VIHDIN KUNNAN TÄYSI-IKÄISTEN ASUKKAIDEN LIIKUNTAKYSELY Tulokset 2016
Vihdin liikuntakysely Tulokset 2016 Anton Ahonen & Anni Polari Urhes liikuntasuunnittelu Oy 2017
SISÄLLYS 1 KYSELYN TOTEUTTAMINEN... 4 2 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 5 3 TULOKSET... 6 3.1 Liikunta-aktiivisuus ja istuminen... 6 3.2 Liikkumista rajoittavat tekijät... 9 3.3 Liikuntaa organisoivat tahot... 11 3.4 Liikuntapaikkojen ja nuorisotilojen käyttö... 13 3.5 Tyytyväisyys kunnan liikunta- ja nuorisotoimintaan... 16 3.5.1 Tyytyväisyys liikuntapalveluihin ja -paikkoihin... 16 3.5.2 Tyytyväisyys nuorisopalveluihin ja -tiloihin... 19 3.6 Kunnan liikunta- ja nuorisopalveluista tiedottaminen... 21 3.7 Kunnan liikunta- ja nuorisopalveluiden kehittäminen... 23
1 KYSELYN TOTEUTTAMINEN Täysi-ikäisten liikuntakysely toteutettiin Vihdissä marras-joulukuussa 2016. Kysely järjestettiin osana Urhes liikuntasuunnittelu Oy:n 100 kuntaa-missiota, jonka tarkoitus on tuottaa kunnille tietoa asukkaiden liikuntakäyttäytymisestä ja liikuntaseurojen toimintaedellytyksistä. Urhes liikuntasuunnittelu Oy vastasi kyselyn toteuttamisesta ja raportoinnista. Kyselyllä kerättiin tietoa yli 18-vuotiaiden vihtiläisten liikuntatottumuksista, liikkumista rajoittavista tekijöistä ja liikuntapaikkojen käytöstä. Lisäksi kartoitettiin tyytyväisyyttä ja toiveita kunnan liikunta- ja nuorisopalveluihin sekä liikuntapaikkoihin ja nuorisotiloihin. Kyselylomake sisälsi pääasiassa monivalintakysymyksiä, mutta mukana oli myös avoimia kysymyksiä, joissa vastaajat saivat ilmaista omin sanoin näkemyksiään. Kysely oli vastaajille avoinna 14.11 16.12.2016. Kysely toteutettiin sähköisenä ja siihen oli mahdollista vastata joko tietokoneelle tai mobiililaitteella. Liikuntakyselyyn saatiin yhteensä 309 vastausta eli toisin sanoen 1,4 prosenttia täysiikäisistä asukkaista vastasi kyselyyn. Tiedonkeruun jälkeen kyselyaineisto analysoitiin tilasto-ohjelman avulla. Tämä raportti esittelee kyselyn tulokset. Kysymysten avoimet vastaukset löytyvät erillisenä liitteenä. 4
2 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Liikuntakyselyyn vastasi yhteensä 309 täysi-ikäistä vihtiläistä. Vastanneista selvä enemmistö (70%) on naisia. Vastaajien ikäjakauma painottuu 30-49-vuotiaisiin, jotka muodostavat yli puolet (57 %) vastaajajoukosta. Pääosa vastaajista asuu Nummelassa (51%) tai Vihdissä (23%). Koulutustason osalta vastaajat jakaantuvat tasaisesti ylioppilastutkinnon/ammatillisen perustutkinnon, opistoasteinen tutkinnon ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden kesken. Tyypillisin vastaaja on ansiotyössä ja ansaitsee 20 000 30 000 vuodessa. Vastaajista 14 % tupakoi tai käyttää muita nikotiinituotteita. 5
3 TULOKSET 3.1 Liikunta-aktiivisuus ja istuminen Terveysliikunnan suosituksien mukaan aikuisen (yli 18-vuotiaan) tulisi harrastaa viikossa 2 h 30 min reipasta tai 1 h 15 min raskasta kestävyysliikuntaa sekä vähintään kaksi kertaa lihaskuntoliikuntaa. Liikuntakyselyssä vastaajilta kysyttiin, kuinka paljon he käyttävät viikossa aikaansa erilaisiin liikuntamuotoihin ja vastausten pohjalta laskettiin, kuinka hyvin kuntalaiset täyttävät liikuntasuositukset. Tulosten perusteella vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti aktiivisia