jonkin verran valtiontalouden lisätulot, joita tuo valtionbudjetissa oletettua korkeampi öljyn hinta. Tuonti taantumaa edeltäneelle tasolle

16 vuotta 3 2011 BOFIT-ennuste: Venäjän elpyminen lisää tuontia Suomen Pankki ennustaa Venäjän talouden vahvistumisen jatkuvan. Ennusteen laatineen BOFIT-tutkimuslaitoksen Venäjä-ryhmän mukaan Venäjän bruttokansantuote kasvaa kaudella 2011-2012 noin viisi prosenttia vuodessa ja ennustekauden lopulla 2013 kasvu hidastuu neljään prosenttiin. Ennusteen yhtenä perusoletuksena on, että öljyn hinta on kolmivuotiskaudella keskimäärin 100 dollaria tynnyriltä. Ennusteeseen liittyy odotuksia sekä kulutuksen että investointien kasvusta. Tutkijat ennakoivat kulutuskysynnän vahvistuvan edelleen ja asettuvan talouskasvun keskeiseksi tekijäksi. Kulutuksen vilkastumisen mahdollistaa palkkojen nousu. Lisäksi kotitalouksien säästämisasteen odotetaan laskevan, kun epävarmuutta synnyttänyt taloustilanne on ohitettu. Kulutukseen tuo uutta rahaa myös pankkiluototuksen avautuminen, joskin hyvin korkealla reaalikorolla. Kulutuksen kasvun vastavoimina ovat kuitenkin inflaatio ja työllisyystilanne. Inflaatio on kiihtynyt lähes 10 prosenttiin etenkin elintarvikkeiden kallistumisen seurauksena. Ruoan hintaa on nostanut Venäjän maatalouden viime kesän tuotantomenetykset ja elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen nousu. Kulutuksen kasvua rajoittaa myös työttömyyden hidas aleneminen, mikä osoittaa alityöllistettyjen osuuden olevan aiempaa suuremman yrityssektorilla. Julkisen kulutuksen BOFIT:in tutkijat ennustavat kasvavan hitaasti vuosina 2011-2013. Kasvua tukevat jonkin verran valtiontalouden lisätulot, joita tuo valtionbudjetissa oletettua korkeampi öljyn hinta. Tuonti taantumaa edeltäneelle tasolle Venäjän tuonti virkosi viime vuonna ennustettua voimakkaammin kasvaen 25 prosenttia vuoden 2009 erittäin syvästä kuopasta. Tämä paikkasi osin kesän häiriöitä kotimaisessa tuotannossa ja tuonnin kasvu tasaantuikin talvella. Nyt kasvun ennustetaan hidastuvan ennustejakson mittaan. Tuonnin määrän arvioidaan kuitenkin kasvavan noin 15 prosenttia tänä vuonna ja noin 10 prosentin tahtiin kahtena seuraavana vuonna. Tutkijat uskovat tuonnin yltävän taantumaa edeltäneeseen huippuunsa ensi vuodenvaihteessa. Venäjän tuonnin palautuminen alkoi jo viime vuonna vaikuttaa myös suomalaisyritysten Venäjän-vientiin, joskaan vientimme ei vironnut yhtä nopeasti kuin Venäjän kokonaistuonti. Suomen viennissä nopeimmin elpyi elintarvikkeiden, kemiantuotteiden sekä paperi- ja pahvituotteiden vienti. Vientiin toivat lisänsä myös putkitoimitukset Itämereen asennettavaan kaasuputkeen. Investointien tutkijat uskovat palautuvan kunnolla tänä vuonna ja edelleen vuonna 2012. Syynä on se, että tuotantokapasiteetin käyttöaste noussee kuluvan vuoden jälkipuoliskolla samalle tasolle kuin ennen taantumaa. Varastojen laskuja noususyklin oletetaan sen sijaan olevan ohi. TÄSSÄ NUMEROSSA: Venäjän elpyminen lisää tuontia...1 Venäjän julkiset hankinnat tarjousportaaliin...2 Venäläisyhtiöitä parhaiden brändien listalle...2 Uusi öljyputki kasvattaa Ust-Lugan satamaliikennettä...2 Venäjän lähialueiden elpymisessä selviä eroja...3 Venäjän ulkomaankaupassa lähes kolmanneksen kasvu 2010...3 Venäjällä investoinnit kasvoivat rakentamista lukuun ottamatta...3 Pietarissa hyvä talouskehitys...4 Postipankki yhä perusteilla Venäjällä...4 Glonass-paikannusjärjestelmä avaa tilaisuuden suomalaissovelluksille 5 EU:n ja Venäjän innovaatiofoorumi kokoontuu Lappeenrannassa jo toisen kerran...5 Suomi ja Venäjä tarkistavat matkapuheluiden siirtotariffeja...6 Ukrainassa teollisuus ja kauppa uuteen vauhtiin...6 Perusteollisuus vetää Kazakstanin talouskasvua...6 Ukrainassa yli miljoona liiketoiminnan harjoittajaa...6 Puolan tuotanto ja vienti hyvään vauhtiin vuoden alkukuukausina...7 Kiinalaissijoittajat kiinnostuivat Puolasta...7 Tallinnan sataman uusi konttiterminaali venäläisyhtiölle...8 Valko-Venäjä devalvoi 10 prosenttia 8 Virkamiesten palkat laskivat Latviassa viidenneksen...8

