Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys ja kuntakokoonpanot keväällä 2014

Transkriptio

1 Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys ja kuntakokoonpanot keväällä 2014 Selvityshenkilöt Kuntakokoonpanojen aloituskokoukset 19, 20, ja

2 Kuntien ja kuntajakoselvittäjien välisten neuvottelujen aloittaminen kuntarakenteen ja yhteistoiminnan vaihtoehdoista selvitysalueella eri kuntakokoonpanoilla Turun selvitysalueen 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys 19,20 ja

3 Turun 17 kunnan selvitysalue Mynämäki Vehmaa Pöytyä Nousiainen Aura Kustavi Taivassalo Masku Rusko Tarvasjoki Raisio Lieto Naantali Kaarina Paimio Turku Sauvo Pohjakartta MML, 2012

4 RANNIKKO POHJOISEN KUNNAT, TURKU JA KUNTARAKENNEKRITEERIEN TOTEUTUMINEN Asukasluku Kunta Kustavi 872 Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Raisio Rusko Taivassalo Vehmaa Turku Mynämäki Vehmaa Nousiainen Taivassalo Kustavi Masku Rusko Raisio Naantali Turku Kunnan väestöpohja < Työssäkäyntiperuste Yhdyskuntarakenneperuste Työpaikkaomavaraisuusperuste Kriisikunta Kriisiytyvä kunta

5 Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja (1) Turun kokoonpano Rannikko-pohjoisen Kokoonpano Idän kokoonpano Turku Raisio Kaarina Kaarina Naantali Lieto Raisio Masku Paimio Naantali Mynämäki Pöytyä Lieto Rusko Aura Masku Nousiainen Sauvo Rusko Vehmaa Tarvasjoki Nousiainen Taivassalo Kustavi Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 5

6 Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja (2) 1. Idän kuntien neuvottelukokoonpano Kaarina, Lieto, Paimio, Pöytyä, Aura, Sauvo, Tarvasjoki ke klo 17.30, Paimio Paimion kaupungintalon Paimiosali, Vistantie Rannikon pohjoisen kuntien neuvottelukokoonpano Raisio, Naantali, Masku, Mynämäki, Rusko, Nousiainen, Vehmaa, Taivassalo, Kustavi To klo 17.00, Raisio Raision kaupungintalon 2. krs, valtuustosali, Nallinkatu 2 3. Turun työssäkäyntialueen kuntien neuvottelukokoonpano Turku, Raisio, Kaarina, Naantali, Lieto, Masku, Rusko, Nousiainen klo 17.30, Turku Turun kaupungintalo, valtuustosali, Aurakatu 2 Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 6

7 Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja (3) Kuntauudistuksen yleiset edellytykset Uudistuksen yleisenä edellytyksenä on, että selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti eheä kokonaisuus tai muu toiminnallinen kokonaisuus. Lisäksi selvitysalueen tulee olla perusteltu alueen kokonaisedun näkökulmasta. Vahva kunta on toiminnallisesti eheä ja se vastaa laajasta palvelukokonaisuudesta. Kunnan on kyettävä järjestämään ja tuottamaan hyvinvointipalveluita tukevia, hyvinvointia edistäviä ja palvelukysyntää ennaltaehkäiseviä palvelukokonaisuuksia, jotka toimivat integroituna osana kunnan yleistä tehtäväkenttää. Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 7

8 Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja (4) Tilaisuuksiin osallistuvat vähintään kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistot sekä kuntajohtajat. Tilaisuuksissa käsiteltävät teemat 1. Aiempi valmistelu ja kuntien nykytilanne Kuntien vastaukset VM:lle kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä (määräaika ) ja kuntarakennelakiluonnoksesta (määräaika ) Kuntajaon muutokset vuoden 2005 alun jälkeen ja tehdyt kuntajakoselvitykset, jotka ovat toteutuneet vain osittain tai rauenneet kokonaan Suunnitelmat laajasta yhteistoiminnasta Kuntien aikomukset ja suunnitelmat toteuttaa maaliskuun 2013 jälkeen selvityksiä Kuntakohtaiset tiiviit katsaukset edellä mainittuihin asioihin tilaisuuksissa. Selvitystä varten asiakokonaisuudesta kootaan valmisteluaineisto. Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 8

9 Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja (5) 2. Kuntakokoonpanojen muodostamisen lähtökohdat selvittäjien työskentelyssä 1. Palvelujen edellyttämä väestöpohja ja kyky riittävään omaan palvelutuotantoon kunnan, jossa on alle asukasta, tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella perusopetuksen ikäluokka > Talouden tasapainon ja vakauden vahvistaminen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien palvelujen turvaamisen vaihtoehdot erityisenä selvitystehtävänä (talousperuste) 3. Kuntien vakiintuneen ja toimivan yhteistoiminnan huomioon ottaminen erityisesti lakisääteisessä peruspalveluissa 4. Kilpailukyky ja elinvoimatekijöiden sekä muiden kuntarakennelain kriteereiden täyttyminen Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenneperusteet Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 9

10 Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja (6) 3. Selvittäjien ja kuntien näkemykset vaihtoehdoista, joiden pohjalta valmistelu tehdään syyskuun loppuun mennessä (selvityskokonaisuus = selvitys, ehdotukset ja sopimukset) 4. Kuntakokoonpanojen jatkotyöskentelystä ja aikatauluista sopiminen ennen valtuustojen tilaisuuksia Selvitysryhmä 26.3., ja Valtuustojen yhteiskokoukset: 1. Turun ydinkaupunkiseudun kunnat Turussa klo Itäiset kunnat Liedossa 6.5. klo Rannikko ja pohjoiset kunnat Naantalissa 7.5. klo Valtuustotilaisuuksiin osallistuvat vähintään kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistot, valtuustoryhmien puheenjohtajat sekä kuntajohtajat kuntien päätösten mukaisesti Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 10

11 Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja (5) 11

12 Palvelut ja asukkaat Kuntajakoselvittäjä Risto Kortelainen

13 PALVELUT JA ASUKKAAT: I PALVELUTARPEEN JA KYSYNNÄN MUUTOS Turun selvitysalueen 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys 13

