www.pwc.fi Porvoon kaupunki SOTE-yhtiöittämisselvityksen vaihtoehtojen ja niihin liittyvien riskien arviointi Loppuraportin tiivis yhteenveto 10.1.2017
Loppuraportin sisältö Sivu Toimeksianto 3 - Lähtökohdat, tavoitteet ja lopputulokset 4 - Toimeksiannon kohde, osa-alueet ja rajaukset 5 - Työn toteutustapa 8 Tiivis yhteenveto 9 - Tiivis yhteenveto 10 - Vaihtoehtojen arvioinnin tulokset 13 - Riskiarvioinnin tulokset ja merkittävimmät riskit 17 Arvioinnin olettamukset 26 - Arvioinnin olettamukset 27 Vaihtoehtojen arviointi 29 - Vaihtoehtojen arvioinnin huomioita 30 - Vaihtoehtojen 1-3 kuvaus ja arviointi 31 - Vaihtoehtojen arvioinnin suorittaminen 37 - Vaihtoehtojen arvioinnin tulokset 38 Riskien arviointi 44 - Riskiarvioinnin suorittaminen 45 - Riskiarvioinnin tulokset 48 Liitteet 63 - Haastatellut asiantuntijat 64 - Työpajan osallistujat 65 Tiivis yhteenveto loppuraportista - Keskeinen lähdemateriaali 66 Sivu 2
Tiivis yhteenveto Tiivis yhteenveto Vaihtoehtojen arvioinnin tulokset Riskiarvioinnin tulokset ja merkittävimmät riskit Sivu 3
Tiivis yhteenveto Lähtökohdat Valtionhallinnon sote-palveluiden kehittämis- ja säästöpotentiaaliksi on arvioitu 3 Mrd kymmenen vuoden ajanjaksolla. Porvoon kaupungin laskennallinen osuus tästä on 1 % tai 30 M. Potentiaalin saavuttamiseen liittyy huomattavaa epävarmuutta. Porvoon kaupungin yhtiöittämisselvityksen kohteena oleva alue on vain osa sote-palveluista (kustannukset noin 12 M 164 M :sta). Riskien ja vaihtoehtojen arviointi tehtiin muutosprosessin varhaisessa vaiheessa ajanhetkenä, jolloin käytettävissä olevassa informaatiossa oli merkittäviä puutteita, esim: Toimintakonseptia eri malleissa ei ole määritelty. Porvoon selvityksen kohteena olevien vaihtoehtojen rahamääräisestä potentiaalista ei ole käytettävissä arviota selvityksen tässä vaiheessa. Porvoo ei ole tehnyt liiketoimintasuunnitelmia tai laskelmia vaihtoehdoista. Osakassopimuksen kysymyksiä, linjauksia tai sisältöä ei ole vielä mietitty. Palvelusopimuksen sisällöstä ei ole tarkempaa tietoa. Siirtyvän liiketoiminnan arvottamista ei ole vielä tehty. Sote-lainsäädännön ja maakuntavaihtoehdon keskeneräisyys. Toimeksianto Toimeksianto toteutettiin joulukuussa 2016 perehtymällä Porvoon kaupungin yhtiöittämisselvityksen käytettävissä olleisiin välituloksiin ja sote-uudistukseen liittyvään keskeiseen aineistoon sekä haastattelemalla yhteensä 12 Porvoon kaupungin nimeämää hankkeen avainhenkilöä. Toimeksiannon suorittivat PricewaterhouseCoopers Oy:n () asiantuntijat Virve Jokiranta ja Kari Virtanen. Toimeksianto kohdistui Porvoon kaupungin yhtiöittämisselvityksen ja siihen liittyvien vaihtoehtojen riskien arviointiin sekä vaihtoehtojen vertailuun. Toimeksiannon kohde ja siihen liittyvät rajaukset on tarkemmin kuvattu loppuraportin kappaleessa Toimeksianto. Työpajan vaihtoehtojen arviointikriteerit ja eriosaalueiden riskit koottiin :n toimesta yhteen perustuen haastatteluihin ja aineistoanalyysiin, ja ne hyväksyttiin toimeksiannon ohjausryhmän toimesta ennen arviointia yhteisessä työpajassa. Haastattelut sekä riskien ja vaihtoehtojen arvioimiseksi järjestetyn työpajakokouksen tulokset toivat esille eri näkökulmia ja mielipiteitä. :n asiantuntijoiden tehtäväksi jäi koostaa työstä puolueeton ja riippumaton raportti. Sivu 4