Venäjän julkiset hankinnat tarjousportaaliin Venäjällä otettiin vuoden alusta käyttöön sähköinen järjestelmä, johon yritykset voivat jättää vastauksia liittovaltion, aluehallinnon ja kuntien julkistamiin tarjouspyyntöihin. Uutta järjestelmää valvoo Venäjän antimonopolivirasto FAS. Tarjousportaalin käyttö on lähtenyt hyvin käyntiin, kertoo uutistoimisto Itar-Tass. Valvontaviraston mukaan tammikuussa järjestelmään syötettiin 10 000 tarjousta ja maaliskuun lopussa niiden kumulatiivinen määrä oli 100 000. Tällä hetkellä tarjouksia tulee sisään 3 000-5 000 päivässä. Vuoden lopulla tarjousten kertymä saattaa olla jo 200 000 kappaletta kuukaudessa. Ensi vuonna julkisten tarjousten odotetaan jo kulkevan pääosin verkon kautta. Valtion tarkastusviraston mukaan tämä on vasta ensimmäinen askel ja järjestelmä kaipaa vielä parannuksia. Järjestelmästä on kehitettävä sellainen, että se seuraa läpinäkyvästi julkisten hankintojen etenemistä prosessin alusta aina sen loppuun saakka. Julkisten hankintojen verkkopalvelusta puuttuu vielä mahdollisuus tarjoushintojen julkiseen seurantaan ja tarjousehtojen analysointiin. Lisäksi tarvitaan tietoa avaushintojen tasosta suhteessa käyviin maailmanmarkkinahintoihin. Tämä mahdollistaisi jälkikäteen myös hankinnoista vastaavien viranomaisten pätevyyden arvioinnin sekä tarjouksiin ja sopimuksiin liittyvien riitatapausten objektiivisemman käsittelyn. Venäläisyhtiöitä parhaiden brändien listalle Brittiläinen konsulttiyhtiö Brand Finance on on julkistanut tämän vuoden vertailulistansa, jolla rankataan maailman 500 johtavaa brändiä. Venäjältä listalle pääsivät Gazpromin, Rosneftin ja Lukoilin lisäksi valtion säästöpankki Sberbank, matkapuhelinoperaattorit Beeline ja MTS sekä Venäjän johtaviin vähittäiskauppaketjuihin kuuluva Magnit. Brand Financen listan kärkipaikat ottivat Google ja Microsoft. Googlen brändin arvoksi konsultit laskivat 44,3 miljardia dollaria ja Microsoftin kohdalla päädyttiin 43 miljardiin. Venäjän arvokkaimmaksi brändiksi nousi Sberbank, jonka sijoitus oli 65. ja hintalappu 12 miljardia dollaria. Tällä summalla Sberbankin arvostus on samaa tasoa kuin monen maailmanluokan yhtiön, esimerkiksi Panasonicin ja Volkswagenin. Seitsemän venäläisyhtiön mukaan pääsy johtavien brändien listalle ei ole vielä paljon, mutta kertoo kuitenkin yksittäisten suuryhtiöiden kasvaneesta painoarvosta ja yleisestä arvostuksesta maailmantaloudessa. Uusi öljyputki kasvattaa Ust-Lugan satamaliikennettä Venäjän Suomenlahdella sijaitsevan Ust-Lugan sataman rahtiliikenne kasvoi viime vuonna 14 prosenttia rahtimäärän noustessa 11,8 miljoonaan tonniin. Tänä vuonna rahtimäärä voisi satamaviranomaisten mukaan nousta noin 20 miljoonaan tonniin. Satamaan on investoitu 90 miljardia ruplaa eli noin 2,25 miljardia euroa, kertoo uutistoimisto Interfax varapääministeri Sergei Ivanovin ilmoitukseen viitaten. Kokonaissummasta 65 miljardia ruplaa eli 72,2 prosenttia on peräisin yksityisistä rahoituslähteistä. Ivanovin mukaan Ust-Lugan satama vaatii vielä suuria investointeja, koska lähinnä satamaan liittyvä liikenneinfrastruktuuri on vielä keskeneräinen. Rautatieyhteyksiä on vielä parannettava ja samoin raskaan liikenteen maantieyhteyksiä. Sataman on myös varauduttava Suomenlahden mahdollisesti vaikeutuviin jääoloihin. Ust-Lugan toiminnan odotetaan aktivoituvan vuoden lopulla, kun Baltic Pipeline Systemin BPS-2-öljyputki alkaa siirtää öljyä satamaan. BPS-2:sta tulee toinen suuri Venäjän Suomenlahden satamiin johtava raakaöljyn siirtoputki vuonna 2001 valmistuneen BPS-1:n rinnalle. BPS-1-putki kuljettaa öljyä Koiviston satamaan Suomenlahden pohjoisrannalla. BPS-2 haarautuu vanhasta Eurooppaan johtavasta Druzba-öljyputkesta ja kulkee noin 1 200 kilometriä pohjoiseen Usta-Lugaan. 2 Toimitus/ Markkinointia Idänkaupan Vientipalvelut/ Muut informaatiotuotteet 16. vuosikerta www.compiler.fi Oy Compiler Ab Osuuskunnantie 50 B 00660 Helsinki klaus lehmuskallio@compiler.fi Klaus Lehmuskallio 044 3562 646 Kaija Pasila-Lehmuskallio Puh. 044 514 1245 Compiler Trade Web Site Compiler enews Idänkaupan Vientipalvelut -eextra Suomalaisyritykset Venäjällä -tutkimus

