Kuntarakenneuudistus Ari Korhonen

Transkriptio

1 Kuntarakenneuudistus Ari Korhonen

2 Kunnallishallinnon rakenne työryhmän ehdotuksen käsittely Raisiossa 8.2. keskiviikko, ehdotus tulee julki klo 11, lausuntoaikaa 13. huhtikuuta saakka maanantai, kaupunginhallitus päättää käsittelyprosessin perjantai, kaupunginhallituksen seminaari maanantai, verkkokysely kuntalaisille käynnistyy maanantai, televisioitu valtuustoinfo klo 18 alkaen 7.3. keskiviikko, televisioitu kuntalaisseminaari valtuustosalissa klo alkaen keskiviikko, verkkokysely päättyy maanantai, kaupunginhallitus tekee lausunnosta ehdotuksen kaupunginvaltuustolle tiistai, ministeriön kuntakuulemistilaisuus Turun messukeskuksessa maanantai, kaupunginvaltuusto päättää lausunnosta Myös henkilökunnalle pidetään asiasta erillinen esittelytilaisuus

3

4 Mitä esitetään? Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän tehtävänä oli laatia hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Selvityksen tuli sisältää esitykset kuntauudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavasta sekä karttamuotoinen kuntauudistusesitys. Työryhmä toteaa työnsä johtopäätöksenä, että hallituksen linjaukset elinvoimaisista kunnista edellyttävät suurta rakennemuutosta. Työryhmä esittää, että uusien kuntien alueella toimitettaisiin valtion erityiset kuntajakoselvitykset osana kuntien muutostukea. Lisäksi tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys. Kuntauudistukseen liittyy kuntarakenneuudistuksen lisäksi kuntalain kokonaisuudistus, valtionosuusjärjestelmän uudistaminen sekä kuntien tehtävien arviointi.

5 Kuntajakoselvittäjä Kuntajakolain mukaisesti valtiovarainministeriö voi kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta tai muusta perustellusta syystä määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen. Mikäli kuntajakoselvittäjä katsoo selvitystyön perusteella kuntajaon muuttamisen tarpeelliseksi, hän tekee siitä ehdotuksen kuntien valtuustoille. Jos yhden tai useamman kunnan valtuusto ei hyväksy selvittäjän ehdotusta, selvittäjä toimittaa esityksensä ministeriölle ja liittää siihen kuntien valtuustojen selvittäjän ehdotuksesta antamat lausunnot. Samalla selvittäjä voi esittää ministeriölle kansanäänestyksen toimittamista niissä kunnissa, joiden valtuustot eivät ole ehdotusta hyväksyneet. Tällöin ministeriö määrää kansanäänestyksen toteutettavaksi ja mikäli kuntajakoselvittäjän ehdotus saa kuntalaisten enemmistön kannatuksen, valtioneuvosto voi päättää kuntien yhdistymisestä valtuuston vastustuksesta huolimatta.

6 Estääkö laki pakkoliitokset? - Perustuslaki ei estä, mutta alueesta ei voi tehdä niin suurta, että se voidaan tulkita alueelliseksi hallinnoksi - Kuntajakolaki 980/1992 Laki kuntajaosta annetun lain muuttamisesta 2 a Kokonaisliitoksen edellytykset 2 momentti Milloin sen kunnan valtuusto, jota kunnan alueen supistaminen tai laajentaminen koskisi, vastustaa muutosta, muutosta ei määrätä toimeenpantavaksi.

7 Kuntajakoselvittäjä Erityisen kuntajakoselvityksen toimittamiseen yhtenä osana sisältyy kuntien yhdistymissopimuksen laatiminen. Kuntajakolain 8 :n mukaan yhdistymissopimuksessa yhdistyvät kunnat sopivat muun muassa uuden kunnan hallinnon järjestämisen periaatteista, kunnan nimestä, yhdistymishallituksen kokoonpanosta ja toimivallasta, yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteista sekä uuden kunnan taloudenhoidon yleisistä periaatteista. Työryhmän näkemyksen mukaan erityisten kuntajakoselvitysten toteuttamiselle tulisi varata aikaa kolmesta 12 kuukauteen riippuen liitoksen laajuudesta ja haastavuudesta.

