GISBLOOM LEVÄKUKINTOJEN ENNUSTEET, KUSTANNUSTEHOKAS HALLINTA JA SOSIAALINEN MEDIA VESISTÖALUEIDEN HOIDOSSA. Malliyksikkö.

Samankaltaiset tiedostot
Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

TUUSJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

SOMPASEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

ONKAMAANJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

ARRAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

MÄRKJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja

SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

LEVÄNET palvelukonsepti ja sen tuotteistaminen Välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom (LIFE09 ENV/FI/000569)

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

TOIMI hanke: Mallityökalut vesien- ja merenhoidon sekä ravinteiden kierrätyksen kustannustehokkaaseen hallintaan. Olli Malve Ryhmäpäällikkö, SYKE

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Tavoitekuormien määrittäminen vesipuitedirektiivin mukaisessa vesialueiden hoidossa

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013)

GisBloom-hanke. GisBloom. Yleistajuinen katsaus hankkeen tuloksiin EU LIFE+ Life 09 ENV/FI/000569

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Vanajavesi Hämeen helmi

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

Hiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset. Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

Toimivimmat mallityökalut vesistövaikutusten ja ravinteiden kierrätyksen kustannustehokkaaseen hallintaan

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Vesiekosysteemien kestävä kunnostus. ReEFFECT ja AQUADIGM

Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma

Avoimen tieto luokkahuoneeseen Esimerkkejä avoimen ympäristötiedon hakemisesta. Ihan Pihalla & lähivedet kuntoon! luonnos 27.4.

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Lapinlahden Savonjärvi

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

Sisävesi LIFE IP -diat

Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1

Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Tiivistelmä maksatushakemukseen

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi

JÄTKÄNPUISTON UIMARANTA UIMAVESIPROFIILI

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

Saap Dnro s65/2011 saap Dnro s74/2011 SISÄLLYS

Miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

Hormajärven hoitotoimenpiteiden vaikutukset ja arvio järven tilasta ( ) Esityksen laatinut: Anna-Stiina Heiskanen (29.7.

UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Riittääkö hapetus järvien kunnostamiseen? Jukka Horppila

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille ja muuta ajankohtaista

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki

Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan KiertoVesi ( )

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Suunnitelmat tammi-huhti

Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta

Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.

Transkriptio:

GISBLOOM LEVÄKUKINTOJEN ENNUSTEET, KUSTANNUSTEHOKAS HALLINTA JA SOSIAALINEN MEDIA VESISTÖALUEIDEN HOIDOSSA TkT Olli Malve Malliyksikkö, Vesi SYKE Malliyksikkö Vesistömallijärjestelmä Hydrologiset ennusteet, varoitukset ja ilmastonmuutosarviot Hydrauliset mallit Huuhtoutumis-, järvi- ja meri- sekä habitaattimallit Sosio-ekonomiset kustannus-hyötymallit Tilastolliset suunnittelu- ja päätöksentekomallit ja -menetelmät www.ymparisto.fisyke Vesi Vesi Vesi Vesienhoito Vesienhoito Vesivarat Vesivarat Sisävedet Sisävedet Mallit SYKE tukee vesiensuojelua ja vesivarojen hallintaa monitieteisen tutkimustyöllä kokoamalla tietoa kehittämällä arviointityökaluja etsimällä kestäviä ratkaisuja vesihuoltoon ja vesirakentamiseen, hajakuormituksen vesiensuojeluun ja vesivarojen käyttöön. Vesi SYKEn organisaatio 1.1.2010 Luonto- Luontoympäristökeskuympäristö Pääjohtaja Pääjohtaja Johdon Johdon tuki tuki Esikunta Esikunta Kv. Kv. palvelut palvelut Viestintä Viestintä Hallinto-osasto Hallinto-osasto Ilmastonmuutoksen Ilmastonmuutoksen strateginen strateginen ohjelma ohjelma Ympäristöpolitiikka Ympäristöpolitiikka Tieto Tieto SYKE seuraa ja arvioi vesivarojen vaihtelua pinta- ja pohjavesien tilaa. Meri Meri Kulutuksen Kulutuksen ja ja tuotannon tuotannon Laboratoriot Laboratoriot Kemikaalit Kemikaalit