14 PALVELUT JA ASUKKAAT: I PALVELUTARPEEN JA KYSYNNÄN MUUTOS Kuntien asukasmäärän kehitys: asukkaita lisää vuoteen 2030 mennessä Turun kaupunkiseutu kasvoi vuosina yhteensä reilulla asukkaalla. Väestön kasvussa edellä olivat vain Helsingin, Tampereen ja Oulun seudut. Turun selvitysalueen asukasluku kasvaa 9 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2012 väestöennusteen mukaan. Kun selvitysalueella on nyt asukasta, ennusteen mukaan vuonna 2030 asukkaita on Kasvua on vajaat asukasta. Turun selvitysalueen lähes kaikkien kuntien asukasluvut ovat kasvussa. Turun asukasluku on kasvanut 2000 luvulla asukkaalla. Vuosien kasvu on ollut 6 prosenttia. Väestöennusteen mukaan keskuskaupungin asukasmäärä kasvaa saman verran mentäessä vuoteen Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 14

15 PALVELUT JA ASUKKAAT: I PALVELUTARPEEN JA KYSYNNÄN MUUTOKSET Kuntien asukasmäärän kehitys: asukkaita lisää vuoteen 2030 mennessä Jatkossa suhteellisesti suurinta asukasmäärän kasvu on Maskussa, Liedossa ja Aurassa. Kuntien kasvuprosentit ovat yli 20 prosenttia vuoteen 2030 mentäessä. Kaarinan ja Naantalin kasvuluvut ovat 10 prosenttia tai enemmän. Kuten myös Paimion ja Sauvon. Raision, Ruskon ja Pöytyän asukasmäärät kasvavat viisi prosenttia tai enemmän. Tätä hitaamman kasvun kuntia ovat Mynämäki, Taivassalo ja Tarvasjoki. Vain Kustavin ja Vehmaan asukasmäärät ovat supistumassa. Turun asukasmäärän lisäys on kolmannes selvitysalueen asukkaan lisäyksestä vuoteen 2030 mennessä. Kaarinan kasvu on reilut asukasta ja Liedon vajaat asukasta. Maskun kasvu asukasta sekä Naantalin ja Raision noin asukasta. Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 15

16 PALVELUT JA ASUKKAAT: I PALVELUTARPEEN JA KYSYNNÄN MUUTOKSET (4) Ennustettu väestökehitys (Tilastokeskuksen tiedoista FCG) Kunta Vuosi2012 Vuosi2021 Vuosi 2029 Muutos, 2012=100 Kustavi Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Raisio Rusko Taivassalo Vehmaa Turku Selvitysalue Koko maa Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 16

17 PALVELUT JA ASUKKAAT: I PALVELUTARPEEN JA KYSYNNÄN MUUTOKSET Kuntien väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde kertoo lasten ja nuorten sekä 65 vuotta täyttäneiden määrän suhteen työikäisten määrään. Koko maan väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2012 lopussa 60 alle 17 vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä 100 työikäistä kohden. Turun selvitysalueella huoltosuhde oli 57 suhteessa 100 työikäiseen. Koko maan tilanteeseen nähden selvitysalueen kuntien tilanne on tällä hetkellä hyvä. Vuoteen 2030 mentäessä selvitysalueen kuntien väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Ainoastaan keskuskaupunki Turun huoltosuhde pysyy vakaana ja selvästi alle maan keskiarvon. Vuonna 2029 koko maa väestöllinen huoltosuhdeluku on 77 ja Turulla se on 62. Ennusteen mukaan Maskun ja Raision suhdeluvut ovat maan keskiarvossa ja kaikilla muilla kunnilla maan keskiarvo ylittyy. Kustavin huoltosuhdeluku on 154, Taivassalon 118 ja Vehmaan 101 vuonna Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 17

18 Väestöllinen huoltosuhde Huoltosuhde heikkenee ennusteessa merkittävästi, mutta on edelleen parempi kuin koko maassa Alle 17 ja yli 64 vuotiaat yhtä työikäistä kohti (17 64 vuotiasta kohti) 0,8 Turun selvitysalue Koko maa Varsinais Suomi Huomio: Työikäisten nettomuutto Työssäkäyntiasteen nostaminen Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Heikkenee 0,7 0,6 0, Lähde:Tilastokeskus Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Turun selvitysalue 0,57 0,63 0,67 0,70 0,72 Koko maa 0,60 0,67 0,72 0,75 0,77 Varsinais Suomi 0,61 0,67 0,72 0,75 0,77

19 PALVELUT JA ASUKKAAT: I PALVELUTARPEEN JA KYSYNNÄN MUUTOKSET (4) Väestöllinen huoltosuhde: alle 17 vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet 100 työikäistä kohti (Tilastokeskuksen tiedoista FCG) Kunta Vuosi2012 Vuosi2021 Vuosi 2029 Kustavi Taivassalo Vehmaa Naantali Mynämäki Rusko Nousiainen Masku Raisio Turku Selvitysalue Koko maa Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 19

20 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Turun selvitysalue 200 Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 2012= alle 1 vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17 64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Kaikki *yli 75 vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17 64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Väestö Lähde:Tilastokeskus

21 PALVELUT JA ASUKKAAT: I PALVELUTARPEEN JA KYSYNNÄN MUUTOKSET 0 1 vuotiaiden määrän muutos (Tilastokeskuksen tiedoista FCG) 0 1 vuotiaat Kunta Vuosi2012 Vuosi2021 Vuosi 2029 Kustavi Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Raisio Rusko Taivassalo Vehmaa Turku Selvitysalue Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 21

22 PALVELUT JA ASUKKAAT: I PALVELUTARPEEN JA KYSYNNÄN MUUTOKSET 1 6 vuotiaiden määrän muutos (Tilastokeskuksen tiedoista FCG) 1 6 vuotiaat Kunta Vuosi2012 Vuosi2021 Vuosi 2029 Muutos, 2012=100 Kustavi Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Raisio Rusko Taivassalo Vehmaa Turku Selvitysalue Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 22

23 PALVELUT JA ASUKKAAT: I PALVELUTARPEEN JA KYSYNNÄN MUUTOKSET 75 vuotta täyttäneiden määrän muutos (Tilastokeskuksen tiedoista FCG) 75 vuotta täyttäneet Kunta Vuosi2012 Vuosi2021 Vuosi 2029 Muutos, 2012=100 Kustavi Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Raisio Rusko Taivassalo Vehmaa Turku Selvitysalue Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 23

