YHTEENVETORAPORTTI KEVÄTÖN- JA PÖLJÄNJÄRVEN ALIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISVAIHTOEHDOISTA

Päivämäärä 2.11.2012 YHTEENVETORAPORTTI KEVÄTÖN- JA PÖLJÄNJÄRVEN ALIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISVAIHTOEHDOISTA SIILINJÄRVI Laatinut Dipl.ins. Hannu Alatalo Maveplan Oy

1. JOHDANTO Kesällä 2012 Maveplan Oy käynnisti Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimeksiannosta Kevätön ja Pöljänjärven alivesipintojen nostosuunnittelun. Alivesipintojen nosto oli tarkoitus toteuttaa Pöljänjärven luusuaan rakennettavan pohjapadon avulla. Varastotilavuuden pienenemisestä aiheutuva tulvien pieni kasvu oli tarkoitus kompensoida Pöljänjoen pienillä perkauksilla. Pohjapatopaikan painokairauksissa selvisi, että järven luusuassa on noin 19 m paksu löyhä pehmeikkö pintakerroksen alla. Tämä tarkoitti sitä, että pohjapato sekä kulkutie padolle on perustettava paalutuksen varaan, mikä nostaa merkittävästi kustannuksia. Sen lisäksi pohjapadon rakentaminen vaikeutuu, koska työn aikana on koko ajan varottava rikkomasta ohutta pintakerrosta. Pöljänjoen pohjaa tutkittiin alavirran suuntaan paremman pohjapatopaikan löytämiseksi 5-tien sillan alavirran puoleiseen lampeen saakka, mutta kantavapohjaista patopaikkaa ei löytynyt. Tämän takia päätettiin vielä uudestaan selvittää vertailun vuoksi, voidaanko alivesipintoja nostaa Pöljänmyllypadon avulla sen säännöstelyä kehittämällä. Pohjois-Savon ELY-keskus oli aikaisemmin tehnyt alustavan selvityksen myllypadon käyttämisestä. Tässä yhteenvetoraportissa vertaillaan eri pohjapatovaihtoehtoja ja säännöstelyvaihtoehtoja alivesipintojen nostamiseksi sekä niiden kustannuksia ja haittoja ja hyötyjä. 2. VIRTAUSMALLIN KALIBROINTI JA PERKAUSTEN SUUNNITTELU Sekä pohjapato- että säännöstelyn kehittämisvaihtoehdoissa laskentaa varten laadittiin Hec- Ras virtausmalli Pöljänjärven luusuan ja Pöljänmyllyn välille. Hec-Ras mallin pohjana käytettiin Pohjois-Savon ELY - keskukselta saatua Hec-Ras mallia, jota täydennettiin 6. ja 7.8.2012 Maveplan Oy:n toimesta tehtyjen maastomittauksien pohjalta. ELY-keskuksen toimittama uomageometria perustui vuosina 1975, ja 1988 90 tehtyihin poikkileikkausmittauksiin, joita oli täydennetty uoman yläosalla v. 2009 tehdyillä poikkileikkausmittauksilla. Mallia kalibroitiin Kevättömänjärvellä vuosien 2003-2012 välisenä aikana tehtyjen vedenkorkeusmittauksien ja laskettujen virtaamien sekä 6. ja 7.8.2012 tehtyjen vedenkorkeusmittauksien ja mittauspäivien arvioitujen virtaamien avulla. Kalibroinnin suorittamisessa vaikeinta oli lähtötietojen puutteellisuus ja vähäiset vedenpintojen mittaukset mallinnetulta jokiosuudelta, sekä varsinkin tulvavirtaamia pienemmillä virtaamilla padon käytön tiedon puuttuminen. Kalibroinnin mukaan mallinnetun jokiosuuden uoman profiili on todennäköisesti merkittävästi muuttunut ELY keskuksen tekemien vanhojen mittausten jälkeen. Jotta malli saatiin vastaamaan mitattuja vedenkorkeustietoja, jouduttiin uoman pohjaa vanhan mallin osalta osittain korottamaan. Mallin mukaan jokiosuudella pohjan taso on paikoitellen kohtalaisen korkealla ja vesisyvyys näillä alueilla on merkittävän pieni. Matalimpia kohtia uomassa on mittausten mukaan Saitalammen ylävirran puolella ja 5-tien viereisen kevyenliikenteen sillan ja sen alapuoleisen lammen välillä. Paikoitellen uoma oli osittain tukkeutunut vesikasvillisuudesta. Mallinnuksen mukaan vesikasvillisuuden poistolla parannetaan uoman vetokykyä lähinnä pienillä virtaamilla. Suurilla virtaamilla uomassa oleva vedenpinta nousee uoman alaosan profiilista sekä silta-aukkojen virtaushäviöistä johtuen kohtalaisen korkealle vesikasvuston 2