8 Kuntarakenneuudistuksen yleiset perusteet - Väestökehitys ja muuttoliike - Ikääntymisen vaikutus kuntapalveluihin - Julkisen talouden kehitys - Palveluiden järjestämisen edellytykset - Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - Elinvoima ja elinkeinopolitiikka - Demokratia

9 Voiko muuttoliikkeellä perustella kuntauudistuksen tarpeellisuutta?

10

11 Voiko ikääntymisellä tai kestävyysvajeella perustella kuntauudistuksen tarpeellisuutta?

12

13

14 Kestävyysvaje ja väestökehityksen ongelma ovat olemassa olevia millä tahansa kuntarakenteella. Oleellista on, voidaanko kuntarakennetta muuttamalla jotenkin vaikuttaa haasteisiin. Kuntarajan poistaminen ei tuo yhtään veroeuroa tai työpaikkaa lisää, vaikka tilastollisesti uusi kunta täyttäisikin elinvoimaisuuden kriteerit.

15 Esiintyykö kuntien välillä epätervettä kilpailua tai osaoptimointia?

16 Osaoptimointia jossain määrin esiintyy, mutta jos kuntaliitos on liian iso, kilpailua ei esiinny enää ollenkaan? Muuttoliikkeen hyötytarkastelu on vain bruttoperusteista, eikä huomioi lainakaan eri väestöryhmien kunnille aiheuttamia kustannuksia (esim. palveluinvestoinnit). Liitoksesta hyötyminen edellyttää, että reuna-alueiden taloudellista resurssia kohdistettaisiin enemmän keskuskaupungin alueelle tai palveluihin. Logiikka, jossa keskuskaupungin kukoistus turvataan ja reuna-alueilla tapahtuu kuihtumista, sisältyy lähtökohtaisesti kuntaliitosproblematiikkaan. Miten seudullisesti voitaisiin nykyistä paremmin vastata tietyistä yhteisistä vetovoima tai haittakustannuksista ja vähentää osaoptimoinnin mahdollisuuksia?

17 Voiko elinkeinopolitiikalla perustella kuntauudistuksen tarpeellisuutta?

18 Kuntien yritysilmasto Lieto 2. Kaarina 3. Raisio 37. Turku

19 Perusteleeko yhdyskuntarakenne suurkuntia? - Yhteinen taajama - Pendelöinti - Raja-alueen palvelut - Joukkoliikenne

20 Kuntauudistus ja demokratia? tulisi ottaa käyttöön uusia vaikuttamisen ja osallistumisen muotoja, joilla varmistettaisiin kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet uudessa kunnassa Suuressa kunnassa päätöksenteko etääntyy kuntalaisista Toteutetaanko kuntauudistusta demokraattisesti?

21 Työryhmä esittää, että Varsinais-Suomeen asetettaisiin viisi erityistä kuntajakoselvitystä seuraavien uusien kuntien muodostamiseksi: Turku, Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto, Tarvasjoki, Aura, Rusko, Masku, Nousiainen sekä Mynämäki sekä mahdollisesti Sauvo, Paimio, Marttila Salo sekä mahdollisesti Sauvo, Paimio, Marttila, Koski Tl ja Somero, Loimaa, Oripää ja Pöytyä sekä mahdollisesti Koski Tl, Uusikaupunki, Laitila, Kustavi, Taivassalo ja Vehmaa sekä mahdollisesti Pyhärannan eteläisistä osista, Parainen ja Kemiönsaari.

