Talousarvio 29 5. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen rahoitusmallissa vuosille 27 29 painopistettä on siirretty siten, että vahvistetaan tutkimuksen, tutkijakoulutuksen sekä kansainvälistymisen edellytyksiä. Toimintamenoista perusrahoituksen osuus on vuonna 29 noin 72,3 %, hankerahoituksen 6,5 % ja tuloksellisuusrahoituksen 21,2 %. Hankerahoituksella tuetaan erityisesti rakenteellista kehittämistä, kansainvälistymistä ja opiskeluprosessien kehittämistä. Yliopistolain ja siihen liittyvien muiden säädösten kokonaisuudistus toteutetaan siten, että hallituksen esitykset voidaan antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 29. Kaikkien yliopistojen oikeudellinen asema muutetaan itsenäisiksi oikeushenkilöiksi, joko yksityisoikeudellisen säätiön muodossa tai julkisoikeudellisena laitoksena. Lainsäädäntöuudistuksen yhteydessä uudistetaan myös yliopistojen ohjaus- ja rahoituskäytänteet. Tavoitteena on, että uusi yliopistolaki tulee voimaan 1.8.29 siten, että uusimuotoinen toiminta voi alkaa täydessä laajuudessa 1.1.21. Yliopistolain uudistuksen yhteydessä on tavoitteena muodostaa Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun pohjalle rakentuva Aalto-korkeakoulu, Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun pohjalle rakentuva Turun uusi yliopisto sekä Joensuun ja Kuopion yliopistojen pohjalle rakentuva Itä- Suomen yliopisto. Valtio varautuu pääomittamaan julkisoikeudellisina laitoksina toimivia yliopistoja siten, että niiden vakavaraisuus, maksukyky ja luottokelpoisuus turvataan. Hallitus valmistelee periaatteet, joilla valtio osallistuu yliopistojen pääomittamiseen niiden vuoden 21 loppuun mennessä hankkimaa yksityistä rahoitusta vastaavasti. Tämän toteuttamiseksi säätiöpohjainen toimintamalli tehdään kaikille yliopistoille mahdolliseksi. Varsinaiset päätökset pääomittamisesta tehdään kunkin yliopiston osalta erikseen. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yliopistot vahvistavat toiminnallaan yhteiskunnan kestävää taloudellista ja kulttuurista kehitystä, hyvinvointia sekä kansainvälistä kilpailukykyä. Tavoitteena on toiminnan korkea kansainvälinen taso ja laatu. Korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan. Yliopistokoulutuksen ja -tutkintojen sisältöä kehitetään määrällisesti ja laadullisesti paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita vastaaviksi. Tutkimustulosten ja osaamisen liiketoiminnallista ja muuta yhteiskunnallista hyödyntämistä sekä innovaatiopalveluita tehostetaan maan eri osissa. Toiminnallinen tuloksellisuus Yliopistojen rakenteellista kehittämistä jatketaan tavoitteena osaamistasoltaan vahvemmat ja vaikuttavammat yliopistoyksiköt sekä kansainvälisen huippututkimuksen lisääminen. Yliopistojen rooli kansainvälisinä toimijoina vahvistuu. Yliopistot lisäävät yhteistyötä Venäjän kanssa ja vahvistavat suomalaista Venäjä-asiantuntemusta. Yliopistot osallistuvat valtakunnallisen Aasia-ohjelman toteuttamiseen. Yliopistot lisäävät vieraskielistä opetusta ja ulkomaisten opiskelijoiden sekä opetus- ja tutkimushenkilöstön rekrytointia. Yliopistot kehittävät opetuksen laatua ja opintojen suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmiä niin, että opintojen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät. Tavoitteena on, että kaikilla koulutusaloilla vähintään 75 prosenttia aloittaneista opiskelijoista suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon tavoiteajassa. Työelämässä toimiville kehitetään täydennyskoulutusta, soveltuvaa tutkintoon johtavaa koulutusta ja avoimen yliopisto-opetuksen tarjontaa. Toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja tutkintotavoitteet 23 25 27 29 arvio Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushtv:t 1,53 1,66 1,73 1) 1,78 Tohtorintutkinnot/professorit,57,63,67,69 1) Vuoden 27, opetus- ja tutkimushenkilökunnassa kaikki rahoituslähteet. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Talousarvio 29 Ylemmät kk-tutkinnot/opetushenkilökunta 1,45 1,53 1,67 1,74 Opiskelijat (FTE)/opetushenkilökunta.. 14,3 14,3 1 14,2 Yliopisto-opintojen laskennallinen läpäisy (%) 7,4 7,5 7,9 71, Ylemmät korkeakoulututkinnot 12 411 12 92 13 884 14 518 2) Tohtorintutkinnot 1 257 1 422 1 524 1 594 Yliopistot kehittävät työyhteisöjään siten, että niiden kilpailukyky työnantajina sekä henkilöstön työkyky ja -tyytyväisyys ovat hyvällä tasolla. Yliopistot edistävät tasa-arvoisen työ- ja tiedeyhteisön kehittymistä. Tutkijankoulutuksen ja -uran kehittämiseen suunnataan erityistoimia. Yliopistot laajentavat toimintansa rahoituspohjaa suoran budjettirahoituksen lisäksi hankkimallaan täydentävällä rahoituksella. Yliopistojen täydentävän rahoituksen osuus on vähintään 36 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Täydentävän rahoituksen tulee tukea yliopistojen perustehtäviä ja niihin liittyviä tavoitteita. Yliopistojen kustannusten kohdentuminen eri tulosalueille 26 27 29 arvio Kokonaiskustannukset, milj. euroa 2 29 2 97.. Koulutus, % 38,4 36,1 36,8 Tutkimus ja jatkotutkintokoulutus, % 51,3 53,9 53,2 Yhteiskunnalliset palvelut ja taiteellinen toiminta, % 1,3 1, 1, Budjettirahoitteisen toiminnan kustannukset, milj. euroa 1 32 1 341.. Koulutus, % 49,8 47,5 48,2 Tutkimus ja jatkotutkintokoulutus, % 39,8 42,1 41,8 Yhteiskunnalliset palvelut ja taiteellinen toiminta, % 1,4 1,4 1, Yliopistoilla arvioidaan olevan käytössä EU:n maataloustuotannon tukia noin 336 euroa. Yliopistoilla säilytetään oikeus luovuttaa tiloja opiskelijaruokaloille sekä opinala- ja harrastejärjestöille vastikkeetta siitä huolimatta, että Senaatti-kiinteistöt perii yliopistoilta vuokraa näistä tiloista. 1. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 423 14 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) enintään 54 euroa täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen yliopistojen omien päätösten mukaisesti 2) enintään 45 euroa muun liiketaloudellisen maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen 3) enintään 15 euroa yliopiston yksin tai yhdessä muiden kanssa perustamien valtion sta annetun lain (423/1988) 3 a :n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettujen yliopistoyhtiöiden perustamisesta ja valtiolle kuuluvien osakkeiden merkitsemisestä ja muista omistusjärjestelyistä sekä yhtiöiden toiminnan käynnistämisestä aiheutuviin menoihin 4) yliopistojen opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myönnettäviin tutkimusta ja koulutusta edistävien apurahojen maksamiseen, opiskelijoille opintoihin liittyvän harjoittelun järjestämiseen sekä yliopistojen toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista ja rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen ja 5) valtion rahoituksena 1.8.29 voimaan tulevassa yliopistolaissa määriteltyjen uusimuotoisten yliopistojen toiminnan suunnitteluun ja uudistuksen toimeenpanon valmisteluun. Kohdassa 3 tarkoitetut yliopistoyhtiöt perustetaan yliopiston esityksestä opetusministeriön päätöksellä. Perustetuissa yliopistoyhtiöissä valtiolle kuuluvia osakkeita hallinnoi asianomainen yliopisto. Yliopistot oikeutetaan hyväksymään tässä tarkoitettujen yliopistoyhtiöiden osakkeiden luovutus, merkitsemättä jättäminen tai vastaava osakejärjestely, joka aiheuttaa valtion määräysvallan tai 2) Ylemmissä korkeakoulututkinnoissa ja tohtorin tutkinnoissa vuoden 29 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 27 29. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Talousarvio 29 määräenemmistövallan menetyksen taikka, muussa kuin valtionyhtiössä, määrävähemmistön hallinnan menetyksen. Määrärahan käytön edellytyksenä kohdan 3 käyttötarkoitukseen on, että a) perustettava yliopistoyhtiö toteuttaa välittömästi yliopistolain 4 :ssä yliopiston tehtäväksi säädettyä yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä tutkimustulosten tai taiteellisen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämistä; tai b) perustettava yliopistoyhtiö vahvistaa mahdollisuuksia hyödyntää yliopistojen toimintaa ja sen tuloksia liiketoiminnassa kotimaassa tai kansainvälisesti; c) perustettavan yliopistoyhtiön toimialaksi on määritelty tämän kappaleen a) tai b) kohdan mukainen liiketoiminta. Osakkeiden hallinnoinnista ja myynnistä saatavat tulot otetaan 5 euroon saakka nettobudjetoinnissa huomioon asianomaisen yliopiston tuloina. Yliopistot oikeutetaan luovuttamaan hallinnassaan olevia valtiolle kuuluvia immateriaalioikeuksia ja muuta irtainta omaisuutta apporttina perustettaville yliopistoyhtiöille enintään 1 5 euron arvosta. Valtuus Mikäli yliopistolta jää vuodelta 29 tai edellisiltä vuosilta käyttämättä toimintamenomäärärahoja, saa käyttämättä jääneen osan siirtää vuoden 21 alusta uusimuotoisen yliopiston käyttöpääomaan. S e l v i t y s o s a : Kohdassa 3 tarkoitettujen osakkeiden hallinnoinnissa noudatetaan muutoin mitä laissa valtion osakasvallan käytöstä eräissä taloudellista toimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä (74/1991) säädetään. Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen yliopistojen suoritteista perittävistä maksuista (12/26). Määrärahan arvioitu käyttö Helsingin yliopisto, mistä vähintään 2 765 euroa 38 377 Svenska social- och kommunalhögskolanille Jyväskylän yliopisto 112 165 Oulun yliopisto 13 571 Joensuun yliopisto 62 93 Kuopion yliopisto 56 812 Turun yliopisto 121 449 Tampereen yliopisto 89 37 Åbo Akademi 55 995 Vaasan yliopisto 22 54 Lapin yliopisto 31 976 Teknillinen korkeakoulu 139 846 Tampereen teknillinen yliopisto 69 223 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 4 69 Helsingin kauppakorkeakoulu 26 222 Svenska handelshögskolan 13 975 Turun kauppakorkeakoulu 15 251 Sibelius-Akatemia 29 863 Teatterikorkeakoulu 11 55 Taideteollinen korkeakoulu, mistä vähintään 2 8 euroa elokuva- ja lavastustaiteen osaston toimintamäärärahaa 28 567 Kuvataideakatemia 5 12 Opetusministeriön käytettäväksi 51 341 Yhteensä 1 423 14 Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) 27 28 29 Bruttomenot 1 845 584 1 893 388 2 51 14 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Talousarvio 29 Bruttotulot 558 45 535 628 Nettomenot 1 287 134 1 358 388 1 423 14 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 264 89 siirtynyt seuraavalle vuodelle 274 19 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 euroa) 28 29 Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 225 592 241 461 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 213 13 233 82 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 12 579 7 659 Kustannusvastaavuus, % 15,9 13,3 Hintatuki 1 565 99 Kustannusvastaavuus tuen jälkeen 14 144 8 649 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 euroa) 28 29 Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 196 992 217 6 EU:lta saatava rahoitus 65 748 8 429 muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 15 17 11 14 Tulot yhteensä 367 847 47 539 Hankkeiden kokonaiskustannukset 427 484 464 113 Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) -59 637-56 574 Kustannusvastaavuus, % 86, 87,8 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 euroa) Palkkojen tarkistukset (missä kertaluonteista vähennystä 9 89 euroa) 37 353 Yliopistojen toimintaedellytysten turvaaminen 2 Aalto-korkeakoulun toiminnan lisärahoitus 13 9 Senaatti-kiinteistöiltä vuokrattujen tilojen vuokrien tarkistukset 1 Tuottavuustoimet (-25 htv) -11 Kertaluonteisten menojen poistuminen -5 Siirto momentille 29.3.21-5 Muut muutokset -1 Yhteensä 64 752 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Talousarvio 29 29 1 423 14 28 II lisä 31 525 28 1 358 388 27 tilinpäätös 1 296 262 94 2. Kansalliskirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 337 euroa. Valtuus Mikäli vuodelta 29 tai edellisiltä vuosilta jää käyttämättä toimintamenomäärärahoja, saa käyttämättä jääneen osan siirtää vuoden 21 alusta uusimuotoisena