Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Samankaltaiset tiedostot
Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

MTK:n Työhyvinvointipäivät/ Varala / Timo Lehtinen/Herttua

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kela kuntouttaja 2009

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Kuntoutuspäivät Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Kelan asiantuntijalausunto

Millaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa?

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

Aktiivisen tuen avaimet

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

KELAN TULES-AVOKURSSIT

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa?

Kuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri

KELAn tukema kuntoutus

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

Kelan työhönkuntoutushankkeen (TK2-hanke) tavoitteet ja toteutus. Kuntoutuspäivät Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Hyvinvointia työstä. Tutkimuksesta hyviin käytäntöihin ja parempaan terveyteen ja työkykyyn. Leila Hopsu, Jorma Seitsamo ja Janne Halonen

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke

Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

KELAN AVO-JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

TK 2-hanke arviointitutkimus

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Ystävällisin terveisin Pirjo Juvonen-Posti vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

Työhyvinvointia työpaikoille

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

Mielenterveyskurssit 2011 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) Kuntoutumiskeskus Summassaari

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Näin haet KIILA-kuntoutuskurssia

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

KEHITTÄMISEN HELMET KÄYTÄNTÖÖN: AURA-KUNTOUTUKSEN SYNTY JA TUHO

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

OAJ:N TORNION PAIKALLISYHDISTYS TIEDOTTAA

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

TIEDOTE Hankkeeseen liittyy arviointitutkimus. Hanke- ja arviointitutkimus päättyvät

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Kelan ammatillinen kuntoutus. Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014

Välittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Transkriptio:

Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012

TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma aiheuttaa todennäköisesti uhkan tulla työkyvyttömäksi lähivuosina (5 vuoden sisällä) Työkyvyn menettämisen uhkaa arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Siinähuomioidaan asiakkaan sairauden ja vamman aiheuttaman työkyvyn heikentymisen lisäksi työhön ja työyhteisöön liittyvät kuormitustekijät sekäelämäntilanteeseen vaikuttavat sosiaaliset ja taloudelliset seikat sekähenkisesti kuormittavat tekijät Työpaikalla tai työterveyshuollossa ongelmatilanne on riittävästi selvitetty /Työpaikan tai sen työterveyshuollon toimesta suoritetut toimenpiteet on käytetty eivätkäole riittäviä Tavoitteena mahdollisuus jatkaa työtään 10.1.2013 2

TYK-kuntoutus Työntekijä on edelleen työssä tai hänen työsuhteensa on voimassa Tehtyjen selvitysten perusteella valmennuksella voidaan parantaa työkykyä Tehtyjen selvitysten perusteella valmennuksella voidaan parantaa työkykyä Työpaikalla / työterveyshuollossa on riittävävalmius hoitaa omalta osaltaan prosessia (sitoutuminen) 10.1.2013 3

Kohderyhmä Yleensä ikääntyneet henkilöt, joilla on erityisesti fyysisesti, mutta myös henkisesti ja sosiaalisesti kuluttava työ joilla pitkäaikaissairaudet haittaavat työssäselviytymistä ja taloudelliset ja sosiaaliset tekijät aiheuttavat kuormitusta elämäntilanteessa joilla hyvästähoidosta huolimatta on työkyvyn menetyksen uhka tai merkittävä työssäselviytymisvaikeudet 10.1.2013 4

Terveysongelman osatekijät Monisairaus Usein toistuneet ja pitkittyneet sairauslomat Runsas terveyspalvelujen käyttötyökykyongelmien vuoksi Sosiaalisten voimavarojen niukkuus Työssäpahenevat ongelmat Terveyspalvelujen mahdollisuudet käytetty Yksilön ongelmakentän riittävätunteminen: Terveydentila koulutus-, ammatti-ja sosiaalinen valmius 10.1.2013 5

TYK-kuntoutuksen tavoitteet ja periaatteet Tyk-kuntoutuksen tavoitteet ja periaatteet Tukea työssäselviytymistä Edistää terveyttä ja yleistä toimintakykyä ja neuvoa sen ylläpitämisessä Auttaa arvioimaan ja kehittämään omaa työtä ja työmenetelmiä Parantaa oppimisprosessin avulla toimintamahdollisuuksia työssä ja työyhteisössä Parantaa elämänlaatua 10.1.2013 6

TYK-kuntoutuksen toteutus Aloite yleensä työpaikalta / työterveyshuollosta Yksilöllinen TYK-kuntoutus Kuntoutujan hakemus (KU 101, B-lääkärinlausunto ja liitelomakkeet KU 108, Työterveyshuollon selvityslomake ja KU109, esimiehen selvityslomake) RyhmäTyk-kuntoutus Ryhmä samalta työpaikalta tai ammattialakohtainen Työterveyshuolto tekee hakemuksen Kelan (alueellinen kurssi) tai kuntoutusryhmään (valtakunnallinen kurssi) Kela suunnittelussa mukana mahdollisuuksin mukaan Hakemukset toimitetaan, esivalintakurssit, sovitaan suunnittelu palaverissa Kelan toimisto tekee osallistujista yksilölliset kuntoutuspäätökset 10.1.2013 7

TYK-kuntoutuksen toteutus Suunnittelukokous Infotilaisuus Selvitysjakso (enintään 12 vrk, lisäksi mahdollinen yhteistyöpäivä) Valmennusjakso tai jaksot (enitään19 vrk, ja lisäksi mahdollinen yhteistyöpäivä) kuntoutuslaitoksessa tai työpaikalla Kokonaispituus max. 33 vrk, mikäli kaksi yhteistyöpäivää Yksi yhteistyöpäivä on järjestettävä kuntoutuksen aikana Eriosapuolten yhteistyökoko 1-2 vuotta kestävän prosessin ajan Jatkoseuranta työterveyshuollossa 10.1.2013 8

TYK-kuntoutuksn menetelmiä Tutkimukset, haastattelut testit videoinnit Työvideoinnit Toiminnalliset työtilanneharjoitukset Yksilöllinen ohjaus Opetuskeskustelut, ryhmä-ja yksilötehtävät Väliajan yksilölliset tehtävät Esim. päiväkirja Rentoutusharjoitukset Liikunnalliset ryhmät Neuvottelut, työpaikkakäynnit 10.1.2013 9

Työterveyshuollon tehtävät Työterveyshenkilöstön perehtyminen TYKkuntoutukseen Työntekijöiden kuntoutustarpeen ja halukkuuden selvittäminen (laki kuntoutukseen ohjaus ja neuvonta laki 1383/2001,12 Yritysjohdon informointi TYK-kuntoutuksen tavoitteet TYKkuntoutuksen vaatima ajankäyttö Työntekijöiden etuudet kuntoutusajalta Kurssien anominen edellyttää yritysjohdon hyväksyntää ja sitoutuminen Tiedottaminen ja motivointi Työyhteisön informointi(mm. työsuojelu, luottamushenkilöstö ja esimiehet, kuten lähiesimies) TYK-kuntoutuksen tavoitteet ja valintaperusteet Kurssin sisällön ja toteutuksen suunnitteluun osallistuminen Kuntoutujien valinta ja siihen liittyvä yhteistyö Kelan ja palveluntuottajan kanssa Hakemukset, Infopäivä, yhteistyöpäivä Kuntoutujien seuranta ja tukitoimet kuntoutuksen välijaksoilla ja kuntoutuksen jälkeen Varaudutaan TYK-kuntoutukseen vaatimaan ajankäyttöön työterveyshuollossa Työterveyshuollon esimiehet Työnjako työterveyshuollon sisällä 10.1.2013 10