24 PALVELUT JA ASUKKAAT: II KUSTANNUKSET Turun selvitysalueen 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys 24

25 PALVELUT JA ASUKKAAT: II KUSTANNUKSET (1) Sosiaali ja terveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas vuonna 2012 (Kuntaliitto ) Kunta Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Perusterveyden -huolto Erikoissairaanhoito vuotiaiden osuus 65-v. osuus Kustavi ,8 30,9 Vehmaa ,5 24,2 Taivassalo ,5 28,8 Mynämäki ,8 21,6 Naantali ,2 19,6 Raisio ,4 18,7 Nousiainen ,0 15,2 Masku ,1 14,4 Rusko ,2 14,9 Turku ,4 19,2 Manner-Suomi ,8 18,7 Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 25

26 PALVELUT JA ASUKKAAT: II KUSTANNUKSET (2) Terveyden ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot vuonna 2011 (THL 2013) Kunta Nettomenot Nettomenot Tarvekerroin, koko Tarvevakioidut menot, euroa/as koko maa = maa= 100 koko maa = Raisio ,94 91 Taivassalo ,29 94 Naantali ,94 98 Mynämäki , Rusko , Masku , Vehmaa , Nousiainen , Kustavi , Turku , Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 26

27 PALVELUT JA ASUKKAAT: III JÄRJESTÄMISVASTUU JA YHTEISTOIMINTA Turun selvitysalueen 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys 27

28 Nykyiset soteratkaisut Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin alueella asukasluvut Tilastokeskus, Kunta yli asukasta, järjestää palvelut itse Kunta yli asukasta, järjestää palvelut itse Kunta alle asukasta, järjestää palvelut itse Kunta alle asukasta, kielelliset erikoisolosuhteet Raisio-Rusko yt-alue asukasta Parainen Härkätien yt-alue, asukasta Uudenkaupungin yt-alue, asukasta Kemiönsaari Akseli yt-alue, asukasta Loimaa-Oripään yt-alue, asukasta Paimio-Sauvon yt-alue, asukasta Pöytyä-Auran kttky, asukasta

29 Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja Palvelu ja väestöpohjakriteerit Sosiaali ja terveydenhuollon kannalta kunnan väestöpohjan on oltava vähintään noin asukasta. Väestöpohja luo mahdollisuudet omaan palvelutuotantoon, matalan kynnyksen palveluihin sekä lähipalveluihin. Tämä vähimmäisväestöpohja ei kuitenkaan riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon. Perusopetuksen laadukas ja yhdenvertainen järjestäminen edellyttää vähintään noin 50 lapsen ikäluokkaa. Vahva kunta pystyy luomaan riittävät edellytykset kasvulle ja työllisyydelle, sekä kantamaan paitsi palveluiden järjestämisvastuun, myös vastaamaan itse kunnan riittävästä omasta palvelutuotannosta. Vahva ja itsenäinen kunta kykenee hallitsemaan markkinoita palveluiden tuotantotapojen monipuolistuessa ja vastaamaan vaatimuksiin asukkaiden valinnanvapauden lisäämisestä. Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 29

30 Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja Järjestämisvastuuseen sisältyy: vastuu väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä vastuu julkisen vallan käytöstä vastuu palvelutarpeen selvittämisestä vastuu palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta ja saavutettavuudesta vastuu palvelujen tuotantotavasta päättämisestä vastuu tuotannon seurannasta, valvonnasta ja laadusta vastuu järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta vastuu voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta vastuu kehittämisestä Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 30

31 Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja Järjestämisvastuun toteutumisen edellytykset: itsenäinen valmistelu, päätöksenteko ja toimeenpanokyky mahdollisuus tuotantotapojen valintaan mahdollisuus poliittisesti arvotettuihin linjausvalintoihin kyky vertikaaliseen ja horisontaaliseen yhteistyöhön kyky rahoittaa palveluista merkittävä osa omalla tulorahoituksellaan riittävä väestöpohja ennustettavuuden kannalta kyky ohjata kokonaisuutta Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 31

32 Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja Palvelu ja väestöpohjakriteerit Palvelu ja väestöpohjakriteereiden tarkoituksena on hallitusohjelman mukaisesti turvata kuntarakenne, joka turvaa palvelujen järjestämisen yhdenvertaisesti koko maassa sekä vahvistaa kuntien edellytyksiä vastata itsenäisesti peruspalvelujen järjestämisestä. Tarkoituksena on lisäksi vahvistaa ja edistää kuntataloudeltaan vakaampien kuntien muodostamista. Palvelu ja väestöpohjakriteerissä on otettu huomioon palvelujen järjestämisen, tuottamisen ja rahoittamisen edellyttämä riittävä väestöpohja. Tarkastelu on tehty ottaen huomioon sekä palveluiden käyttäjien tarpeet ja oikeudet saada yhdenvertaisesti palveluja että kuntien taloudelliset ja toiminnalliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat mahdollisuudet vastata palvelutarpeisiin. Kunnalla on oltava myös kyky toimia eheän ja vahvan palveluorganisaation vastuuorganisaationa. Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 32

33 Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja Palvelu ja väestöpohjakriteerit Palvelu ja väestöpohjatarkastelussa on pyritty palvelujen turvaamisen lisäksi varmistamaan mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen. Kasvattamalla palveluiden järjestäjien väestöpohjaa vähennetään kuntien välisiä eroja, jotka liittyvät väestön palvelutarpeeseen tai rahoituskykyyn. Riittävät taloudelliset sekä henkilöstövoimavarat ovat edellytys kunnan ja koko alueen elinvoimalle ja kehittämiselle. Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 33

34 Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja Palvelu ja väestöpohjakriteerit Laajempi väestöpohja parantaa myös kunnan edellytyksiä järjestää ja kehittää mm. kulttuuri, nuoriso ja kirjastotoimen sekä rakennusvalvonnan, yhdyskuntatekniikan ja ympäristönsuojelun palveluita Vahva kunta pystyy luomaan riittävät edellytykset kasvulle ja työllisyydelle, sekä kantamaan paitsi palveluiden järjestämisvastuun, myös vastaamaan itse kunnan riittävästä omasta palvelutuotannosta. Vahva ja itsenäinen kunta kykenee hallitsemaan markkinoita palveluiden tuotantotapojen monipuolistuessa ja vastaamaan vaatimuksiin asukkaiden valinnanvapauden lisäämisestä. Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys 34

35 Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys ja kuntakokoonpanot keväällä 2014 Talouden näkökulma: Turun ydinkunnat Selvityshenkilöt Kuntakokoonpanojen aloituskokoukset 19, 20, ja

36 Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja (1) Turun kokoonpano Rannikko-pohjoisen Kokoonpano Idän kokoonpano Turku Raisio Kaarina Kaarina Naantali Lieto Raisio Masku Paimio Naantali Mynämäki Pöytyä Lieto Rusko Aura Masku Nousiainen Sauvo Rusko Vehmaa Tarvasjoki Nousiainen Taivassalo Kustavi Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys OM 2