vihtiläisiä, sillä noin kolmasosa vastaajista täyttää liikuntasuositukset kaikilta osin. Ainoastaan 16 prosenttia ei täytä suosituksia miltään osin, mikä on selvästi vähemmän kuin valtakunnallisissa tutkimuksissa. Tuloksista ei kannata tulkita keskimääräisen kuntalaisen liikunta-aktiivisuutta, sillä ei ole syytä olettaa, että Vihdin tilanne poikkeaisi merkittävästi valtakunnallisista tuloksista. Valtakunnallisesti 5 11 % täysi-ikäisistä täyttää suositukset kaikilta osin ja noin puolet ei liiku terveytensä kannalta riittävästi millään osaalueella. Hyötyliikunnan määrää tiedusteltiin kysymyksellä: Miten kuljet pääsääntöisesti matkasi?. Vastaajat liikkuvat työ-, opiskelu- ja asiointimatkansa pääsääntöisesti moottoriajoneuvolla. Lumettomana aikana 77 prosenttia liikkuu matkansa moottoriajoneuvolla ja lumiseen aikaan osuus on 85 prosenttia. 6
Kulkutapa on yhteydessä matkan pituuteen. Alle viiden kilometrin matkan kulkevista noin puolet kulkee matkansa kävellen tai pyörällä. 6 10 kilometrin matkoista 77 prosenttia kuljetaan moottoriajoneuvolla ja sitä pidemmistä matkoista lähes 100 prosenttia. Huomattavaa kuitenkin on, että yhden kilometrin päässä asuvista jopa puolet valitsee kulkuvälineeksi auton tai vastaavan. Naiset ovat hieman aktiivisempia hyötyliikkujia kuin miehet. Naisista 26 prosenttia liikkuu lumettomaan aikaan lihasvoimin, kun miesten vastaava osuus on 13 prosenttia. Kulkutapa on yhteydessä myös asuinalueeseen. Nummelassa asuvista 34 prosenttia kulkee matkansa lihasvoimin. Vihdin postinumeroalueella asuvista vastaava osuus on 14 prosenttia, Otalammella asuvista 6 prosenttia ja muualla asuvista 10 prosenttia. 7
Liikunta-aktiivisuuden ohella kyselyssä selvitettiin istumisen määrää arkipäivisin. Vastaajien keskimääräinen istumisaika on 5,6 tuntia. Neljä tuntia tai vähemmän päivässä istuu 37 prosenttia ja 5-8 tuntia 52 prosenttia vastaajista. Yhdeksän tuntia tai enemmän päivässä istuu noin joka kymmenes vastaaja. Naiset istuvat keskimäärin vähemmän kuin miehet ja lisäksi istuminen vähenee iän lisääntyessä. Istumisen määrä on suurin alle 40-vuotiailla miehillä, jotka istuvat arkipäivisin keskimäärin 6,9 tuntia. Vähiten istuvat yli 60 vuotiaat naiset, joilla istumistunteja kertyy 3,9. 8
3.2 Liikkumista rajoittavat tekijät Kyselyssä selvitettiin, miten paljon erilaiset sisäiset ja ulkoiset tekijät rajoittavat vihtiläisten liikkumista. Sisäisillä esteillä tarkoitetaan oman päätöksenteon ulottuvissa olevia yksilöllisiä tekijöitä. Ulkoiset tekijät ovat sellaisia, joihin ei ole mahdollista vaikuttaa omalla päätöksenteolla. Sisäisistä tekijöistä vastaajien liikunnan harrastamista rajoittavat eniten ajanpuute, laiskuus, ja väsymys. Nämä syyt rajoittavat vähintään jonkin verran yli 70 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi rajoittavimmat tekijät ovat taloudelliset ja terveydelliset syyt sekä harrastuskaverin puute. Vähiten liikkumista haittaavat liikuntataitojen puute ja vähäinen kiinnostus. Suurimmat taustamuuttujien väliset erot ovat yli 60-vuotiaiden ja alle 40-vuotiaiden välillä sekä liikuntasuositukset täyttävien ja täyttämättömien välillä. Alle 40-vuotiaat kokevat kaikki tekijät vanhempia ikäluokkia rajoittavampina, lukuun ottamatta terveydellisiä syitä. Terveydelliset syyt ovat merkittävin