahdollisuudet peltovesien käsittelyssä

Biohiilen mahdollisuudet peltovesien käsittelyssä Biohiilen mahdollisuudet peltovesien käsittelyssä Peltojen kuivatuksen ja kastelun mahdollisuudet MaVeKa-hankkeen pienryhmä 13.11.2018 Laitila Terhi Ajosenpää ja Kimmo Laine ProAgria Länsi-Suomi Sirppujoen

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Teollisuusveden ja kaupungin huleveden käsittely bio- ja mineraalisorbenteilla laboratoriomittakaavan tutkimus

Teollisuusveden ja kaupungin huleveden käsittely bio- ja mineraalisorbenteilla laboratoriomittakaavan tutkimus Teollisuusveden ja kaupungin huleveden käsittely bio- ja mineraalisorbenteilla laboratoriomittakaavan tutkimus Tiina Leiviskä HuJa-projektin loppuseminaari, Oulun yliopisto Miksi luonnonmateriaaleja vedenpuhdistukseen?

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitukset taustaa Kunnostusojitusten tavoitteena

Lisätiedot

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen VERTI - Vesihuoltoverkostojen tila ja riskienhallinta Outi Raudaskoski, Nora Sillanpää, Harri Koivusalo Rakennetun ympäristön laitos Vesi-

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien

Lisätiedot

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot Netta Junnola 040 537 3453 netta.junnola@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi ry Toteuttamisvaihtoehdot Yksivuotisten kasvien viljelyalueella pääasiallisia

Lisätiedot

Veden stabiilit isotoopit vedenhankinnan ja viemäriverkoston analysointityökaluna

Veden stabiilit isotoopit vedenhankinnan ja viemäriverkoston analysointityökaluna Veden stabiilit isotoopit vedenhankinnan ja viemäriverkoston analysointityökaluna Pekka M. Rossi*, Elina Isokangas, Heini Postila, Hannu Marttila Vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on

Lisätiedot

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57

Lisätiedot

SEKAPILAANTUNEEN TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KUNNOSTUSMENETELMÄT POHJAVESIALUEELLA CASE YLÖJÄRVI JUKKA HUPPUNEN. Saurion vo. Kohde POHJAVEDEN SUOJELU

SEKAPILAANTUNEEN TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KUNNOSTUSMENETELMÄT POHJAVESIALUEELLA CASE YLÖJÄRVI JUKKA HUPPUNEN. Saurion vo. Kohde POHJAVEDEN SUOJELU SEKAPILAANTUNEEN TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KUNNOSTUSMENETELMÄT POHJAVESIALUEELLA CASE YLÖJÄRVI JUKKA HUPPUNEN Saurion vo Kohde POHJAVEDEN SUOJELU TUTKIMUSPISTEET, TUTKIMUKSIA VUODESTA 2000 Pohjaveden muodostumisalue

Lisätiedot

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Antti Kallio Säteilyturvakeskus Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Taustaa: aikaisempi kaivoksiin liittyvä yhteistyö

Lisätiedot

Toimiva maaperän mikrobisto

Toimiva maaperän mikrobisto Toimiva maaperän mikrobisto Maaperäilta Lohjan Kisakalliossa Ansa Palojärvi Luke Turku ansa.palojarvi@luke.fi 4.12.2018 Elävä maa toimiva mikrobisto 2 5.12.2018 Peltomaan ravintoverkko Juuret Kuollut eloperäinen

Lisätiedot

VESITURVALLISUUDEN KOULUTUSMODUULIT KV-PALVELUNA

VESITURVALLISUUDEN KOULUTUSMODUULIT KV-PALVELUNA VESITURVALLISUUDEN KOULUTUSMODUULIT KV-PALVELUNA 29.9.2015 Laura Antikainen projekti-insinööri Ympäristötekniikka Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia yleisesti Perustettu 1992 Osakeyhtiömuotoinen 2015 alkaen

Lisätiedot

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio)

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio) Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio) Taustaa Taustaa Elohopea Riski Talvivaaran pohjavesituloksia,