37 Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja (4) 2. Kuntakokoonpanojen muodostamisen lähtökohdat selvittäjien työskentelyssä 1. Palvelujen edellyttämä väestöpohja ja kyky riittävään omaan palvelutuotantoon kunnan, jossa on alle asukasta, tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella 2. Talouden tasapainon ja vakauden vahvistaminen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien palvelujen turvaamisen vaihtoehdot erityisenä selvitystehtävänä (talousperuste) 3. Kuntien vakiintuneen ja toimivan yhteistoiminnan huomioon ottaminen erityisesti lakisääteisessä peruspalveluissa 4. Kilpailukyky ja elinvoimatekijöiden sekä muiden kuntarakennelain kriteereiden täyttyminen Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenneperusteet Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys OM 3

38 Turun ydinkuntien ja yhdistymisvaihtoehtojen tunnusluvut Nykyiset kunnat Asukas- Verotettavat Tulo- Vuosi- Laina- Oma- Suht. Kertynyt luku tulot vero- kate kanta varai- velkaan- yli-/ % suus- tuneis. alijäämä ka 2013 Ka /as /as. /as. % % /as. 1 Turku , ,7 47, Kaarina , ,1 48, Raisio , ,1 54, Naantali , ,6 59, Lieto , ,1 56, Masku , ,7 75, Rusko , ,6 29, Nousiainen , ,3 50,9-117 Kriisikuntaraja-arvot 19,88 neg < 50% > 50% neg Koko maan keskiarvo , ,1 48, Yhdistymisvaihtoehtoja Asukas- Verotettavat Tulo- Vuosi- Laina- Oma- Suht. Kertynyt luku tulot vero- kate kanta varai- velkaan- yli-/ % suus- tuneis. alijäämä Ka /as % /as. /as. % % /as. 1 Kaikki Turun ydinkunnat , ,2 % 50,0 % Turku,Kaarina,Raisio,Naantali , ,7 % 49,2 % Turku,Kaarina,Lieto , ,0 % 48,4 % Turku,Lieto,Raisio,Rusko , ,5 % 48,6 % Turku,Raisio , ,6 % 48,5 % 525 Kriisikuntaraja-arvot 19,88 neg < 50% > 50% neg Koko maan keskiarvo , ,1 48, Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys OM 4

39 Arvio yhdistymisen taloudellisista vaikutuksia Vaikutukset palvelujen edellyttämään väestöpohjaan Kestävän oman palvelutuotannon edellyttämä asukkaan väestöpohja tavoite täyttyy kaikissa vaihtoehdoissa Vaikutukset kuntatalouteen Yhdistymisvaihtoehdoissa kuntien talous tasapainottuu keskimäärin Ero kuntien välillä verotettavissa tuloissa kaventuu Veroprosentti alenee kaikissa vaihtoehdoissa alle maan keskiarvon Vuosikatteen /as ero suurimman ja pienimmän arvon välillä kaventuu olennaisesti Missään yhdistymisvaihtoehdossa ei ole kertynyttä alijäämää vuoden 2012 tilinpäätöstiedoin Yhdistymisvaihtoehdoissa kuntien rahoitusasema vahvistuu keskimäärin Omavaraisuusaste ei alita kriisikuntarajaa missään vaihtoehdossa Suhteellinen velkaantuneisuus on kaikissa vaihtoehdoissa keskimäärin n. 50 %, kun vaihteluväli po. kunnissa tällä hetkellä % Kriisikuntakriteereiden 1-3 raja-arvoa täyttyi vuonna 2012 viidessä kunnassa kussakin Yhdistymisvaihtoehdoissa ei yksikään kriisikuntakriteerin raja-arvo täyty (v tilinpäätöstiedoin). Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys OM 5

40 Turun ydinkuntien talouden tunnusluvut nykyisissä kuntakonserneissa ja eri yhdistymisvaihtoehdoissa Nykyiset kunnat Asukasluku Vuosikate Ka Lainakanta 2012 Omavaraisuusaste 2012 Suht. velkaantuneisuus 2012 Kertynyt yli-/alijäämä Kunta Konserni Kunta Konserni Kunta Konserni Kunta Konserni Kunta Konserni 2012 /as. /as. /as. /as. % % % % /as. /as. 1 Turku ,7 37,7 47,8 83, Kaarina ,1 40,5 48,4 60, Raisio ,1 43,5 54,1 63, Naantali ,6 39,1 59,7 85, Lieto ,1 30,3 56,8 65, Masku ,7 31,1 75,2 68, Rusko ,6 68,9 29,6 37, Nousiainen ,3 41,1 50,9 63, Kriisikuntaraja-arvot neg < 50% > 50% neg neg Koko maan keskiarvo ? ,1 45,2 48,3? Yhdistymisvaihtoehtoja Asukasluku Vuosikate Lainakanta Omavaraisuusaste Suht. velkaantuneisuus Kertynyt yli-/alijäämä Ka Kunta Konserni Kunta Konserni Kunta Konserni Kunta Konserni Kunta Konserni 2012 /as. /as. /as. /as. % % % % /as. /as. 1 Kaikki Turun ydinkunnat ,2 % 38,5 % 50,0 % 78,4 % Turku,Kaarina,Raisio,Naantali ,7 % 38,5 % 49,2 % 79,9 % Turku,Kaarina,Lieto ,0 % 37,7 % 48,4 % 80,1 % Turku,Lieto,Raisio,Rusko ,5 % 38,4 % 48,6 % 80,2 % Turku,Raisio ,6 % 38,3 % 48,5 % 81,6 % Kriisikuntaraja-arvot neg < 50% > 50% neg Koko maan keskiarvo ? ,1 45,2 48,3? Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys OM 6

