Konekylvön omavalvontaohje

Samankaltaiset tiedostot
Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Muokkausmenetelmän valinta

Metsänistutuksen omavalvontaohje

Metsänhoitotöiden OMAVALVONTAOPAS. Lauri Haataja, Vesa Pölönen, Timo Saksa ja Kyösti Sipilä

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Metsän uudistaminen.

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

näin saat hyvän taimikon

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Maanmuokkauksen ja poron laidunnuksen vaikutus männynsiementen itävyyteen ja taimettumiseen

Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

MAANMUOKKAUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN METSÄ GROUP KUOPION PIIRI

Maanmuokkaus Kääntömätästys. Timo Tomperi Arto Väänänen

Metsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Maanmuokkauksen. koulutusaineisto KALVOSARJA

KUUSEN VILJELYN ONNISTUMINEN HÄMEENKYRÖ-VILJAKKALAN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ALUEELLA

eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla

Metsätalouden vesiensuojelu

onnistuminen Lapissa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Puuston tiheyden ja maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien syntyyn ja alkukehitykseen

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

MAANMUOKKAUSMENETELMÄN VALINTA MAAPERÄN OMINAISUUKSIEN PERUSTEELLA Kasvupaikan mukainen maanmuokkaus

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet

METSÄNUUDISTAMISEN LAATU PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

OHJEITA METSANVIUELUALLE

Prosessiteollisuudessa on havaittu, että systemaattinen

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Maanmuokkauksen koulutusaineisto

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Metsämaan mu. Jaana Luoranen, Timo Saksa, Leena Finer ja Pekka Tamminen

Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Hanna Nevalainen MÄNNYN KONEKYLVÖN ONNISTUMINEN KEVÄT- JA SYYSKYLVÖNÄ MYRSKYTUHOALOILLA

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Janne Leikas MÄNNYN KYLVÖKOHTEIDEN VALINNAN TARKENTAMINEN

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan

Tehokkuutta taimikonhoitoon

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

Pienaukkojen uudistuminen

MÄNNYN KYLVÖJEN ONNISTUMINEN SUOMEN METSÄKESKUKSEN 2012 TARKASTUSAINEISTON PERUSTEELLA

Männyn kylvötaimikoiden kehittyminen aikana Suomenselän metsänhoitoyhdistyksen alueella

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Hirveäkin vaarallisempi. Kirjanpainajakanta on paikoin viisinkertaistunut. Tuhopuiden korjaamiseen on aikaa enää kuukausi. Sivu 3

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turv la

n.20,5 ha

Antti-Jussi Väänänen. Taimikosta metsäksi. Vuonna 2001 perustettujen taimikoiden tila Tornator Oy:n eteläisillä tiimeillä

Koneistutuspilotti Kalajokilaaksossa. Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski

Turvemaiden metsänuudistamisketjut

Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Energiapuu ja metsänhoito

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

UUDISTUSALOJEN MAANMUOKKAUKSEN LAADUN SEURANTA JA PA- RANTAMINEN METSÄNHOITOYHDISTYS PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEELLA

Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

MAANMUOKKAUKSEN TAKSARAKENTEEN KEHITTÄMINEN JA METSÄNUUDISTAMISEN LAATU METSÄ GROUPIN RAUMAN HANKIN- TAPIIRIN ALUEELLA

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

METSÄNHOITOTÖIDEN OMALAADUNVAL- VONNAN KEHITYS METSÄNHOITOYHDIS- TYS PIRKANMAASSA

Mikkelin kaupunki. Tarjouspyyntö Päiväys

3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko

Transkriptio:

Konekylvön omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Kylvö on ennen kaikkea männyn viljelymenetelmä Edut luontaiseen uudistamiseen verrattuna huomattavat täystiheä taimikko ylispuusto ei rajoita valon, veden ja ravinteiden saantia ei riippuvainen emopuuston siemensadosta jalostetut siemenet Kylvön onnistuminen edellyttää Oikea kylvöajankohta Puulajille oikea kasvupaikka Huolellinen kylvöalustan valmistelu ( ts. maanmuokkaus) Hyvälaatuisen siemenen käyttö Samanaikaisen maanmuokkauksen ja konekylvön etuja Yhdistäminen yksinkertaista Taimikko syntyy riittävän tiheänä (laatupuun kasvatus) Kokonaiskustannukset vain kolmannes istutuksen kuluista Maanmuokkauksen vaikutus kylvön onnistumiseen Parantaa siementen itämisen ja taimien alkukehityksen kannalta oleellisia maan ominaisuuksia metsänuudistaminen onnistuu varmemmin ja taimikon varhaiskehitys nopeutuu vähentää tuhoja ja parantaa luontaisen taimettumisen edellytyksiä Kylvöä varten maa voidaan muokata äestämällä, laikuttamalla tai mätästämällä. Äestyksessä ja laikutuksessa paljastetaan kivennäismaan pintaa, mätästyksessä maanpinnalle tehdään kohoumia. Suositeltavimpia menetelmiä ovat kevyet, kivennäismaan pintaa paljastavat menetelmät.