3 Venäjän lähialueiden elpymisessä selviä eroja Teollisuustuotanto elpyi viime vuonna Pietarin kaupungissa, Leningradin alueella, Karjalan tasavallassa ja Murmanskin alueella, mutta vaihtelevaan tahtiin. Rosstatin mukaan Pietarissa teollisuustuotanto kasvoi 9 % eli suunnilleen federaation keskiarvon verran (8 %). Vuonna 2009 kaupungin teollisuustuotanto romahti 20 prosenttia, kun se koko maassa supistui keskimäärin 9 %. Pietarissa viime vuosina voimakkaasti kehittynyt autojen kokoonpanoteollisuus pääsi taas jaloilleen ja tuotanto yli kolminkertaistui edellisvuotisesta. Leningradin alueella teollisuustoiminta kasvoi vielä nopeammin tuotannon kasvaessa 15 %. Kasvu perustui mm. liikennevälinetuotannon kasvuun henkilöautojen ja traktorien tuotannon noin kaksinkertaistuessa vuoteen 2009 verrattuna. Leningradin alueella toimii paljon autoteollisuuden komponenttivalmistajia, joukossa Nokian Renkaat. Karjalan tasavallassa teollisuustuotanto kasvoi 11 % kasvun perustuessa mm. puu- ja paperituotannon kasvuun. Myös Murmanskin alueella teollisuus piristyi tuotannon kasvaessa 4 %. Investointien arvo kasvoi Leningradin alueella peräti 32 %, kun muutos koko Venäjällä oli 6 % ylöspäin. Karjalassa investointien lisäys oli 15 % ja Pietarissa 6 %. Murmanskissa investoinnit vähenivät 22 % supistuttuaan jo vuonna 2009 18 %. Vähittäiskaupan myynti kasvoi kolmella lähialueella nopeammin kuin Venäjällä keskimäärin. Pietarissa myynti lisääntyi 6 %, Leningradissa 11 %, Karjalassa 5 % ja Murmanskissa 3 %. Keskimääräinen ansiotaso on lähialueilla hieman Venäjän keskiarvoa korkeampi. Virallisesti laskettu keskipalkka oli viime marraskuussa 21 000 ruplaa (530 euroa) kuukaudessa. Murmanskissa ja Pietarissa palkka vastasi 700-720 euroa.leningradissa ja Karjalassa keskipalkka oli noin 500-530 euroa. Venäjän ulkomaankaupassa lähes kolmanneksen kasvu 2010 Venäjän tullin mukaan viennin arvo oli viime vuonna 396 miljardia dollaria eli 31 prosenttia edellisvuotista enemmän. Viennin volyymi kasvoi 10 %, kun taas vientihinnat nousivat keskimäärin 20 %. Viennistä 53 % suuntautui EU-maihin ja 15 % IVY-maihin. Kiinan ja Turkin vientiosuudet oli 5 % ja Yhdysvaltoihin meni 3 % viennistä. Viennissä energiatuotteilla oli hallitseva 70 % osuus. Energiatuotteiden osuus nousi 3 prosenttiyksikköä lähinnä raakaöljyn kallistumisen takia. Metallien ja metallituotteiden osuus oli 11 %, kemianteollisuuden tuotteiden 6 % sekä koneiden ja laitteiden ja kuljetus- välineiden 5 %. Tuonnin arvo oli tullin mukaan 229 mrd. dollaria, mikä oli 37 % edellisvuotista enemmän. Kasvu perustui pääasiassa volyymin 35 prosentin lisäykseen. Tuontihinnat nousivat vain 2 %, mikä merkitsi Venäjän ulkomaankaupan vaihtosuhteen huomattavaa paranemista. Tuonnista 42 % oli peräisin EU-maista, 17 % Kiinasta ja 14 % IVY-maista. Noin 45 % tuonnista muodostui koneista, latteista ja kuljetusvälineistä. Osuus oli hieman suuremipi kuin vuonna 2009, mutta pienempi kuin ennen kriisiä 2008, jolloin 53 % koostui tämän tavararyhmän tuotteista. Sekä kemianteollisuuden tuotteiden että elintarvikkeiden osuus tuonnista oli noin 16 %. Metallit sekä tekstiilit ja jalkineet edustivat molemmat 6-7 % tuonnista. Keskuspankin makutasetilastojen perusteella Venäjän viennin arvo oli viime vuonna 400 mrd. dollaria ja tuonnin arvo 248 mrd. dollaria. Keskuspankin vienti- ja tuontiluvut ovat säännönmukaisesti tullin lukuja suuremmat, sillä keskuspankki tekee lisäyksiä tullin lukuihin. Venäjällä investoinnit kasvoivat rakentamista lukuun ottamatta Kiinteät investoinnit lisääntyivät viime vuonna 6 %, kun ne putosivat 15 % vuonna 2009. Investointivauhti oli kuitenkin hidas verrattuna vuosien 2000-2008 keskimääräiseen 13 vuosikasvuun. Investointien osuus BKT:stä oli viime vuonna 21 %. Osuus on suunnilleen sama kuin EU-maissa, mutta paljon pienempi kuin muissa kehittyvissä talouksissa. Niissä investointiaste on tyypillisesti 25-35 % ja Kiinassa sekä Intiassa suhde on peräti 40 %. Venäläisten yritysten investointien rahoitusrakenne eroaa monista muista maista. Rosstatin mukaan Venäjällä 59 % investoinneista tehtiin viime vuonna yritysten omin varoin tai saman yritysryhmän sisältä saaduin varoin. Investoinneista 19 % tapahtui budjettirahoituksen turvin ja pankkilainoin rahoitettiin vain 9 % investoinnista. Lisäksi 4 % investoinneista rahoitettiin ulkomaisilla sijoituksilla. Yksityisen sektorin osuus investoinneista oli 46 % ja julkisen sektorin 38 %, sekayhtiöt mukaan lukien. Kokonaan tai osittain ulkomaisessa omistuksessa olevien yritysten osuus investoinneista oli 16 %. Energiasektori hallitsi edelleen investointeja. Öljynja kaasuntuotantoon suuntautui 16 % investoinneista, mutta samaan ylsi nyt myös tehdasteollisuus. Rakennustuotanto kääntyi viime vuoden lopulla kasvuun, mutta se jäi koko vuoden osalta hienoisesti pienemmäksi kuin vuonna 2009, jolloin se supistui 13 %. Asuntoja valmistui viime vuonna 3 % vähemmän kuin edellisvuonna, jolloin niiden tuotanto laski 6 %. Lähde: Suomen Pankki. BOFIT Viikkokatsaus: Seija Lainela

