Filon Aleksandrialainen ja antiikin filosofian perintö

Filon Aleksandrialainen ja antiikin filosofian perintö

Kuka oli Filon Aleksandrialainen? n. 20 ekr 50 jkr, juutalainen filosofi kuului Aleksandrian eliittiin, helleeneihin, ja oli mahdollisesti Rooman kansalainen Hellenistinen koulutus, kreikan kielinen, ei osannut hepreaa varakas suku: varakkuus ja filosofia menivät useimmiten antiikissa käsi kädessä osallistui aktiivisesti politiikkaan ja toimi erityisesti juutalaisen väestön oikeuksien puolustajana, vuoden 38 jkr pogromi (In Flaccum ja De Legatione ad Gaium) koki todellisen elämän olevan kuitenkin Jumalan ja olevaisen meditaatiossa, joka ikään kuin pako- ja turvapaikka poliittisten levottomuuksien keskellä(spec. III, 1-5)

Aleksandria Filonin aikaan

Faroksen majakka

Isiksen temppeli

Osiris-Apis/Serapis

Suku on pahin? Filonin veli Aleksander toimi Egyptin taloudenhoitajana (valtionvarainministeri alabarch ) ja oli yksi antiikin varakkaimpia miehiä, lainasi huomattavan summan rahaa (200 000 drakmaa = 1 000 000 dollaria) Herodes Agrippa I:lle jolla kustannettiin Jerusalemin temppelin porttien kultaus ja hopeointi Aleksanderilla kaksi poikaa: Markus joka nai kuningas Agrippa I:n tyttären Bereniken ja Tiberius ( apostaatti ) joka lähti sotilasuralle ja toimi mm. Juudean prokuraattorina (vrt. Pilatus) 46-48 jkr ja Egyptin prefektinä 66-70, osallistui Jerusalemin piiritykseen ja temppelin tuhoamiseen 70 jkr.

Filonin kirjallinen tuotanto Filonin kirjasto on säilynyt lähes kokonaan, kaikkiaan 35 nimekettä, joista osa suurin osa säilynyt kokonaisuudessaan kreikankielellä + muutamia katkelmia kirkkoisien lainauksina (Eusebius Kesarealainen, Johannes Damaskolainen) ja armeniankielisinä käännöksinä (n. 600 jkr) Joitakin teoksia epäilemättä puuttuu eksegeettis-historialliset kommentaarit, allegoriset kommentaarit, filosofiset kirjoitukset, poliittiset kirjoitukset Lukuun ottamatta poliittisia kirjoituksia on epätodennäköistä että Filonin kirjoituksia olisi luettu hänen koulunsa ulkopuolella (esoteerinen perinne)

Antiikin filosofikoulut Terminologiaa: hairesis: ajattelusuunta, koulukunta yleisellä, abstraktilla tasolla Esim. 4 filosofista koulukuntaa (haireseis):platonismi, Aristotelismi, Stoalaisuus ja Epikurolaisuus + muut filosofiset hairesikset, mutta myös muita koulukuntia: esim. lääketieteen koulukunnat (Galenoksen koulu) Skhole, didaskaleion: konkreettinen, paikallinen koulu, fyysisesti tietyssä paikassa, suksessio jossa koulun opetustraditio ja tekstit siirtyivät opettajalta toiselle

Filonin ajan platonilainen koulukunta eli hairesis Filon Aleksandrialaisen toiminta sijoittuu ajanjaksoon, josta filosofian historiassa on käytetty nimitystä keskiplatonilaisuus Eudoros Alexandrialainen (n. 50 ekr) Plotinos (200 jkr) Vastareaktio stoalaiselle materialismille ja uuden Akatemian skeptisismille Peripateettisen filosofian vaikutus (esim. oppi Jumalasta), pythagoralaisuuden vaikutus (perusprinsiipit, numerologia), Platonin Timaios-dialogin renessanssi Paluu Platonin vanhan ajan perinteeseen (dogmaattisuus), Jumalan transsendenssin korostus Keskiplatonilaisuus on kuitenkin tieteellinen konstruktio, pitivät itseään todennäköisesti yksinkertaisesti Platonisteina tai Pythagoralaisina