Tiivis yhteenveto Toimeksianto jatkuu Riskien ja vaihtoehtojen arviointi tapahtui työpajakokouksessa kunkin kokoukseen osallistuneen henkilön itsenäisenä arviona. Tuloksista laskettiin kunkin riskin merkittävyys (keskiarvo). Työpajan jälkeen :n asiantuntijat kokosivat arvioinnin tulokset yhteen ja liittivät ne osaksi tätä loppuraporttia. Riskien ja vaihtoehtojen arvioinnin tuloksista laskettiin myös keskihajonta. Vastatusten suuri keskihajonta on merkki arviointiin liittyvistä haasteista ja/tai vastaajien erilaisista näkökulmista. Olettamukset Riskien ja vaihtoehtojen arvioinnin mahdollistamiseksi tehtiin joukko olettamuksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisemmin loppuraportin sivuilla 27-28. Olettamuksien taustalla on pääosin hallituksen lakiluonnoksien (31.8.2016) ehdotettu sisältö. Vaihtoehtojen keskeiset vaiheet aikajanalla Seuraavalla sivulla on hahmotelma eri vaihtoehtojen keskeisistä vaiheista aikajanalla. Kaavio on tarkoitettu hahmottamaan vaihtoehtojen keskinäistä suhdetta ja etenemistä aikajanalla. Vaihtoehtojen arvioinnin tulokset Yhteenveto vaihtoehtojen arvioinnin keskeisistä tuloksista on esitetty loppuraportin sivuilla 13-16. Riskiarvioinnin tulokset Yhteenveto riskiarvioinnin keskeisistä tuloksista on esitetty loppuraportin sivuilla 17-25. Sivu 5
Tiivis yhteenveto Hahmotelma vaihtoehtojen keskeisistä vaiheista aikajanalla Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Päätös vaihtoehdosta 2/2017 Päätös vaihtoehdosta 2/2017 Toiminnan kehittäminen, liiketoimintasiirron valmistelu Yhtiön perustaminen ja toiminnan yhtiöittäminen, palvelusopimus 10 v 6/2017 Siirto maakunnalle 1.1.2019, suppea valinnanvapaus Toiminnan kehittäminen Palvelutuotannon yhtiöittäminen 31.12.2020 mennessä Yhtiön omistus siirtyy maakunnalle 1.1.2019 Maakunnan yhtiöiden mahdollinen fuusio, valinnanvapaus laajenee 1.1.2021 alkaen Toiminnan kehittäminen ja maakuntien yhteistyö Toiminnan kehittäminen ja maakuntien yhteistyö Valinnanvapaus laajenee 1.1.2021 alkaen Palvelusopimus 10 v päättyy 2027, päätös jatkosta Vaihtoehto 3 Päätös vaihtoehdosta 2/2017 Yhteistyökumppanin valinta ja omistusjärjestely, toiminnan yhtiöittäminen, palvelusopimus 10 v 2017 Yhtiön perustaminen 2017 Toiminnan kehittäminen Kaupungin omistus siirtyy maakunnalle 1.1.2019, suppea valinnanvapaus Sivu 6
Vaihtoehtojen arviointi Arvioinnin huomioita Selvityksen kohteena olevan liiketoiminnan volyymi on kaikissa vaihtoehdoissa verrattain pieni suhteessa toimintamallin ja kilpailukyvyn parantamisen sekä tehokkuuden lisäämisen vaatimiin kehityspanostuksiin. Selvityksen kohteena on vain osa sote-palveluista (kustannukset noin 12 M 164 M :sta). Selvityksen kohteen laajuus perustuu omatiimi-mallin palvelulaajuuteen (nykyään suoran valinnan palvelut). Laajuus saattaa muuttua lain käsittelyn kuluessa, mikä aiheuttaa tarpeen muuttaa kohteen laajuutta vastaavasti. Sote-uudistuksen toteutumiseen ja sen aikatauluun sekä vastaavaan lainsäädäntöön liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta. Selvitystyötä sekä vaihtoehtojen ja riskien arviointia tehdään keskellä uudistuksia. Esim. valinnanvapauteen liittyvä keskeinen lakiluonnos julkaistiin 21.12.2016 ja on lähdössä lausuntokierrokselle tammikuussa 2017. Arvioinnin hetkellä ei ollut käytössä Porvoon määrittelemiä palvelu- ja toimintakonsepteja eri vaihtoehdoille. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 perustettaisiin yhtiö. Liiketoimintasuunnitelmaa ja siihen liittyvää kehittämissuunnitelmaa ei ole vielä laadittu. Osakas- ja palvelusopimuksesta on saadun tiedon mukaan laadittu hahmotelma DLA Piperin toimesta. Porvoon omien vaihtoehtojen rahamääräisestä potentiaalista ei ole käytettävissä arviota selvityksen tässä vaiheessa. Valinnanvapauden toteutumisen myötä (suppea 1.1.2019, laajeneva 1.1.2021 alkaen) kysynnän ennakointi vaikeutuu, mikä lisää kapasiteetin ja henkilöstön joustavuuden tarvetta. Palvelujärjestelmän uudistaminen aiheuttaa kaikissa vaihtoehdoissa muutoksia henkilöstön asemaan sekä työtehtäviin ja toimintatapoihin. Valinnanvapauden myötä asiakkaiden rooli korostuu palvelutuottajan valinnassa. Porvoon kaupungissa vaihtoehtojen arvioinnin liikkeellelähdön taustalla on ulkoiset syyt ja suunnitellut muutokset, ei sisäiset syyt kuten alueen heikko työvoiman saatavuus, kohonneet kustannukset tai toiminnan kriisi. Tehty ja tehtävä sote-kehitystyö tulee lähes vaihtoehdosta riippumatta siirtymään maakunnalle korvauksetta. Yhteinen näkemys ja arvio selvityksen kohteena olevan toiminnan (tai kaupungin sote-kokonaisuuden) nykytason kilpailukyvystä (julkinen / yksityinen) ja tulevasta tehostamispotentiaalista puuttui arviointihetkellä. Vaihtoehtojen ja riskien arviointia vaikeutti mm. arvioinnin varhainen ajankohta sekä eri vaihtoehtojen ja sote-muutoksen sisällön epämääräisyys. Myös mielipide-erot saattoivat heijastua arviointiin. Arvioinnin vaikeus näkyy vastausten suurempana keskihajontana. Vastaukset, joiden keskihajonta on suuri on merkitty *-merkillä. Sivu 7
Vaihtoehtojen arvioinnin tulokset - Yhteenveto Arvioinnin suorittaneen työryhmän näkemyksen mukaan Porvoon kaupungin (ja maakunnan) tavoitteiden ja hyötyjen näkökulmasta yhteisyritys (vaihtoehto 3) oli verratuista vaihtoehdoista ensisijainen vaihtoehto. Alla on esitetty osa-alueiden keskeiset tulokset. Kaupungin näkökulmasta arvioituna vaihtoehto 1, Porvoo ei yhtiöitä omia sote-palveluitaan, nähtiin parhaana vaihtoehtona ja yhteisyritys heikoimpana vaihtoehtona. Yhteisyritys arvioitiin palvelutuotannon näkökulmasta parhaimmaksi vaihtoehdoksi ja ei-yhtiöitystä-vaihtoehto heikoimmaksi. Yhteisyrityksessä toiminnan kehittämisen ja kilpailukyvyn parantamisen edellytykset keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä arvioitiin paremmiksi. Myös toiminnan kehittämisen ja kilpailukyvyn parantamisen resursoinnissa, päätöksenteon ketteryydessä ja nopeudessa, toiminnanohjauksen ja seurannan sekä hankintatoimen tehokkuuden arvioinnissa yhteisyritys arvioitiin parhaimmaksi vaihtoehdoksi verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Taloudellisten vaikutusten näkökulmasta arvioituna ei-yhtiöitetty toiminta nähtiin hieman yhtiöitysvaihtoehtoja parempana. Kertakustannusten, investointien ja pysyvien lisäkustannusten näkökulmasta arvioitiin vaihtoehto 1 (Porvoo ei yhtiöitä omia sote-palveluitaan) kaupungin näkökulmasta parhaimmaksi vaihtoehdoksi. Pysyvien lisäkustannusten osalta ei Porvoon omassa yhtiössä ja yhteisyrityksessä arvioitu olevan eroja. Asiakkaan näkökulmasta arvioituna ei eri vaihtoehtojen välille syntynyt juurikaan eroja. Erot vaihtoehtojen välillä jäivät kuitenkin hyvin pieniksi. Henkilöstöasioiden näkökulmaa arvioitaessa valituilla arviointikriteereillä nousi yhteisyritys parhaimmaksi vaihtoehdoksi, oma yhtiö arviointiin toissijaiseksi vaihtoehdoksi ja ei-yhtiöitystä vaihtoehto heikoimmaksi. Yhteisyrityksessä henkilöstöasioiden näkökulmasta arvioituna työehtojen joustavuus, toimintatapojen ja työkulttuurin muutoksen edellytykset sekä edellytykset työn tuottavuuden parantamiseksi erottautuivat parhaimpina tavoitteiden ja hyötyjen näkökulmasta. Henkilöstöasioiden näkökulmaa arvioitiin henkilöstöpolitiikan, ei henkilöstön, näkökulmasta. Arviointikriteerit Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Porvoo ei yhtiöitä omia sote-palveluitaan Kaupungin oma yhtiö Vaihtoehto 3 Yhteisyritys 1. Kaupungin näkökulma (keskiarvo) 1,5 2,1 2,5 2. Palvelutuotannon näkökulma (keskiarvo) 2,3 2,0 1,7 3. Taloudelliset vaikutukset (keskiarvo) 1,8 2,1 2,1 4. Asiakkaan näkökulma (keskiarvo) 2,1 2,0 1,9 5. Henkilöstöasioiden näkökulma (keskiarvo) 2,3 2,0 Tammikuu 1,5 2017 YHTEENSÄ (summa) 59,9 60,0 54,1 Sivu 8