yli 60-vuotiaiden liikkumista rajoittava tekijä. Laiskuus, harrastuskaverin puute, väsymys ja kiinnostuksen puute rajoittavat selvästi enemmän liikunnallisesti passiivisia kuin liikunnallisesti aktiivisia. Vastaajien tulotaso vaikuttaa tekijöiden koettuun rajoittavuuteen. Taloudelliset syyt, terveydelliset syyt, harrastuskaverin puute ja liikuntataitojen puute hankaloittavat alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsevia selvästi enemmän kuin yli 40 000 euroa vuodessa ansaitsevia. Ajanpuute rajoittaa sen sijaan eniten yli 40 000 euroa vuodessa ansaitsevia. 9
Ulkoiset tekijät koetaan kokonaisuudessaan vähemmän rajoittavina kuin sisäiset tekijät. Ulkoisista tekijöistä harrastamista vaikeuttaa eniten liikuntapaikkojen etäisyys. Vastaajista yli puolet kertoo tämän vaikeuttavan ainakin jossain määrin liikkumista. Seuraavaksi merkittävimmät esteet ovat sopivan liikuntapaikan puute ja liikuntapaikkojen aukioloajat, jotka rajoittavat joka toisen täysi-ikäisen liikkumista. Puutteet esteettömyydessä hankaloittavat vastaajien liikkumista kaikista tekijöistä vähiten. Naiset kokevat sopivan liikuntaharrastuksen ja työnantajan tuen puutteen miehiä rajoittavampina. Vastaavasti miesten liikkumista hankaloittaa enemmän liikuntapaikkojen huono kunto. Ikäluokittaisen tarkastelun perusteella eri tekijät koetaan sitä rajoittavammiksi mitä nuoremmasta vastaajasta on kyse. Liikuntapaikan etäisyys, tiedonpuute, työnantajan tuen puute sekä sopivan liikuntapaikan/-harrastuksen puute rajoittavat liikunnallisesti passiivisia enemmän kuin niitä, jotka täyttävät liikuntasuositukset kaikilta osin. Tuloluokkien välillä ei ole yhtä selkeitä eroja lukuun ottamatta sopivan liikuntaharrastuksen puutetta, joka hankaloittaa eniten alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsevia. Liikuntapaikkojen etäisyyden rajoittavuudessa on suuria asuinalueiden välisiä eroja. Otalammella asuvista peräti 83 prosenttia kertoo etäisyyden rajoittavan vähintään jonkin verran heidän liikkumistaan. Nummelassa asuvilla vastaava osuus on 41 prosenttia, Vihdissä asuvilla 66 prosenttia ja muualla asuvilla 67 prosenttia. 10
3.3 Liikuntaa organisoivat tahot Kyselyn perusteella täysi-ikäiset kuntalaiset toteuttavat liikuntaharrastuksensa pääosin omatoimisesti, sillä lähes 80 prosenttia liikkuu viikoittain itsenäisesti ja yli 60 prosenttia perheen tai ystävien kanssa. Urheiluseurat tavoittavat viikkotasolla kolmasosan, yksityiset toimijat viidesosan ja kunnan liikuntaryhmät 14 prosenttia vastaajista. Kansalaisopisto ja työpaikat sen sijaan liikuttavat säännöllisesti vain satunnaisia kuntalaisia. Taustamuuttujavertailujen mukaan naiset liikkuvat miehiä useammin yksityisten toimijoiden järjestämänä ja vastaavasti miehille on yleisempää urheiluseurassa liikkuminen. Ikäluokittain tarkasteltuna suurin ero on omatoimisen liikunnan harrastamisessa. Yli 60-vuotiaat liikkuvat päivittäin tai lähes joka päivä lähes puolet useammin kuin nuoremmat ikäryhmät. Kunnan liikuntaryhmät näyttäisivät liikuttavan lähinnä eläkeikäisiä. Eläkkeellä olevista peräti 54 prosenttia osallistuu kunnan liikuntaryhmiin viikoittain, kun vastaava osuus ansiotyössä käyvillä on 9 prosenttia ja opiskelijoilla 0 prosenttia. 11