Platonin Timaios Antiikin merkittävin kosmologiaa käsittelevä kirjoitus Platonin myöhäiskauden tuotantoa Vaikutus pitkälti keskiajalle asti Kuvassa Calcidiuksen latinan kielinen käännös + kommentaari

Aukeama Calcidiuksen Timaioksesta

Platonin maailman synnyn perusprinsiipit (lyhyesti esitettynä) Platonin Timaioksen kosmologiset eimateriaaliset perusprinsiipit, joiden erilaisista tulkinnoista keskiplatonismissa keskusteltiin/kiisteltiin: Demiurgi eli luojajumala Ideat = näkyvän maailman malli (4 alkuainetta ja niitä vastaavat oliot eli tuliset taivaankappaleet, ilmassa elävät, vedessä elävät, maassa elävät) Alkumateria = alkukaaos

Platonin luomisteoria pähkinänkuoressa I. Demiurgi luo ensin maailmansielun, joka on näkyvää maailmaa koossapitävä voima (harmoninen/disharmoninen liike II. Demiurgi rajaa alkumateriasta 4 alkuainetta (maa, tuli, ilma ja vesi) ja asettaa maailman sielun alkumaterian keskelle syntyy sfäärinen materiaalinen kosmos, joka ei ole vielä täydellinen III. Demiurgi luo 4 alkuaineen mukaiset oliot: taivaankappaleet (kiintotähdet + planeetat), maassa, ilmassa ja vedessä liikkuvat oliot IV. Demiurgi luo lopuksi ihmisen rationaalisen sielun, ja nuoret jumalat luovat irrationaalisen sielun ja ruumiin Näin syntynyt näkyvä kosmos ( onnellinen Jumala ) on paras mahdollinen kopio taivaallisesta esikuvasta (= ideamaailma)

Keskiplatonismin kolmen tason maailma Jumala Transsendentti Jumala = Yksi Näkymätön Kosmos Monadi (= Logos/Nous) Ideat Dyadi eli materian alkuprinsiippi Näkyvä Kosmos Maailman sielu Näkyvä maailma

Keskeiset kiistakysymykset Mille tasolle Timaioksen Demiurgi tulisi asettaa? Ideamaailma: Demiurgin ajatus? Maailmansielu? Alkumaterian (Dyadi) synty: onko olemassa itsenäisesti (Platon) vai sisältyykö ideamaailmaan (Moderatus Gadeslainen) vai voidaanko johtaa korkeimmasta olevasta (Eudoros Aleksandrialainen)? Tapahtuiko luominen ajassa (Plutarkhos)? Onko luotu maailma ikuinen (Peripateetikot)? Jatkuva luominen creatio aeterna?

Filon ja keskiplatonilainen traditio Harry Wolfsonin teoria: Filon perusti uskonnonfilosofian joka käänsi filosofian historiassa uuden lehden, Wolfsonin mukaan Filon oli oikeastaan keskiplatonilaisuuden isä Filonin perustama filosofinen paradigma kesti aina 1600- luvulle saakka kunnes Spinoza käänsi uuden lehden Nykyään tutkimuksessa pidetään epätodennäköisenä että Filonilla olisi ollut tällainen vaikutus Filon omaksui aikansa filosofisia vaikutteita pitkälti samoin edellytyksin kuin muutkin, esimerkiksi Plotinoksen vaikutus myöhäisempään kristilliseen teologiaan oli suurempi kuin Filonin

Filonin kosmologinen malli Korkeina Jumala kaikkien määritelmien yläpuolella oleva transsendentti Yksi Ideamaailman kolme tasoa: 1. Logos Jumalan mielen sisällä ajatuksena 2. Logos Jumalan ulkopuolella sisältäen kaikki ideat 3. Logos luodussa maailmassa