22

23 Raportissa esitettyjä suur-turun ominaispiirteitä Turun ja sen ympäryskuntien kuntaliitosperusteissa painottuvat yhdyskuntarakenteelliset perusteet. Turun seudulla yhteistoiminta on ollut heikkoa eikä yhteistoiminnalla ole saavutettu riittäviä tuloksia. Turun ja sen ympäryskuntien talous on eriytymässä ja Turun kaupungin taloudellinen kilpailukyky heikkenee tulevaisuudessa naapurikuntiin nähden. Uuden kunnan alueen muotoutumisen osalta on yhdyskuntarakenneperusteilla välttämätöntä, että uudessa kunnassa ovat mukana Turku, Raisio, Kaarina, Naantali, Rusko ja Lieto. Alueen kasvu edellyttää alueen yhtenäistä yhdyskuntasuunnittelua. Näiden kuntien muodostama yhteinen talous ja tulonmuodostus poistaisi keskeisesti alueen kuntien välisen haitallisen kilpailun.

24 Raportissa esitettyjä suur-turun ominaispiirteitä Turun veronkorotuspaineet ovat kuntatalouden painelaskelman perusteella suuremmat kuin kehyskunnissa. Veroprosentti on vaarassa menettää kilpailukykynsä. Turun konsernivelka on suuri koko maassa ja suhteessa kehyskuntiin. Koko kaupungin tase voi hieman vahvistua. Kehyskunnat keskimäärin vahvistavat tasettaan suhteessa Turkuun. Kuntatalouden painelaskelman mukaan kuntien taloudellinen kehitys näyttää tulevaisuudessa eriytyvän. Varsinais-Suomen maakunnan kunnista esimerkiksi Kaarinan ja Raision taloudellinen kehitys olisi suhteessa maakunnan muihin kuntiin hyvä.

25 Raportissa esitettyjä suur-turun ominaispiirteitä Turun nettomenot asukasta kohden ovat korkeimmat jopa keskuskaupunkien vertailussa ja ne ylittävät huomattavasti kehyskuntien nettomenot. Turun verotettava tulo asukasta kohden on hyvä. Verotettavat tulot asukasta kohden pysyy samassa tasossa kehyskuntien kanssa. Turun ja joidenkin sen kehyskuntien valtionosuuden määrä ovat samantasoisia. Turun valtionosuudet ovat keskuskaupunkivertailussa korkeat. Turku on jo nyt ja tulevaisuudessa hieman kehyskuntia taloudellisesti riippuvaisempi valtionosuusjärjestelmästä.

26 Raportissa esitettyjä suur-turun ominaispiirteitä Vaikka alue on pinta-alaltaan suuri ja palveluiden järjestämisen kannalta haasteellinen, uusi kunta on taloudeltaan vahvalla pohjalla. Uusi kunta olisi sekä verotulokertymältään vahva kunta, että sen riippuvuus valtionosuustuotoista ei olisi nykyistä suurempi. Yhteenlaskettuna kuntien verotulot olisivat lähellä koko maan tasoa, joka oli /asukas vuonna Uuden kunnan verotulot olisivat /asukas. Kaarinaa, Naantalia ja Turkua lukuun ottamatta muissa kuntaliitoskunnissa verotulot olivat tämän tason alapuolella. Muutos vahvistaisi alueen kuntien taloudellista itsenäisyyttä.

27 Raportissa esitettyjä suur-turun ominaispiirteitä Vuonna 2030 uudessa kunnassa oli asukkaita väestöennusteen mukaan noin asukasta riippuen siitä, suuntautuvatko Paimio, Sauvo ja Marttila Turkuun. Väestönkasvu olisi alueella kaikissa vaihtoehdoissa runsas 9 prosenttia. Uusi kunta olisi väestörakenteeltaan erittäin elinvoimainen. Vuonna 2030 kunnanhuoltosuhde olisi kaikissa vaihtoehdoissa 67 eli alle maan nykyisten kuntien keskiarvon. Kunnan väestökehitys olisi muillakin muuttujilla (alle 1- vuotiaat, 75-vuotiaiden määrä) tarkasteltuna vahva. Yli 75-vuotiaiden määrä olisi kuntaliitoksen laajuudesta riippuen alle 10 prosenttia ja alle 1-vuotiaita lapsia olisi yli Uusi kunta pystyisi hallitusti vastaamaan väestön ikääntymisestä aiheutuviin haasteisiin.

