Maanmuokkauksen. koulutusaineisto KALVOSARJA

Transkriptio

1 Maanmuokkauksen koulutusaineisto KALVOSARJA 2000

2 ÄESTYS Menetelmä, jossa tehdään katkottua, kivennäismaan paljastavaa muokkausjälkeä. Viljelypaikkana on istutettaessa paljas kivennäismaa- ja kylvettäessä humuksensekainen kivennäismaajälki Työvaiheet: Muokkaussuunnan valinta Ajo maastoesteet, vesiensuojelu- ja ympäristönäkökohdat huomioiden 2

3 LAIKUTUS Menetelmä, jossa kivennäismaa paljastetaan osittain humuksesta. Laikku tehdään kauhan kärjellä tai muokkauslevyllä. Viljelypaikkana on laikku. Työvaiheet: Muokkauskohdan valinta Hakkuutähteiden siirtäminen pois muokkauskohdasta työntämällä tai vetämällä Laikun raapiminen kauhan kärjellä tai muokkauslevyllä 3

4 KÄÄNTÖMÄTÄSTYS Menetelmä, jossa kivennäismaa käännetään mättääksi samaan kuoppaan, josta maa on otettu. Humus jää kuopan pohjalle. Viljelypaikkana on mätäs. Työvaiheet: Muokkauskohdan valinta Hakkuutähteiden siirtäminen pois muokkauskohdasta Maan ottaminen kauhalla Kivennäismaan kääntäminen mättääksi siten, että humus jää kuopan pohjalle 4

5 LAIKKUMÄTÄSTYS Menetelmä, jossa muodostetaan samanaikaisesti mätäs ja laikku. Mätäs tehdään laikusta vedetystä maasta kauhan kärjellä tai muokkauslevyllä. Viljelypaikkana on mätäs. Työvaiheet: Muokkauskohdan valinta Hakkuutähteiden työntäminen pois muokkauskohdasta Laikun tekeminen: vedetään muokkauskohdasta pois humuskerros ja ohut kerros kivennäismaata Mättään tekeminen: käännetään humuskerros kaksinkerroin niin, että sen päälle jää ohut kerros kivennäismaata Mättään tiivistäminen (vain jos käytetään muokkauslevyä) 5

6 NAVEROMÄTÄSTYS Menetelmä, jossa tehdään mättäitä naveron sivuille. Mätäsmaat otetaan naverosta. Viljelypaikkana on mätäs. Työvaiheet: Naveron suuntaaminen Mätäsmaan ottaminen naverosta Mättään tekeminen haluttuun paikkaan naveron sivulle 6

7 MUOKKAUSKALUSTO Äestys: Laikutus: Vetokone ja hydraulipainoitteinen äes keventäjällä ja katkojalla. Lisävarusteet: kylvö- ja/tai ruohontorjuntalaite Kaivinkone tai traktorikaivuri varustettuna kauhalla tai muokkauslevyllä (leveys väh. 50 cm) Kääntömätästys: Kaivinkone tai traktorikaivuri varustettuna kauhalla (leveys cm) Laikkumätästys: Kaivinkone tai traktorikaivuri varustettuna muokkauslevyllä tai kauhalla (leveys cm) Naveromätästys: Kaivinkone tai traktorikaivuri varustettuna kauhalla (leveys cm) 7

8 MAANMUOKKAUKSEN TAVOITE Viljelytyön helpottaminen Maan kasvukunnon parantaminen Uudistamistuloksen varmistaminen Taimikon alkuun lähdön ja kasvun nopeuttaminen Kasvupaikan olosuhteiden tasaaminen taimikon tasalaatuisuus 8

9 MAANMUOKKAUKSEN VAIKUTUKSET Parantaa maan ilmavuutta Kohottaa maan lämpötilaa Tasoittaa maan kosteussuhteita Vähentää pintakasvillisuuden haittoja Vähentää hyönteistuhoja Nopeuttaa hakkuutähteiden ja humuksen hajoamista 9

10 MUOKKAUSTAVAN VALINTA Kohteeseen soveltuva Hyvän uudistamistuloksen turvaava menetelmä Kivennäismailla ei käytetä syväaurausta Rinn la estetään huuhtoutumista Työmaan osat, joilla jäkälän peittävyys vähintään 60 %, jätetään kokonaan muokkaamatta Muokkaustavan valinnalla voidaan vähentää heinäntorjunnan tarvetta. Rehevimmillä kohteilla joudutaan muokkauksen lisäksi tekemään myös heinäntorjuntaa 10