41 Turun ydinkuntien ja niiden kuntakonsernien talouden vertailua Tulorahoituksen riittävyys Sekä Turun ydinkuntien että niiden konsernien taseiden kertynyt ylijäämä asukasta kohden on vain puolet siitä, mitä kuntataloudessa keskimäärin. Kuntien keskimäärää suuremmat konserniylijäämät ovat Naantalilla ja Ruskolla Kertynyttä konsernialijäämää on Raisiolla, Maskulla ja Nousiaisilla Konsernien vuosikatteet ovat parempia kuin emokunnilla mutta pitkän aikavälin tuloskertymä on konserneilla keskimäärin emokuntaa heikompi. Kaikissa yhdistymisvaihtoehdoissa taseessa on kertynyttä ylijäämää vuoden 2012 tilinpäätöstiedoin Rahoitusasema Turun ydinkuntien kuntakonsernit ovat kokonaisuutena koko maan kuntakonsernien keskimäärää velkaisempia Turku-konsernin velka on 2,8 -kertainen suhteessa emokunnan velkaan Konsernien omavaraisuusaste jää alle 40 %:n Konsernien suhteellinen velkaantuneisuus on keskimäärin 80 % Yhdistymisvaikutukset konsernien talouteen Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys Yhdistyvien kuntien talous tasapainottuu OM 7

42 Turun selvitysalueen 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys RANNIKKO - POHJOINEN Kuntajakoselvittäjät

43 RANNIKON-POHJOISEN KUNNAT

44 RANNIKON-POHJOISEN KUNNAT

45 RANNIKON-POHJOISEN KUNNAT

46 TYÖPAIKAT JA NIIDEN MUUTOS Työpaikat yhteensä, 2000= Kustavi Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Raisio Rusko Taivassalo Vehmaa Koko maa Kustavi on tarkastelujaksolla menettänyt suhteellisesti eniten työpaikkoja (23 %), Raisioon on niitä eniten syntynyt (20 %). Vaikuttaa siltä, että kohderyhmän kunnat ovat jakautuneet kahtia työpaikkojen muutosmittarilla: osa on selkeästi koko maan tunnusluvun alapuolella ja osa selkeästi sen yläpuolella Nousiaisten sijoittuessa tarkastelujakson lopussa samaan tasoon koko maan kanssa. Taivassalo ja Vehmaa ovat menettäneet koko tarkastelujakson työpaikkoja Mynämäen trendin ollessa useampihuippuinen, mutta kuitenkin viimeisten vuosien ajan aleneva. Raisio ja Rusko ovat koko tarkastelujakson olleet lähellä toisiaan, mutta keskinäinen paikka on vaihtunut Raision eduksi vuodesta Naantalin työpaikkamäärä on kasvanut vakaasti ja koko maan tunnuslukua paremmin kun taas Maskun hyvä kehitys näyttää kääntyneen lievään, mutta vakaaseen laskuun vuodesta Lukuarvo on edelleen selvästi koko maan arvoa korkeampi (6 % yksikköä vuonna 2011). 5

47 TYÖPAIKKAOMAVARAISUUDEN TRENDITARKASTELU Työpaikkaomavaraisuus, % Kustavi 103,9 % 103,2 % 97,3 % 94,3 % 96,4 % 96,3 % 92,4 % 87,9 % 85,1 % 86,2 % 87,9 % 90,5 % Masku 58,6 % 58,8 % 58,9 % 56,8 % 59,2 % 59,5 % 60,1 % 59,4 % 57,2 % 56,9 % 56,7 % 54,4 % Mynämäki 65,4 % 64,2 % 64,6 % 64,9 % 62,4 % 62,4 % 61,1 % 62,1 % 62,1 % 60,9 % 59,8 % 59,1 % Naantali 71,0 % 70,9 % 70,1 % 69,2 % 69,4 % 68,5 % 70,9 % 71,6 % 69,6 % 70,8 % 72,5 % 72,4 % Nousiainen 55,2 % 53,5 % 52,3 % 52,2 % 51,9 % 50,0 % 49,8 % 48,8 % 50,8 % 49,8 % 50,6 % 49,1 % Raisio 78,8 % 81,1 % 80,7 % 84,7 % 83,6 % 84,8 % 88,0 % 87,6 % 88,8 % 89,0 % 92,4 % 92,1 % Rusko 58,7 % 59,3 % 59,7 % 58,4 % 59,3 % 61,4 % 60,9 % 64,0 % 61,7 % 57,3 % 60,4 % 61,7 % Taivassalo 80,4 % 81,6 % 83,5 % 83,8 % 80,6 % 77,4 % 76,0 % 75,2 % 73,6 % 72,8 % 69,2 % 69,0 % Vehmaa 80,7 % 81,2 % 81,3 % 77,3 % 80,7 % 74,4 % 75,6 % 74,3 % 76,4 % 76,1 % 72,0 % 76,8 % Kustavia ja Raisiota lukuun ottamatta muut kunnat täyttävät Kuntarakennelain 4d :n työpaikkaomavaraisuuden 80 %:n selvitysvelvollisuuden kriteerin. Nousiainen jää alle 50 %:n tason. Tarkastelujaksolla osa kunnista on kasvattanut työpaikkaomavaraisuuttaan, erityisesti Raisio, mutta jonkin verran myös Naantali ja Rusko. Muiden työpaikkaomavaraisuus on laskenut, Taivassalolla voimakkaimmin, 11,4 %-yksikköä. Kyse ei ole satunnaisesta vaihtelusta vaan muutostrendin suunta on ollut vakaa oli kyse työpaikkaomavaraisuuden parantumisesta tai heikentymisestä. Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako FCG 6

48 TYÖPAIKAT JA NIIDEN MUUTOS TYÖNANTAJASEKTORIN MUKAAN TYÖPAIKAT 2011 (MUUTOS ) Valtioenemmistöinen Valtio Kunta oy Yksityinen sektori Yrittäjät Tuntematon Yhteensä Kustavi 11 ( 17) 49 (1) 10 (3) 164 ( 77) 90 ( 9) 0 (0) 324 ( 99) Masku 3 ( 3) 613 (149) 4 ( 26) 1380 (152) 504 (2) 1 (1) 2505 (275) Mynämäki 4 ( 40) 547 (31) 35 ( 1) 938 ( 33) 587 ( 103) 2 (2) 2113 ( 144) Naantali 18 ( 96) 1395 (297) 630 ( 161) 3179 (558) 932 (50) 1 ( 1) 6155 (647) Nousiainen 0 ( 10) 347 (51) 40 (29) 432 (38) 305 ( 41) 0 (0) 1124 (67) Raisio 141 ( 15) 1970 (309) 82 ( 95) 7082 (1323) 949 (165) 2 (1) (1688) Rusko 0 ( 4) 219 ( 30) 0 ( 16) 1145 (311) 353 (15) 0 (0) 1717 (276) Taivassalo 1 ( 17) 104 ( 8) 1 ( 4) 201 ( 27) 184 ( 26) 0 (0) 491 ( 82) Vehmaa 0 ( 1) 227 ( 43) 12 (3) 309 (40) 237 ( 36) 0 (0) 785 ( 37) Masku, Naantali, Nousiainen, Raisio ja Rusko ovat onnistuneet lisäämään työpaikkojen kokonaismäärää, muut ovat menettäneet ja Taivassalo kaikilla sektoreilla. Muissa paitsi Ruskossa, Taivassalossa ja Vehmaalla kunnalliset työpaikat ovat lisääntyneet. Yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat yhteensä ovat lisääntyneet vahvasti Raisiossa ja Naantalissa, selvästi Ruskossa ja Maskussa ja niukasti myös Vehmaalla. Muualla on vähennystä, yrittäjien osalta erityisesti Mynämäellä ja yksityisen sektorin osalta Kustavissa. Valtio on vähentänyt työvoimaansa kaikissa kunnissa ja ryhmässä valtioenemmistöinen yhtiö Naantali on menettänyt runsaasti työpaikkoja vaikka siellä tämä sektori on edelleen hyvin vahva muihin verrattua. Tällä sektorilla vain Nousiainen ja Kustavi ovat saaneet lisää työpaikkoja. Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako FCG 7