Kyselyssä selvitettiin, ovatko kuntalaiset jäsenenä jossain liikunta-, nuoriso- tai muussa järjestössä. Puolet vastaajista ilmoittaa olevansa jonkin yhdistyksen jäsen. Vastaajilta kysyttiin myös, ovatko he tyytyväisiä kunnassa toimivien liikuntaseurojen toimintaan. Liikuntaseurojen toimintaan ollaan pääosin tyytyväisiä, vain 9 % ilmoittaa olevansa tyytymätön. Avointen kommenttien perusteella tyytyväisiä ollaan erityisesti toiminnan määrään ja monipuolisuuteen. Tyytymättömyyttä herättää sen sijaan alueellinen epätasa-arvo sekä harrasteryhmien puute. Liikuntaseurojen tarjoaman toiminnan lisäksi tyytyväisyyttä tiedusteltiin kunnan tarjoamiin liikuntapalveluihin. Noin kolmasosa vastaajista on tyytyväisiä kunnan organisoimiin palveluihin, noin kolmasosa tyytymättömiä ja 35 prosentille kunnan järjestämä toiminta ei ole tuttua. Avointen vastausten perusteella tyytyväisimpiä ollaan toiminnan määrään ja monipuolisuuteen, tyytymättömimpiä puolestaan uimahallin tarjontaan. Kaikki avoimet vastaukset on esitelty liiteraportissa. 12
3.4 Liikuntapaikkojen ja nuorisotilojen käyttö Kyselyssä vastaajilta selvitettiin erilaisten Vihdissä sijaitsevien liikuntapaikkojen käyttöaktiivisuutta. Kevyen liikenteen väylät osoittautuivat eniten käytetyiksi liikuntapaikoiksi. Noin puolet vastaajista käyttää kävely- ja pyöräteitä liikunnan harrastamiseen päivittäin ja 18 prosenttia kerran viikossa. Kunto- ja pururadat sekä ulkoilureitit palvelevat kuntalaisia seuraavaksi yleisimmin. Niitä käyttää vähintään kuukausittain noin joka toinen vastaaja. Sisäliikuntapaikoista aktiivisimmassa käytössä ovat liikuntahallit/-salit sekä yksityiset kuntokeskukset. Noin neljäsosa vastaajista käyttää liikuntahalleja/-saleja ja yksityisiä kuntokeskuksia joka viikko. Kunnallisia kuntosaleja käytetään lähes puolet yksityisiä kuntosaleja harvemmin. Vesiliikuntapaikkoja käytetään vuositasolla ahkerasti, sillä yli 70 prosenttia vastaajista käyttää uimahallia tai uimarantoja ainakin muutaman kerran vuodessa. Hiihtoladut ovat puolestaan aktiivisimmin käytetty talviliikuntapaikka. Vastaajista 17 prosenttia käyttää latuja viikoittain ja 62 prosenttia vähintään vuosittain. Luistelukenttiä aktiivisesti käyttävien joukko ei ole suuri, mutta vuositasolla ne liikuttavat noin 60 prosenttia vastaajista. Laskettelukeskusta käyttää vuosittain lähes 40 prosenttia vastaajista, jäähallin käyttö sen sijaan on harvinaisempaa. Erilaiset ulkokentät eivät juurikaan liikuta aikuisväestöä. Jalkapallo- ja yleisurheilukentillä on jonkun verran käyttöä, mutta tennis-, beachvolley- ja katukoriskenttien käyttö on erittäin vähäistä. Muista liikuntapaikkatyypeistä lähiliikuntapaikat ja frisbeegolfradat ovat suosittuja vuositasolla. Lähiliikuntapaikkoja käyttää vuosittain 52 prosenttia ja frisbeegolfratoja 35 prosenttia vastaajista. Sen sijaan golfkenttien, hevosurheilupaikkojen, skeittipaikkojen, ampumaratojen ja moottoriurheilupaikkojen käyttö on harvinaista. Vastaajat saivat kirjata avoimessa kysymyksessä muita käyttämiään liikuntapaikkoja. Eniten mainintoja keräsivät metsä/luonto ja vesistöt. Myös avantouintipaikat, keilahalli ja koiraurheilupaikkoja liikuttavat vihtiläisiä. 13
14