toimivan Helsingin yliopiston käyttöpääomaan käytettäväksi Kansalliskirjaston toimintaan. Määrälliset tavoitteet S e l v i t y s o s a : Kansalliskirjasto toimii Helsingin yliopiston yhteydessä. Kansalliskirjaston tehtävistä säädetään yliopistolaissa (645/1997) ja vapaakappalelaissa (42/198). Kansalliskirjasto vastaa toimialallaan kansallisen kulttuuriperinnön ja muiden kokoelmien ylläpidosta sekä niihin liittyvästä tiedonvälityksestä ja tietopalvelusta. Kansalliskirjaston tehtävänä on kehittää ja tarjota kansallisia palveluja yliopistojen kirjastoille, yleisille kirjastoille, ammattikorkeakoulukirjastoille ja erikoiskirjastoille sekä edistää kirjastoalan kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Toiminnallinen tuloksellisuus Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana. Kansalliskirjasto kehittää ja vahvistaa suomalaisen kirjastolaitoksen palvelutasoa tuottaa kirjastoverkolle tietokantapalveluja, digitaalisen kirjaston sovelluspalveluja, elektronisen aineiston hankintapalveluja, standardointi- sekä yhteistilastopalveluja kehittää tutkimuskirjastoa tieteellisenä tutkimusympäristönä modernisoi kirjaston asiantuntijapalveluja kansallisista kokoelmista ja humanistis-yhteiskuntatieteellisiltä tieteenaloilta vastaamaan tutkimusyhteisön uusia tarpeita sekä digitoi kustannustehokkaasti kansalliset lähdeaineistot verkon kautta laajaan käyttöön. 25 27 29 tavoite Kulttuuriperinnön turvaaminen digitoidut sivut 278 327 6 mikrokuvaus/valotusmäärä 1 39 1 41 1 25 Kansalliset tietoverkkopalvelut kansallisten tietokantojen koko, milj. 8,4 9,9 8,8 kansallisten tietokantojen hakukäyttö, milj. 3, 3,2 3,25 FinElib-aineistojen käyttö (haut), milj. 29,8 52,8 6, Kansalliset tutkimuskirjastopalvelut lainat (paikallis+kauko) 53 551 55 paikalliskävijät 429 199 2 Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) 27 28 29 Bruttomenot 14 23 15 19 15 137 Bruttotulot 1 342 1 69 8 Nettomenot 12 681 13 5 14 337 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Talousarvio 29 Siirtyvät erät siirtynyt seuraavalle vuodelle 596 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 euroa) Siirto momentilta 29.5.2 (vapaakappalelain uudistus) 7 Vuokrakustannusten nousu 137 Yhteensä 837 29 14 337 28 13 5 27 tilinpäätös 13 277 3. Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 77 72 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) oppilasavustuksiin ja 2) maksullisen kouluruokailun tarjoamisesta henkilökunnalle ja opetusharjoittelijoille aiheutuvien menojen maksamiseen. Valtuus Mikäli vuodelta 29 tai edellisiltä vuosilta jää käyttämättä toimintamenomäärärahoja, saa käyttämättä jääneen osan siirtää vuoden 21 alusta uusimuotoisten yliopistojen käyttöpääomaan käytettäväksi harjoittelukoulujen toimintaan. S e l v i t y s o s a : Harjoittelukoulujen tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston kanssa. Harjoittelukoulut huolehtivat opetussuunnitelmatyön ja opetuksen laadusta sekä kehittävät monipuolista ohjattua harjoittelua. Ohjatun harjoittelun määrällisenä tavoitteena on vähintään 41 7 opintopistettä. Opettajankoulutuksen määrällisten muutosten vaikutukset harjoittelutarpeeseen ja koulujen toiminnan laajuuteen arvioidaan. Määrälliset tavoitteet 25 27 29 tavoite Oppilaita 7 893 7 848 7 9 peruskoulu 5 684 5 644 5 7 lukio 2 29 2 24 2 2 Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) 27 28 29 Bruttomenot 76 897 78 126 79 3 Bruttotulot 2 299 2 223 1 931 Nettomenot 74 598 75 93 77 72 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 67 siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 255 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 euroa) Tuottavuustoimet (-16,2 htv) -352 Kertaluonteisten menojen poistuminen -1 Palkkojen tarkistukset (missä kertaluonteista vähennystä 54 euroa) 2 694 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Talousarvio 29 Muut muutokset -173 Yhteensä 1 169 Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan opetuksen kustannuksiin, 28 938 euroa, on otettu huomioon momentin 29.1.3 mitoituksessa. 