49 TYÖTTÖMYYSASTE RANNIKKO POHJOISEN KUNNISSA JA KOKO MAASSA , TAMMIKUU TYÖTTÖMYYSASTE, TAMMIKUU Kustavi 6,3 % 7,8 % 7,7 % 10,0 % 7,0 % 7,6 % 5,4 % 7,3 % 10,5 % Masku 5,2 % 4,2 % 3,4 % 4,4 % 6,3 % 6,9 % 5,5 % 6,0 % 7,8 % Mynämäki 6,4 % 5,6 % 4,1 % 5,6 % 8,4 % 8,5 % 6,6 % 8,4 % 9,3 % Naantali 7,4 % 6,0 % 5,2 % 6,1 % 8,1 % 7,9 % 7,0 % 7,8 % 9,5 % Nousiainen 5,5 % 4,3 % 3,6 % 4,3 % 6,8 % 6,5 % 5,0 % 6,4 % 7,4 % Raisio 7,4 % 6,7 % 5,1 % 5,9 % 9,5 % 9,8 % 8,0 % 9,5 % 10,4 % Rusko 5,5 % 4,5 % 4,3 % 5,4 % 6,9 % 6,1 % 5,2 % 6,4 % 6,6 % Taivassalo 7,0 % 6,3 % 4,3 % 5,7 % 9,6 % 9,0 % 8,3 % 8,6 % 9,2 % Vehmaa 8,3 % 6,0 % 5,1 % 5,7 % 8,1 % 8,2 % 5,8 % 7,4 % 8,6 % Turku 11,5 % 10,1 % 9,3 % 10,1 % 13,3 % 13,1 % 12,9 % 14,2 % 15,5 % Koko maa 10,9 % 9,5 % 8,5 % 9,5 % 11,3 % 10,3 % 10,0 % 11,2 % 12,5 % Kaikkien kuntien työttömyysaste oli koko tarkastelujaksolla selvästi koko maan arvoa alempi. Rannikko Pohjoisen kunnista Kustavilla työttömyysaste oli korkein tammikuussa 2014 ja vastaavasti matalin arvo oli Ruskolla. Kuntien keskinäiset erot ovat olleet 3 4 %-yksikön luokkaa vuosittain. Lähde: Työnvälitystilasto (TEM), FCG Vuoden 2013 kuntajako 8

50 TYÖSSÄKÄYNTI RANNIKKO POHJOISEN KUNNISSA JA TURUSSA TYÖSSÄKÄYNTIKUNTA ASUINKUNTA Kustavi Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Raisio Rusko Taivassalo Vehmaa Turku PKS* Muut Kustavi 61 % 1 % 1 % 2 % 0 % 3 % 0 % 5 % 3 % 13 % 1 % 10 % Masku 0 % 24 % 2 % 5 % 2 % 12 % 1 % 0 % 0 % 42 % 2 % 7 % Mynämäki 0 % 4 % 42 % 3 % 3 % 7 % 1 % 0 % 1 % 27 % 1 % 9 % Naantali 0 % 2 % 0 % 39 % 0 % 10 % 1 % 0 % 0 % 37 % 3 % 8 % Nousiainen 0 % 7 % 2 % 3 % 28 % 9 % 2 % 0 % 0 % 35 % 1 % 7 % Raisio 0 % 2 % 1 % 6 % 0 % 30 % 1 % 0 % 0 % 48 % 2 % 7 % Rusko 0 % 2 % 0 % 2 % 1 % 10 % 24 % 0 % 0 % 48 % 2 % 7 % Taivassalo 5 % 1 % 3 % 3 % 0 % 3 % 0 % 50 % 5 % 14 % 1 % 13 % Vehmaa 1 % 3 % 3 % 1 % 1 % 4 % 0 % 3 % 51 % 15 % 1 % 17 % Turku 0 % 1 % 0 % 1 % 0 % 4 % 1 % 0 % 0 % 76 % 3 % 10 % *Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa Kuntarakennelain 4d :n mukainen työssäkäyntikriteeri työssäkäyntialueen keskuskuntaan on 35 %. Masku, Naantali, Nousiainen, Raisio ja Rusko täyttävät kriteerin. Turku on myös muilla Rannikko Pohjoisen kunnilla se kunta, jossa työssä käydään eniten oman kunnan ulkopuolella. Rannikko Pohjoisen kuntien keskinäisen pendelöinnin korkein arvo on Maskusta Raisiossa työssäkäyvillä, 12 %, seuraavaksi Naantalista ja Ruskosta Raisiossa työssäkävijöillä (10 %) Maskussa, Naantalissa ja Raisiossa käy työssä vähintään 1 % työssäkävijöistä Rannikko pohjoisen kunnista ja myös Turusta. Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako FCG 9