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

POAKORI KEMIALLISESTI HUONOSSA TILASSA OLEVIEN POHJAVESIALUEIDEN KOKONAISVALTAINEN RISKINHALLINTA LIISA KOIVULEHTO, ESA ROUVINEN, KIMMO JÄRVINEN

POAKORI KEMIALLISESTI HUONOSSA TILASSA OLEVIEN POHJAVESIALUEIDEN KOKONAISVALTAINEN RISKINHALLINTA LIISA KOIVULEHTO, ESA ROUVINEN, KIMMO JÄRVINEN Image: Morten Larsen POAKORI KEMIALLISESTI HUONOSSA TILASSA OLEVIEN POHJAVESIALUEIDEN KOKONAISVALTAINEN RISKINHALLINTA LIISA KOIVULEHTO, ESA ROUVINEN, KIMMO JÄRVINEN KEMIALLISESTI HUONOSSA TILASSA OLEVAT

Lisätiedot

Kosteikot vesienhoidossa

Kosteikot vesienhoidossa Kosteikot vesienhoidossa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Kosteikko Vesiperäinen maa-alue, joka on pysyvästi tai ainakin suurimman osan vuodesta veden peittämä Vesi- ja rantakasvillisuutta

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla 2013-2017 Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla Sanni Aalto 9.6.2016 Demonstraatiot 2014-16 Ulkopuoliset rahoittajat & Seurantaryhmä: MTK HS Vesi Metsähallitus Ympäristöministeriö Hämeen ELY Viron

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy MAAN KASVUKUNTO Luomupäivät Kuopiossa 10.11.2017 Suvi Mantsinen, Toimipaikka Pälkäneellä Valmistamme luomulannoitteita ja maanparannusaineita metsäteollisuuden kuitu- ja sekalietteistä sekä kompostoiduista

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Mervi Seppänen Maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto Terveys tulee maatilalta, ei apteekista Health comes from the farm, not from the pharmacy

Lisätiedot

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Metallien ympäristöriskin arvioiminen mallintamalla

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Metallien ympäristöriskin arvioiminen mallintamalla KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Metallien ympäristöriskin arvioiminen mallintamalla Matti Leppänen, SYKE 4.12.2018 Osatehtävän 3 (Biologiset vasteet) tavoitteet Pintavesien riskinarviointi

Lisätiedot

Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut (Hule S&C)

Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut (Hule S&C) Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut (Hule S&C) Hanke pähkinänkuoressa Juhani Järveläinen projektipäällikkö Lahden kaupunki tiistai 13. helmikuu 2018 1 Hankkeen perustiedot Toteutusaika 1/2018

Lisätiedot

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Maisema-arkkitehti Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus, HULEGREEN-hanke Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa -seminaari 17.9.2015 Turku

Lisätiedot

Turvemaiden kuivatukseen. ja ympäristönsuojeluun. liittyviä tutkimuksia Oulun. yliopistolla. Björn Klöve, Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikka

Turvemaiden kuivatukseen. ja ympäristönsuojeluun. liittyviä tutkimuksia Oulun. yliopistolla. Björn Klöve, Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikka Turvemaiden kuivatukseen ja ympäristönsuojeluun liittyviä tutkimuksia Oulun yliopistolla Björn Klöve, Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikka Oulun yliopisto - Linnanmaan kampus tiede ja innovaatiokeskus

Lisätiedot

Biohiilisuodattamo kokeilussa Sirppujoella

Biohiilisuodattamo kokeilussa Sirppujoella Biohiilisuodattamo kokeilussa Sirppujoella Kärkihankekiertue Joensuu 30.1.2019 Terhi Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi / Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Antti Kaseva, Turun ammattikorkeakoulu Sirppujoen

Lisätiedot

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Humusvedet Tummien vesien ekologiaa Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Sisältö Mitä humus on? Humusaineiden mittaamisesta Humusaineiden hajoaminen Mistä vesistöjen humusaineet ovat

Lisätiedot

LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY. Pekka Hyvärinen aluejohtaja

LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY. Pekka Hyvärinen aluejohtaja LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY aluejohtaja Esityksen sisältö Ekokem Oy Ab Yleistä jätelainsäädännöstä Jätteiden toimittaminen käsittelyyn Käsittelytavat - projektin saostuskokeilu - muut käsittelytavat

