Turun kaupunkiseudun ydinkuntien valtuustojen tilaisuus 29.4.2014 Turku Kuntatalouden valmistelukokonaisuus Kuntajakoselvittäjä 1
Turun ydinkunnat + Lieto/Tarvasjoki Pöytyä Mynämäki Vehmaa Kustavi Nousiainen Rusko Aura Taivassalo Masku Tarvasjoki Raisio Lieto Naantali Turku Kaarina Paimio Sauvo 28.5.2014 2 2
Nykyisten Turun ydinkuntien ja kuntarakennevaihtoehtojen tulorahoituksen riittävyys Nykyiset kunnat Asukas- Verotettava Tulovero-% Valtionosuus luku tulot vero- käyttötuloista Vuosikate Ka 2010-13 Kertynyt yli-/alijäämä 2013 31.12. 2012 2014 2013 Kunta Konserni Kunta Konserni 2013 1000 /as % % /as. /as. /as. /as. Turku 182 072 15 723 19,50 26 % 341 804 686 322 Kaarina 31 800 17 931 19,00 16 % 357 475 743 594 Raisio 24 582 16 563 19,75 17 % 223 405-126 -216 Rusko 5 997 15 574 19,00 20 % 294 294 1 770 1 770 Lieto** 17 153 16 764 19,00 17 % 191 284 363 263 Tarvasjoki 1 956 13 407 21,00 33 % 79 79-460 -702 Kuntarakennevaihtoehdot Turun kaupunkiseudun ydin Turku,Kaarina,Raisio,Rusko 244 451 16 091 19,44 24 % 330 709 638 339 Turun kaupunkiseudun ydin + Lieto/Tarvasjoki 263 560 16 115 19,42 24 % 319 676 612 326 Kriisikuntaraja-arvot 20,24 neg. Koko maan keskiarvo 5 426 674 15 921 19,74 20 % 396 1 290 * Koko maa v.2012 tieto ** Liedon konserniluvut v:lta 2012 28.5.2014 3 3
Kunnan toiminnan ja investointien rahavirran kertymä, /as 2001-2016 Kertymä laskettu vuodesta 1997 28.5.2014 4 4
Nykyisten Turun ydinkuntien +Lieto/Tarvasvoen ja kuntarakennevaihtoehtojen rahoitusasema 31.12.2013 Nykyiset kunnat Lainakanta Omavaraisuusaste Suht. velk.tuneisuus 2013 2013 2013 Nettovarallisuus Kunta Konserni Kunta Konserni Kunta Konserni Kunta Konserni /as. /as. % % % % 1 Turku 2 741 6 883 50,7 36,4 52,7 84,2 4 421 5 462 2 Kaarina 1 952 3 282 50,7 39,4 51,8 62,2 3 144 3 130 3 Raisio 2 533 4 289 50,2 42,2 53,0 79,7 4 028 4 518 4 Rusko 1 204 1 387 71,6 71,9 37,9 37,9 4 850 4850 5 Lieto** 2 390 3 231 36,6 30,4 54,5 69,1 2 026 1956 6 Tarvasjoki 3 920 4 968 20,8 17,6 71,0 84,1 1 236 1279 Kuntarakennevaihtoehdot 1 Turun kaupunkiseudun ydin Turku,Kaarina,Raisio,Rusko 2 580 6 019 51,1 % 38,9 % 52,1 % 81,0 % 4 226 5 049 2 Turun kaupunkiseudun ydin + Lieto/Tarvasjoki 2 577 5 830 50,3 % 46,2 % 52,5 % 80,5 % 4 186 4 583 Kriisikuntaraja-arvot 3392 < 50% > 50% Koko maan keskiarvo 2 858 5027* 62,0 45,2* 48,1* * Koko maa v.2012 tieto ** Liedon konserniluvut v:lta 2012 28.5.2014 5 5
Kuntien nettovarallisuus 31.12.2013, /asukas ja tasinkolaskelma, milj. Tasinkolaskelma 31.12.2013 Kunta Konserni milj. milj. Turku 0,0 0,0 Kaarina 40,6 74,2 Raisio 9,7 23,2 Rusko -2,6 3,7 Lieto 41,1 60,1 Tarvasjoki 6,2 8,2 Yhteensä 95,0 169,4 28.5.2014 6 6
Terveyden- ja vanhustenhuollon nimelliset ja tarvevakioidut menot 2011, /asukas Lähde: http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/organisaatio/rakenne/yksikot/terveys_ja_sosiaalitalous/tilastoja Nettomenot Euroa/asukas 1 Lieto 1671 2 Rusko 1726 3 Sauvo 1747 4 Masku 1754 5 Raisio 1789 6 Kaarina 1791 7 Paimio 1845 8 Aura 1925 9 Naantali 1935 10 Tarvasjoki 2028 11 Nousiainen 2034 12 Turku 2115 13 Mynämäki 2294 14 Pöytyä 2311 15 Taivassalo 2559 16 Vehmaa 2717 17 Kustavi 3203 Koko maa 2098 Tarve kerroin Tarvevakioidut