Naisten ja miesten käyttämät liikuntapaikat eroavat jonkin verran toisistaan. Miehet käyttävät useammin liikuntahalleja/-saleja, hiihtolatuja, ulkokenttiä, frisbeegolfratoja, moottoriurheilupaikkoja, ampumaratoja sekä golfkenttiä. Naiset käyttävät hieman useammin kävely- ja pyöräteitä sekä hevosurheilupaikkoja. Myös ikä on yhteydessä liikuntapaikkojen käyttöaktiivisuuteen. Varttuneet ikäluokat käyttävät aktiivisimmin kunto- ja pururatoja, hiihtolatuja, ulkoilureittejä, kuntosaleja, vesiliikuntapaikkoja ja golfkenttiä. Alle 40-vuotiaat taas liikkuvat muita useammin ulkokentillä, liikuntahalleilla/-saleissa, luistelukentillä, jäähallissa, laskettelukeskuksessa, frisbeegolfradoilla, skeittipaikoilla ja hevosurheilupaikoilla. Asuinalue erottelee liikuntapaikkojen käyttöä siten, että Nummelassa, Vihdissä ja Otalammella asuvat käyttävät aktiivisemmin lähes kaikkia liikuntapaikkoja kuin muilla alueilla asuvat. Nummelassa asuvat käyttävät keskimääräistä enemmän kevyen liikenteen väyliä, kunto- ja pururatoja sekä kunnallisia ja yksityisiä kuntosaleja. Otalammella korostuu sen sijaan ulkokenttien, uimarantojen, hiihtolatujen, luistelukenttien ja lähiliikuntapaikkojen käyttö. Vihdin postinumeroalueella asuvilla ainoastaan beachvolleykenttien käyttö on muita asuinalueita aktiivisempaa. Liikuntapaikkojen käytön ohella kyselyssä selvitettiin nuorisotilojen, leirikeskuksen ja bänditilojen käyttöä. Näiden paikkojen käyttö on vuositasollakin erittäin vähäistä. Alle 20-vuotiaiden vastaajien joukossa nuorisotilojen käyttö on kuitenkin luonnollisesti yleisempää. Alle 20-vuotiaista 64 prosenttia käyttää nuorisotilaa vähintään muutaman kerran vuodessa. 15
3.5 Tyytyväisyys kunnan liikunta- ja nuorisotoimintaan 3.5.1 Tyytyväisyys liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Kuntalaiset saivat kyselyssä arvioida, miten hyvin kunta on hoitanut erilaisia liikuntapalveluita. Seuraava kuvio esittää arvion antaneiden osuuksia eli en osaa sanoa - arviot on poistettu tästä taulukosta. Vastaajat ovat tyytyväisimpiä asiakaspalveluun, joka saa erittäin tai melko hyvän arvion 73 prosentilta vastaajista. Myös liikuntapaikkojen kunnossapito, liikunta- ja nuorisopalveluiden tapahtumat, liikuntapaikkamaksut ja ohjattujen liikuntaryhmien tarjonta keräävät positiivisen arvion. Vastaajat ovat tyytymättömimpiä kuntalaisten kuulemiseen liikuntaa koskevissa asioissa, liikuntapalveluista tiedottamiseen ja uimahallin tarjontaan. Vastaajista 73 prosenttia arvioi kuntalaisten kuulemisen toteutuneen melko tai erittäin huonosti. Kuntalaiset arvioivat liikuntapalvelujen lisäksi tyytyväisyyttään eri liikuntapaikkoihin. Arvio annettiin kouluarvosanoin 4 10. Kuviossa arvosanaluokkia on yhdistelty tulkinnan helpottamiseksi. Analyysistä on myös poistettu en osaa sanoa -arviot eli tarkastelussa ovat ainoastaan arvion antaneiden vastaukset. 16
Liikuntapaikoista selvästi tyytyväisimpiä ollaan hiihtolatuihin. Vastaajista 8 prosenttia pitää latuja erittäin hyvänä ja 63 prosenttia antaa melko hyvän arvosanan. Muut liikuntapaikat arvioidaan selkeästi heikommiksi. Huonoimman arvosanan saa uimahalli, jonka 61 prosenttia vastaajista arvio melko tai erittäin huonoiksi. Eniten erittäin huonoja arvosanoja kerää Vihdin kuntosali. Joka neljäs vastaajista antaa kuntosalille arvosanaksi nelosen tai vitosen. Kyselyssä tiedusteltiin myös kuinka tyytyväisiä asukkaat ovat kokonaisuudessaan kunnan liikuntapalveluihin ja -paikkoihin. Kyseessä oli siis ns. kokonaisarvosana kunnalle liikuntakaupunkina. Enemmistö (60 %) vastaajista on erittäin tai melko tyytyväinen kunnan liikuntaedellytyksiin. 17