GISBLOOM Life+ hakemus 2009 DEMONSTROIDAAN JA ARVIOIDAAN JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKELPOISUUTTA Havaintoihin ja erilaisiin malleihin pohjautuvat analyysit ja ennusteet leväkukinnoista Leväkukintojen ja vedenlaadun muutoksen sosioekonomisten vaikutusten arviointi ja kustannustehokas hallinta Nettipohjaisten informaatiotyökalujen ja karttapalvelujen tuottaminen osallistuvan suunnittelun tueksi ja olemassa olevan aineiston kokoamiseksi ja demonstroimiseksi. LISÄTÄÄN KANSALAISTEN, SIDOSRYHMIEN JA VIRANOMAISTEN YMMÄRRYSTÄ Leväkukinnoista ja niiden vasteista ravinnekuormitukselle ja maankäytön muutoksille Vesiensuojelutoimenpiteiden ja kunnostusmenetelmien kustannustehokkuudesta, vesiensuojelun kustannuksista ja hyödyistä paikallisesti ja valuma-aluetasolla Parantaa eri sidosryhmien valmiuksia osallistua ja ymmärtää vesistön tilaan vaikuttavia tekijöitä ja niiden keskinäisiä tärkeyssuhteita TUOTETAAN Luotettavaa tietoa leväkukinnoista kansallisella ja paikallisella tasolla (Karttapalvelu) Ravinnekuormitus- ja maankäyttösuosituksia Vuorovaikutteisia tiedon keruu- ja jako-ohjelmia (järvi-wiki), joihin kansalaiset voivat tallentaa havaintojaan Paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla kansalaisille, viranomaisille, sidosryhmille ja erilaisille verkostoille GISBLOOM TUKEE EU DIREKTIIVIEN TOTEUTUKSTA Vesipuitedirektiivi Nitraatti direktiivi Meri strategia Uimavesi direktiivi

GISBLOOM HANKKEEN TAVOITEET HANKE KOOSTUU 5:STÄ TYÖPAKETISTA 1. Koordinointi 2. Leväkukintojen seuranta, olemassa olevan aineiston kokoaminen, analysointi ja tiedottaminen Järvet Rannikkoalueet Valuma-alue kuormitus ja maankäyttö Kaukokartoitus ja automaattinen mittaustoiminta Interaktiivinen karttapalvelu, järviwiki ja tietojärjestelmä 3. Leväkukintavaste kuormitukselle ja maankäytölle sekä kustannustehokkaiden toimenpiteiden tunnistaminen Leväkukinta- ja kuormitusvasteet ja -ennusteet: LAKESTATELLR-malli, vesistömallijärjestelmä, tilastolliset mallit, estuaari- malli, hajakuormitusmallit, data assimilaatio, Vihma- malli Vedenlaadun paranemisen hyötyjen arviointi Toimenpiteiden kustannusten, kustannustehokkuuden ja toteutettavuuden arviointi: Kutova-, Virva- ja Vihma- malli 4. Demonstrointi ja evaluointi vesienhoitoalueilla ja paikallisissa hankkeissa LOSKarvianjoki LSULapuanjoki Hiidenvesi, Lohjanjärvi, Pohjanpitäjänlahti, Längden Vesijärvi, Pien Saimaa 5. Yhteenveto ja tiedonjakelu Verkkosivut, esitteet, kansalliset ja kansainväliset seminaarit, vesienhoitoalueiden työryhmät PROJEKTIKAAVIO GISBLOOM PROJEKTIN PARTNERIT SYKE (VTO, HYD, VES, GTO, VIE) Arbonaut Oy Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö, Vesijärvisäätiö LOS LSU Tvärminnen eläintieteellinen asema

GISBLOOM HANKKEEN HAASTEET Ilmaston muutoksen ja siihen sopeutumisen Verkostoituminen uusien partnereiden kanssa verkoston laajentaminen - uudet tuoreet näkökulmat MALLIN KÄYTTÖ HOIDON JA SEURANNAN SUUNNITTELUSSA Vesistöseurannan suunnittelu Ennusteiden virhe-varianssin minimointi Ennusteet Ennusteiden tarkentuminen Vesistöjen seuranta Malli Ennusteet Hoitotavoitteiden saavuttamisen testaaminen (2015) Hoitotoimien mitoitus 2008 Hoitotoimien tarkentaminen 6 vuoden välein Hoitotoimien toteutus (2009-2015) Vesistöseuranta ja -tutkimus Vesistöalueiden hoito LakeStateLLR- malli Projektiryhmä: Olli Malve, Niina Kotamäki, Anita Pätynen, Kai Rasmus, Ninni Liukko, Timo Huttula, Hanna Arola Mallin kehitys LakeState- malli järven ravinne-, klorofylli- ja leväkukintaennusteiden tekemiseen ja tavoitekuormituksen laskentaan (Yhteistyö DUKE n ja HY:n yliopiston kanssa) LLR- käyttöliittymä vesistöalueiden hoidon suunnittelijoille Internet versio valmis, Malli asennettu ns. COHERENS-serverille Laajat helpit mallin käyttliittymässä Kaksi käyttäjäkoulusta v. 2008 Englanninkeileinen versio EU-WISERhankkeessa