menot, indeksi 1 Sauvo 1,02 82 2 Raisio 0,94 91 3 Tarvasjoki 1,06 92 4 Taivassalo 1,29 94 5 Paimio 0,93 94 6 Pöytyä 1,15 96 7 Lieto 0,83 97 8 Naantali 0,94 98 9 Kaarina 0,86 99 10 Turku 1,01 100 11 Mynämäki 1,07 102 12 Rusko 0,79 104 13 Aura 0,87 105 14 Masku 0,78 107 15 Vehmaa 1,18 110 16 Nousiainen 0,88 111 17 Kustavi 1,32 116 Koko maa 100 Ruskon tarvevakioidut menot = (1726/2098)*100/0,79=104 Tarvekerroin = f(ikärakenne,sukupuolirakenne,sairastavuus,sosioekonominen asema) 28.5.2014 7 7
Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa Lähde: VM/KAO 4.2.2014 28.5.2014 8 8
Kuntien yhdistymisavustus yhdistymisessä Kuntarakennelain 43 :n mukaan yhdistymisavustusta maksetaan 3 4 kunnan yhdistymisessä, jossa kuntien asukasmäärä yhteensä on yli 80 000 asukasta 6 milj. euroa ja 5 6 kunnan yhdistymisessä, jossa kuntien asukasmäärä yhteensä on yli 80 000 asukasta 8 milj. euroa. Yhdistymisavustus tulee kuntarakennelain 42 a :n mukaan käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen. 28.5.2014 9 9
Arvio yhdistymisen taloudellisista vaikutuksista Turun ydinkuntien ja Turun ydin kuntien + Lieto/Tarvasjoen kuntakokoonpanoissa 1(2) Kuntatalous tasapainottuisi keskimäärin molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa Verotettavat tulot asukasta kohden ylittäisivät koko maan keskiarvon Kunnan tuloveroprosentti jäisi alle koko maan keskiarvon Kertynyttä alijäämää ei olisi kummassakaan yhdistymisvaihtoehdossa Tulorahoituksen kriisikuntakriteereistä ei yksikään täyttyisi, kun v. 2013 täyttyi 1 2 kriteeriä kahdessa kunnassa Viiden kunnan yhdistymisvaihtoehdossa yhdistymisavustusta saataisiin 8 milj. euroa, neljän kunnan yhdistymisessä 6 milj. euroa 28.5.2014 10 10
Arvio yhdistymisen taloudellisista vaikutuksista Turun ydinkuntien ja Turun ydinkuntien+lieto/tarvasjoen kuntakokoonpanoissa 2(2) Rahoitusasema vahvistuisi keskimäärin molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa Investointien omarahoitus vahvistuisi ja velkarahoituksen osuus supistuisi erityisesti Raision, Lieto/Tarvasjoen osalta Omavaraisuusaste ei alittaisi kriisikuntarajaa kummassakaan yhdistymisvaihtoehdossa Nettovarallisuusosuudet asukasta kohden kasvaisivat merkittävästi erityisesti Lieto/Tarvasjoen ja Kaarinan kuntien osalta Suhteellinen velkaantuneisuus olisi molemmissa vaihtoehdoissa alle 53 %, kun vaihteluväli vuonna 2013 oli 38 71 % Yhdistymisvaihtoehdoissa täyttyisi vain yksi rahoitusaseman kriisikuntakriteeri (suhteellinen velkaantuneisuus), kun v. 2013 viidessä kunnassa täyttyi 1 2 kriisikuntakriteeriä. 28.5.2014 11 11
Naantali, Masku + Nousiainen Pöytyä Mynämäki Vehmaa Kustavi Nousiainen Rusko Aura Taivassalo Masku Tarvasjoki Raisio Lieto Naantali Turku Kaarina Paimio Sauvo 28.5.2014 12 12
Naantalin, Maskun ja Nousiaisten ja niistä muodostettujen kuntarakennevaihtoehtojen tulorahoituksen riittävyys I Nykyiset kunnat Asukas- Verotettavat Tulo- Valtion- Vuosi- Kertynyt luku tulot vero- osuus kate yli-/ 31.12. % % Ka alijäämä 2013 2010-12 ka 2014 2013 2010-13 2013 /as /as. /as. 1 Masku 9 733 16 207 19,75 18 % 182-274 2 Naantali 18 859 17 582 18,50 15 % 428 1 759 3 Nousiainen 4 873 14 212 20,50 32 % 124-213 Kuntarakennevaihtoehdot: II Naantali,Masku 28 592 17 114 18,90 16 % 344 1 067 Naantali,Masku,Nousiainen 33 465 16 691 19,10 18 % 312 881 Kriisikuntaraja-arvot > 20 000 20,28 neg. neg 20001-40000 as. kuntien keskiarvo 15 987 19,78 22 % 330 634 20001 40000 as. kuntien keskiarvot vuoden 2010 2012 tai 2013 tietoja. 28.5.2014 13 13