yläpuolelle jolloin veden nopeus näillä alueilla ei ole kovin suuri ja tästä johtuen vesikasvillisuus ei aiheuta merkittäviä virtaushäviöitä ja nosta vesipintaa suurilla virtaamilla. Tavoitteena oli, että perkaus on maltillista eli perkausta tehdään yhteensä korkeintaan muutaman sadan metrin matkalla pahimmissa tukkopaikoissa, jolloin myös kustannukset ja työnaikaiset vaikutukset pysyvät kohtuullisina. Vaihtoehtojen vertailussa tarkasteltiin myös suurempia perkauksia (2500 5000 m 3 -ktr), mutta ne hylättiin jatkotarkastelusta niistä jokiekosysteemille aiheutuvien haittojen takia. Suuremmat perkaukset eivät myöskään olleet tarpeen hankkeen tavoitteiden takia, sillä perkauksilla ei tavoiteltu järvien tulvakorkeuksien laskua. Perkausmitoituksen tavoitteena oli lisätä Pöljänjoen virtauskapasiteettiä järven ja säännöstelypadon välillä, jolloin säännöstelyllä voidaan nykyistä nopeammin ja helpommin vaikuttaa Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeuksiin. Sillä estetään tulvahuippujen nousua ja tulvan laskuvaiheen pidentymistä. Pohjapatovaihtoehdossa jokiuoman vetokyvyn parantamisella tavoitellaan järven varastotilavuuden pienenemisestä johtuvan tulvahuipun kasvun poistamista ja tulvan laskuvaiheen ajallisen jatkumisen kompensoimista. Jos pohjapadolla halutaan nostaa alimpia vedenkorkeuksia, tarkoittaa tämä järven varastotilavuuden vähäistä pienenemistä ja suurimpien virtaamien vähäistä kasvua. Virtaamien vähäisestä kasvusta johtuvalle vedenpinnan nousulle haettiin kompensaatiota uomaan tehtävillä pienillä perkauksilla. Hec-Ras mallin mukaan paras paikka perkauksen tekemiselle olisi noin 100 m matkalla 5-tien viereisen kevyenliikenteen sillasta alavirtaan ja siltojen välistä sekä noin 100 metrin matkalla Saita-lammesta ylävirtaan. Näillä osuuksilla uoman pohjalta perattaisiin kasvusto ja löyhää pintakerrosta 3 4 m pohjanleveydellä luiskakaltevuudella 1:2 pohjan tasolla N60+89,75 89,8. Tällöin perkaussyvyys olisi keskimäärin noin 30 cm ja perkausmassoja tulisi yhteensä noin 1000 m 3 ktr. Varastotilavuuden pienenemisestä johtuva keskiylivirtaaman kasvu on noin 0,4 0,5 m 3 /s ja em. mallinnetulla perkauksella saadaan uoman vetokykyä parannettua nykyisellä MHW vedenpinnan tasolla 0,5 0,6 m 3 /s, jolloin tulvavedenpinnat säilyvät nykyisellä tasolla pohjapadon rakentamisen jälkeen. Säännöstelyvaihtoehdossa (kts. kohta 4) lisäjuoksutuskapasiteettitarve on vähintään 0,3 m 3 /s Pöljänjärven vedenkorkeusvälillä N60+90,5 90,8. Tällöin pohjapatovaihtoehdon perkaus on riittävä myös kohdassa 4 esitettyyn säännöstelyn kehittämisvaihtoehtoon. Perkausta laajentamalla voidaan lisäjuoksutuskapasiteettiä kasvattaa, mutta se kasvattaa kustannuksia ja pahentaa työnaikaisia vaikutuksia sekä saattaa muuttaa hanketta liiaksi säännöstelyhankkeeksi. 3. POHJAPATOVAIHTOEHTOJEN TARKASTELU Pohjapadon mitoituksessa reunaehtoja olivat mm. -kesällä kasvukaudella vesipinta ei saisi ylittää tasoa N60+90,50 tavoitteen ollessa noin N60+90,40. -alivesi nousee tasoon N60+90,35 poikkeuksellisen kuivia vuosia lukuun ottamatta -tulvakorkeudet eivät nouse. Pohjapadon mitoitus tehtiin Excel-taulukkolaskentapohjaisella vesitaselaskentaohjelmalla, jossa lähtötietoina käytettiin järven havaittuja vedenkorkeuksia jaksolta 2003---2012 ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen laatimaa Pöljänjärven nykytilanteen purkautumiskäyrää. Tuloksena saatiin havaittujen vedenkorkeuksia ja virtaamia vastaavat arvot, jos pohjapato olisi ollut olemassa. 3