4 Pietarissa hyvä talouskehitys Hankkeiden valmistelua ja toteutusta Venäjällä, IVY-maissa, Intiassa ja Kiinassa Pietarin talous kasvoi viime vuonna 5,5 prosentti ja alueellisen bruttokansantuotteen arvoksi tuli 1 662 miljardia ruplaa eli noin 41,7 miljardia euroa. Koko Venäjällä talous kasvoi samaan aikaan 4,0 prosenttia. Pietarin taloutta vetivät eteenpäin teollisuustuotanto ja vähittäiskauppa. Petrostatin mukaan vähittäiskaupan myynti kasvoi 6,0 prosenttia ja teollisuustuotanto 8,9 prosenttia. Ylivoimaisesti kovimpaan kasvuun teollisuudessa ylsi autonvalmistus, jonka tuotanto kohosi 140 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Talouskasvun ennakoidaan jatkuvan myös tänä vuonna, mutta ennusteet asettuvat tässä vaiheessa 3-4,8 prosentin haarukkaan. Vuonna 2009 Pietarin alueellinen bruttokansantuote laski 5,7 prosenttia, kun se vielä vuonna 2008 kasvoi 9,3 prosenttia. Vahvasta teollisesta pohjasta huolimatta Pietarin suunnitteluviranomaiset pitävät kaupunkia luonnostaan palveluelinkeinojen keskuksena. Se yhtenä vahvana kasvualueena on matkailu. Matkailuelinkeinon osuus kaupungin bruttokansantuotteesta tällä hetkellä noin 11 prosenttia, mutta realistisena tavoitteena on nostaa osuus 20 prosenttiin seuraavien viiden vuoden aikana. Venäjän matkailualan yhdistyksen mukaan Pietari on jo nyt noussut yhdeksi Euroopan johtavista matkailukeskuksista, kertoo The St. Petersburg Times. Alan asiantuntijoiden mielestä Pietari sijoittuu arvostuksessaan jo Wienin ja Venetsian välimaastoon.. Pietarin matkailun kehityksen tiellä on kuitenkin vielä rajoituksia. Viisumimääräysten ohella ongelmana on esimerkiksi se, että ulkomaisilla vierailla ei ole käytössään tax-free veronpalautuspalvelua. Buslink Oy suunnittelee ja kehittää vienti- ja tuontihankkeita itäisessä Euroopassa ja Aasiassa. Osallistumme myös hankkeiden käynnistys- ja valvontatehtäviin. Kohdealojamme ovat teollisuus, tukkukauppa ja vähittäiskauppa. Toimimme paikallisesti kohdemarkkinoilla ja meillä on maatoimistot Pietarissa, Kaunasissa ja Shanghaissa. Meillä on lisäksi yhteistyöverkostoja, joilla vahvistamme resurssejamme projektikohtaisesti. Buslinkin palvelulinjat: Business Linkage Verkostoituminen, ulkoistaminen ja alihankinnat Markkinatutkimukset ja -analyysit Adviser Services Start-up -järjestelyt, johdon konsultointi ja taloushallinnon organisointi Laki- ja verotusasiat sekä tilintarkastukset Yhteystiedot: Toimitusjohtaja Hannu Kemiläinen, Buslink Oy, Helsinki puh: (09) 454 8878, e-mail: buslink@co.inet.fi, www.buslink.fi Trade Services Markkinoinnin konsultointi sekä käytännön vienti- ja tuontipalvelut Postipankki yhä perusteilla Venäjällä Postipankin perustaminen Venäjälle on on ollut vireillä kohta jo vuoden ajan, mutta hanke ei ole vieläkään edennyt konkreettisesti. Pankki mahdollistaisi maksujärjestelmän ulottamisen alueille, joilla ei ole kattavasti tavallisia pankkipalveluja. Pankin perustamismallina on, että pankki aloittaisi toimintansa valtion omistuspohjalta. Tästä edettäisiin järjestelyyn, jossa eräänlaisen yksityistämisen seurauksena valtion omistus pankista jäisi alle 50 prosentin. Interfaxin mukaan finanssiministeriön käytännön järjestelynä olisi, että valtiollinen VEB-pankki perustaisi Postipankin yhdessä Sviaz-Bankin ja Venäjän postilaitoksenn kanssa. Myöhemmin omistajiin liitettäisiin jo Russian Standard Bank tai Nomos-Bank. KPMG:n arvion perusteella Venäjän postilaitoksen rahaliikenteen volyymi on tällä hetkellä 80-100 miljardia ruplaa eli noin 2-2,5 miljar-