11 MUOKKAUSTAVAN VALINTA 11

12 MUOKKAUSTAVAN VALINTA 12

13 MUOKKAUKSEN AJOITUS Mahdollisimman pian hakkuun jälkeen (heinittymisvaara) Uudistusalan vanhentaminen, tukkimiehentäituhojen vähentäminen muokkaus vasta kun hakkuutähteet painuneet ja neulaset ruskeat Keväällä: kohteet, jotka viljellään saman kesän aikana Konekylvökohteet: ennen juhannusta Koivun luont. uudistamisen kohteet: ennen elokuuta Muut kohteet: elo-joulukuussa Lintujen pesimäkaudella muokkausta suositellaan vältettävän (Etelä-Suomessa) (Pohjois-Suomessa) 13

14 MUOKKAUSTYÖTÄ HELPOTTAVAT TOIMENPITEET Ennakkoraivaus tarvittaessa Kasvatuskelpoisten taimiryhmien rajaaminen Luontokohteiden merkitseminen Hakkuutähteiden korjuu energiapuuksi 14

15 MUOKKAUSTYÖTÄ HELPOTTAVAT TOIMENPITEET 15

16 TYÖN TOTEUTTAMINEN Suunnitellaan työ niin, ettei työmaalla jouduta tekemään turhia mutkia ja pistoja tai palaamaan takaisin päin Systemaattinen työskentely. Tehdään tietty määrä muokkausjälkiä/työpiste vähentää turhia liikkeitä työn tuottavuus paranee helpottaa tavoitetiheyteen pääsemistä Minimoidaan koneen siirtymisiä käyttämällä hyväksi koko puomin mitta Rinteessä liikutaan rinteensuuntaisesti niin pitkään kuin mahdollista vähentää edestakaisin sahaamista Siirretään hakkuutähteitä vain sen verran kuin on tarpeen 16

17 ÄESTYS Männyn viljelyalat Tuoreen kankaan kuusen viljelyalat Luontaisen uudistamisen alat Ei sovellu Reheville maille Vedenvaivaamille maille 17

18 ÄESTYS Tavoitejälki Ajolinjaväli 4,5 5 metriä Katkottu kivennäismaan paljastava muokkausjälki, leveys cm Luontaisen uudistamisen kohteilla jälkeen voi jäädä tummaa humusta Muokkausjäljen syvyys korkeintaan 10 cm Istutuskohtia organisaatiosta ja puulajista riippuen kpl/ha Kylvökohtia vähintään kpl/ha Tehdään rinteen suuntaisesti Muokkauskatkot: rinn la ja kohteilla, joilla hakkuutähteet, kannot ja kivet eivät aiheuta katkoja Muokkauskatkon pituus noin 2 metriä, tehdään metrin välein 18

19 ÄESTYS 19

20 LAIKUTUS Kaivinkoneella tai traktorikaivurilla muokattavat männyn uudistusalat Kiviset tuoreen kankaan kuusen uudistusalat Karut moreenimaat sekä lajittuneet hiesua karkeammat maalajit Kivikot ja rinnemaat, joita ei voida äestää Maisemallisesti arat kohteet Työmaiden pienialaiset osat, jonne ei tuoda erikseen äestä Ei sovellu Alaville maille Kunttaisille maille Vedenvaivaamille maille Hienojakoisille maille Reheville maille Voimakkaasti heinittyville maille Turv le 20

21 LAIKUTUS Tavoitejälki Humus poistetaan kivennäismaan pintaa myöden Tumma humus voi jäädä osalle laikkua (kylvö- ja luontaisen uudistamisen kohteet) Roustevaaran takia laikusta ei tehdä liian syvää (hienojakoiset maat) Laikun tavoitekoko: 80x120 cm (1 taimi/laikku) 80x cm (2 tainta/laikku) Laikkuja organisaatiosta ja puulajista riippuen kpl/ha (istutuskohteet) kpl/ha (kylvö- ja luontaisen uudistamisen kohteet) Kivennäismaata paljastetaan n %. Tarpeetonta muokkausta vältetään Laikut tehdään maastoon siten, että pintavesi ei haittaa taimien kasvua Laikut sijoitetaan alueen korkeimpiin kohtiin 21