28 Raportissa esitettyjä suur-turun ominaispiirteitä Uuden kunnan perustamisella vastattaisiin tehokkaasti yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Uudesta kunnasta muodostuisi selkeä maakunnan yhdyskuntarakenteellinen kokonaisuus, jolla on vahvuus toimia ja entisestään kehittyä maakunnan elinvoiman veturina. Uusi kunta kokoaisi alueen elinkeinopolitiikan näkökulmasta ja muodostaisi vahvan elinkeinopoliittisen toimijan. Kunnalla olisi vahvat edellytykset huolehtia elinkeinojen kehittämisestä ja se pystyisi huolehtimaan kasvupolitiikasta alueellaan. Sillä olisi vahva kilpailukyky kaupunkiseutujen välisessä kilpailussa.

29 Raportissa esitettyjä suur-turun ominaispiirteitä Uusi kunta olisi riittävän suuri pystyäkseen vastaamaan itsenäisesti peruspalveluista. Suurempi asukasmäärä, edullinen ikärakenne ja vahva talous turvaisivat palvelujen järjestämisedellytykset myös tulevaisuudessa. Alueen tarve yhteistoimintarakenteille vähenisi kuntarakennemuutoksen jälkeen. Tämä selkeyttäisi ja yksinkertaistaisi hallintoa ja vahvistaisi paikallista demokratiaa. Uuden kunnan suuren kuntamäärän, alueen laajan pinta-alan sekä suuren ja kasvavan väestömäärän huomioon ottaen liitoksen yhteydessä tulisi ottaa käyttöön uusia vaikuttamisen ja osallistumisen muotoja, joilla varmistettaisiin kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet uudessa kunnassa. Uusien vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksien mahdollistaminen ja pohdinta tulee tehdä kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä.

30 Raportissa esitettyjä suur-turun ominaispiirteitä Uusi kunta täyttäisi perusopetuksen järjestämisen edellyttämän 50 syntyneen kriteerin. Uusi kunta myös parantaisi edellytyksiä lukiokoulutuksen tarjonnan kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen sekä mahdollistaisi tehokkaamman opetuksellisen yhteistyön. Uusi kunta täyttäisi laissa säädetyt ammatillisen koulutuksen järjestämisedellytykset. Uuden kunnan muodostavista kunnista Raisio, Naantali, Masku ja Rusko ovat jäsenkuntina Raision seudun koulutuskuntayhtymässä, Kaarina Peimarin koulutuskuntayhtymässä ja Lieto Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä. Turun kaupunki on mukana osakkaana yksityisessä ammatillisen koulutuksen järjestäjäorganisaatiossa.

31 Raportissa esitettyjä suur-turun ominaispiirteitä Uusi kunta olisi kaksikielinen kunta ruotsinkielisten asukasmäärän ollessa noin asukasta. Ruotsinkielisten osuus jäisi kuitenkin pieneksi (enimmillään 3,7 %). Ruotsinkielisten palveluiden osalta muutos parantaa kehyskuntien ruotsinkielisten asukkaiden palveluja. Ruotsinkielisten määrä Turun ympäristökunnissa on ollut kuitenkin vähäinen. Ruotsinkielisten asutus on keskittynyt Paraisten kaupungin alueelle. Uuden Turun kuntaliitoksen toteuttaminen on haasteellinen suuren kuntamäärän, erilaisten hallintokulttuurien ja palveluiden järjestämistapojen vuoksi. Kuntamäärältään näin suuren kuntaliitoksen toteuttaminen voi olla haasteellista toteuttaa vuoden 2015 alusta lukien.

32 Kommentteja raportin esityksiin Raportti ei tarkastele palveluiden järjestämisen kustannuksia, eikä edes niitä palveluiden tasoa kuvaavia tunnuslukuja, jotka olisivat selvitettävissä (esim. opetuksen vuositunnit, ryhmäkoot, kustannukset palvelun saajaa kohden jne ) Palveluiden tehokkuustarkastelu jää täysin yleistysten varaan. Kaupunkien henkilöstömääriä, hallinnon kustannuksia tai ostopalveluita ei ole selvitetty. Raportti ei pysty perustelemaan uuden kunnan taloudellista edullisuutta. Olemassa olevat laskelmat viittaavat päinvastoin siihen, että liian suuret organisaatiot ovat henkilöstöltään suurempia ja kustannuksiltaan kalliimpia.