2. Hyvän muokkausjäljen kriteerit kylvökohteilla Äesjälki Poistetaan humuskerros ja paljastetaan kivennäismaan pintaa Äesjälkeen tulisi jäädä osin myös humusta Äesvaon syvyys 5 10 cm Äesvaon leveys 40 60 cm Katkoja äesjälkeen (vähentää veden virtausta) 4000-5000 taimen perustamistiheys edellyttää: äesjälkeä 4000-5000 m /ha äeslautasten väli 1,8 2 m ajolinjaväli 4 5 m Äesjälki Laikutusjälki Kangasmailla laikusta poisteta humuskerros ja paljastetaan kivennäismaan pintaa Turvemailla laikusta poistetaan elävä sammalkasvusto ja paljastetaan turvepintaa Kangasmailla laikun pintaan voi osittain jäädä rikottua humuspintaa /turvemaalla kangashumusta Laikun syvyys on 5-10 cm Laikun pituus ja leveys 40-60 cm Laikutusjälki Mätästys Voidaan käyttää veden vaivaamilla alueilla Ennen kaikkea kääntö- tai ojitusmätästys Mättäistä pyritään tekemään matalia Mätästys

3. Ohjeita onnistuneeseen kylvöön 1. Kasvupaikka: Ensisijaisia kylvökohteita ovat kivennäismaiden kuivahkot ja kuivat kankaat; turvemailla niitä vastaavat varputurvekankaat ja puolukkaturvekankaat. 2. Maalaji ja rousteriski. Moreenilla ja hienojakoisella maalla kylvötulos on yleensä huonompi kuin lajittuneella maalla. Karkeat ja keskikarkeat maat soveltuvat kylvölle parhaiten. 3. Maanmuokkaus. Sovita muokkauksen voimakkuus kasvupaikan ja hakkuutähteiden määrän mukaan. Arvioi myös kivisyyden ja kantojen vaikutus muokkausjälkeen: paljastuuko kivennäismaapintaa riittävästi? Ota huomioon vesiensuojelu sekä maisematekijät ja monimuotoisuus työmaasuunnittelussa. 4. Kylvöajankohta. Kylvä aikaisin keväällä (vapusta juhannukseen) tai myöhään syksyllä (aikaisintaan lokakuussa) maan ollessa jo roudassa; ota huomioon syyskylvöjen suurempi epäonnistumisriski verrattuna kevätkylvöön. 5. Siemenen määrä. Käytä riittävä määrä viljelyalalle sopivaa, hyvälaatuista ja hyvin itävää siementä. Konekylvössä 300 350 g itävää siementä /ha. 6. Puhallusvoimakkuus. Siemenen vaurioitumisen välttämiseksi, säädä kylvökoneen puhallusvoimakkuus vain niin voimakkaaksi, että siemen tulee putkesta. 7. Siemenen säilytys ja käsittely. Säilytä siemen ennen käyttöä kuivassa ja viileässä, hyvin suojatussa astiassa. Vie kylvökohteelle kerrallaan vain päivän kylvöannos. Käsittele siementä aina varoen. Selvitä kylvötulos ensimmäisen kerran jo kylvövuoden syksyllä tai kylvöä seuraavana keväänä; seuraa kylvöksen kehittymistä. Muistisääntö: puolet kylvökesänä syntyneistä taimista on elossa kymmenen vuoden kuluttua.