29 77 72 28 II lisä 2 47 28 75 93 27 tilinpäätös 73 184 4. Yliopistojen palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 euroa. S e l v i t y s o s a : Yliopistojen palvelukeskus Certia on aloittanut toimintansa vuonna 28. Yliopistoja siirtyy palvelukeskuksen asiakkaiksi vuosina 28 21. Palvelukeskus Certia toimii budjettirahoitteisena siirtymäkauden ajan, enintään vuoden 21 loppuun saakka. Palvelukeskuksen oikeudellinen asema on tarkoitus muuttaa tilivirastosta osakeyhtiöksi yliopistouudistuksen yhteydessä. Tällöin palvelut muuttuvat maksullisiksi. Vuoden 29 aikana palvelukeskus jatkaa asiakassuhteiden, uuden toimintamallin ja tietojärjestelmien kehittämistä yhteistyössä yliopistojen kanssa. 29 5 28 II lisä 1 28 5 2. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 22 888 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) yliopistoja koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitysja kehittämistoiminnan, näihin liittyvän kansainvälisen yhteistyön sekä työllistymistä edistävän toiminnan, tuottavuusohjelman mukaisten toimenpiteiden ja opettajien kouluttajien täydennyskoulutuksen menojen maksamiseen sekä opetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvittavien menojen ja avustusten maksamiseen ja potilasvakuutusmaksujen maksamiseen 2) yliopistojen yhteisen atk-toiminnan ja tietoliikenneyhteyksien kehittämistoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin 3) yliopistokeskusten kehittämisestä aiheutuvien kustannusten maksamiseen ja 4) enintään 26 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. Käyttösuunnitelma 1. Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoiminta 5 943 2. Yliopistojen yhteinen atk-toiminta ja tietoliikenneyhteydet 14 445 3. Yliopistokeskusten kehittäminen 2 5 Yhteensä 22 888 S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 euroa) Palkkojen tarkistukset (missä kertaluonteista vähennystä 84 euroa) 1 73 Kertaluonteiset erät -7 5 Supertietokoneen vuoden 28 maksuerä -2 Siirto momentille 29.5.2-7 Muut muutokset -684 Yhteensä -9 811 29 22 888 28 II lisä 273 28 32 699 27 tilinpäätös 26 817 21. Valtion rahoitus julkisoikeudellisina laitoksina toimivien yliopistojen maksuvalmiuden ja käyttöpääoman turvaamiseksi (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 5 euroa. Määrärahaa saa käyttää julkisoikeudellisiksi laitoksiksi muutettavien yliopistojen maksuvalmiuden ja käyttöpääoman turvaamiseksi uudistuksen siirtymävaiheessa. S e l v i t y s o s a : Yliopistojen oikeudellisen aseman muutokseen liittyvä maksuvalmiuden ja käyttöpääoman turvaaminen edellyttää, että siirtyvien erien lisäksi yli- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Talousarvio 29 opistoille maksetaan kertaluonteista lisärahoitusta, jonka tulee olla käytettävissä pääosin vuoden 21 alussa. Pidemmällä aikavälillä yliopistojen rahoitusmahdollisuuksien monipuolistaminen, korkeakouluverkon rakenteellisen kehittämisen tuottamat hyödyt sekä yliopistojen uudistettava taloudenpito luovat edellytykset yliopistojen maksuvalmiuden ja käyttöpääoman pysyvälle ylläpidolle. 29 5 87. Valtion rahoitus Aalto-korkeakoulun pääomaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 2 euroa. Määrärahaa saa käyttää Aalto-korkeakoulun säätiön pääoman maksamiseen. Määrärahan käytön edellytyksenä on, että muut rahoittajatahot sijoittavat samanaikaisesti säätiön pääoman maksamiseen vähintään 8 euroa. S e l v i t y s o s a : Määräraha on valtion vuoden 29 osuus Aalto-korkeakoulun säätiön perustamisen rahoituksesta. Säätiön perustamiseen osallistuu myös muita rahoittajatahoja. Säätiön pääomittaminen on tarkoitus toteuttaa vuosina 28 21 siten, että valtion osuus on yhteensä 5 milj. euroa edellyttäen, että muiden rahoittajatahojen osuus on yhteensä vähintään 2 milj. euroa. 29 2 28 II lisä 2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8