Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016
Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava kestävää sekä a) puumäärän että b) luonnon monimuotoisuuden suhteen Metsiemme kasvu nyt >105 milj. m 3 /v, kiihtyy Hakkuut olleet keskimäärin 50-65 milj. m 3 /v Luonnonvarakeskuksen ennuste vuodelle 2030: kestävä hakkuumäärä 98 milj. m 3 /v Suunniteltujen investointien puunkäytön lisäys ainakin 10-15 milj. m 3 /v Puulle tulee uutta käyttöä. Kuutiot riittävät isoonkin käytön lisäykseen. Erinomainen metsien kasvu pidettävä yllä hyvällä metsänhoidolla. Suojelun budjettileikkaukset samaan aikaan. Kokonaisuutta pohditaan ministeri Tiilikaisen roundtablessa Monimuotoisuuden turvaaminen talousmetsissä korostuu entisestään.
Ministerin Roundtable Suomi 100 -vapaaehtoinen suojelu MMM:n Monimetsä-hanke Lahopuun lisääminen Turvemaiden erityisolosuhteet PEFC/02-44-03
Monimuotoisuus talousmetsissä Pääosa metsistä on talousmetsiä. Luonnon monimuotoisuuden huomioinen talousmetsissä on tehokasta. Talousmetsien monimuotoisuus on jo nyt hyvällä tasolla Luontaiset puulajit, sekametsät Lajien positiivinen uhanalaiskehitys Monimuotoisuudelle arvokkaita rakennepiirteitä säästetään ja kehitetään hakkuissa ja muussa metsänkäsittelyssä Puulajien, puiden koon ja metsän tiheyden vaihtelu Lehtipuut Lahopuu Luontainen vesitalous Talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen Monimetsä-hankkeessa.
Metsänhoito Päälinjat Tasaikäisrakenteinen metsänkasvatus (alla): uudistaminen, taimikonhoito, harvennukset, päätehakkuu Eri-ikäisrakenteinen (oikealla): harvennusta ja <0,3 ha pienaukkoja. Kaikki tukki pois joka 15. vuosi. Vain n. 1% hakkuista. Säästöpuuryhmien jättäminen monimuotoisuuden turvaamisessa oleellista
Talousmetsien luonnonhoito Yleisnimitys toimille, joilla toteutetaan puuntuotannolle rinnakkaisia tavoitteita metsänkäsittelyssä. Yleisimpiä metsänkäsittelyssä sovellettavia luonnonhoidon toimenpiteitä: Luontokohteen huomioiminen, kuten lakisääteisen elinympäristön tai uhanalaisen lajin elinympäristön säästäminen Säästöpuuryhmän rajaaminen Lahopuuston säästäminen ja säilyttäminen ehjänä Sekapuustoisuuden suosiminen Suojakaistan rajaaminen vesistöön Vesiensuojelurakenteen tekeminen kunnostusojituksessa Lietekuopat, laskeutusaltaat, pintavalutuskentät, pohja- ja putkipadot, myös monivaikutteiset kosteikot Maisemanhoidollinen näkymien avaaminen Riistatiheikön säilyttäminen
Lakisääteisesti turvattavat kohteet Metsälain 10 erityisen arvokkaat elinympäristöt lähteiden, purojen, norojen ja muiden pienvesien lähimetsät rehevät korvet vähäpuustoiset suot luhdat eli tulvaelinympäristöt rehevät lehtolaikut ojittamattomien soiden kangasmetsäsaarekkeet tietyt jyrkänne- ja kalliokohteet lähimetsineen Luonnonsuojelulain 29 suojellut luontotyypit luontaiset jalopuumetsiköt pähkinäpensaslehdot tervaleppäkorvet luonnontilaiset hiekkarannat, merenrantaniityt, puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit; katajakedot ja lehdesniityt avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät. Uhanalaisten lajien huomioiminen toimintamalli Liito-oravan erityiskohtelu
Ennallistaminen Luonnonhoitohankkeet ja ennallistaminen
LUONNONHOITO JATKUU Paahderinteen kunnostus Kuusenpoistoa Ennallistettu turvesuo Metsätaloutta sähkölinjojen alla
Metsäsertifiointi Markkinalähtöinen tapa turvata metsätalouden kestävyyttä Kokoaa yhteen metsien monimuotoisuuttakin tukevat toimenpiteet Suomen metsistä 90 % PEFC-sertifioitu Sopii perhemetsätalouteen FSC soveltuu suurmetsänomistajille Pinta-ala lisääntynyt viime vuosina, nyt 1 milj. ha. Maanomistajia ja toimijoita velvoittavat kriteerit Riippumattoman tahon auditoinnit Erityisesti säästöpuut ja suojakaistat