Kokonaistyytyväisyydessä on hajontaa taustamuuttujien välillä. Naiset ja miehet ovat kuta kuinkin yhtä tyytyväisiä, mutta ikäryhmien välillä on selvä ero. Yli 60-vuotiaat ja eläkkeellä olevat ovat tyytyväisimpiä kunnan liikuntapalveluihin ja -paikkoihin. Kaikista huonoimman arvion antavat Otalammella asuvat. Fyysisesti aktiiviset ovat hieman tyytyväisempi kuin liikuntasuositukset täyttämättömät. Tuloluokkien välillä ei ollut merkittäviä eroja tyytyväisyydessä. Vastaajat saivat kommentoida esittämäänsä kokonaisarviota avoimessa kysymyksessä. Kuntalaisilta saatiin yhteensä 77 palautetta, jotka teemoiteltiin sisältönsä perusteella. Eniten palautetta saavat kevyen liikenteen väylät, uimahalli ja sen tarjonta, ulkoilureitit kuten pururata ja hiihtoladut sekä sisäliikuntasalit ja -hallit. Palautetta annettiin 18
myös alueellisesta epätasa-arvosta liikuntapalveluiden ja -paikkojen saavutettavuudessa. Lisäksi liikuntapalveluista tiedottaminen, liikuntatilojen ja -välineiden saatavuus ja liikuntapalveluiden hinnoittelu puhuttavat kommenteissa. Avoimet vastaukset on kokonaisuudessaan esitelty liiteraportissa. 3.5.2 Tyytyväisyys nuorisopalveluihin ja -tiloihin Liikuntapalveluiden ja -paikkojen lisäksi vastaajat arvioivat kyselyssä kunnan nuorisopalveluita ja -tiloja. Vastauksista on poistettu En osaa sanoa -arviot ja tarkastelussa ovat ainoastaan arvion antaneet. Nuorisopalveluista nuorisotalotoiminta koetaan parhaiten hoidetuksi. Enemmistö (73%) antaa toiminnalle erittäin hyvän tai melko hyvin arvion. Liikuntapalveluiden tavoin nuorisopalveluista huonoimman arvosanan saavat tiedottaminen ja nuorison kuuleminen heitä koskevissa asioissa. Vastaajista 51 prosenttia antaa melko tai erittäin huonon arvosanan nuorisopalveluista tiedottamiselle ja 61 prosenttia nuorten kuulemiselle nuorisoa koskevissa asioissa. 19
Vastaajat arvioivat nuorisopalvelujen lisäksi tyytyväisyyttään nuorisotiloihin. Tyytyväisyys Nummelan nuorisokeskukseen ja Vihdin kirkonkylän kerhokeskus Ohariin on samalla tasolla. Vastaajista noin 55 prosenttia pitää tiloja hyvinä. Kyselyssä tiedusteltiin myös kuinka tyytyväisiä asukkaat ovat kokonaisuudessaan kunnan nuorisopalveluihin ja -tiloihin. Suurin osa (64%) vastaajista ei osannut antaa kokonaisarvosanaa kunnan nuorisopalveluille ja -tiloille. Pääosa arvion antaneista on erittäin tai melko tyytyväisiä tilanteeseen. Kun tarkastellaan ainoastaan alle 20-vuotiaiden antamia vastauksia (N=9), yksikään ei ole tyytymätön tilanteeseen. Postinumeroalueittaisen vertailun perusteella Otalammella asuvat ovat selvästi tyytymättömimpiä kunnan nuorisotoimintaan. 20