Nykyiseen noin 8 m leveään jokiuomaan kokeiltiin 10 15 m leveitä ja korkeusasemiltaan erilaisia pohjapatovaihtoehtoja. Kokeilujen perusteella seuraavanlainen pohjapato täyttää mitoitusvaatimukset. Pohjapadon harjan kokonaispituus on 15,1 m. Siinä on keskiosalla 0,20 m syvä (pohja N60+90,10) ja 0,3 m leveä alivirtaama-aukko, josta luiskat nousevat rantoja kohti tasoon N60+90,40, josta rantaluiskat nousevat keskikaltevuudella 1:3 tai loivemmin. Uomaa levennetään länsirannalle päin, jotta harjan pituus saadaan riittäväksi. Pohjapadon harjan tason määrittely on tarkkaa, sillä vesistaselaskelmien mukaan 5 cm:n harjan korotus nostaa kasvukauden vedenkorkeudet liian korkealle ja toisaalta 5 cm:n lasku nostaa alivedenkorkeuksia liian vähän (<10 cm). Pohjapadolla vedenkorkeusmuutokset (jakso 2003-2012). N60-järjestelmä Nykyinen Simuloitu Nousu NW 90,12 90,27 15 cm MNW 90,26 90,37 11 cm MW 90,47 90,52 5 cm MHW 90,81 90,82 1 cm HW 90,01 90,01 - Jos jokea ei perata, tuleva MW on N60+90,54 eli nousu olisi 7 cm. ja tarkemmat kuvat vuosijaksoilta 2009-2010 ja 2010-2012 4

Pohjapadolla virtaamamuutokset (jakso 2003-2012). (m 3 /s) Nykyinen Simuloitu Ero NQ 0,07 0,03-0,4 MNQ 0,39 0,25-0,14 MQ 1,04 1,04 - MHQ 3,0 3,3 +0,3 HQ 4,76 5,05 +0,29 5

Pohjapadon vaikutuksesta alivirtaama pienenee alle puoleen havaitusta ja keskialivirtaamakin noin kolmasosalla. Tällä saattaa olla haitallisia vaikutuksia kalatalouteen ja virkistyskäyttöön pohjapadon Sulkavanjärven välillä. Keskiylivirtaaman 10 %:n ja ylivirtaaman 6 %:n kasvusta ei liene haittaa alapuolella. ja tarkemmat kuvat vuosijaksoilta 2009-2010 ja 2010-2012 6