33 Kommentteja raportin esityksiin Työmatkaliikenteessä raportti tarkastelee vain bruttopendelöintiä. Esimerkiksi Raision osalta tulee tarkastella nettopendelöintiä, koska Raisiosta käy muualla töissä hlö, mutta Raisiossa käy työssä 9741 hlö (työpaikkaomavaraisuus 89 %). Asuminen, maankäyttö ja liikenne on järjestettävä todellisen liikkumisen, ei prosenttien mukaisesti. Kuntien välinen kilpailu nähdään ainoastaan haitallisena kilpailuna. Riittävätkö yhdyskuntarakenneperusteet kompensoimaan mahdollisen palvelutehokkuuden menetyksen ja palveluiden tasossa tapahtuvan oletettavan laskun siten, että Raision tulisi yleisen edun nimissä kannattaa raportin ehdotusta? Raportin jotkut puutteet voi tulkita ainakin osin tarkoitushakuiseksi perusteluiksi esitetylle kuntarakenteelle. Olisiko löydettävissä muita malleja asian ratkaisemiseksi?

34 Miten kuntauudistus sitten tulisi toteuttaa? On selvitettävä tehokkaan kunnan kriteerit ja haettava kuntamalli, jolla parhaiten pystytään vastaamaan palvelutarjontaan. Nyt esitys on laadittu yhdyskuntarakenne edellä. Kuntien välisen yhteistyön velvoitteita voidaan lisätä uudessa kuntarakennelaissa (esim. sitovat MAL-aiesopimukset), joka korvaa Paras -lain. Ensin tulee toteuttaa valtionosuusuudistus ja uusi kuntalaki, jotka ohjaavat kuntia omaehtoisiin liitoksiin.

35

36 Kiitos!

37 LIITE Väestönmuutos Kunta Väestö Väestönmuutos 2010 Väestö % Kvintiili (5=paras kvintiili, 1=huonoin kvintiili) Kaarina ,5 % 5 Lieto ,5 % 5 Naantali ,2 % 5 Raisio ,7 % 4 Rusko ,2 % 4 Turku ,1 % 4 Lähde: Tilastokeskus

38 Liite Huoltosuhde, lapset, mediaaniikä Kunta Huoltosuh de 2010 Kvintiili huoltosuhde 2030 (5=paras kvintiili, Huoltosu1=huonoin hde 2030 kvintiili) Lasten määrä kvintiili (5=paras 0-1v 2008-kvintiili, 20101=huonoin Mediaani-ikä keskiarvo kvintiili) 2025 Mediaani-ikä kvintiili (5=paras kvintiili, 1=huonoin kvintiili) Kaarina 54,3 73, Lieto 55,1 72, Naantali 52,9 82, Raisio 51,2 76, Rusko 54,2 72, Turku 45,2 60,

39 LIITE Yli 75- vuotiaiden ja yli 65- vuotiaiden määrä ja osuus väestöstä vuosina 2010 ja 2030 Kunta Yli 75v määrä 2010 Yli 75v osuus väestöstä 2010 Yli 75v määrä 2030 Yli 75v osuus väestöstä 2030 Yli 75v osuus 2030 kvintiili (5=paras kvintiili, Yli 65v 1=huonoin määrä kvintiili) 2010 Yli 65v osuus väestöstä 2010 Yli 65v määrä 2030 Yli 65v osuus väestöstä 2030 Yli 65v osuus 2030 kvintiili (5=paras kvintiili, 1=huonoin kvintiili) Kaarina ,4 % ,2 % ,5 % ,0 % 5 Lieto ,2 % ,5 % ,2 % ,8 % 5 Naantali ,4 % ,2 % ,4 % ,5 % 4 Raisio ,7 % ,8 % ,1 % ,9 % 4 Rusko 335 5,8 % ,0 % ,4 % ,8 % 5 Turku ,9 % ,6 % ,1 % ,2 % 5