Vaihtoehtojen arvioinnin tulokset 1/2 Arviointikriteerit Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Porvoo ei yhtiöitä omia sote-palveluitaan Kaupungin oma yhtiö Vaihtoehto 3 Yhteisyritys 1. Kaupungin näkökulma (keskiarvo) 1,5 2,1 2,5 Palvelutuotannon ohjausmahdollisuus 1,6 2,2 2,2 Kaupungin tukipalvelujen käyttö 1,3 2,1 2,6 Kaupungin kiinteistöjen hyödyntäminen 1,5 2,0 2,5 2. Palvelutuotannon näkökulma (keskiarvo) 2,3 2,0 1,7 Toiminnan kehittämisen ja kilpailukyvyn parantamisen yleiset edellytykset lyhyellä aikavälillä (ennen 1.1.2019) 2,0 1,9 2,1 * * Toiminnan kehittämisen ja kilpailukyvyn parantamisen 2,5 1,9 1,6 yleiset edellytykset keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä Toiminnan kehittämisen ja kilpailukyvyn parantamisen resursointi 2,7 1,9 1,4 Sote-kokonaisuuden koordinoinnin ja integroinnin edellytykset 1,5 2,0 2,5 Päätöksenteon ketteryys ja nopeus 2,7 1,9 1,4 Skaalaetujen hyödyntämisen mahdollisuus 2,0 2,0 2,0 Toiminnan vaatimustenmukaisuuden varmistaminen 1,9 2,0 2,2 Toiminnanohjaus ja seuranta, tiedolla johtaminen 2,7 2,0 1,3 Hankintatoimen tehokkuus 2,6 2,1 1,3 Toiminnan häiriöalttius muutoksen aikana 2,0 2,1 1,9 * = Vastaukset, joiden keskihajonta on suuri on merkitty *-merkillä (arvo > 0,83) * * Sivu 9
Vaihtoehtojen arvioinnin tulokset 2/2 Arviointikriteerit Porvoo ei yhtiöitä omia sote-palveluitaan Kaupungin oma yhtiö Yhteisyritys 3. Taloudelliset vaikutukset (keskiarvo) 1,8 2,1 2,1 Vaihtoehdon toteuttamisen vaatimat kertakustannukset 1,1 2,5 2,4 Vaihtoehdon toteuttamisen vaatimat investoinnit 1,2 2,6 2,2 Vaihtoehdon pysyvät lisäkustannukset 1,6 2,2 2,2 Toiminnan tehokkuuden ja kilpailukyvyn paranemisen taloudelliset vaikutukset Toiminnan kehittämisen ja kilpailukyvyn parantamisen vaatimat resurssit Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 2,7 2,0 1,3 2,4 2,0 1,5 Taloudellisten vaikutusten ennakoitavuus 1,9 2,0 2,0 4. Asiakkaan näkökulma (keskiarvo) 2,1 2,0 1,9 Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus 2,1 2,2 1,7 Palvelujen monipuolisuus ja laaja-alaisuus 1,7 2,1 2,2 Palvelu ruotsin kielellä 1,9 2,0 2,1 Palvelun/hoidon laatu ja vaikuttavuus 2,1 2,0 1,9 Palveluketjun laatu ja vaikuttavuus 2,2 2,0 1,8 5. Henkilöstöasioiden näkökulma (keskiarvo) 2,3 2,0 1,5 Henkilöstön ja osaamisen kehittäminen 2,2 2,1 1,7 Työehtojen joustavuus 2,6 2,0 1,4 * Henkilöstön sopeuttamismahdollisuus muutostilanteessa 2,3 2,0 1,9 Toimintatapojen ja työkulttuurin muutoksen edellytykset 2,3 2,0 1,5 Edellytykset työn tuottavuuden parantamiseksi 2,6 2,0 1,4 YHTEENSÄ 59,9 60,0 54,1 * = Vastaukset, joiden keskihajonta on suuri on merkitty *-merkillä (arvo > 0,83) Sivu 10
