KIRJALLINEN KYSYMYS 353/2007 vp Nuorten yhteiskuntatakuun parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Terveydenhuollon viimeaikaisissa tutkimuksissa on selkäleikkausten jälkeen huomattu, että jo kolmen (3) kuukauden sairausloma lisää pysyvän työkyvyttömyyden riskiä kahden (2) vuoden seurannassa. Kuitenkin työvoimatoimistot pyrkivät puuttumaan vuoden 2005 alusta yhteiskuntatakuun puitteissa alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyyden katkaisemiseen vasta kolmen (3) kuukauden jälkeen. Näitä nuoria oli vuoden 2006 aikana 21 600:aa (eli noin 70 %) 30 700:sta kolme kuukautta työttömänä olleesta nuoresta. Kuitenkin syrjäytyneiden nuorten määrä yhä kasvaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Katsooko hallitus, että kolmen kuukauden työttömyysajan salliminen ennen työttömyyteen puuttumista vaikuttaa elämäntapapassivoitumista lisäävästi ja onko hallitus harkinnut yhteiskuntatakuun salliman työttömyysajan lyhentämistä? Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2007 Arja Karhuvaara /kok Versio 2.1
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arja Karhuvaaran /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 353/2007 vp: Katsooko hallitus, että kolmen kuukauden työttömyysajan salliminen ennen työttömyyteen puuttumista vaikuttaa elämäntapapassivoitumista lisäävästi ja onko hallitus harkinnut yhteiskuntatakuun salliman työttömyysajan lyhentämistä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kysymys koskee enimmäisaikaa, jonka jälkeen työnhakijalla on riski "elämäntapapassivoitua" sekä nuorten yhteiskuntatakuun palveluprosessin aikarajoja. Työttömyyteen liitetään usein ennakoituja yksilötasoisia kielteisiä seurauksia, joista yksi on sosiaalinen syrjäytyminen ja passivoituminen. Työnhakijan palveluprosessi työvoimatoimistossa perustuu toimintamallille, jossa työttömyyden pitkittymistä pyritään estämään. Työministeriön kirjeessä Pelisäännöt työvoimatoimistojen toimintatavoille ja aktiiviselle työnhaulle (TM kirje 16.6.2006 1338/40/2006) on lähtökohtana, että työnhaun alkuvaiheen aktiivisuus ja tämän aktiivisuuden tukeminen vaikuttavat voimakkaasti työllistymismahdollisuuksiin. Palveluissa lähdetään ripeästi liikkeelle: ensimmäinen työnhakuhaastattelu tehdään kahden viikon kuluttua työhakijaksi rekisteröimisestä ja viimeistään yhden kuukauden sisällä. Tuolloin mm. arvioidaan asiakkaan kanssa vuorovaikutuksessa hänen palvelutarpeensa eli mikä palvelu edistää parhaiten asiakkaan työllistymistä. Työttömällä työnhakijalla on oikeus työnhaun tueksi laadittavaan työnhakusuunnitelmaan, joka laaditaan mahdollisimman pian työttömyyden alettua. Yksilöity työnhakusuunnitelma laaditaan ennen kuin työttömyys on kestänyt viisi kuukautta. Tämä suunnitelma sisältää mm. yhteenvedon työnhakijan ammattitaidosta ja osaamisesta, työnhakijan oman työllistymiseen liittyvän tavoitteen ja asiakkaan konkreettisen suunnitelman, miten hän hakee tietyn alan työpaikkoja (haettavat työpaikat joko alan, ammattiryhmän tai ammattitehtävän tarkkuudella) sekä työvoimatoimiston tarjoamat tukitoimet. Vuoden 2005 alussa käynnistyneen Nuorten yhteiskuntatakuun lähtökohtana on palveluprosessin tiivistäminen ja varhainen tuki työn haussa ja koulutukseen hakeutumisessa. Toimenpiteillä ehkäistään työttömyyden pitkittymistä, mutta tarkoituksena on tukea nuorten pitkän aikavälin ura- ja työllistymissuunnitelmia. Nuorten yhteiskuntatakuun kolmen kuukauden määräaika on nuorten osalta yksilöidyn työhakusuunnitelman tekemisen takaraja. Jo tätä ennen nuoren kanssa on arvioitu hänen palvelutarpeensa ja tehty työnhakusuunnitelma mahdollisimman pian työnhaun alettua, kuitenkin ennen yhden kuukauden yhtäjaksoista työttömyyttä. Nuori voidaan ohjata avoimiin työpaikkoihin heti työhaun alussa. Lisäksi työvoimatoimistolla on esimerkiksi sähköisiä palveluita asiakkaan työllistymisen tukemiseksi jo ennen työttömyyden alkua (mm. CV -netti, Avoimet työpaikat Internet -palvelu, Paikkavahti). Nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanon linjauksia ei olla muuttamassa. Vuonna 2006 nuorten työttömyysjaksoista noin 85 % päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä, kaikkien työttömien osalta osuus 2