Lisätiedot

Hulevesien luonnonmukainen hallinta

Hulevesien luonnonmukainen hallinta Outi Salminen,TKK Vesitalous ja vesirakennus 1.10.2008 Hulevesien luonnonmukainen hallinta Käsitteestä pähkinänkuoressa Luonnonmukaisten suunnitteluperiaatteiden ja tekniikoiden avulla voidaan vähentää

Lisätiedot

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet

Lisätiedot

Yhdessä! Verkostot vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukemisessa Vesistökunnostusverkoston vuosisemimaari Jenni Jäänheimo, YM, 13.6.

Yhdessä! Verkostot vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukemisessa Vesistökunnostusverkoston vuosisemimaari Jenni Jäänheimo, YM, 13.6. Yhdessä! Verkostot vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukemisessa Vesistökunnostusverkoston vuosisemimaari Jenni Jäänheimo, YM, 13.6.2017 Verkostot hanketoiminnan moottoreina - ja toisinpäin HANKKEET

Lisätiedot

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Turvepeltojen ympäristöhaasteet Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän

Lisätiedot

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki

Lisätiedot

Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö - Soveltavaa tutkimusta ja tuotekehityspalveluita -

Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö - Soveltavaa tutkimusta ja tuotekehityspalveluita - Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö - Soveltavaa tutkimusta ja tuotekehityspalveluita - 24.1.2014 Eero Antikainen Tutkimuspäällikkö Ympäristötekniikka Savonia-ammattikorkeakoulu Vesiturvallisuus

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

Maija Taka Pienvesitapaaminen

Maija Taka Pienvesitapaaminen Maija Taka Pienvesitapaaminen 19.6.2017 Tavoitteet Tavoitteena siirtyä kuvailusta tilastolliseen mallintamiseen 1. Tärkeimmät vedenlaatua säätelevät valumaaluetekijät 2. Bioottisille vasteille tärkeimmät

Lisätiedot

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Lumetuksen ympäristövaikutukset Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet

Lisätiedot

Vesiruton hyötykäyttö riesasta raakaaineeksi

Vesiruton hyötykäyttö riesasta raakaaineeksi Vesiruton hyötykäyttö riesasta raakaaineeksi (Elodea) Seppo Hellsten Ohjausryhmän kokous 1, Kuusamo Projektin tausta 2 Satu Maaria Karjalainen Projektin tausta Koillismaan järvissä kanadanvesiruttoa Kuusamossa

Lisätiedot

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta? Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta? Liisa Pietola, MTK OPAL-seminaari 5.2.2018 www.opal.fi Kun puuta ei saisi kaataa eikä lihaa syödä - haukutaanko oikeaa puuta? Miksi ilmastonmuutos?

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTOHTORIKOULU JA VIHREÄ KEMIA

YMPÄRISTÖTOHTORIKOULU JA VIHREÄ KEMIA YMPÄRISTÖTOHTORIKOULU JA Suomen Teollisen Ekologian Forumin Seminaari 1.- Jouni Pursiainen POHJOISUUS JA YMPÄRISTÖ PAINOALA OULUN YLIOPISTO THULE-INSTITUUTTI Thule-Instituutti (http://thule.oulu.fi/) Kaikki

Lisätiedot

Metsistä saa muutakin kuin puuta

Metsistä saa muutakin kuin puuta Metsistä saa muutakin kuin puuta Rainer Peltola Luonnonvarakeskus Mitä muuta? Tuotteita: Luonnontuotteita, riistaa, makeaa vettä, energiaa Säätelyä: Hengitysilmaa, ilmaston säätelyä, tulvien tasausta,

Lisätiedot

Savilahden alueella tekee päivittäin on töitä n henkilöä.

Savilahden alueella tekee päivittäin on töitä n henkilöä. Savilahden alueella tekee päivittäin on töitä n. 20.000 henkilöä. Alueella toimii muun muassa: Itä-Suomen yliopisto (UEF) Savonia-ammattikorkeakoulu Geologian tutkimuskeskus THL Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot