SATA ASKELTA SUOMEN TULEVAISUUTEEN Kansanvalistusseura rakentamassa keskustelevaa yhteiskuntaa

Samankaltaiset tiedostot
VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

TSL:n strategia vuosille

MANU-ryhmä. Keski-Suomen maakunnallista nuorisovaltuustoa valmisteleva ryhmä

Tulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä. Kimi Uosukainen, puheenjohtaja Helsinki

Uusi paikallisuus -hanke.

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Koonti työpajatyöskentelyistä Edustajiston kokouksessa Lahdessa

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI

Asukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE)

Katsaus maakuntien erityisryhmien vaikuttamistoimielinten oppaan suunnitteluun

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA

Juhlavuoden organisaatio

Nuorisotyön verkostotapaaminen Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2018

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Maakunnallisten nuorisovaltuustojen perustamis- ja kehittämishanke. Ainomaija Rajoo

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi

Avoimen hallinnon edistäminen osana Rovaniemen kaupungin toimintaa. Toimenpiteet 2018-

Äänestä ehdokasta, joka

Keskusteleva demokratia Anne Tastula

Ohjelmassa. Kemijoki on näkyvä osa elämää jokivarressa. Toivomme että mahdollisimman moni ryhmä innostuu kertomaan, millä tavoin joki on tärkeä.

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Yksi elämä -terveystalkoot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

Nuorten ja ikäihmisten yhteinen vaikuttamispäivä Hollolassa

Eväitä kestävän kehityksen toimikunnan uudelle kaudelle

Eteläpohojalaasia näkökulmia maakunta- ja sote-uudistukseen. Asko Peltola Valmistelujohtaja

Maakuntauudistus ja kuntien uusi rooli. Asko Peltola Valmistelujohtaja

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteistyö ja koordinaatiorakenne Satakunnassa. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

RuutiBudjetti, nuoret budjetin ja toiminnan suunnittelijoina. Inari Penttilä, suunnittelija & Ville Jämiä, nuoriso-ohjaaja nuorisoasiainkeskus

Kulttuurisote. Kokemuksia osallisuudesta. Kulttuurisote Pohjanmaa. Hanna Kleemola slidepohjia

Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Pirjo Hallenberg, Heidi Kontio ja Mika Soramäki

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

Suomi 100 vuotta. Vapla Valmistelija: nuorisosihteeri Pirkko Suhonen, puh

Innokylän laajentaminen ja kokonaiskonseptin uudistus

Miten julkista sektoria voidaan muuttaa osallisuuden keinoin?

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Kohti näkyvää ja vahvaa. järjestöyhteistyötä!

Asiantuntijalausunto hallituksen esityksestä maakuntalaiksi (HE 15/2017) eduskunnan hallintovaliokunta puheenjohtaja Kimi Uosukainen

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö

Ryhmätyöskentelyn purku Hankasalmi

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

Yhteiset asemat - hanke

Rahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisverkosto

Toiminnan arvoperiaatteet

MARTTAJÄRJESTÖN STRATEGIA Marttaliiton vuosikokous

YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET

Pedagoginen mentorointi (4 op)

KUMPPANUUSPÖYTÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET MAAKUNNASSA

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Martti Talja kansanedustaja

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Töihin Verohallintoon

Tervetuloa Innokylään

KaivosAkatemia. Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti Yhteenveto ja poimintoja keskustelusta

Lasten parlamenttimalleja Liisa Korppi

Uusi kuntalaki demokratian ja osallistumisen näkökulmasta - miten verkostotyöllä on voitu vaikuttaa lainvalmisteluun?

Suomen Changemakerin säännöt

RAI-tietojen hyödyntäminen kulttuurisen vanhustyön tukena

Keskustelun yhteenveto -Rovaniemi

Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa!

Keskustelun yhteenveto -Vaasa

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Arjen toiminnan integraatiokummiksi PKS-LapeHyvin integroitu on puoleksi tehty työpaja

Nuorisotakuun toteuttaminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Juhlavuoden organisaatio

Keitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL ZONTA INTERNATIONAL FOUNDATION ZONTA INTERNATIONAL PIIRI 20

TOIMINTAYMPÄRISTÖ ELÄÄ

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO)

Setlementtiliikkeen nuorisotyön rakenneuudistus. Liittokokous Pentti Lemmetyinen

Kohtaamispaikkapäivät. Paikallisen järjestötoiminnan mahdollisuus ITUSPY asiakaslähtöinen mielenterveystyön kehittäjä

Maakuntauudistus. Yhdistysten johdon kokous Jyväskylä, Laajavuori. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

EU-hankkeiden onnistumistarinat esille!

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

NUORTEN OSALLISUUS KERSOJEN KAHVITTAMISTA VAI AITOA VUOROVAIKUTUSTA? Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Riina Lumme, osallisuusasiantuntija

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Lataa Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria - Merja Mäkisalo- Ropponen. Lataa

Transkriptio:

SATA ASKELTA SUOMEN TULEVAISUUTEEN Kansanvalistusseura rakentamassa keskustelevaa yhteiskuntaa Suomalaisella yhteiskunnalla on edessään suuria muutoksia. Tänään tekemämme ratkaisut vaikuttavat siihen, mitä seuraavan sadan vuoden aikana tapahtuu. Kansalaiskeskustelujen sarjassa pohditaan yhdessä tärkeitä arvoja, asioita ja rakenteita, jotka on säilytettävä, tai jotka on saatava aikaiseksi paremman tulevaisuuden luomiseksi. Ideoidaan ratkaisuja, jotka pitäisi tehdä juuri nyt, jotta toivottava tavoite toteutuu ja varmistetaan, että kaikilla on hyvä elää Suomessa vuonna 2117. Ensimmäiset askeleet otetaan keväällä 2017 ympäri Suomen järjestettävissä kansalaiskeskusteluissa, joissa monitaustaiset ihmiset pohtivat yhdessä tapoja, joilla ihmiset voivat kuunnella paremmin toisiaan rakentaakseen tulevaisuutta yhdessä. Suomen askeleet -kansalaiskeskustelussa ennakkoon ilmoittautunut joukko eri taustaisia ihmisiä keskustelee Suomen tulevaisuuteen liittyvästä kysymyksestä ja suunnittelee ratkaisunsa tuleville sukupolville. Pöytäkunnittain puhutaan siitä, miten voidaan kaataa raja-aitoja niin, että ihmiset tulevat paremmin toimeen keskenään ja kuuntelevat toinen toisiaan yhteiskunnallisten muutosten keskellä. Pohditaan sitä, miten tasataan mahdollista eriarvoisuutta ja rakennetaan siltoja erilaisten ihmisryhmien välille. Kevään mittaan keskustelu siirtyy verkkoon. Maakunnallisista kansalaiskeskusteluista koostettuja väittämiä ja ratkaisuehdotuksia voi kuka tahansa arvioida verkossa. Näin keskustelu yhteisestä tulevaisuudestamme laajentuu kaikkien saataville, helppokäyttöisellä alustalla. Kun verkko- ja kansalaiskeskusteluista saadut ideat on koottu, ne luovutetaan nuorille. He tekevät lopullisen päätöksen siitä, mitkä ovat Suomen sata askelta tulevaisuuteen. Nuoret esittelevät ratkaisunsa valitsemallaan työmenetelmällä. Kannustamme heitä luoviin menetelmiin, kuten taidenäyttelyyn, näytelmään, paneeliin tai osallistavaan työpajaan. Yhdessä valmistelemamme 100 askelta kootaan yhteen ja luovutetaan keskustelupaikkakuntien ja koko maan poliittisille päätöksentekijöille. Hankkeessa tuotettava aineisto on avoimesti hyödynnettävissä esimerkiksi muiden järjestöjen ja viranomaisten toiminnassa.

NÄIN ASKELEET OTETAAN Vaihe 1: Suomen askeleet eli kansalaiskeskustelut Suomessa on tarve rakentaa sivistynyttä keskustelukulttuuria, johon kaikki uskaltavat ottaa osaa. On äärimmäisen tärkeää rakentaa dialogia eri näkemysten välille. Tätä varten tarvitaan tehokkaita ja uutta keskustelukulttuuria rakentavia toimintamuotoja. Avoimen demokratian, eli deliberatiivinen World Cafe -menetelmä rakentaa tasa-arvoista ja ennakkoasetelmista vapaata keskustelua. Suomen askeleet -kansalaiskeskusteluissa kokoontuu 30 80 ennakkoon ilmoittautunutta ihmistä kerrallaan. Keskustelun rohkaisijana toimivat alustukset, joissa kerrotaan tulevaisuuden arvioitavissa olevista muutoksista, ja tarkastellaan mikä nykyajassa edistää tai estää sitä, että voimme elää yhdessä hyvin ja toisia kunnioittaen. Hankkeessa järjestetään lähes 30 maakunnallista Suomen askeleet -kansalaiskeskustelua, ja lisäksi keskusteluja ulkosuomalaisille. Menetelmän mukaisesti pöytään kutsutaan paikallista asukaskirjoa edustava osallistujajoukko huomioiden keskustelijoiden ikä, sukupuoli, ammatti, yhteiskunnallinen asema, etninen tausta ja äidinkieli. Tavoitteena on istuttaa Suomeen ja suomalaisille uusi yhteiskunnallisen keskustelun menetelmä, jolla kootaan monen taustaisia ihmisiä pohtimaan yhteisiä asioita. Menetelmä rakentaa yhteyttä kansalaisten ja päättäjien välillä. Keskusteluun osallistumisen kynnys on matala ja pohdintaa käydään pienryhmissä koulutetun keskustelunohjaajan johdolla. 1. Uusi suunta: Kansalaiskeskusteluiden tuloksena saadaan konkreettisia ehdotuksia uudenlaiseksi toiminnaksi. Tavoitteena on luoda Suomen oma tie, jossa ratkaisuja ei tuoda vain ulkoa päin, vaan tehdään ennakkoluulottomasti tulevaisuuden yhteiskuntaa. Islannissa ja Saksassa keskusteluilla on saatu käännettyä yhteiskunnan kehityssuuntaa. 2. Alueellisuus ja moninaisuus: Kansalaiskeskusteluita järjestetään eri puolilla Suomea, jolloin saadaan esille eri alueiden tarpeita. Keskustelijat tulevat monenlaisista taustoista, jolloin näkyviin saadaan erilaisia ratkaisuja. Ajatukset kootaan sekä paikalliseksi että valtakunnalliseksi yhteenvedoksi kaikkien kansalaisten nähtäville. 3. Uusi keskustelukulttuuri: World Cafe -menetelmän on todettu vahvistavan rakentavaa keskusteluilmapiiriä ja lieventävän äärinäkemyksiä. Ihmisryhmien kohtaamisessa rikotaan ennakkoluuloja. Jokaisen ääni tulee kuulluksi. Koulutettujen keskustelunohjaajien ansiosta World Cafe -menetelmää voi käyttää maakunnissa myöhemmin.

Vaihe 2: Sinun askeleesi eli verkkoäänestys Hankkeen toisessa vaiheessa keskusteluiden ehdotukset annetaan kaikkien kansalaisten pohdittaviksi verkossa. Kansalaiskeskusteluissa syntyneitä väittämiä, ideoita ja uusia toimintatapoja äänestetään ja jalostetaan ja luodaan näin kokonaan uusia yhteiskunnallisia kokeiluja. Suuri yleisö pääsee kuulemaan ja näkemään hankkeen tuloksia Porin SuomiAreenalla kesällä 2017. 1. Ennenkuulumattomia ideoita: Yhteiskunnallisen keskustelun tuloksena syntyy uusia avauksia ja ehdotuksia. Ajatuksia jalostetaan yhdessä, paikasta riippumatta. 2. Kaikki mukaan: Asennemuutos keskustelukulttuurissa ja yhdessä tekemisen tunne kannustavat kansalaisia vaikuttamaan. Kyse on kaikkien yhteisestä tulevaisuudesta, ja jokaisella on mahdollisuus luoda se seuraava, ratkaiseva askel. Ehdotukset ovat saatavilla vapaasti hankkeen verkkosivuilta ja kenen tahansa käytettävissä. Vaihe 3: Nuorten askeleet eli loppuharppaus Hankkeen kolmannessa vaiheessa palataan keskustelupaikkakunnille. Suomen askeleetkeskusteluissa ja verkossa syntyneet ideat viedään takaisin lähtöpisteeseen, tällä kertaa paikkakuntien nuorille. Suomen tulevaisuudessa on kyse tulevien sukupolvien yhteiskunnasta, joten nuorille annetaan mahdollisuus saada äänensä kuuluviin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kunkin paikkakunnan nuorisovaltuustot päättävät toteutustavan itse valitsemiensa yhteistyökumppaneiden kanssa. Heidän ratkaisunsa parempaan Suomeen saatetaan nähdä näytelmän, osallistavan ja luovan työpajan tai perinteisen paneelin muodossa. Mentoreina toimivat valitun työmenetelmän ammattilaiset. Nuorten askeleista syntyvä yhteenveto on julkinen ja se luovutetaan alueellisille päättäjille. Paikallinen yhteenveto sekä nuorten toteuttama osuus ovat nähtävillä myös hankkeen verkkosivuilla. Nuorten askeleiden julkistustapahtumissa keskustelupaikkakunnilla esitellään lisäksi koonti paikkakunnan kansalaiskeskustelun tuloksista ja kannustetaan kansalaisia ja järjestöjä niiden toteuttamiseen. Nuorten tuotoksista osa esitellään kesän 2017 Porin SuomiAreenalla. 1. Nuoret saavat päättää: yleensä nuorilla on mahdollista tulla kuulluiksi, mutta tässä hankkeessa tunnistetaan heidän olevan tulevaisuus, niin ratkaisujen tekijöinä kuin kokijoina. Tämän takia he ovat tärkeitä päätöksentekijöitä. 2. Avoimuus ja julkisuus: Nuorten tuotokset ovat esillä hankkeen verkkosivuilla. Niitä esitellään myös valtakunnan ja maakuntien mediassa sekä Porin SuomiAreenalla. Jokaisen paikkakunnan nuoret tekevät oman projektinsa, mutta tarjoamme heille yhteisöllisyyden tueksi verkoston ja tilan, jossa seurata, kommentoida ja kannustaa toisten tekemistä koko prosessin ajan.

ASKELEET MAHDOLLISTAVAT Hankkeessa yhdistetään kansalaisten keskinäinen toiminta, teknologian suomat vaikuttamismahdollisuudet ja taiteen keinot tarkastella Suomen tulevaisuutta. Hanketta koordinoi sitoutumaton sivistysjärjestö Kansanvalistusseura (KVS). Yhteistyökumppaneina ovat Kansalaisopistojen liitto KoL, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto - Nuva ry., Suomi-Seura, Setlementtiliitto, Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry, SFV studiecentralen, Joensuun yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu sekä useita kansalaisjärjestöjä ja kansalaisopistoja eri maakunnista sekä ulkomailta. Kansanvalistusseura (KVS), on sivistysjärjestö, aikuiskoulutuksen asiantuntija ja palvelujen sekä kansallisten ja kansainvälisten verkkomedioiden tuottaja. Vuodesta 1874 lähtien Kansanvalistusseura on ollut rakentamassa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa muun muassa olemalla mukana perustamassa kirjastolaitosta, kansalaisopistoja ja Yleisradiota sekä julkaisemalla kirjallisuutta. Säätiö on kouluttanut sotien jälkeen kymmeniä tuhansia suomalaisia Kirje- ja Etäopistossaan, Oriveden opistossa ja ulkosuomalaisten etäperuskoulussa. Sata askelta Suomen tulevaisuuteen -hankkeen pääyhteistyökumppani on Valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -ohjelma. Kansalaiskeskustelut järjestetään yhteistyössä maakunnissa toimivien paikallisten kansalais- ja työväenopistojen kanssa. Yhteistyötä koordinoidaan Kansalaisopistojen liiton kanssa. Yksi ulkosuomalaisten kansalaiskeskustelu järjestetään Espanjassa toimivan Sofia-opiston kanssa. Lisäksi keskustelutamme ulkosuomalaisia verkon välityksellä yhteistyössä verkkokoulu Kulkurin kanssa. Nuorisotyöpajat järjestetään yhteistyössä Nuorisovaltuustojen liiton ja kunnallisten nuorisovaltuustojen kanssa. Ulkosuomalaisten nuorisotyöpaja järjestetään yhteistyössä Suomi- Seuran ja Espanjassa toimivan suomalaisen lukion Colegio Finlandésin kanssa. Työpajoissa käytettävien menetelmien, kuten eri taidemuotojen ohjaajiksi etsitään maakunnissa toimivia alojen ammattilaisia. Tässä yhteistyötä tehdään Taiteen kehittämiskeskuksen (Taike) kanssa ja eri alojen ammattilaisten kanssa. Kansanvalistusseurassa työskentelee viestinnän ammattilaisia ja toimimme yhteistyössä median kanssa. MTV3:lta on saatu paneeli- ja toripaikka SuomiAreenasta kesälle 2017. Rahoitus Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 350 000 euroa. Toteuttamiseen on saatu alustavasti Suomi 100-juhlavuoden sihteeristöltä valtionavustusta 80 000 euroa. Hankkeen pilottikeskustelun ja tausta-aineiston tuotantoon on saatu Ulkoasiainministeriön Eurooppa-tiedottamisen varoista

valtionavustusta 5 000 euroa. Alfred Kordelinin säätiöltä on saatu ulkosuomalaisten kansalaiskeskustelun järjestämiseen 13 000 euroa. 100askelta.fi