22 LAIKUTUS 22

23 KÄÄNTÖMÄTÄSTYS Kuusen ja koivun istutusalat Maisemallisesti arat alueet Rehevät maat Rinteet Männyn viljelyalat (turvemaa) Ei sovellu Vedenvaivaamille maille 23

24 KÄÄNTÖMÄTÄSTYS Tavoitejälki Maa käännetään mättääksi kuoppaan, josta maa on otettu Humus pudotetaan kuopan pohjalle Mättään tavoitekoko 70 x 70 cm Mättään tavoitekorkeus 20 cm Viljelykohtia organisaatiosta ja puulajista riippuen kpl/ha 24

25 KÄÄNTÖMÄTÄSTYS 25

26 LAIKKUMÄTÄSTYS Kuuselle tai koivulle viljeltävät kivennäismaat Ei sovellu Erittäin kivisille kohteille Turv le 26

27 LAIKKUMÄTÄSTYS Tavoitejälki Muokkauslevyllä tai kauhan kärjellä vedetään humuksen ja kivennäismaan sekaista pintamaata n cm syvyydestä ja noin 1,5 metrin matkalta Kuntta käännetään kaksinkerroin ja mättään päälle tulee kivennäismaakerros Tavoitemätäs 50x 70 cm Tavoitekorkeus tiivistettynä 20 cm Erittäin rehevillä kohteilla mätäs voi olla isompi Tiivistäminen tehdään vain, jos käytössä muokkauslevy Kivennäismaata mättäässä humuskerroksen päällä 5 10 cm Mättäitä organisaatiosta ja puulajista riippuen kpl/ha Pintakivisillä kohteilla laikuista tehdään lyhyempiä ja syvempiä Erittäin kiviset kohdat uudistusalalla laikutetaan Mättäitä ei tehdä hakkuutähteiden ja kantojen päälle 27

28 LAIKKUMÄTÄSTYS 28

29 NAVEROMÄTÄSTYS Soistuvat kankaat ja mätästyskelpoiset turvemaat Tasaiset vedenvaivaamat maat Rehevät maat Ei sovellu Yleismenetelmäksi kivennäismaille Kivisille maille Savikoille Rinn le 29

30 NAVEROMÄTÄSTYS Tavoitejälki Mättäät naveron sivuille 2,5 metrin etäisyydelle toisistaan Naveron syvyys kivennäismailla cm ja turv la cm Mättään tavoitekoko 70 x 70 cm Korkeus tiivistämättömänä cm Rehevillä mailla mätäs hieman korkeampi (5 10 cm) ja laajempi Savimailla matalat mättäät tai viljelylaikut Routivilla mailla paakun yllettävä mättään alla olevaan humukseen Mättäitä organisaatiosta ja puulajista riippuen kpl/ha Naveron reunassa mätäs voidaan korvata viljelytaskulla Mättäiden tiivistäminen ei tarpeen: heikentää tuottavuutta Mätästä ei tehdä kiven, kannon tai risukasan päälle Kivet jätetään paikalleen tai laitetaan takaisin naveroon Kulkuyhteydet jätetään vapaiksi 30

31 NAVEROMÄTÄSTYS 31

32 VESIENSUOJELU Järvien, jokien ja pienvesien ympärille jätetään 5 30 metrin muokkaamaton suojavyöhyke Kaivukatkot, suodatinpadot, lietekuopat ja suojavyöhykkeet vähentävät kiintoaineiden ja ravinteiden kulkeutumista vesistöihin Kaivukatkoja naveromätästyksessä vähintään 50 metrin välein Sopivia katkon paikkoja hetteiköt, kivikot ja maaston kaltevat kohdat Lakikohteita ei käytetä suotautumisalueina Naveroa ei yhdistetä suoraan puroon tai muuhun vesistöön Naveron kaltevuus ei saa ylittää 4 %:ia 32

33 VESIENSUOJELU Seuraavia kohteita ei muokata eikä niiden yli ajeta koneilla: Norot Painanteet ja vedenkulku-uomat Tihkupinnat Pienialaiset kosteikot ja suot (1 4 aaria) Lähteet Karut suot Pohjavesialueilla vältetään maanpinnan tarpeetonta rikkomista ei naveromätästetä koneiden huolto on kielletty 33