Vastaajilla oli mahdollisuus kommentoida esittämäänsä arviota avoimessa kysymyksessä. Avoimissa vastauksissa kunnan nuorisopalveluille annettiin kehuja ja kiitoksia, mutta samalla nostettiin esille nuorisotoiminnan puuttuminen Otalammella. Lisäksi toivottiin nuorisotilojen aukioloaikojen lisäämistä. Kaikki avoimet vastaukset löytyvät liiteraportista. 3.6 Kunnan liikunta- ja nuorisopalveluista tiedottaminen Kyselyssä vastaajilta selvitettiin, mitä kautta tieto kunnan liikunta- ja nuorisopalveluista saavuttaisi heidät parhaiten. Tietoa haluttaisiin saada mieluiten sosiaalisesta mediasta, paikallislehdestä ja kunnan nettisivuilta. Nämä tiedotuskanavat tavoittaisivat yli puolet vastaajista. Noin neljäsosa puolestaan haluaisi saada tietoa ns. puskaradion kautta tai liikunta- ja nuorisopalveluiden kausiohjelmasta. Wilman ja sähköpostin välityksellä tieto tavoittaisi viidesosan vastaajista. Huonoimmiksi tiedotusvälineiksi osoittautuivat kunnan henkilökunta, suoraan liikuntapaikalta saatava tieto sekä terveyskeskuslääkärin/-hoitajan välittämä informaatio. Vastaajien itse avoimessa kysymyksessä kirjaamia tiedotuspaikkoja ovat kirjastot, kaupat ja koulut. Myös kännykkäsovellus, josta voisi tilata, tapahtumatietoja/-muistutuksia, saa maininnan. 21
Eri ryhmien tavoittamiskanavissa on suuria eroja etenkin ikäluokkien välillä. Nais- ja miespuoliset vastaajat saavutetaan kuta kuinkin samoista tiedotuskanavista. Liikunta- ja nuorisopalveluiden kausiesite, Wilma ja kunnan henkilökunta kuitenkin tavoittavat naiset miehiä paremmin. Eri-ikäiset kuntalaiset tavoitetaan täysin eri tiedotuskanavien kautta. Alle 40-vuotiaista peräti 70 prosenttia haluaisi tietoa sosiaalisen median kautta, 40-60-vuotiaista 60 prosenttia ja yli 60-vuotiaista 21 prosenttia. Paikallislehden ja kunnan nettisivujen osalta tilanne on päinvastainen. Myös liikunta- ja nuorisopalveluiden kausiohjelma näyttää soveltuvan lähinnä ikääntyneiden tiedotuskanavaksi. Yli 60-vuotiaista 39 prosenttia tavoitetaan parhaiten tätä kautta, kun alle 40-vuotiaiden osalta vastaava osuus on 14 prosenttia. 22
3.7 Kunnan liikunta- ja nuorisopalveluiden kehittäminen Tässä luvussa esitellään kunnan liikunta- ja nuorisopalveluiden kehittämiseen liittyvät tulokset. Kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin mitä paikkoja ja palveluita he haluaisivat Vihdissä kehitettävän. Kunnan liikunta- ja nuorisotoimen tekemästä valmiista listauksesta sai valita kolme tärkeimpänä/kiinnostavimpana pitämäänsä vaihtoehtoa. Liikuntapaikkojen ja nuorisotilojen osalta vastaajat valitsivat kolme tärkeimpänä pitämäänsä kunnostettavaa/rakennettavaa paikkaa. Tulosten perusteella vihtiläiset toivovat kehittämistoimenpiteitä erityisesti kevyen liikenteen väyliin, uimahalliin sekä luontopolkuihin. Vastaajista 49-59 prosenttia nostaa edellä mainitut paikat kolmen tärkeimmän joukkoon. Sisäliikuntatilojen kehittämistä toivoo 36 prosenttia, kuntosalien sekä ulkoliikuntatilojen kehittämistä 27 prosenttia ja nuorisotilojen kehittämistä 16 prosenttia vastaajista. Maastopyöräilyreittien, kiipeilypaikkojen, skeittipaikkojen ja katukoriskenttien kunnostaminen/rakentaminen saavat vähiten kannatusta. Kehittämistoiveet eroavat jonkin verran sukupuolten välillä. Kevyen liikenteen väylät ja uimahalli ovat tärkeitä molemmille, mutta miehet toivovat enemmän sisä- ja ulkoliikuntatilojen kehittämistä, naiset taas luontopolkujen. 23