5 Glonass-paikannusjärjestelmä avaa tilaisuuden suomalaissovelluksille Venäläisen Glonass-satelliittipaikannusjärjestelmän avaaminen kaupalliseen käyttöön tuo FinNoden tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisyrityksille merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Alun perin Neuvostoliiton sotilaskäyttöön kehitetyn Glonass-paikannusjärjestelmän tuottamaa tietoa on avattu asteittain vapaaseen kaupalliseen käyttöön vuonna 2007 annetulla asetuksella. Vastaavanlaisia GPS-laitteita on asennettuna Yhdysvalloissa jo viisi miljoonaa ja Euroopassa 3,5 miljoonaa. Tämän perusteella Venäjällä on odotettavissa suuret markkinat, koska laitteita on paikallisesti käytössä vasta 50 000-100 000 kappaletta. Finpron mukaan on oikea hetki pyrkiä mukaan Venäjän Glonassmarkkinoille, jotka vasta hakevat muotoaan. Menossa on kaksi suurempaa Glonass-paikannustietoa hyödyntävää projektia, jotka ovat alkuvaiheessaan. Suomalaisyritysten näkökulmasta liikenneturvallisuuden kehittämisprojekti Era-Glonass on erityisen kiinnostava mahdollisuus. Eurooppalaisen ecall-järjestelmän tavoin Era-Glonassin tavoitteena on asentaa kaikkiin tiellä liikkuviin kulkuneuvoihin järjestelmä, joka lähettää onnettomuustilanteessa hätäsignaalin hätäkeskukseen. Liikennejärjestelmän kehittämisen haasteena on Venäjän valtava pintaala, harva asutus ja epäyhtenäinen tieverkko. Glonass-järjestelmälle on annettu korkea prioriteetti Venäjällä ja sitä on tarkoitus käyttää laajasti yritystoiminnan tukena. Venäjän federaatio rahoittaa valtiollisia ohjelmia järjestelmän ja siihen liittyvän liiketoiminnan kehittämiseksi. Näihin ohjelmiin on myös suomalaisten yritysten mahdollista osallistua. Myös sovelluksia kehittävät venäläisyritykset etsivät ulkomaisia kumppaneita, joilla on vahvaa it-osaamista. Suomalaisyrityksille parhaita mahdollisuuksia Glonass-ympäristössä löytyy matkapuhelinten paikannussovelluksissa Myös sovelluksia kehittävät venäläisyritykset etsivät suoraan ulkomaisia kumppaneita, joilla on vahvaa it-osaamista. Tarjolla on yhteisiä projekteja Glonassin erityisesti lisäarvopalvelujen kehittämisessä ja ratkaisujen toteuttamisessa. EU:n ja Venäjän innovaatiofoorumi kokoontuu Lappeenrannassa jo toisen kerran EU-Venäjä-innovaatiofoorumi kokoaa toisen kerran Euroopan ja Venäjän innovaatiotoiminnan asiantuntijat, päättäjät ja visionäärit Lappeenrantaan toukokuussa. Viime vuonna järjestetty foorumi oli onnistunut tapahtuma, joka edisti näkyvästi alullaan olevaa innovaatioyhteistyötä. Kevään foorumin teemoina ovat EU:n ja Venäjän välisen innovaatiotoiminnan suuntaviivat ja modernisointikumppanuuden konkreettiset tehtäväalueet. Yhteistyömahdollisuuksia avautuu erityisesti energiatehokkuuden parantamisessa, uudistuvan energian käyttöönotossa, tieto- ja viestintäteknologioiden sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvillä aloilla. Yritysten Matching-tapahtuma tarjoaa Foorumiin osallistuville yrityksille mahdollisuuden kontaktoida potentiaalisia eurooppalaisia ja venäläisiä kumppaneita. Venäjällä on käynnissä laaja, poliittisesti tuettu modernisointikampanja, jossa neuvostoaikaiselle kehitysasteelle juuttuneita yrityksiä kannustetaan uusiutumaan lähemmäs länsimaisia toimintatapoja. Prosessin toteuttamiseen tarvitaan sekä uusia innovaatioita että niiden soveltamisessa auttavia kumppanuuksia eurooppalaisten yritysten kanssa. Modernisaatiokumppanuus on tärkeä keino, joka jatkossa voi edistää Euroopan ja Venäjän yhteistä kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Myös suomalais yrityksillä on mahdollisuus löytää uusia asiakkaita ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä Euroopasta että Venäjältä. Innovaatioyhteistyötä harjoitetaan jo käytännössä Lappeenrannan ja Pietarin kesken. Lappeenrannan Pietarin edustusto ja suomalais-venäläinen innovaatio keskus järjestivät viime vuonna useita promootioita Pietarissa. Noin sadalle lappeenrantalaisyritykselle avattiin ovia Venäjälle etabloitumiseen. Edistämistoimina olivat markkinaselvitykset, aktivointitilaisuudet ja yritysneuvonta. Innovaatiokeskus on vastavuoroisesti edesauttanut venäläisyritysten Suomeen sijoittumisessa. Compiler News UUTISARKISTO Arkistossa noin 5000 uutista vuosilta 1998-2011 ETSI TIETOA! TUTUSTU!