Tavoitekuormien laskeminen Tavoitekuormien laskeminen Hyvän ja tyydyttävän (HT) vedenlaadun luokkarajalle on määritetty järvityyppikohtaiset pitoisuusarvot *) Kokonaisfosforille (TotP, µgl) Kokonaistypelle (TotN, µgl) Klorofylli a:lle (Chla, µgl) Kasviplanktonbiomassalle (mgl) *) Suomen ympäristö, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pintavesien ekologisen luokittelun vertailuolot ja luokan määrittäminen. 22.1.2008 LLR:llä voidaan laskea kokonaisfosforin ja -typen tavoitekuormat eri muuttujien HT luokkarajojen mukaan Esim. voidaan laskea millaisella järveen tulevalla kokonaisfosforikuormalla saavutetaan järven hyvää tilaa vastaava järviveden kokonaisfosforipitoisuus LLR etusivu http:coherens~tht_krlakestate Kuvaajasta näet miten hyvin mallin antamat arvot vastaavat järvessä havaittuja pitoisuuksia havaittu pitoisuus 90 %:n luottamusraja + mallilla laskettu ennuste Kuvaajista näet miten järven kokonaisfosforipitoisuus eri mallien mukaan muuttuu, kun järveen tuleva kokonaisfosfo-rin pintakuorma muuttuu. Vaakaviivat näyttävät järven eri tilojen luokkarajat kokonaisfosforipitoisuuksille. Tärkein on HyväTyydyttävä raja, jonka alapuolelle jäävät pitoisuudet ovat vesipuitedirektiivin vaatimusten mukaisia. Kuvaajista näet miten Chapran järvikohtaiseen aineistoon perustuvan mallin ennustama tavoitekuorma muuttuu eri ennustetodennäköisyyksillä Ohjelma laskee tavoitekuormalle kolmen eri mallin antamat ennusteet. Mallit perustuvat erilaisiin järviaineistoihin. Lisätietoja malleista saat

Kuvaajista näet, millaisilla kokonaisfosforin ja kokonaistypen pintakuormilla järviveden klorofylli a -pitoisuus saadaan alle HyväTyydyttävä -luokkarajan Klorofylli a-ennuste on laskettu Chapran mallia, jonka tarkemman kuvauksen löydät Prosenttiluvut tarkoittavat eri ennustetodennäköisyyksiä. Voidaan siis tarkastella, miten erilaiset ennustetodennäköisyydet vaikuttavat tavoitekuormiin Hertta-data Nuolet näyttävät mikä on mallin mukaan järven klorofylli a - pitoisuus kuormituksen nykytasolla. (Mallin antaman pitoisuuden ylittymismahdollisuus on 50 %.) Järvikohtaiset ja järvityyppikohtaiset ravinne-, klorofyllia a ja kasviplankton ennusteet ja tavoitekuormitukset Keskeinen LakeState-mallin kehitys- ja sovellus data Lehesjärvi Keskeinen LakeState-mallin sovelluskohde LLR:n tarvitseman kuormitusdatan arviointimenettelyn vertailut Näytteenotto jatkuu v. 2009-2010 LakeState- mallin testaamista ja hajakuormituksen havainnoinnin kehittämistä varten, satunnaistettu ajassa Lehesjärvi-Vähäjärvi pinta-ala 87 ha tilavuus 2,5*10 6 m 3 keskisyvyys 3,24 m viipymä ~38 vrk keskivirtaama 0,76 m 3 s

Lehesjärvi-Vähäjärvi Pieni humusjärvi (tyyppi 2, Ph) Tila tyydyttävä. TotP 44 µgl TotN 800 µgl a klorofylli 31,3 µgl (välttävä) Valuma-alue 98,51 km 2 Metsätalous ~71 % Maatalous ~15 % Järven lähiympäristö maatalousvoittoinen Järvisyys ~5,2 % Alueella 22 muuta järveä Julkaisuja E. Conrad Lamon III, Olli Malve, Olli-Pekka Pietilainen, 2008. Lake classification to enhance prediction of eutrophication endpoints in Finnish lakes, Environmental Modelling & Software, Volume 23, Issue 7, July 2008. pp. 938-947. doi:10.1016j.envsoft.2007.10.008 Malve, O. 2007. Water quality prediction for river basin management. Doctoral dissertation. Helsinki University of Technology. Espoo, Finland. TKK-DISS-2292. ISBN 978-951-22-8749-9. URL: http:lib.tkk.fidiss2007isbn9789512287505 Malve, O., Laine, M., Haario, H., Kirkkala, T. and Sarvala, J. 2006. Bayesian modelling of algae mass occurrences using adaptive MCMC methods with a lake water quality model. Environmental Modelling and Software, 22(7), pp. 966-977. DOI:10.1016j.envsoft.2006.06.016. Malve, O. and Qian, S. 2006. Estimating nutrients and chlorophyll a relationships in Finnish Lakes. Environmental Science & Technology, 40(24),pp. 7848-7853. DOI: 10.1021es061359b. Julkaisuja Pätynen, A. 2009. Tavoitekuormien määrittäminen vesipuitedirektiivin mukaisessa vesialueiden hoidossa. Gradu Jyväskylän yliopisto. Yhteenveto Internet-pohjainen käyttöliittymä YHAn käytössä Mallin tarvitsemien kuormitustietojen arviointi vertailuja tehty Järvien hajakuormituksen seurantaa kehitettävä, jotta saadaan tarkempia ennusteita ja tavoitekuormitusestimaatteja. LakeStateLLR mallin kehitystyö jatkuu GISBLOOM- ja WISER hankkeissa: kerätään kaikki mahdollinen havainto- ja kaukokartoitusaineisto GIS -pohjaiseen verkkopalveluun ja yhdistetään vesistömallijärjestelmään.