Riskiarvioinnin tulokset Yhteenveto riskiarvioinnista Riskiarviointi tehtiin arviointihetken tilanteessa (22.12.2016) huomioiden tuolloin käytössä ollut keskeinen informaatio. Työpajakokousta edeltävänä iltana maan hallitus toi esille tietyiltä osin täsmennetyn lakiesityksensä. Työpajaan osallistuneiden sen hetken käsitys esitetyistä muutoksista oli, että niiden vaikutus riskien ja vaihtoehtojen arviointiin ei ollut merkittävä. Riskiarviointi tehtiin aikataulusta riippumattomasti eli kunkin vaihtoehdon riskejä arvioitiin kokonaisuutena ja pidemmän aikavälin kuluessa. Tämä valinta vaikeutti osaltaan riskien arviointia, koska vaihtoehtojen tai sote-muutoksen tarkemmasta ajallisesta etenemisestä ja sisällöstä ei ollut käytettävissä täsmällistä tietoa. Vaihtoehtojen ja riskien arvioinnin varhainen ajankohta, eri vaihtoehtojen ja sote-muutoksen sisällön epämääräisyys sekä myös mielipide-erot saattoivat heijastua arviointiin. Arvioinnin vaikeus näkyy vastausten suurempana keskihajontana. Vastaukset, joiden keskihajonta on suuri, on merkitty *-merkillä. Riskiarvioinnin suorittamista hankaloittivat lisäksi seuraavat seikat: Muutoksen alla olevan lainsäädännön ja maan hallituksen linjaustyön merkittävä keskeneräisyys arviointihetkellä Selkeiden tavoitteiden puuttuminen muutokselta / selvitystyöltä / vaihtoehdoilta Vaihtoehtoja kuvaavien ja niihin liittyvien suunnitelmien puuttuminen tai epätäsmällisyys Merkittävimmät riskit Riskianalyysissä tunnistettiin yhteensä viisi erittäin merkittäväksi luokiteltua riskiä: Näistä 4 liittyi vaihtoehtoon 2, kaupungin oma yhtiö - Yhtiöittämisen kohteen koko ja kohde - Kehittämisen resursointi ja nopeus - Kehittämisessä tarvittava osaaminen - Päätöksentekokyky Selvitystyöhön liittyi yksi erittäin merkittävä riski - Poliittinen päätöksenteko Yllä esitetyt riskit sekä muut merkittävimmät riskit on kuvattu tarkemmin sivuilla 20-25 Sivu 11
Riskiarvioinnin tulokset Yhteenveto riskiarvioinnista Vaihtoehtojen riskien vertailu Vaihtoehtojen tunnistettujen riskien lukumäärissä oli eroja. Eniten riskejä tunnistettiin yhteisyritysvaihtoehdossa 3 (24 kpl), seuraavaksi kaupungin yhtiössä (18 kpl) ja vähiten ei-yhtiöitystä vaihtoehdossa (12 kpl). Eri vaihtoehtojen riskit eivät sellaisenaan ole ainakaan kaikilta osin vertailukelpoisia. Seuraavassa on esitetty vaihtoehtojen riskien vertailua ja johtopäätöksiä siltä osin kuin se on mahdollista keskittyen eri vaihtoehtojen merkittävämpiin eroihin: Palvelutuotannon ohjausvaltaan liittyvä riski on yhteisyritysvaihtoehdossa pienin, vaikka kaikissa vaihtoehdoissa kaupungin ohjausvalta siirtyy ajanoloon maakunnalle (ja asiakkaille). Kilpailukykyyn valinnanvapaustilanteessa liittyvä riski on suurin kaupungin omassa yhtiössä. Lähipalvelujen tai ruotsinkielisen palvelun saatavuuteen liittyvässä riskissä ei ole merkittävää eroa. Sote-muutosprosessin etenemiseen liittyvä riski on pienin yhteisyritysvaihtoehdossa Kehittämisen resursointiin ja nopeuteen liittyvä riski arvioitiin pienimmäksi ei-yhtiöitystä vaihtoehdossa. Suurin riski tässä oli kaupungin omassa yhtiössä. Yhtiöittämisen kohteen kokoon ja kohteeseen liittyvä riski oli suurempi kaupungin omassa yrityksessä kuin yhteisyrityksessä. Päätöksentekokykyyn liittyvä riski oli suurin kaupungin omassa yhtiössä ja pienin yhteisyrityksessä. SOTE-kokonaisuuden koordinointiin ja integrointiin liittyvä riski arvioitiin olevan melko samalla tasolla eri vaihtoehdoissa. Hankintalakiin liittyvänä riskinä on, että laki sitoo edelleen kaupungin omaa toimintaa ja omaa yhtiötä, heikentäen näin hankintatoimen tehokkuutta yhteisyritykseen verrattuna. Tukipalvelujen tehokkuuteen ja laajuuteen liittyvä riski arvioitiin kaikissa vaihtoehdoissa lähes yhtä suureksi. Yhteisyritysvaihtoehdossa riskiin vaikuttaa kohottavasti se seikka, että kaupungin tukipalveluja ei välttämättä onnistuta korvaamaan kustannustehokkaammilla ratkaisuilla. Sivu 12