Ministerin vastaus KK 353/2007 vp Arja Karhuvaara /kok oli 74 %. Nuorten yhteiskuntatakuun aikana nuorten työttömyyden kestot ovat lyhentyneet. Alle 20-vuotiailla työttömyyden keskimääräinen kesto vuonna 2006 oli 8 viikkoa ja 20 24-vuotiailla 12 viikkoa. Vuonna 2006 nuoria, joiden työttömyys kesti enemmän kuin kolme kuukautta oli keskimäärin 7 000 kuukaudessa ja vuoden 2007 tammi elokuussa noin 5 500. Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2007 Työministeri Tarja Cronberg 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 353/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Arja Karhuvaara /saml: Anser regeringen att om man tillåter tre månaders arbetslöshet innan man ingriper i arbetslösheten har den verkan att arbetssökandenas levnadssätt passiveras och har regeringen övervägt en förkortning av den arbetslöshetstid som samhällsgarantin tillåter? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Spörsmålet gäller maximitiden, efter vilken arbetslösa löper risk för att bli passiva till sitt levnadssätt samt tidsgränserna för serviceprocessen i samband med samhällsgarantin för unga. Det är ofta så att man med arbetslöshet förknippar förutsedda negativa påföljder på individnivå, varav en är social utslagning och passivering. Serviceprocessen för arbetssökande vid arbetskraftsbyrån baserar sig på en verksamhetsmodell med hjälp av vilken man försöker förhindra utdragen arbetslöshet. I arbetsministeriets brev gällande spelreglerna för arbetskraftsbyråernas förfaringssätt och aktiv jobbsökning (TM kirje 16.6.2006 1338/40/2006) är utgångspunkten att arbetslösa är aktiva i början av jobbsökningen och att främjandet av detta aktiva grepp starkt förbättrar sysselsättningsmöjligheterna. Tjänsterna inleds raskt: den första jobbsökarintervjun görs två veckor efter att personen registrerat sig som arbetssökande och senast inom en månad. Då bedömer man bl.a. i växelverkan med kunden hans eller hennes servicebehov, dvs. vilken tjänst som bäst bidrar till att kunden blir sysselsatt. Arbetslösa arbetssökande har rätt till en jobbsökarplan som stöd för jobbsökningen. Planen utarbetas så fort som möjligt efter att arbetslösheten påbörjat. En individuell jobbsökarplan uppgörs innan arbetslösheten varat i fem månader. I denna plan ingår bl.a. ett sammandrag av arbetssökandens yrkesfärdigheter och kompetens, arbetssökandens eget mål gällande sysselsättningen och kundens konkreta plan om hur han eller hon söker arbete inom en viss bransch (de arbeten som söks specificeras antingen enligt bransch, yrkesgrupp eller arbetsuppgift) samt de stödåtgärder som arbetskraftbyrån erbjuder. Utgångspunkten för samhällsgarantin för unga, som infördes vid ingången av år 2005, är att serviceprocessen koncentreras och att stöd ges i ett tidigt skede av jobbsökningen och sökningen till utbildning. Med åtgärderna förebygger man förlängd arbetslöshet, men avsikten är att främja unga personers karriär- och sysselsättningsplaner på lång sikt. Tidsgränsen på tre månader är för unga personers del den yttre gränsen för utarbetandet av en individuell jobbsökarplan. Redan före detta har man tillsammans med den unga bedömt hans eller hennes behov av service och uppgjort en jobbsökarplan så fort som möjligt efter att arbetslösheten påbörjat, dock före en månads oavbruten arbetslöshet. Unga personer kan hänvisas till lediga platser direkt i början av jobbsökningen. Därtill har arbetskraftsbyrån till exempel e-tjänster som stöd för sysselsättningen av kunder redan innan arbetslösheten påbörjat (bl.a. CV-netti, internettjänsten Lediga jobb, Platsvakten). Riktlinjerna för verkställandet av samhällsgarantin för unga kommer inte att ändras. 4
Ministerns svar KK 353/2007 vp Arja Karhuvaara /kok Under 2006 avslutades cirka 85 % av unga personers arbetslöshetsperioder före tre månaders arbetslöshet. Andelen gällande alla arbetslösa var 74 %. Under samhällsgarantin för unga har längden på unga personers arbetslöshet förkortats. För personer under 20 år var den genomsnittliga längden på arbetslösheten 8 veckor och för 20 24-åringar 12 veckor. Under 2006 fanns det månatligen i genomsnitt 7 000 unga, vilkas arbetslöshet varade över tre månader. I januari august år 2007 var motsvarande antal cirka 5500." Helsingfors den 24 oktober 2007 Arbetsminister Tarja Cronberg 5