Pohjapadon haittapuolena on veneilylle aiheutuva haitta ja perkauksesta johtuva vesipintojen vähäinen lasku Saita-lammen alueella. 4. SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT Säännöstelyn kehittämisvaihtoehtoina tarkasteltiin erilaisia Pöljänjoen perkausvaihtoehtoja yhdistettynä Pöljänmyllyn säännöstelypadon uusimiseen ja padotuskorkeuden nostoon. Nykyinen huonokuntoinen säännöstelypato korvataan uudella betonirakenteisella padolla, johon tulee nykyisiä aukkoja vastaavat tulva-aukot. vasemman puoleiseen aukkoon tulee automatisoitu luukku, jonka käyttöä ohjaa Pöljänjärveen rakennettava vedenkorkeuden mittaus. Toiseen aukkoon tulee käsikäyttöiset setit/luukut, joita käytetään suurilla tulvilla. Säännöstelypadon ja sen juoksutusohjeeseen vaikuttavat samat vedenkorkeustavoitteet Pöljänjärvellä kuin pohjapatovaihtoehdoissakin sekä lisäksi säännöstelypadolta on juoksutettava jatkuvasti riittävä minimivirtaama Pöljänjoen alaosan rapukannan elinolosuhteiden turvaamiseksi. Havaittu minimijuoksutus on ollut vuonna 2006 usean kuukauden ajan noin 0,06 m 3 /s. Padolla on kalatievelvoite, joten uuteen patoon on rakennettava kalatie. Koska tämän hankkeen päätavoite on Kevättömän ja Pöljänjärven alivesipintojen nostaminen, kalatie ei voi olla jatkuvasti auki, jos Pöljänjokea perataan, vaan kalatie suljetaan talveksi ja kalatien virtaamaa rajoitetaan kuivakausina siten, että padolta on juoksutettava 0,06 0,1 m 3 /s, joka sisältää myös kalalammikkoon menevän virtaaman. Padon padotuskorkeutta nostetaan 20 cm tasoon N60+90,35 m, joka on Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden uusi tavoitetaso. Tällöin padon harjaa korotetaan nykyisestä vähintään tasoon N60+90,65 m eli korotus nykyisen padon harjaan verrattuna on noin 0,4 0,5 m. 7

Vesitaselaskelmin kokeiltiin erilaisia juoksutusohjeita erilaisilla joen perkausvaihtoehdoilla koettaen löytää ratkaisu, joka vastaisi mahdollisimman hyvin asetettuihin tavoitteisiin. Parhaiten tavoitteita toteutti seuraava juoksutusohje, joka voidaan toteuttaa maltillisilla joen perkauksilla. Juoksutusohje on alustava ja sitä voidaan jatkosuunnittelussa tarkentaa. Uuden juoksutusohjeen ideana on se, että matalilla vedenkorkeuksilla juoksutusta rajoitetaan nykyiseen purkautumiskäyrään verrattuna, mutta vedenkorkeustasoilla 90,50 90,80 juoksutus olisi jonkin verran suurempi kuin nykytilassa, jolloin sillä voitaisiin toisaalta hidastaa tulvien nousemista ja toisaalta nopeuttaa tulvien laskua ja pienentää hiukan kesätulvia. Tason 90,80 yläpuolella juoksutus olisi nykyisen kaltainen, jotteivät tulvat kuitenkaan laskisi. Eo. juoksutusohjeella vedenkorkeusmuutokset (jakso 2003-2012). N60-järjestelmä Nykyinen Simuloitu Nousu NW 90,12 90,24 12 cm MNW 90,26 90,36 10 cm MW 90,47 90,52 5 cm MHW 90,81 90,82 1 cm HW 90,01 90,03 2 cm Simuloiduilla pohjapatoratkaisulla ja säännöstelyn muutoksella vaikutukset Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeuden tunnuslukuihin ovat lähes samanlaiset. Keskiveden nousu on molemmissa 5 cm ja tulvakorkeuksien muutokset ovat mittaustarkkuuden rajoissa. Alimmat ja matalat vedenkorkeudet nousevat säännöstelyvaihtoehdossa hieman enemmän. Suurin ero kevättulvan tulvan laskuvaiheessa, jolloin säännöstelyvaihtoehdossa kevättulva laskee nopeammin kuin pohjapatovaihtoehdossa. Lisäksi säännöstelyvaihtoehto lyhentää kesätulvia hieman. 8