6 Suomi ja Venäjä tarkistavat matkapuheluiden siirtotariffeja Suomi ja Venäjä ovat sopineet maiden välisten matkapuhelujen verkkovierailu- eli roaming-hintojen koskevista poliittisista linjauksista. Helsingissä maaliskuun puolivälissä pidettyyn neuvotteluihin osallistuivat liikenneministeri Suvi Lindén ja Venäjän viestintä- ja joukkotiedotusministeri Igor Shtshegolev, virkamiesvaltuuskunnat sekä matkapuhelinoperaattoreiden ja laitevalmistajien edustajia. Neuvotteluissa mukana olleet liikemiesvaltuuskunnat keskustelivat verkkovierailumaksujen voimaantulon aikatauluista ja hinnoista. Matkapuhelinoperaattoreiden on määrä sopia yksityiskohdista toukokuun Ukrainassa teollisuus ja kauppa uuteen vauhtiin Ukrainan talous voi kasvaa tänä vuonna 4,5 prosenttia, ennakoi maan keskuspankki. Ennuste on maltillinen, sillä tammikuussa reaalinen bruttokansantuote kasvoi 5,1 prosenttia ja helmikuussa vuosikasvu kiihtyi jo 7,0 prosenttiin. Viime vuonna Ukrainan talous kasvoi 4,2 prosenttia. Ukrainan teollisuustuotanto kasvoi helmikuussa vuositasolla 11,5 prosenttia vuositasolla ja tammi-helmikuun jaksolla kasvu oli 10,5 prosenttia. Hallituksen kahden vuoden ennusteen mukaan teollisuustuotanto kasvaisi tänä vuonna 7-8 prosenttia. Viime vuonna tuotanto kasvoi 11,0 prosenttia, mutta edellisen vuoden vertailutaso oli matala. Myös vähittäiskaupassa tuntui selvä elpyminen. Tammikuussa myynti kasvoi vuositasolla 11,1 prosenttia ja tammi-helmikuussa myynnin lisäys oli tilastoviraston mukaan 11,9 prosenttia. alkuun mennessä. Verkkovierailuhintojen tavoitetasoksi asetettiin EU: n määrittelemä hintataso. Uutistoimisto Interfaxin mukaan operaattoreita tapaamisessa edustivat Suomesta Elisa, TeliaSonera ja DNA. Venäjältä edustettuina olivat samoin kolme suurta eli Megafon, MTS ja VimpelCom. Venäläinen osapuoli kiirehti neuvotteluratkaisua. Shtshegolevin mielestä maiden välisen matkailun kasvu vaatii muutoksia puheluiden hinnoitteluun. Viime vuonna noin miljoonalle venäläiselle myönnettiin matkaviisumi Suomeen ja noin 300 000 suomalaiselle myönnettiin viisumi Venäjälle. Myynnin arvo kahden ensimmäisen kuukauden aikana nousi 42,9 miljardiin grivnaan eli noin 3,8 miljardiin euroon. Pääkaupungin Kiovan osuus vähittäiskaupan kokonaismyynnistä oli noin 18 prosenttia. Ukrainassa yli miljoona liiketoiminnan harjoittajaa Perusteollisuus vetää Kazakstanin talouskasvua Ukrainan viranomaisten tiedossa oli maaliskuun alussa 1 301 495 ainakin jonkinasteista liiketoimintaa harjoittavaa yksikköä, kertoo paikallinen tilastovirasto. Eri yhtiömuotoja edustavia yrityksiä, henkilöyhtiöitä ja ammatinharjoittajia oli tästä määrästä 1 245 321 kappaletta. Loput liiketoiminnan harjoittajista olivat ilman mitään oikeudellista statusta. Eniten varsinaisia yrityksiä oli pääkaupungissa Kiovassa, jossa niitä oli rekisteröitynä 251 309. Lisäksi noin 100 000 yritystä sijaitsi sekä Dnipropetrovskin ja Donetskin hallintoalueilla. Koko maan yrityksistä vain 28 415 oli osakeyhtiöitä. Yritysmäärältään suurempia aloja Ukrainassa ovat maa- ja metsätalous, prosessiteollisuus, rakentaminen, yrityspalvelut ja kauppa. Eniten yrityksiä toimii kaupan eri aloilla määrän noustessa 326 197 yritykseen. Prosessiteollisuudessa toimii 117 281 yritystä ja rakennusalalla on mukana 91 675 yritystä. Kazakstanin talous kasvoi tammikuussa vuositasolla 6,3 prosenttia hyvän teollisen kehityksen ja vientikysynnän ansiosta. Helmikuun talouskasvulukua ei ole vielä julkistettu, mutta teollisuudesta tiedetään, että raakaöljyn tuotanto kasvoi tammi-helmikuussa 4,1 prosenttia nousten 11,2 miljoonaan tonniin. Maakaasun tuotanto kasvoi samaan aikaan vuositasolla 7,9 prosenttia ja oli volyymiltaan 5,6 miljardia kuutiota. Muista energiaraaka-aineista kivihiilen tuotanto lisääntyi 17,2 prosenttia ja koksin 5,4 prosenttia. Terästeollisuus pääsi vielä kovempaan vauhtiin. Raakateräksen tuotanto kasvoi 40,0 prosenttia ja levyteräksen valmistuksessa päästiin 26,3 prosentin lisäykseen. Rautamalmijalosteiden tuotanto säilyi sen sijaan vuoden takaisella tasollaan.