4. Kohteen tunnistetietojen kokoaminen Omavalvontalomakkeelle kootaan ennen maanmuokkaustyötä seuraavat muokattavaa alaa koskevat tiedot: Tunnistetieto Selite 1. Maanomistaja Maanomistajan nimi 2. Kunta Kunnan nimi 3. Kylä Kylän nimi 4. Tila ja rekisterinro Tilan nimi ja kiinteistön rekisterinumero 5. Hankenumero Mhy:n rekisterissä käytetty hankenumero 6. Kuvion nro Kylvökuvion numero 7. Kuvion pinta-ala Kylvöalan pinta-ala (0,1 ha tarkkuus) 8. Urakoitsija Kylvön suorittavan urakoitsijan nimi 9. Työntekijä Kylvötyön ja omavalvonnan tekijän nimi

5. Työn laadun mittaaminen a) JATKUVATOIMINEN MUOKKAUS + KYLVÖ Suunniteltu kylvö Merkitse lomakkeelle rastittamalla joko äestys tai laikutus sen mukaan, mitä jatkuvatoimista muokkausta käytetään. Lisäksi kirjaa käytettävän siemenen määrä hehtaarilla. Mittausmenetelmä Omavalvonta sisältää kolme mittausajankohtaa, jotka määräytyvät työn etenemisen perusteella. Ensimmäinen mittaus suoritetaan pian työn aloittamisen jälkeen, kun kylvöä on tehty noin 100 metriä. Seuraava mittausajankohta on, kun kuljettaja arvioi tehneensä puolet työmaasta. Kolmas mittaus suoritetaan työn loppupuolella, kun kylvöä on jäljellä arviolta viimeinen neljännes. Mitä mitataan Jokaisella mittauskerralla tarkistetaan, että koneen siemensyöttö toimii. Vähintään on tarkistettava, että kylvökoneen siemenletkujen päät eivät ole tukossa. Tämän jälkeen kävellään äeslautasen / laikutuspyörän kohdalta viisi askelta muokkausjälkeä pitkin. Viimeinen askel määrittää lähtöpisteen, josta lasketaan muokkausjäljen keskimääräinen leveys ja syvyys noin metrin matkalta. Mittaus suoritetaan sekä vasemman että oikean puoleiselta kylvöuralta. Kun siemenletkujen päät on tarkistettu ja siemenen tulo varmistettu, kuitataan se lomakkeelle rastilla. Äesvaon leveys mitataan jäljen sisäreunalta muodostuneen humuspaltteen reunalle. Tulos ilmoitetaan 10 cm tarkkuudella. Äesvaon syvyys mitataan kivennäismaan tasalta jäljen pohjalle. Tulos kirjataan koodilla 1 (syvyys alle 5 cm), 2 (syvyys 5 10 cm) tai 3 (syvyys yli 10 cm). Laikusta mitataan ristimitta (pituus ja leveys) paljastetun kivennäismaan osalta 10 cm tarkkuudella. Syvyys mitataan samalla luokituksella kuin äesvaon syvyys.

b) KAIVURIMUOKKAUS + KYLVÖ Suunniteltu kylvö Merkitse lomakkeelle rastittamalla joko laikutus tai mätästys sen mukaan, mitä kaivurimuokkausta käytetään. Kirjaa käytettävän siemenen määrä hehtaarilla. Lisäksi kirjaa tavoite, paljonko kylvöpisteitä tulisi tulla hehtaarille. Mittausmenetelmä Omavalvontamittaukset perustuvat säännöllisesti mitattaviin koealoihin kylvötyön edetessä. Ensimmäinen koeala mitataan heti, kun riittävän suuri ala on kylvetty (esim. 20 m x 20 m). Tämän jälkeen mittaukset tehdään määrätunnein esim. matkapuhelimen hälytystoimintoa hyödyntäen. Hälytysten välinen aika saadaan jakamalla kohteen arvioitu toteutusaika tavoitteena olevien koealojen määrällä, eli koealojen mittausväli (h) arvioitu työaika (h) koealojen lkm Mitattavien koealojen määrä kohteella määräytyy pinta-alan mukaan seuraavasti: Pinta-ala Mitattavia koealoja alle 2 ha 3 kpl 2 3 ha 4 kpl yli 4 ha 5 kpl Mitä mitataan Hälytyksen tapahtuessa poistutaan työkoneesta, kävellään 10 askelta työkoneen viereltä kohti muokatun alan keskustaa ja suoritetaan mittaus. Kylvötyön jälki mitataan ympyräkoealalta, jonka säde on 4 metriä. Koealan keski-pisteessä pyörähdetään mittakepin kanssa ja lasketaan muodostuneen ympyrän sisällä sijaitsevien kylvö-pisteiden määrä. Lisäksi koealan keskipistettä lähimpänä olevan laikun pituus, leveys ja syvyys tai mättään pituus, leveys ja korkeus mitataan 5 cm tarkkuudella.