ja tarkemmat kuvat vuosijaksoilta 2009-2010 ja 2010-2012 9

Säännöstelyvaihtoehdolla virtaamamuutokset (jakso 2003-2012). (m 3 /s) Nykyinen Simuloitu Ero NQ 0,07 0,06-0,01 MNQ 0,39 0,26-0,13 MQ 1,04 1,04 - MHQ 3,0 3,2 +0,2 HQ 4,76 4,95 +0,19 Säännöstelyn muutoksen vaikutuksesta alivirtaama pienenee 0,01 m 3 /s ( =14 % havaitusta) ja keskialivirtaamakin noin kolmasosalla. Tällä saattaa olla haitallisia vaikutuksia säännöstelypadon ja Sulkavanjärven välillä kalatalouteen ja virkistyskäyttöön. Keskiylivirtaaman 7 %:n ja ylivirtaaman 4 %:n kasvusta ei liene haittaa alapuolella. Jatkosuunnittelussa minimijuoksutus voidaan nostaa vähintään havaittuun alivirtaamaan. 10

ja tarkemmat kuvat vuosijaksoilta 2009-2010 ja 2010-2012 11

5. TOIMENPIDEVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUS VEDENKORKEUKSIIN JOKI- VARRESSA Pohjapatovaihtoehdossa Saita- lammen kohdalla pienten virtaaminen ajanjaksot pitenevät, koska Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeutta ei lasketa enää niin alas kuin nykyisin, jolloin tuon ajan vedenkorkeudet laskevat muutaman senttimetrin, vaikka jokea ei perattaisikaan. Perkaus lisää edelleen muutamalla senttimetrillä laskua. Varpaisjärventien sillan yläpuolella rakennusten kohdalla pienten virtaaminen ajanjaksot pitenevät, mutta vedenkorkeudet eivät laske, jos Pöljän myllyn säännöstelypato pitää nykykäytännön mukaisesti vedenkorkeuden säännöstelyn ylärajan tuntumassa. 12

Pöljänjärvi Varpaisjärventien sillan ylävirranpuoleiset rakennukset Saita Pöljänmylly Säännöstelyn kehittämisvaihtoehdossa Saita lammen kohdalla perkausten takia tulvakorkeudet laskevat, jos luukut olisivat täysin auki, mutta hankkeen tarkoituksena ei ole alentaa tulvakorkeuksia, joten juoksutus vastaa nykyistä. Padotuskorkeuden noston takia alimmat vedenkorkeudet nousevat vähintään tasoon N60+90,35. Varpaisjärventien sillan yläpuolella rakennusten kohdalla nykyiset matalat ja keskimääräiset vedenkorkeudet nousevat 0,2 m padotuskorkeuden noston takia. Suurimmat tulvakorkeudet eivät havaittavasti muutu, mutta pienemmät tulvat nousevat 5 8 cm. 6. KUSTANNUKSET Pohjapatovaihtoehdon kustannukset paalutuksineen 60 000 100 000 euroa+alv Pöljänjoen perkaus 1000 m3krt n. 25 000 30 000 euroa+alv Säännöstelypadon automaattiluukku asennettuna 100 000 120 000 euroa+alv. Jos automatiikka ja vedenkorkeuden automaattinen mittaus jätetään pois, alenevat kustannukset 20 000 30 000 euroa+alv Uusi säännöstelypato ja kalatie suunnitteluineen 60 000 70 000 euroa+alv. Säännöstelypadon huoltokustannukset koostuvat luukun ja sen laitteiston huolloista sekä energiakuluista ja ovat vuositasolla ostopalveluna noin 1000 euroa+alv (vuosihuolto kerran vuodessa). Varsinaisen luukun käytön kustannusta ei ole huomioitu, koska padon omistaja hoitaa sen. Kun luukun peruskorjaus 15 25 vuoden käyttövuoden jälkeen huomioidaan, 20 vuoden käyttö- ja huoltokustannukset diskontattuna nykyhetkeen korkokannasta riippuen ovat noin 25 000 40 000 euroa+alv. Korvaukset alivesipintojen nostosta pyritään sopimaan AVIn lupapäätös: pohjapatovaihtoehto 13000 e, säännöstelyn muutos tai uusi säännöstely 6000 tai 12000 euroa. Lisäksi kummassakin vaihtoehdossa vesioikeudellisen yhteisön perustaminen 1500 e. Yhteenveto vaihtoehtojen kustannuksista: Pohjapatovaihtoehto 100 000 150 000 euroa+alv Säännöstelyvaihtoehto käyttö- ja huoltokuluineen 230 000 270 000 euroa+alv 13

7. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Alla olevaan taulukko on koottu yhteenveto pohjapato- ja säännöstelypatovaihtoehtojen vaikutuksista. Kevätön- ja Pöljänjärven tilan ja käytön kannalta vaihtoehdot eivät juuri poikkea toisistaan, sillä muutokset vedenkorkeuksissa ja virtaamissa ovat likimain samat. Säännöstelypatovaihtoehdossa on tosin mahdollista ottaa viljelijöiden tarpeet paremmin huomioon kuin pohjapatovaihtoehdossa, jos lupaan tuleva padotus- ja juoksutusohje laaditaan riittävän joustavaksi. Pohjapatovaihtoehdon etuna ovat pienemmät rakentamis- sekä kunnossapito- ja käyttökustannukset. Pohjapadon rakentamiskustannukset ovat jopa 100 000 euroa pienemmät kuin säännöstelypatovaihtoehdon eikä pohjapato juurikaan edellytä kunnossapitoa. Säännöstelypatovaihtoehto sen sijaan edellyttää padon toiminnan jatkuvaa seurantaa, vaikka patoon tulisikin automaattisesti toimiva säännöstelyluukku. Käytännössä on myös osoittautunut, että automatiikassa esiintyy usein erilaisia häiriöitä, joiden selvittely vaatii aikaa ja ammattitaitoa. Pohjapatovaihtoehdossa Saitanlammen alimmat vedenpinnat laskevat ruoppausten ja alivirtaamien pienenemisen takia, mikä vaikeuttaa kiinteistöjen käyttöä ja laskee niiden arvoon. Pato myös estää tai ainakin haittaa veneilyä joen ja järven välillä. Säännöstelypatovaihtoehdossa sen sijaan Saitanlammen ja Varpaisjärven tien sillan välisen alueen alimmat vedenpinnat nousevat, mikä helpottaa kiinteistöjen käyttöä. Säännöstelypatovaihtoehdossa on edellä esitetyn lisäksi etuna se, että joessa on vain yksi pato ja vanha huonokuntoinen pato tulee uusituksi. Toisaalta ongelmia voi aiheutua säännöstelyyhteisön perustamisesta sekä rakentamis-, kunnossapito ja käyttökustannusten ja -vastuiden jakamisesta. Yhteenveto pohjapato- ja säännöstelypatovaihtoehtojen vaikutuksista Kevätön- ja Pöljänjärven vedenpinnat Pöljänjoen virtaamat Vedenpinnan pysyvyys yli virkistyskäytön kannalta tyydyttävän tason 90,40 ajanjaksolla 1.6. 31.8 Vedenpinnan pysyvyys alle maatalouden haittarajan 90,50 ajanjaksolla 1.6. 30.9. Saita lammen vedenkorkeudet Pohjapatovaihtoehto MNW nousee noin 11 cm, MW noin 5 cm, MHW noin 1 cm MNQ pienenee 140 l/s (0,39>0,25 m3/s) MHQ nousee 300 l/s ( 3,0 >3,3 m3/s) Pysyvyys lisääntyy keskimäärin 28 päivää/v (51 pv>79 pv), pysyvyys ko. tason yläpuolella 86 % Pysyvyys lisääntyy keskimäärin 3 päivää/v (66>69), tulvan lasku ko. rajan alapuolelle aikaistuu muutaman päivän Perkausten ja virtaaman pienenemisen seurauksena lammen alimmat vedenkorkeudet laskevat muutaman senttimetrin. Myös keskive- Säännöstelypatovaihtoehto MNW nousee noin 10 cm, MW noin 5 cm, MHW noin 1 cm MNQ pienenee 130 l/s (0,39>0,26 m3/s) MHQ nousee 200 l/s ( 3,0 >3,2 m3/s) Pysyvyys lisääntyy keskimäärin 27 päivää/v (51 pv>78 pv), pysyvyys ko. tason yläpuolella 86 % Pysyvyys lisääntyy keskimäärin 5 päivää/v (66>71) ), tulvan lasku ko. rajan alapuolelle aikaistuu muutaman päivän Alimmat vedenkorkeudet nousevat noin 10 cm, keskivesi nousee 5 cm, tulvat eivät havaittavasti muutu 14