34 VESIENSUOJELU 34

35 YMPÄRISTÖNHOITO Arvokkaita elinympäristöjä ei muokata eikä niiden yli ajeta Säästöpuiden ja -puuryhmien ympärille vähintään 2 metrin muokkaamaton vyöhyke Kuolleita tai lahoja pystypuita ja pökkelöitä ei kaadeta Pitkälle maatuneet järeät maapuut kierretään Kasvatuskelpoiset taimiryhmät kierretään 35

36 YMPÄRISTÖNHOITO Muita säästettäviä ja varottavia kohteita ovat: Rajapyykit Kiviröykkiöt Käytössä olevat tiet, polut ja kulkureitit Supat Kalliokumpareet Lintujen pesät pesintäaikana Muurahaispesät Muut maastoon merkityt kohteet Jätteet korjataan työmaalta lähdettäessä 36

37 YMPÄRISTÖNHOITO 37

38 MAISEMA Maisemallisesti aroilla alueilla kevennetty muokkaus Erittäin arkoja kohteita ei muokata Muokkaus tien tai rannan suuntaisena Kivet jätetään naveroihin, tarvittaessa pyöräytetään takaisin Kannot jätetään naveroon tai työmaan alavimpiin kohtiin Teiden ja taajamien lähellä pyritään erityisen siistiin muokkausjälkeen Kaava-alueilla hankitaan tarvittaessa maisematyölupa 38

39 MAISEMA 39

40 VARAUTUMINEN JA TOIMINTA POIKKEUSTILANTEISSA Öljyvahingon esitorjunta: muokkauskoneissa öljyntorjuntamatto tai turvetta Öljyvahingon sattuessa: Työ keskeytetään välittömästi Varmistetaan, ettei öljyä pääse maaperään eikä vesistöön Vahingosta ilmoitetaan aina työmaasta vastaavalle esimiehelle Vahingosta, jota ei pystytä itse hallitsemaan, ilmoitus pelastuslaitokselle Kaluston huollosta syntyvät ongelmajätteet toimitetaan keräilypisteisiin Kuivana aikana varaudutaan kipinästä aiheutuvaan metsäpalon syttymiseen Tulipalosta ilmoitetaan pelastuslaitokselle puhelinnumeroon 112 myös silloin, kun apua ei tarvita Varmistetaan aina, ettei lisävahinkoja pääse syntymään 40

41 TYÖSUOJELU Perusta Elinkeinonharjoittajilla sopimukset kunnossa Riittävä koulutus ja ohjeet Kuljettajalla hätäensiavun tasoinen ensiaputaito Koneessa ensiapupakkaus ja toimiva puhelin Tapaturman sattuessa yhteys yleiseen hätänumeroon 112 sekä esimieheen Työmaakarttaan merkitään konetyölle vaaralliset kohteet ja muut varottavat kohteet Työn turvallisen ja tehokkaan suorittamisen kannalta tarvittavat merkinnät tehdään myös maastoon 41

42 TYÖSUOJELU Riittävä turvaetäisyys, esim. kaatuvat puut Koneet sammutetaan huoltojen ja korjausten ajaksi Vaativia korjaus- ja huoltotöitä ei tehdä yksin Sopivilla jalkineilla, liukumista estävillä pinnoilla ja tartuntakahvoilla vähennetään huoltojen ja korjausten sekä ohjaamoon nousun ja sieltä poistumisen aikaisia tapaturmia 42

43 LAADUNSEURANTA Edellytys: työn laadukkaan suorittamisen kannalta riittävä koulutus ja ohjeet Kuljettajan toimenpiteet Viljelykohtien määrä mitataan vähintään kerran päivässä, koealat Jokaiselta työmaalta palautetaan työohje- ja laadunvarmistuslomake Systemaattinen työskentely (yhtä monta muokkausjälkeä/työpiste) Työn aikana viljelykohtien määrä voidaan tarkistaa myös puomin avulla Urakanantajan toimenpiteet Mitataan vähintään kolme satunnaista työmaata/kuljettaja/työkausi Painotetaan työkauden alkuun palautteella työtä ohjaava vaikutus Arvioinnissa mukana kuljettaja ja urakanantajan edustaja Työkaudella jatkuva työn laadun seuranta 43

44 LAADUNSEURANTA 44

45