Riskiarvioinnin tulokset Yhteenveto riskiarvioinnista Osa-alue Erittäin merkittävät riskit Merkittävät riskit Huomioitavat riskit Yhteensä Yhteiset riskit 0 5 1 6 Vaihtoehto 1: Porvoo ei yhtiöitä omia sote-palveluitaan Vaihtoehto 2: Kaupungin oma yhtiö (1.1.2019 asti jonka jälkeen maakunnan yhtiö) 0 8 4 12 4 9 5 18 Vaihtoehto 3: Yhteisyritys 0 13 11 24 Selvitystyön riskit 1 5 1 7 Kaupungin riskit 0 5 2 7 YHTEENSÄ 5 45 24 74 Sivu 13
Riskiarvioinnin tulokset Yhteiset osa-alueen neljä merkittävintä riskiä Riskin ID Riski Kuvaus Y.2 Y.4 Päätöksentekohetken tietämys Sotelainsäädännöstä. Sote-uudistuksen toteutumisen ja aikataulun epävarmuus. Y.5 Poliittinen epävarmuus. Y.3 Sote-rahoitusmallin muutos Tulevan Sote-lainsäädännön yksityiskohdat eivät ole tiedossa päätöksenteon hetkellä. Keskeinen avoin asia on valinnanvapauteen ja monikanavarahoitusmalliin liittyvä lakiluonnos. Väärän päätöksen riski on olemassa jos tai kun soteuudistuksen lopullinen sisältö ei ole selvillä, kun vaihtoehdosta päätetään. Sote-uudistuksen toteutumiseen ja sen aikatauluun sekä vastaavaan lainsäädäntöön liittyy edelleen epävarmuuksia. Eri vaihtoehtojen elinikä Porvoon organisaatiossa ja ohjauksessa voi jäädä lyhytaikaiseksi tai jatkua oletettua pidempään. Erityisesti kunnallisvaalien läheisyys saattaa sotkea valitun vaihtoehdon toteutusta. Sote-rahoituksen muutos vaikuttaa negatiivisesti Porvoon toiminnan rahoitukseen sekä heikentää Porvoon alueen palvelujen saatavuutta ja laatua johtaen pahimmillaan toiminnan sopeuttamiseen. Merkittävyys 2,3 2,3 2,1 2,0 * * = Vastaukset, joiden keskihajonta on suuri on merkitty *-merkillä (arvo > 0,83) Sivu 14
Riskiarvioinnin tulokset Vaihtoehto 1: Porvoo ei yhtiöitä omia sote-palveluitaan neljä merkittävintä riskiä Riskin ID Riski Kuvaus 1.1 Palvelutuotannon ohjausvalta. 1.9 Päätöksentekokyky. 1.5 Sotekokonaisuuden koordinonti ja integrointi. 1.6 Sote-muutosprosessin eteneminen. Kaupungin mahdollisuus ohjata palvelutuotantoa poistuu 1.1.2019, kun toiminta siirtyy maakunnalle heikentäen Porvoon kaupungin päätäntävaltaa. Kaupungin oman yksikön päätöksentekokyky on jäykkää, mikä heijastuu toiminnan kehittämiseen hitautena. Maakunnan päätöksentekokykyyn liittyy erityisesti alkuvaiheessa merkittävä riski. Sote-kokonaisuuden koordinointi ja integrointi palveluketjun muihin toimijoihin toimii puutteellisesti Laaja sote- ja maakuntauudistus on altis häiriöille. Tässä vaihtoehdossa häiriöalttius ylimenokauden aikana on muita vaihtoehtoja suurempi. Merkittävyys 2,2 2,2 2,0 2,0 * * * = Vastaukset, joiden keskihajonta on suuri on merkitty *-merkillä (arvo > 0,83) Sivu 15
Riskiarvioinnin tulokset Vaihtoehto 2: Kaupungin oma yhtiö (1.1.2019 asti, jonka jälkeen maakunnan yhtiö) neljä merkittävintä riskiä Riskin ID Riski Kuvaus 2.7 Yhtiöittämisen kohteen koko ja kohde. 2.8 Kehittämisen resursointi ja nopeus. 2.9 Kehittämisessä tarvittava osaaminen. Perustettava yhtiö on liian pieni voidakseen tehokkaasti vastata kaikista yhtiön vaatimista toiminnoista, niiden vaatimustenmukaisuudesta ja toiminnan kehittämiseen liittyvistä hankkeista. Toiminnan kehittäminen vaatii panostuksia ja osaamista. Kilpailukyky ei parane riittävän nopeasti, jos kehittäminen resursoidaan puutteellisesti.yhtiöitettävän toiminnan suhteellisen pieni koko sekä osaavan kumppanin puuttuminen hankaloittavat oleellisesti riittävän osaamisen ja resurssin allokointia toiminnan kehittämiseen. Riittämättömän resursoinnin ja osaamisen puutteen johdosta kilpailukyky ei parane riittävän nopeasti. Porvoon omassa/maakunnan yhtiössä yhtiössä työskentelee pääasiassa kaupungin vanhat työntekijät, joilla ei ole tarvittavaa osaamista