51 TUTKINNON SUORITTANEET RANNIKKO POHJOISEN KUNNISSA JA KOKO MAASSA Tutkinnon suorittaneita yhteensä, % yli 15 vuotiaista Kustavi 44,7 % 45,3 % 46,1 % 48,3 % 48,7 % 49,1 % 51,1 % 51,6 % 52,6 % 54,9 % 56,0 % 56,8 % Masku 61,7 % 62,9 % 64,0 % 65,0 % 65,8 % 66,5 % 66,9 % 68,0 % 69,1 % 69,9 % 71,0 % 71,5 % Mynämäki 53,6 % 54,9 % 55,8 % 56,6 % 57,7 % 58,6 % 59,3 % 59,8 % 60,4 % 61,4 % 62,6 % 63,4 % Naantali 61,0 % 62,1 % 63,2 % 64,0 % 64,5 % 65,1 % 65,7 % 66,6 % 67,6 % 68,4 % 68,8 % 69,3 % Nousiainen 56,9 % 57,8 % 59,3 % 60,1 % 61,4 % 62,2 % 62,7 % 63,5 % 64,2 % 65,2 % 66,1 % 67,6 % Raisio 59,8 % 60,3 % 61,1 % 62,0 % 62,5 % 63,4 % 64,0 % 64,6 % 65,2 % 65,9 % 66,2 % 66,6 % Rusko 60,2 % 61,4 % 62,9 % 64,1 % 65,5 % 66,5 % 67,1 % 66,9 % 67,4 % 68,0 % 69,1 % 69,6 % Taivassalo 47,9 % 48,1 % 48,7 % 49,5 % 50,4 % 51,6 % 52,1 % 52,8 % 53,1 % 54,6 % 56,0 % 56,8 % Vehmaa 51,1 % 51,7 % 53,0 % 54,0 % 55,1 % 55,4 % 56,2 % 57,1 % 58,3 % 59,5 % 60,5 % 61,5 % Koko maa 59,4 % 60,2 % 61,0 % 61,9 % 62,7 % 63,4 % 64,1 % 64,8 % 65,5 % 66,2 % 67,0 % 67,7 % Lähes kaikkien kuntien osalta tunnusluvun arvo on kohonnut noin 10 %-yksikköä. Suhteelliset erot kuntien kesken ovat suuret ja tarkastelujakson muutokset pieniä. Masku (korkein) ja Kustavi (matalin) omaavat tämän joukon ääriarvot sekä alku- että loppuajankohdalla. Kustavi on kirinyt Taivassalon kanssa tasoihin Masku, Naantali ja Rusko ovat koko maan arvon yläpuolella ja Nousiainen käytännössä samalla tasolla. Raisio on lievästi menettänyt asemaansa tarkastelujaksolla, sillä se oli jakson alussa 0,4 %-yksikköä koko maan arvon yläpuolella ja jakson lopussa 1,1 %-yksikköä koko maan arvoa matalammalla. 10

52 MAAN SISÄINEN NETTOMUUTTO MAAN SISÄINEN NETTOMUUTTO Yht. Kustavi Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Raisio Rusko Taivassalo Vehmaa Turku Nettomuutto on Maskussa ollut positiivinen koko tarkastelujakson ja se on tarkastelujaksolla tällä muuttujalla Rannikko Pohjoisen kuntien vahvin. Naantalin osalta tarkastelujakso on voimakkaasti positiivinen, mutta vuosi 2012 on ainoa nettomuuttotappiovuosi. Myös Rusko on selkeästi positiivinen mutta selkeästi Maskun ja Naantalin takana. Mynämäen ja Raision tunnusluvut ovat positiivisia kokonaisuutena, mutta sisältävät myös useita negatiivisia peräkkäisiä vuosia. Taivassalo ja Vehmaa ovat selkeästi kärsineet kokonaisuutena nettomuuttotappiota ja Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako negatiivisia vuosia on enemmän kuin positiivisia. Lähde: Tilastokeskus, FCG Vuoden 2013 kuntajako 11

53 Rannikko Pohjoisen kuntien demografinen kilpailukyky määrällisestä näkökulmasta vuosina KUNTA LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO NETTOSIIRTO- LAISUUS YHTEENSÄ Kustavi Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Raisio Rusko Taivassalo Vehmaa Turku Demografisen kilpailukyvyn kuvaus tarkentaa kuntien väestömuutosten sisältöä. Määrällisestä näkökulmasta Kustavi, Mynämäki, Taivassalo ja Vehmaa kompensoivat luonnollisen väestönlisäyksen ja kuntien välisen nettomuuton menetyksiä nettosiirtolaisuudella. Nettosiirtolaisuus vaihtelee suuresti kuntien kesken. Raisiossa määrä on merkittävä. Kuntien välinen nettomuutto on vahvasti positiivinen Maskussa ja Naantalissa, joissa väestölisäys tässä tarkastelussa on suurinta. Lähde: Tilastokeskus, StatFin tilastotietokanta Timo Aro

54 RANNIKKO POHJOISEN KUNTIEN NETTOMUUTTO MUUTTAJIEN IKÄRAKENTEEN MUKAAN VUOSINA KUNTA Kustavi Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Raisio Rusko Taivassalo Vehmaa Turku Kaikki Rannikko Pohjoisen kunnat kärsivät tappioita ikäryhmässä vuotiaat. Työikäisten vuotiaiden osalta kaikki saavat nettomuuttovoittoa, Vehmaalla tosin ikäryhmässä on pientä tappiota. Varttuneemman työikäisen väestön lievää nettomuuttotappiota kertyy Maskussa, Mynämäellä, Nousiaisissa, Raisiossa ja Ruskossa sekä Vehmaalla. Kustavissa, Naantalissa ja Taivassalossa muuttovoittoa kertyy kaikissa ikäluokissa vuotiaiden ryhmää lukuun ottamatta. Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot tietokanta Timo Aro

55 Timo Aro : Esimerkkilaskelma Rannikko Pohjoisen työllisten nettomuuton taloudellisten vaikutusten osalta Kyse on laskennallisesta esimerkki-laskelmasta muuttajien työmarkina-asema nja keskimääräisten tulojen välisestä yhteydestä luvut ovat eräänlaisia raakalukuja, jotka kertovat mittakaavan muuttoliikkeen taloudellisista hyödyistä ja rasitteista yksittäisen kunnan kannalta Laskelman pohjaoletuksena on a) kunnan nettomuutto työllisten osalta vuosina ja b) kaikkien vuonna 2011 tulomuuttaneiden keskimääräiset tulot ( ) Esimerkkilaskelma kertoo karkeasti muuttoliikkeen vaikutuksista ja mittakaavasta Turun kaupunkiseudun sisällä KUNTA TYÖLLISTEN NETTO- MUUTTO TYÖLLISEN TULOMUUTTAJAN KESKIMÄÄRÄISET TULOT Kustavi Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Raisio Rusko Taivassalo Vehmaa Turku Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot tietokanta Timo Aro