Varttuneiden ikäluokkien vastauksissa korostuu uimahallin tärkeys. Myös kevyen liikenteen väylät, kuntosalit ja luontopolut koetaan sitä tarpeellisemmiksi kehityskohteiksi mitä vanhemmasta kuntalaisesta on kyse. Alle 40-vuotiaat sitä vastoin pitävät tärkeämpänä sisä- ja ulkoliikuntatilojen sekä nuorisotilojen rakentamista/kunnostamista. Asuinalueittaisen vertailun perusteella muualla kuin Nummelassa, Vihdin postinumeroalueella tai Otalammella asuvat arvottavat kevyen liikenteen väylien kehittämisen korkeimmalle. Vihdin postinumeroalueella asuvien vastauksissa korostuu kuntosalin kehittäminen, Otalammella puolestaan ulkoliikunta- ja nuorisotilojen kehittäminen. Fyysisesti aktiivisten ja passiivisten kehittämistoiveet kohdistuvat kutakuinkin samoihin paikkoihin. Liikuntasuositukset täyttävät kuitenkin pitävät luontopolkuihin kohdistuvia kehittämistoimia tarpeellisempina. Nuorisotilojen kehittäminen sen sijaan on tärkeämpää niille, jotka eivät täytä liikuntasuosituksia miltään osin. Suuri- ja pienituloisten välillä merkittävin ero on uimahallin kehittämisessä. Mitä pienituloisemmasta vastaajasta on kyse, sitä tärkeämpänä uimahallin kehittämistä pidetään. 24
Liikuntapaikkojen ohella vastaajat saivat valita kehitettävistä palveluista kolme kiinnostavinta. Kolme kiinnostavinta palvelua ovat vapaat salivuorot, seurojen harrasteryhmät ja ohjatut liikuntaryhmät. Vastaajista yli 40 prosenttia arvioi nämä kolmen kiinnostavimman palvelun joukkoon. Vapaita salivuoroja toivovat varsinkin miehet ja fyysisesti aktiiviset kuntalaiset. Seurojen harrasteryhmät puolestaan herättävät kiinnostusta eniten alle 40-vuotiaissa ja suurituloisissa. Ohjatusta ryhmäliikunnasta kiinnostuneita on eniten naisten, yli 60-vuotiaiden, fyysisesti passiivisten ja pienituloisten joukossa. Neljänneksi kiinnostavimpana palveluna pidetään liikuntaneuvontapalveluja. Kysyntää neuvontapalveluille on erityisesti yli 60-vuotiaiden joukossa. Viidenneksi kiinnostavin palvelu on nuorille suunnatut tapahtumat, joita toivovat eritoten alle 40-vuotiaat ja Otalammen asukkaat. Liikuntapaikkojen käyttöopastusta ja työpaikkaliikuntaa haluaisi reilu viidesosa vastaajista. Käyttöopastusta toivovat erityisesti yli 60-vuotiaat ja naiset. Myös työpaikkaliikunnan kysyntä on suurempaa naisten keskuudessa. Vähiten kiinnostavimmat palvelut ovat vaikuttaminen toimintaan ja nuorisotilatoiminta, jotka kuitenkin keräävät kannatusta pienituloisten keskuudessa. 25
Vastaajilta tiedusteltiin lisäksi, kuinka tärkeänä he pitävät erilaisia kunnan liikunta- ja nuorisopalveluihin liittyviä kehittämiskohteita. Kaikkia kehittämiskohteita pidetään keskimäärin melko tai erittäin tärkeinä. Kaikista tärkein kehittämiskohde on tiedottamisen kehittäminen, jota pitää tärkeänä yli 80 prosenttia vastaajista. Eniten ei juurikaan tärkeä / ei lainkaan tärkeä -arvioita saa järjestöjen avustusten lisääminen. Toisaalta lähes kolmasosa vastaajista pitää liikuntaseurojen avustamista erittäin tärkeänä, mikä saattaa heijastella kyselyyn vastanneiden liikuntaseurojen jäsenten suurta määrää. Vastaajat saivat halutessaan perustella kehittämiskohteiden tärkeyteen liittyviä vastauksiaan. Kaikki perustelut on kirjattu liiteraporttiin. Kyselyn lopuksi kuntalaiset saivat vielä kertoa vapaasti ajatuksiaan kunnan liikuntaja nuorisopalveluihin liittyen. Vastaukset koskivat jo aikaisemmissakin avoimissa kysymyksissä esiin tulleita paikkoja ja palveluita, kuten ulkoilureittejä, uimahallia, alueellista epätasa-arvoa, tiedottamista ja hinnoittelua. Liiteraportti kokoaa yhteen kaikki kyselyyn kirjatut avoimet vastaukset. 26