liiketoiminnan pystyttämiseksi, kilpailukyvyn kasvattamiseksi ja markkinoilla pärjäämiseksi. Kaupungilta puuttuu kehittämisessä tarvittavaa osaamista (esim. markkinaehtoinen liiketoiminta, digitalisaatio, toiminnanohjaus ja seuranta). Organisaatiokulttuurin muuttaminen sekä muutoksen hallittu läpivienti tapahtuvat liian hitaasti kiristyneessä kilpailutilanteessa. Merkittävyys 2,6 2,5 2,5 2.10 Päätöksentekokyky. Yrityksen ja sen hallituksen päätöksenteko on jonkin verran kaupungin päätöksentekoa tehokkaampi. Riskinä on, että kaupungin / maakunnan nimeämään hallitukseen valitaan jäsenet poliittisin perustein ilman tarvittavaa hallitustyöskentelyn, liiketoiminnan ohjauksen ja sote-palvelutuotannon osaamista. Maakunnan päätöksentekokykyyn liittyy lisäksi erityisesti alkuvaiheessa merkittävä käynnistysvaiheen riski. 2,4 Sivu 16
Riskiarvioinnin tulokset Vaihtoehto 3: Yhteisyritys neljä merkittävintä riskiä Riskin ID Riski Kuvaus 3.10 3.8 Yhtiöittämisen kohteen koko ja kohde. Sote-kokonaisuuden koordinointi ja integrointi. 3.11 Kehittämisen resursointi ja nopeus. 3.19 Henkilöstön joustavuus. Perustettava yhtiö on liian pieni voidakseen tehokkaasti vastata kaikista yhtiön vaatimista toiminnoista, niiden vaatimustenmukaisuudesta ja toiminnan kehittämiseen liittyvistä hankkeista. Suhteellisen pienen alueen tarkastelulla ja kehittämisellä ei päästä käsiksi sote-kokonaisuuden tai maakunnan parannuspotentiaaliin. Yhtiöitettävä toiminta eriytetään muusta sote-toiminnasta, mikä lisää sote-palvelujen koordinointiin ja integrointiin liittyvää riskiä. Myös viranomaistyön toteuttaminen hankaloituu. Eriyttäminen yhteisyritykseen heikentää selvästi mahdollisuuksia päästä käsiksi sote-kokonaisuuden ja maakunnan parannuspotentiaaliin myös sen jälkeen, kun kaupungin omistus on siirretty maakunnalle. Toiminnan kehittäminen vaatii panostuksia. Yhtiöitettävän toiminnan laajuus on verrattain pieni, mikä hankaloittaa oleellisesti riittävän osaamisen ja resurssin allokointia toiminnan kehittämiseen. Kilpailukyky ei parane riittävän nopeasti, jos kehittäminen resursoidaan puutteellisesti. Yhteistyökumppanin ja kaupungin osaamisten ja synergioiden avulla kehitystä voidaan nopeuttaa, jos riittävät resurssit ovat saatavilla. Yhteisyrityksen näkökulmasta henkilöstön joustavuus mahdollistaa tehokkuuden parantamisen henkilöön kohdistuvien soputtamisten avulla. Henkilöstön näkökulmasta sopuettamiset koetaan uhkana johtaen muutosvastarintaan ja lisäkustannuksiin. * = Vastaukset, joiden keskihajonta on suuri on merkitty *-merkillä (arvo > 0,83) Merkittävyys 2,3 2,1 2,1 2,1 * Sivu 17
Riskiarvioinnin tulokset Selvitystyö viisi merkittävintä riskiä Riskin ID Riski Kuvaus S.7 Polittinen päätöksenteko. S.1 Kohde ja laajuus. S.3 Kaupungin oma osaaminen. S.2 Laatu. S.4 Muutokset lainsäädännössä. Poliittisessa päätöksenteossa ei päästä yhteisymmärykseen tai sovituista aikatauluista vetäydytään. Päätöstä ei saada aikaiseksi. Selvitystyö ei kata kaikkia keskeisiä aktiviteetteja. Esim. toiminnan yhtiöittäminen, yhtiön perustaminen ja rekisteröinti, toimiluvan hakeminen sekä toiminnan käynnistämisen edellyttämien valmistelujen suorittaminen eivät ole selvitystyön kohteena (Ei selvitetä lainkaan). Kaupungin oma osaaminen. Yhtiöittämishanke on kaupungille ainutkertainen, eikä siihen liittyvää omaa osaamista ole omassa organisaatiossa riittävästi. Riskiä on osin pienennetty ulkoisten asiantuntijoiden käytöllä. Selvitystyö ei tuota kaikkia suunniteltuja aineistoja riittävän seikkaperäisesti (Ei selvitetä kunnolla). Osaltaan tähän vaikuttaa lainsäädäntötyön edistyminen suunniteltua hitaammin. Lainsäädäntöprosessin eteneminen ja siihen liittyvät merkittävät muutokset saattavat hankaloittaa oleellisesti selvitystyön tekemistä. Merkittävyys 2,5 2,1 2,1 2,0 2,0 Sivu 18