56 15

57 16

58 RANNIKKO POHJOISEN KUNNAT, TURKU JA KUNTARAKENNEKRITEERIEN TOTEUTUMINEN Asukasluku Kunta Kustavi 872 Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Raisio Rusko Taivassalo Vehmaa Turku Mynämäki Vehmaa Nousiainen Taivassalo Kustavi Masku Rusko Raisio Naantali Turku Kunnan väestöpohja < Työssäkäyntiperuste Yhdyskuntarakenneperuste Työpaikkaomavaraisuusperuste Kriisikunta Kriisiytyvä kunta

59 Asukasluku Kunta Aura 3971 Kaarina Kemiönsaari 7075 Koski Tl 2450 Kustavi 889 Laitila 8460 Lieto Loimaa Marttila 2017 Masku 9671 Mynämäki 7978 Naantali Nousiainen 4846 Oripää 1434 Paimio Parainen Pyhäranta 2199 Pöytyä 8569 Raisio Rusko 5907 Salo Sauvo 3033 Somero 9229 Taivassalo 1682 Tarvasjoki 1959 Turku Uusikaupunki Vehmaa 2324 Kustavi Rauma Pyhäranta Uusikaupunki Taivassalo Lausunnot erityiseen kuntajakoselvitykseen osallistumisesta Laitila Vehmaa Mynämäki Masku Naantali Nousiainen Raisio Turku Rusko Parainen Lieto Aura Kaarina Oripää Pöytyä Loimaa Tarvasjoki Marttila Paimio Sauvo Koski Tl Salo Somero Myönteinen Kielteinen Kemiönsaari Kv:lla ja kh:lla kaksi eri kantaa

60 Kuntien lausunnot 2013 Selvityskumppanit: Minkä kunnan tai kuntien kanssa kuntanne selvittää kuntien yhdistymistä? KUNTA Kenen kanssa Vehmaa Kustavi, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Taivassalo Taivassalo Kustavi, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Vehmaa Turku Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo Nousiainen Aura, Kaarina, Koski Tl, Kustavi, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Paimio, Pöytyä, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Vehmaa, Pöytyä Raisio Lieto Tarvasjoki Aura, Kaarina, Koski Tl, Kustavi, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Vehmaa. Aura, Kaarina, Koski Tl, Kustavi, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Pöytyä, Rusko, Sauvo, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Vehmaa Aura, Kaarina, Koski Tl, Kustavi, Marttila, Masku, Mynämäki, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Pöytyä, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Vehmaa, Muu selvitys: Auranmaa + Lieto osana Turun kaupunkiseudun selvitystä. Tähän lähtisivät myös Koski Tl ja Marttila. 19

61 Työpaikat toimialan (TOL 2008) mukaan Työpaikat (=työssäkäyvät) toimialan mukaan, muutos A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö, kaasu ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F Rakentaminen G Tukku ja vähittäiskauppa; moott.ajoneuvojen korjaus H Kuljetus ja varastointi I Majoitus ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina U Kansainvälisten org. toiminta X Toimiala tuntematon Työpaikat yhteensä Turun selvitysalue Kaarina Lieto Masku Naantali Raisio Rusko Turku Aura Kustavi Mynämäki Nousiainen Paimio Pöytyä Sauvo Taivassalo Tarvasjoki Vehmaa Lähde: Tilastokeskus Kuntajako 2013

62 Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys ja kuntakokoonpanot keväällä 2014 Rannikko-pohjoisen kuntakokoonpanon taloudellinen tilanne eri kuntarakennevaihtoehdoissa Selvityshenkilöt Kuntakokoonpanojen aloituskokoukset 19, 20, ja

63 Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja (1) Turun kokoonpano Rannikko-pohjoisen Kokoonpano Idän kokoonpano Turku Raisio Kaarina Kaarina Naantali Lieto Raisio Masku Paimio Naantali Mynämäki Pöytyä Lieto Rusko Aura Masku Nousiainen Sauvo Rusko Vehmaa Tarvasjoki Nousiainen Taivassalo Kustavi Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys

64 Kuntarakenne ja yhteistoimintavaihtoehtoja koskevat tilaisuudet eri kuntakokoonpanoilla 19,20, ja (4) 2. Kuntakokoonpanojen muodostamisen lähtökohdat selvittäjien työskentelyssä 1. Palvelujen edellyttämä väestöpohja ja kyky riittävään omaan palvelutuotantoon kunnan, jossa on alle asukasta, tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella 2. Talouden tasapainon ja vakauden vahvistaminen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien palvelujen turvaamisen vaihtoehdot erityisenä selvitystehtävänä (talousperuste) 3. Kuntien vakiintuneen ja toimivan yhteistoiminnan huomioon ottaminen erityisesti lakisääteisessä peruspalveluissa 4. Kilpailukyky ja elinvoimatekijöiden sekä muiden kuntarakennelain kriteereiden täyttyminen Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenneperusteet Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys

65 Rannikko-pohjoisen kuntien talouden tunnusluvut Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys

66 Rannikko-pohjoisen kuntien yhdistymisvaihtoehtojen talouden tunnusluvut Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys

67 Rannikko-pohjoisen kuntien ja yhdistymisvaihtoehtojen tunnusluvut Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys

68 Yhdistymisen taloudellisia vaikutuksia esitetyissä kuntakokoonpanoissa Vaikutukset palvelujen edellyttämään väestöpohjaan Kestävän oman palvelutuotannon edellyttämä asukkaan väestöpohja tavoite täyttyy kaikissa vaihtoehdoissa Vaikutukset alueen kuntatalouteen Yhdistyvien kuntien talous tasapanoittuu keskimäärin Ero kuntien välillä verotettavissa tuloissa kaventuu 4700 /as ->1700 /as Veroprosentti alenee kaikissa vaihtoehdoissa alle maan keskiarvon Vuosikate e/as ero kuntien välillä puolittuu enimmillään (390->145) Taseessa ei kertynyttä alijäämä missään vaihtoehdossa Yhdistyvien kuntien rahoitusasema vahvistuu keskimäärin Vain yhdessä kunnassa omavaisuus aste alittaa kriisikuntarajan Suhteellinen velkaantuneisuus keskimäärin 50 %, kun vaihteluväli kunnissa tällää hetkellä 25-75% Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys

69 Turun 17 kunnan selvitysalue Mynämäki Vehmaa Pöytyä Nousiainen Aura Kustavi Taivassalo Masku Rusko Tarvasjoki Raisio Lieto Naantali Kaarina Paimio Turku Sauvo Pohjakartta MML, 2012