Filonin kosmologinen malli Logos on yhtäältä luodun maailman näkymätön malli, mutta toisaalta instrumentti jonka kautta Jumala luo näkyvän maailma ja ylläpitää sitä jatkuvasti (kaitselmuksen ajatus keskeinen) Logos ei kuitenkaan luoja, vaan luomisen välikappale, Filon korosti että korkein Jumala (= Yksi) on luodun maailman alkusyy ja Luoja, jonka kautta maailma sai syntynsä Maailma on luotu mutta ikuinen, creatio aeterna, jatkuvan luomisen ajatus Alkumateria syntyy samalla kun Logos projisoituu Jumalan mielen ulkopuolelle eräänlaisena ideamaailman varjona

Filonin koulu Filonin kirjoituksista meille avautuu ikkuna erään keskiplatonilaisen filosofikoulun toimintaan Opetuksen kontekstista ollaan erimielisiä: synagoga (Culpepper), erillinen synagogan yhteydessä toimiva koulu (Wolfson), mysteerikultti (Goodenough)? Todennäköisin vaihtoehto (Sterling): Filonin koulu kokoontui Filonin kotona, kuten monet muutkin tunnetut filosofikoulut, tai koululle kuuluvassa tilassa

Aleksandrian kirjasto

Oliko Filonilla luokkahuone Museionissa?

Eksegeettinen koulu Tutkimuksessani käytän Filonista määritelmää Raamatullinen keskiplatonisti Keskeistä Raamatun tekstien, käytännössä 5 Mooseksen kirjan, tulkinta filosofisten allegorioiden kautta: hengellinen, ei-kirjaimellinen tulkinta Legendojen ja myytien hyöydyntäminen filosofisissa kouluissa ei ollut poikkeuksellista Homeroksen myyttien allegorinen tulkinta (stoalaiset, uusplatonistit) Filonilla ajatus kielen lankeemuksesta, Mooses käytti tietoisesti allegorioita koska joutui käyttämään langennutta kieltä jumalallisten asioiden ilmaisemiseen

Kosminen pyhiinvaellus Plutarkhos: Odysseyksen harharetket nähtiin sielun matkana kohti taivasta Samalla tavalla Filon tulkitsi Raamatun patriarkkojen matkat vaelluksena kohti taivasta ja heidän avioliitot olivat vertauskuvia sielun yhtymisestä taivaalliseen viisauteen

Successio mystica Opettajan merkitys oli keskeinen Filonilla ja yleensäkin antiikin filosofikouluissa: oppilas ei oppinut itsekseen vaan opettajan johdolla ja yhdessä muiden kanssa Filon mainitsee että oikea opetus on välitetty ihmiseltä toiselle kuten soihtu kulkee kädestä käteen. Tavoitteena valaistuminen jolloin ei enää muiden opetuksen tarpeessa vaan voi olla valona muille Esoteerinen koulu, opetuksen piiriin tultiin asteittain Filonin kirjallinen tuotanto heijastaa opetuksen eri vaiheita: historiallis-eksegeettiset kommentaarit johdantona vaikeampiin allegorisiin kommentaareihin

Joitakin Filonin opetuksia Jos tapaat jonkun joka on asianmukaisesti initioitu, hankkiudu hänen seuraansa, ja pysyttele tiiviistä hänen kanssaan, ja jos hän on itse oppinut ymmärtämään pyhiä mysteerejä, hän ei tule peittämään niitä sinulta ennen kuin olet oppinut ne kunnolla ymmärtämään (Cher. 48)

Mutta viisas ja hyveellinen ihminen on siunaus ei ainoastaan itselleen vaan monille levittäen hyvyyttään ikäänkuin varastosta. Sillä kuten aurinko on valo kaikille joille on silmät, samalla tavalla viisas ihminen on on valo kaikille järkeville olioille (Somn. 1.176)