Vedenpinnat Varpaisjärventien sillan yläpuolella Vaikutukset kala- ja rapukantaan Vaikutukset veneilyyn Vaikutukset jokivarren kiinteistöjen käyttömahdollisuuksiin ja arvoon Kustannukset (ei sisällä korvauksia, sisältää lupamaksun) Tilusjärjestelyn tarve Yleinen hyväksyttävyys denkorkeudet laskevat Ei juurikaan vaikutuksia vedenkorkeuksiin Pienten virtaamien pysyvyys vähenee, millä voi olla haittavaikutuksia Pöljänjoen kalastoon ja rapukantaan Pohjapato estää/vaikeuttaa veneilyä joen ja järven välillä. Saitanlammen rannalla olevien kiinteistöjen käyttömahdollisuudet ja arvo pienenevät vedenpinnan laskun seurauksena Alimmat ja keskimääräiset vedenkorkeudet nousevat 0,2 m. Ylimmät korkeudet eivät juurikaan muutu. Pienten virtaamien pysyvyys vähenee, millä voi olla haittavaikutuksia kala- ja rapukantaan etenkin Pöljän myllypadon alapuolella Ei vaikutuksia Saitanlammen ja Varpaisjärventien sillan välillä olevien kiinteistöjen käyttömahdollisuudet paranevat alimpien vedenkorkeuksien nousun myötä 100 000 150 000 200 000 230 000 Edellyttää tilusjärjestelyä (VL17:11) Pohjapatovaihtoehdolla on jonkin verran vastustajia mm. jokivarressa Voi edellyttää kiinteistötoimitusta (VL17:6) Säännöstelypatovaihtoehdolla laaja kannatus 8. VAIHTOEHDON VALINTA Edellä esitetyn vertailun perusteella jatkosuunnitteluun valittiin säännöstelypatovaihtoehto, jolla on lähes yksimielien kannatus alueen asukkaiden keskuudessa. Myös nykyisen myllypadon omistaja kannattaa hanketta. Säännöstelypatovaihtoehdolla päästään järvien kannalta samaan lopputulokseen kuin pohjapadolla ilman pohjapadosta jokivarren tilalle ja käytölle aiheutuvia haittoja. Pohjapadon kustannukset ovat vaikeista pohjaolosuhteista johtuen suuret ja rakentamiseen sisältyy riskejä, kuten kovan pintamaakerroksen rikkoutuminen rakentamisvaiheessa. Säännöstelypatovaihtoehdolle lasketut toteuttamiskustannukset ovat suuremmat kuin pohjapadon, mutta pidemmällä aikavälillä se tulee kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi, koska huonokuntoinen myllypato tulisi joka tapauksessa rakentaa uudelleen jossain vaiheessa. Padon yläpuolisen jokivarren tilan takia padon purkaminen ei ole mahdollista. Nykyisen padon omistaja sitoutuu hoitamaan patoa ilman korvausta, joten padon hoidosta ei aiheudu kunnalle käyttökustannuksia. Vastavuoroisesti myllylupaan sisältyvä vesivoiman käyttöoikeus säilyy nykyisen padon omistajalla. Oulussa 2.112012 Maveplan Oy Kiilakiventie 1 90250 OULU Hannu Alatalo DI 040 5161 504 15