7 Puolan tuotanto ja vienti hyvään vauhtiin vuoden alkukuukausina Kiinalaissijoittajat kiinnostuivat Puolasta Kiinalaiset ovat viime aikoina kiinnostuneet entistä enemmän Puolan investointimahdollisuuksista. Uusimmat ja myös merkittävimmät investoinnit koskevat moottoritiehankkeita. Muukin infrastruktuuri sekä perinteinen metalli- ja kemianteollisuus on ollut kiinalaissijoittajien mielenkiinnon kohteena. Jo aiemmin kahta A2-moottoritien kahta lohkoa rakentamassa ollut kiinalainen yhteenliittymä Covec eli The China Overseas Engineering Group haluaa nyt sijoittaa lisää Puolan tiestöön. Se on on ilmoittanut ryhtyvänsä kehittämään Varsovan ja Puolan itärajan välistä A2-moottoritieyhteyttä ja sijoittaa siihen 20 miljardia zlotyä eli noin viisi miljardia euroa. Lisäksi se on valmis rakentamaan ja rahoittamaan kahta Varsovan alla kulkevaa moottoritietä noin 2-2,5 Puolan talous vahvistuu useilla osa-alueillaan. Talouskasvu jatkuu hyvänä, teollisuustuotanto kasvaa ja vienti vetää yhä paremmin. Kokonaisarviota vaikeuttaa kuitenkin se, että maan julkinen velka on nousussa, inflaatio on kääntynyt nousuun ja lisäksi suurella joukolla yrityksiä on vaikea rahoitustilanne. Myös kuluttajien mielialaindeksi näyttää heikkoja lukemia. Samalla työllisyystilanne soittaa heikentymisen merkkejä, sillä helmikuussa työttömyysaste nousi 13,2 prosenttiin. Puolan kokonaistalouden suhteen alkuvuoden tilanne näyttää joka tapauksessa lupaavalta. Puolan teollisuustuotanto kasvoi helmikuussa vuositasolla 10,7 prosenttia, mikä ylitti ekonomistien odotukset. Tuotantoa kasvatti etenkin hyvä vientikysyntä Puolan tärkeimmällä markkina-alueella Saksassa. Rakennusalalla kehitys oli vielä nopeampaa. Rakennustuotanto kasvoi helmikuussa 23,0 prosenttia vuositasolla ja 11,2 prosenttia tammikuuhun verrattuna. Helmikuussa teollisuuden uusien tilausten kanta parani vuositasolla 12,9 prosenttia ja kuukausitasolla 1,9 prosenttia. Puolan teollisuus terästyi myös tuottavuutensa puolesta. miljardilla eurolla. Covec on tuonut Kiinasta jo 350 työntekijää tierakennustöihin. Aiemmissa tiehankkeissa kiinalaisyrityksen on ollut vaikea sopeutua puolalaisen työvoiman käyttöön kaikkine sen edellyttämine sääntöineen ja määräyksineen. Puolalaisten mentaliteetti ja työkulttuuri on sekin ollut vierasta kiinalaisjohdolle. Puolan investointivirasto PAlilZ:n mukaan kiinalaissijoitukset Puolaan ovat olleet aiemmin melko vähäisiä. Esimerkiksi vuonna 2009 kiinalaiset rahoittivat viittä projektia noin 38 miljoonalla eurolla. Viime vuonna tapahtui pieni hyppäys ylöspäin, kun osa Stalowa Wolan terästehtaasta myytiin kiinalaisille 280 miljoonalla zlotyllä eli noin 70 miljoonalla eurolla. Parhaillaan käydään neuvotteluja Shanghai Electricin kanssa tuulipuiston rakentamisesta Puolaan. Tilastovirasto GUS:in mukaan työntekijää kohden laskettu tuottavuus parani tammi-helmikuussa vuositasolla 7,1 prosenttia. Teollisuustuotantoa lisäsi hyvä vientikehitys. Tilastoviraston mukaan Puolan vienti kasvoi tammikuussa vuositasolla 20,0 prosenttia ja sen arvo nousi 10, 2 miljardiin euroon. Koko viime vuonna viennin arvo kasvoi 20,1 prosenttia. Puolan tuonti kasvoi tammikuussa vientiä hitaammin. Lisäys oli 15,2 prosenttia ja tuonnin arvo nousi 9,93 miljardiin euroon. Kauppatase olikin nyt 275 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Myös Puolan vähittäiskaupan myynti kehittyi alkuvuonna hyvin. Helmikuussa myynti kasvoi vuositasolla peräti 12,0 prosenttia, vaikka kuluttajatutkimukset lupailivat aivan muuta. Toteutunut myynti oli seitsemän prosenttiyksikköä parempi kuin mitä markkinat odottivat. Varsovan pörssi kertoo optimismista Luottamuksesta Puolan talouteen kertoo, että perjantaina 24.3 Varsovan pörssiin pääindeksi WIG 20 nousi 2 813,89 pisteeseen, mikä oli korkein pisteluku yli kahteen vuoteen. Kotimaisen pörssiin hyvä markkinatilanne on myös rohkaissut valtiovarainministeriötä valmistelemaan kahta mittavaa valtionyhtiöiden listautumista. Ministeriö on viemässä pörssiin PKO Bankin ja maan johtavan hiiliyhtiön JSW:n. Näiden kahden yhtiön osakkeiden myynnistä valtio laskee saavansa 15 miljardin zlotyn eli noin 3,75 miljardin euron tulot. PKO Bankin osakkeiden tuottotavoitteena on 11 miljardia zlotyä, mikä tekisi listautumisannista suurimman Varsovan pörssin koko historian aikana.