40 Liite Kuntien taloustietoja tilinpäätöksistä 2010 Kunta Tuloveroprosentti Suhteellinen velkaantuneisuus* Taseen kertynyt yli/alijäämä /asukas Valtionosuus tulopohjasta %** Kaarina 18,50 54, ,2 % Lieto 18,50 49, ,5 % Naantali 17,25 50, ,4 % Raisio 17,50 41, ,9 % Rusko 18,25 29, ,5 % Turku 18,75 44, ,4 %

41 Liite Työpaikkaomavaraisuus Työpaikkaom avaraisuuspr osentti Oman kunnan alueella työssä käyvien osuus 5=paras 5=paras 5=paras Oman kunnan alueella Työpaikka työssä Pendelöinti- omavarais käyvien % uus-% osuus Kunta Pendelöinti prosentti SUMMA Kaarina 70,5 % 65,6 % 29,5 % Lieto 71,1 % 70,1 % 28,9 % Naantali 61,2 % 70,8 % 38,8 % Raisio 67,5 % 89,0 % 32,5 % Rusko 76,6 % 57,3 % 23,4 % Turku 23,0 % 124,1 % 77,0 %

42 LIITE Väestönmuutos Kunta Väestö 2010 Väestö 2030 Väestönmuutos % Kvintiili (5=paras kvintiili, 1=huonoin kvintiili) Masku ,7 % 5 Mynämäki ,3 % 4 Naantali ,2 % 5 Nousiainen ,7 % 5 Raisio ,7 % 4 Rusko ,2 % 4

43 Liite Huoltosuhde, lapset, mediaani-ikä Kunta Huoltosu hde 2010 Kvintiili huoltosuhde 2030 (5=paras Huoltoskvintiili, uhde 1=huonoin 2030 kvintiili) Lasten määrä kvintiili (5=paras kvintiili, 0-1v =huonoin 2010 keskiarvo kvintiili) Mediaaniikä 2025 Mediaani-ikä kvintiili (5=paras kvintiili, 1=huonoin kvintiili) Masku 55,5 71, Mynämäki 58,3 83, Naantali 52,9 82, Nousiainen 54,7 70, Raisio 51,2 76, Rusko 54,2 72,

44 LIITE Yli 75-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrä ja osuus väestöstä vuosina 2010 ja 2030 Kunta Yli 75v määrä 2010 Yli 75v osuus väestöstä 2010 Yli 75v määrä 2030 Yli 75v osuus väestöstä 2030 Yli 75v osuus 2030 kvintiili (5=paras kvintiili, 1=huonoi n kvintiili) Yli 65v määrä 2010 Yli 65v osuus väestöstä 2010 Yli 65v määrä 2030 Yli 65v osuus väestöstä 2030 Yli 65v osuus 2030 kvintiili (5=paras kvintiili, 1=huonoin kvintiili) Masku 471 5,0 % ,4 % ,9 % ,2 % 5 Mynämä ki 793 9,9 % ,9 % ,7 % ,4 % 4 Naantali ,4 % ,2 % ,4 % ,5 % 4 Nousiain en 338 6,9 % ,8 % ,0 % ,9 % 5 Raisio ,7 % ,8 % ,1 % ,9 % 4 Rusko 335 5,8 % ,0 % ,4 % ,8 % 5

45 Liite Kuntien taloustietoja tilinpäätöksistä 2010 Kunta Tuloveroprosentti Suhteellinen velkaantuneisuus* Taseen kertynyt yli/alijäämä /asukas Valtionosuus tulopohjasta %** Masku 17,50 66, ,7 % Mynämäki 19,00 27, ,7 % Naantali 17,25 50, ,4 % Nousiainen 19,50 34, ,6 % Raisio 17,50 41, ,9 % Rusko 18,25 29, ,5 %