Kunnan toiminnan ja investointien rahavirran kertymä, /as 2010-2016 Kertymä laskettu vuodesta 1997 28.5.2014 14 14
Naantalin, Maskun ja Nousiaisten ja niistä muodostettujen kuntarakennevaihtoehtojen rahoitusasema I Nykyiset kunnat Laina- Oma- Suht. Nettova- Nettovakanta varai- velkaan- rallisuus rallisuus suus- tuneis. Kunta Konserni 2013 2013 2013 2013 2013 /as. % % /as. /as. 1 Masku 3 167 32,9 77,4 2044 2102 2 Naantali 1 988 59,0 45,0 4603 4988 3 Nousiainen 1 798 48,7 47,0 2620 2741 Kuntarakennevaihtoehdot: II Naantali,Masku 2 389 51,4 % 54,3 % 3732 4006 Naantali,Masku,Nousiainen 2 303 51,1 % 53,3 % 3570 3821 Kriisikuntaraja-arvot 3392 < 50% > 50% 20001-40000 as. kuntien keskiarvo 2 114 55 % 48 % 28.5.2014 15 15
Kuntien nettovarallisuus 31.12.2013, /asukas ja tasinkolaskelma, milj. Tasinkolaskelma 31.12.2013 Kunta Konserni milj. milj. Naantali 0,0 0,0 Masku 24,9 28,1 Nousiainen 9,7 10,9 Yhteensä 34,6 39,0 28.5.2014 16 16
Kuntien yhdistymisavustus Kuntarakennelain 43 :n mukaan yhdistymisavustusta maksetaan kahden kunnan yhdistymisessä, joiden asukasmäärä yhteensä on 20 000 49 999 asukasta 3 milj. euroa ja 3 4 kunnan yhdistymisessä, jossa asukasmäärä yhteensä on 20 000 49 999 asukasta 4,5 milj. euroa. Yhdistymisavustus tulee kuntarakennelain 42 a :n mukaan käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen. 28.5.2014 17 17
Arvio yhdistymisen taloudellisista vaikutuksista Naantali, Masku ja Naantali, Masku, Nousiainen kuntakokoonpanoissa 1(2) Kuntatalous tasapainottuu keskimäärin molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa Verotettavat tulot asukasta kohden ylittäisivät koko maan keskiarvon Kunnan tuloveroprosentti jäisi alle koko maan keskiarvon Kertynyttä alijäämää ei olisi kummassakaan yhdistymisvaihtoehdossa, kun v. 2013 sitä oli Maskussa ja Nousiaisissa. Tulorahoituksen kriisikuntakriteereistä ei yksikään täyttyisi, kun v. 2013 täyttyi 1-2 kahdessa kunnassa 3-4 kunnan yhdistymisvaihtoehdossa yhdistymisavustusta saataisiin 4,5 milj. euroa, kahden kunnan yhdistymisessä 3 milj. euroa 28.5.2014 18 18
Arvio yhdistymisen taloudellisista vaikutuksista Naantali, Masku ja Naantali, Masku, Nousiainen kuntakokoonpanoissa 2(2) Rahoitusasema vahvistuu keskimäärin molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa Investointien omarahoitus vahvistuisi ja velkarahoituksen osuus supistuisi Maskun ja Nousiaisten kuntien osalta Nettovarallisuusosuudet asukasta kohden kasvaisivat merkittävästi erityisesti Maskun ja Nousiaisten kuntien osalta Omavaraisuusaste ei alittaisi kriisikuntarajaa kummassakaan yhdistymisvaihtoehdossa Suhteellinen velkaantuneisuus olisi molemmissa vaihtoehdoissa alle 55 %, kun vaihteluväli vuonna 2013 oli 45 77 % Yhdistymisvaihtoehdoissa täyttyisi vain yksi rahoitusaseman kriisikuntakriteeri (suhteellinen velkaantuneisuus), kun v. 2013 Maskussa täyttyi 2 ja Nousiaisissa 1 kriisikuntakriteeri. 28.5.2014 19 19