Tallinnan sataman uusi konttiterminaali venäläisyhtiölle Venäläinen Rail Garant -yhtymä voitti Tallinnan sataman uuden konttiterminaalin tarjouskilpailun. Tarjouksen jätti kymmenen yritystä, joukossa myös kotimaisia yrityksiä. Tarjouskilpailuun osallistui myös nykyisen konttiterminaalin operaattori Transiidikeskus, jonka omistaa Anatoli Kanajev. Rail Garant voitti tarjouskilpailun paitsi tarjoussumman myös siihen liittyvän innovatiivisen liikeidean ansiosta. Rail Garant on yksi Venäjän suurimmista kuljetusalan yhtymistä. Sen piirissä toimii kaikkiaan 11 rautatiekonttikuljetuksia hoitavaa tytäryhtiötä. Yhtymällä on hallussaan yli 17 000 tavaravaunua. Tallinnan satama käsitteli viime vuonna 36,6 miljoonaa rahtitonnia, mikä merkitsi 16 prosentin lisäystä vuoden 2009 volyymiin verrattuna. Satamayhtiön liikevaihto kasvoi 7,0 prosenttia nousten 87 miljoonaan euroon. Yhtiön yhdistetty nettotulos oli 42 miljoonaa euroa eli 62 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Uutistoimisto BBN:n mukaan Tallinnasta tuli kolmanneksi nopeimmin kasvava satama itäisen Itämeren alueella Primorskin ja Pietarin jälkeen. Kehitystahdissa jälkeen jäivät Klaipedan, Riian ja Gdanskin satamat. Tallinnan satamayhtiön hallitus hyväksyi äskettäin suunnitelman, jonka mukaan nykyiset satamaoperaattorit voivat investointiehdotusten mukaisesti sijoittaa kaikkiaan 200 miljoonaa euroa konttiterminaaleihin ja nestekaasuterminaaleihin. Yksi investointiehdotuksista käsittää nesteytetyn maakaasun terminaalin rakentamisen Tallinnan satamaan. Terminaali varastoisi Venäjältä ja Kazakstanista toimitettua nestekaasua toimitettavaksi edelleen koko Baltian alueelle. Tallinnan satamayhtiö suunnittelee myös varastoalueen rakentamista Muugan satamaan erilaisten nesterahtien välivarastointia varten. Varastokompleksin alustava mitoitus on 400 000 kuutiometriä. Valko-Venäjä devalvoi 10 prosenttia Valko-Venäjän keskuspankki lähetti 29.3 maassa toimiville pankeille suosituskirjeen, jonka mukaan ne voivat ostaa ja myydä ulkomaanvaluuttoja kurssiin, joka poikkeaa enintään 10 prosenttia kansallisen ruplan (BYR) virallisesta vaihtokurssista. Aiemmin kaupankäyntikurssi sai poiketa enintään kaksi prosentti keskuspankin kurssista. Kansainvälsillä finanssimarkkinoilla siirto on tulkittu 10 prosentin devalvaatioksi, joka tapahtui vain päivää sen jälkeen kun keskuspankki vakuutti, ettei ruplaa devalvoida. Valko- Venäjän rupla devalvoitiin edellisen kerran vuonna 2009, jolloin kurssia korjattiin 25 prosenttia. Kurssien uusi vaihteluväli koskee kaikkien valuuttojen ostoa ja myyntiä interbank-markkinoilla, eli pankkien välisessä ja niiden yritysasiakkaiden välisessä toiminnassa. Virkamiesten palkat laskivat Latviassa viidenneksen Latvian finanssiministeriön arvion mukaan valtion viroissa olevien työntekijöiden palkat ovat laskeneet kahden vuoden aikana 22 prosenttia. Inflaatio on syönyt jäädytettyjä palkkoja, mutta niitä on osin myös alennettu. Julkisella sektorilla työskentelevät ansaitsivat keskimäärin 585 latia eli noin 825 euroa kuukaudessa vielä vuonna 2008. Nyt keskipalkka on laskenut 458 latiin eli noin 646 euroon. Palkkatason laskun lisäksi virkamiehiä koetellaan muutenkin. Bonuksia tai erorahaa ei enää makseta eikä ilmaista terveydenhoitoakaan ole tarjolla. Latvian tilastoviraston mukaan valtion ja kuntien henkilöstön määrä on sekin vähentynyt 25 500 henkilöllä. Luku vastaa yhtä prosenttia Latvian väestöstä. Viime vuoden lopussa julkinen sektori työllisti 185 233 henkilöä eli 8,3 prosenttia latvialaisista. Latvian hallitus on asettanut tavoitteekseen, että virkamieskunnan osuus laskee kahdeksaan prosenttiin. Muissa Euroopan maissa vastaava luku on keskimäärin 7,9 prosenttia. Sisäinen devalvaatio Palkkojen jäädyttämistä tai alentamista käytetty sisäisenä devalvaationa myös muissa Baltian maissa. Hallintorakenteiden keventäminen on käynnistetty lisäksi Venäjällä ja Ukrainassa. Ukrainassa hallituksen toimintamallina on kuitenkin se, että työvoiman leikkauksista vapautuvaa palkkasumma käytetään työsuhteensa säilyttävien virkamiesten palkankorotuksiin. 8