Valaistumisen kolme vaihetta: oppiminen, askeesi, valaistuminen Oppiminen edellytti valmistautumista, puhdistautumista, kyse oli matkasta jossa oli erilaisia vaiheita ja tasoja Israelin patriarkat Aabraham, Iisak ja Jaakob olivat tämän vaiheen vertauskuvia Aabraham: oppiminen Jaakob : askeesi Iisak : valaistuminen, uudestisyntyminen Antiikin pedagoginen ideaali physis, matheesis ja askhesis Aabraham ja Jaakob olivat vielä matkalla, progressiviset mutta Iisak on vertauskuva ihmisestä joka on jo päässyt perille täydellinen Täydellinen ihminen ei tarvitse enää ulkopuolista optusta eikä lain ohjausta koska on itse itselleen laki

Mitä täydellisyys tarkoitti? Assimilaatio eli yhtyminen jumalallisen voiman (Logos) kanssa, tavoitteena Jumalan kaltaiseksi tuleminen syntyminen Jumalasta ilo Jumala on ihmisen ymmärryksen ulottumattomissa, Jumalan olemusta ei voi koskaan ymmärtää, ainoastaan sen että Jumala on olemassa ja kaiken syy Ihminen voi päästä kuitenkin harmoniaan jumalallisen voiman eli Logoksen kanssa Täydellisen ihmisen toiminta tässä ajassa imitoi taivaallisten sfäärien harmoniaa Vapautuminen ruumiillisuudesta: kun ihminen saavuttaa täydellisyyden ruumis ei ole enää ystävä, vaan vihollinen ja vastustaja

Filonin oppi ihmisestä Ihminen on luotu Jumalan kuvan mukaan, ei Jumalan kuvaksi, ts. ihmisen sielun korkein osa luotiin Jumalan Logoksen kuvaksi Jumala henkäisi luomisessa fragmentin eli Logoksen kuvan ihmisen sieluun Jokainen ihminen voi elävöittää tämän sielun osan ja yhdistyä sitä kautta Logokseen, josta seuraa ymmärrys olevasta (luotu maailma) ja sen alkusyystä (Jumala)

Allegoria menorasta Menora on vertauskuva taivaan sfääreistä: keskimmäinen lamppu on johtava planeetta aurinko ja samalla Logoksen kosminen representaatio Logos ohjaa luotuun maailmaan sekoittumatta taivaankappaleiden ja koko kosmoksen liikettä samalla tavalla kuin aurinko johtaa muita planeettoja Ihmisen rationaalinen sielun osa ohjaa ihmisen toimintaa: rationaalinen sielu on mielen aurinko, mielen Heliopolis silloin kun se yhdistyy Logokseen

Filon Aleksandrialainen ja gnostilaisuus Filonia ei tutkimuksessa pidetä gnostilaisena Oliko Filon itse gnostikko? Oliko Filon saanut vaikutteita gnostilaisuudesta? Oliko Filon keskeinen tekijä gnostilaisuuden synnyssä?

Gnostilaisen maailmankuvan synty

Näkökulmia Filonin ja gnostilaisuuden välillä Esoteerinen opetus Platonilaisen filosofian perintö Allegorinen Raamatun tulkintatraditio Opetuksen konteksti filosofikoulu

Mitä varmasti tiedetään? Vedenjakan juutalaiskapina 115-117 jkr Juutalaisen yhteisön lähes täydellinen tuhoutuminen Aleksandriassa Gnostilaisten opettajien esiintulo Valentinoksen koulu n. 130 jkr Aleksandriassa Basilides, Ptolemaios, Theodotos, Herakleon

Kristillisen gnostilaisuuden edellytykset Hellenistinen juutalaisuus Platonismi Kristilliset vaikutteet: ajatus kosmisesta lunastuksesta ja lunastajasta Pre-kosminen lankeemus oli johtopäätös joka vedettiin kosmisen lunastuksen ajatuksesta: jos kerran Kristus oli lunastaa jotakin niin täytyy olla jotakin mitä lunastaa eli lääkkeestä pääteltiin sairauden laatu

Kristillisen gnostilaisuuden edellytysten edellytyksiä? Mitä gnostilaisuus oli ennen toisen vs:n kristittyä gnostikkoja? Mistä lunastuksen ajatus tuli kristinuskoon? Onko keskeistä gnostilaisuuden määrittelyn kannalta? Paavalin koulukunta?