Riskiarvioinnin tulokset Kaupungin näkökulma viisi merkittävintä riskiä Riskin ID Riski Kuvaus K.5 Tyhjä kiinteistö. K.6 Sote-rahoitusmallin muutos. K.7 Toiminnan sopeuttamistarve. K.4 Vuokrasopimuksen kustannusriski. K.1 Kehittämisen resursointi ja nopeus. Kaupungin omistama kiinteistö jää tyhjilleen, jos sen käyttäjät päättävät luopua tiloista. Näin voi käydä, jos maakunta ei jatka vuokrasopimusta tai yhteisyritys siirtyy korvaaviin tiloihin. Yhteistyökumppanin sitoutuminen nykyisiin kaupungin omistamiin toimitiloihin (tai niiden korvaamiseen / uudistamiseen) on epäselvä. Tyhjilleen jäämisen riskiä lisää tilojen heikko kunto. Tästä aiheutuu lisäkustannuksia kaupungille, jos korvaavaa vuokralaista ei löydetä. Sote-rahoituksen muutos vaikuttaa negatiivisesti Porvoon toiminnan rahoitukseen sekä heikentää Porvoon alueen palvelujen saatavuutta ja laatua johtaen pahimmillaan toiminnan sopeuttamiseen. Kaupungin yksiköt eivät voi laskuttaa tukipalveluja yhteisyritykseltä, joka on pääosin yksityisen tahon omistama. Tämä aiheuttaa toiminnan sopeuttamistarpeen. Sote-toiminnan kokonaisuuden ja siihen liittyvien tukipalvelujen siirtyminen maakunnalle pienentää kaupungin budjettia yhteensä noin puolella ja johtaa toiminnan sopeuttamistarpeeseen erityisesti hallinnossa ja tukipalveluissa. Kaupungin kiinteistön vuokrasopimus (3+1 vuotta) maakunnan kanssa ei riitä kattamaan kaupungin kustannuksia. Toiminnan kehittäminen vaatii panostuksia. Kilpailukyky ei parane riittävän nopeasti, jos kehittäminen resursoidaan puutteellisesti. Kaupungin kannalta saattaa olla houkuttelevaa siirtää kehittämisen kustannus kokonaan tai osin maakunnan vastattavaksi, mikä johtaa kehityksen pysähtymiseen. Kaupungin halukkuus kehittämiseen ylimenokaudella heikentyy. Merkittävyys * = Vastaukset, joiden keskihajonta on suuri on merkitty *-merkillä (arvo > 0,83) 2,2 2,2 2,2 2,1 2,0 * Sivu 19
Riskienhallinta tukee organisaation toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista PricewaterhouseCoopers Oy P.O. Box 1015, Itämerentori 2 FI-00101 Helsinki Mobile +358 50 3839 428 kari.virtanen@fi.pwc.com www.pwc.fi PricewaterhouseCoopers Oy P.O. Box 1015, Itämerentori 2 FI-00101 Helsinki Mobile +358 40 149 8686 virve.jokiranta@fi.pwc.com www.pwc.fi Kari Virtanen Consulting Virve Jokiranta Consulting This publication has been prepared for general guidance on matters of interest only, and does not constitute professional advice. You should not act upon the information contained in this publication without obtaining specific professional advice. No representation or warranty (express or implied) is given as to the accuracy or completeness of the information contained in this publication, and, to the extent permitted by law, PricewaterhouseCoopers Oy, its members, employees and agents do not accept or assume any liability, responsibility or duty of care for any consequences of you or anyone else acting, or refraining to act, in reliance on the information contained in this publication or for any decision based on it. 2017 PricewaterhouseCoopers Oy. All rights reserved. In this document, refers to PricewaterhouseCoopers Oy which is a member firm of PricewaterhouseCoopers International Limited, each member firm of which is a separate legal entity.